Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta. Rehun rasvan laadulla on väliä. Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019"

Transkriptio

1 Uutisia Lantmännen Feediltä Kevät 2019 Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Rehun rasvan laadulla on väliä Asiakastilojen kuulumisia ja hyviä vinkkejä

2 Toimitusjohtajan katsaus Tutkimustuloksia Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Tekoäly tuo tehoa maidontuotantoon Raisioagro on nyt Lantmännen Feed. Omistaja vaihtui, mutta yrityksemme juuret ovat edelleen vahvasti oman maan mullassa. Rehut ja tekijät, osaaminen ja innostus pysyvät ja paranevat. Ilolla jaamme kumppaneillemme uuden emoyhtiömme tuomat hyödyt. Kiteytämme tahtotilamme sanoihin Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Tieto on tulevaisuudessa maidontuotannon entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Reilusti yli lehmää tuottaa tietoa Lantmännen Feedin tietokantaan Tuotostutka palvelun kautta. Lantmännen osti Raisioagron naudanrehuliiketoiminnan Raisio-konsernilta marraskuussa Vuoden vaihteessa nimi muuttui Lantmännen Feediksi. Yrityksen toiminnan ytimessä ovat jatkossakin vahva lehmien ruokinnan erikoisosaaminen sekä innovaatiset ja ekologiset huippurehut, jotka mahdollistavat maitotiloille paremmat tuotokset. Vuonna 2018 Lantmännen arvioitiin kestävimmmäksi brändiksi sekä ruotsalaisten kuluttajien että BtoB-asiakkaiden mielestä. Tämä on myös tärkeä osa Lantmännenin strategiaa, kannamme vastuun pellolta pöytään. Maitotiloilla lypsyrobottien yleistyminen mahdollistaa tilan tuottavuuden parantamisen hyödyntämällä robottien keräämää lehmäkohtaista tuotostietoa. Tietomäärän lisääntyessä ruokinnan suunnittelua pystytään parantamaan entisestään hyödyntämällä kertyvää tilastollista aineistoa. Tässä me Lantmännen Feedillä olemme edelläkävijöitä Tuotostutka -palvelumme myötä. Tiedon hyödyntäminen mahdollistaa uusien palveluiden tuottamisen asiakkaille ja tuloksista hyötyy koko maidontuotantoelinkeino. Tämä kehityssuunta on asiakkaillemme ja meille suuri mahdollisuus. Mikko Korhonen toimitusjohtaja Lantmännen Feed Toteutimme yhteistyökumppanimme Bilotin kanssa projektin, jossa selvitettiin tekoälysovellusten käyttöä Tuotostutka -palvelun keräämän datan hyödyntämiseksi. Tulokset osoittivat, että lehmien maidontuotannon huipun jälkeen lypsykäyrässä on notkahdus, mikä viittaa siihen, että rehujen annostusta pitää ehdottomasti tarkentaa. Lantmännen Feed onkin aloittanut keskustelut sekä DeLavalin että Lelyn edustajien kanssa käytännön toimenpiteistä rehujen annostuksen tarkentamiseksi. Tarkalla ruokinnalla vältetään yli- tai aliruokintaa, joilla molemmilla on haitallinen vaikutus tuottavuuteen ja eläinten terveyteen. - Edellä kuvattujen tulosten rohkaisemana jatkamme tekoälysovellusten kehittämistä Tuotostutka -palveluun. Tuotostutkan keräämä valtava tietomassa, Big Data, toimii syöttötietona tekoälysovelluksille, kertoo Lantmännen Feedin tutkimusjohtaja Ilmo Aronen. Big Data kertoo, että lehmien ruokintaa on tarkennettava. Uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että lehmien maidontuotannossa on huipun jälkeen notkahdus. Pystyakselilla maitotuotos kg/pv ja vaaka-akselilla päiviä poikimisesta. 2 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 3

3 Merjan vinkki Rehun rasvan laadulla on väliä Tieteelliset kokeet osoittavat, että rehun oikealla rasvahappokoostumuksella on erittäin ratkaiseva rooli maidon pitoisuuksiin. Suojatulla fraktioidulla rasvalla saadaan korkeampi maidon rasvaprosentti. Kun lehmä saa rehun mukana öljymäistä rasvaa, pötsissä syntyy maidon rasvapitoisuutta alentavia komponentteja etenkin, jos pötsin ph on matala. Lehmä saa öljymäistä rasvaa muun muassa rehun kasviöljystä, rypsipuristeesta, palkokasvisäilörehusta ja kaurasta. Suojattua fraktioitua rasvaa sisältävä rehu nostaa erityisesti maidon rasvapitoisuutta sekä energiakorjattua maitotuotosta. Maidon valkuaispitoisuus kohoaa myös verrattuna öljymäistä rasvaa sisältävään rehuun. Paras tulos KM-rehun rasvalla KM-pitoisuusrehuissa fraktioitua rasvaa Lantmännen Feedin Maituri rehuissa, Opti-sarjan pitoisuusrehuissa sekä Benemilkeissä on maidon rasvapitoisuutta kohottavia ainesosia, joissa merkittävin on fraktioitu suojattu rasva. INRA-tutkimuslaitoksen koe: Kolme rehuseosta tehtiin samalla reseptillä. Eroa oli vain rasvan lähteessa. KM-rehun rasvalla saatiin paras maidon rasvapitoisuus. Miksi öljy alentaa maidon rasvapitoisuutta? Mikrobien tuottamat entsyymit pilkkovat öljyn vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Öljyn rasvahapot tyydyttyvät pötsissä. Prosessi etenee vaiheittain, jolloin pötsiin muodostuu monia erilaisia välituotteita, joista osa alentaa maidon rasvapitoisuutta. Maidon rasvapitoisuutta alentavia tuotteita syntyy erityisesti, jos pötsi on hapan. Rasvapitoisuus voi alentua jopa yli kokonaisen prosenttiyksikön. Tätä ilmiötä kutsutaan maidon rasvataantumaksi eli milk fat depressioksi. Merja Holma kehityspäällikkö Lantmännen Feed Seppo ja Samuli Kujansuun tilalla Jämijärvellä juhlittiin tammikuussa Ayrshire-lehmä Unikon 150-tonnarijuhlaa. Unikko on poikinut 11 kertaa ja paras tuotosvuosi on ollut kiloa energiakorjattua maitoa. Tulevaisuus näyttää, vieläkö Unikolta saadaan vasikoita. Aiemmin on tilalla saatu juhlistaa viittä satatonnaria ja 50 vuoden taivalta E-luokan maidon tuottajana, josta tila palkittiin vuonna Hyvä perusta tilan jatkamiseen Sepon vanhemmat Aino ja Toivo aloittivat tilan kehityksen ja E-luokan maidon tuottamisen jo 1960 luvulla. Seppo ja Anneli jatkoivat Sepon vanhempien työtä hyvällä menestyksellä ja nostivat karjan tuotoksen uudelle tasolle. Anneli oli vahvasti mukana karjahoidossa viime kevääseen asti, jolloin menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen. Samuli on sen jälkeen kantanut päävastuun karjasta. Parsinavetassa jo ahdasta Kujansuun kaikki lehmät ovat herutelleet mukavasti maitoa, sillä koko Samulilla on intoa ja rohkeutta jatkaa vanhempiensa jalanjäljissä Kujansuussa Jämijärvellä on panostettu hyviin pitoisuuksiin.viime vuonna koko 70 lehmän karjan EKM-tuotos oli peräti kiloa. karjan EKM-tuotos oli viime vuonna kiloa. Yhteensä 71 lypsävän parsinavetta on käynyt ahtaaksi, joten tiineet hiehot ja umpilehmät asustavat olkipohjaisessa ladossa, josta saavat vapaasti kulkea ulkona. Ulos ne mielellään menevätkin, vaikka pakkasta olisi reippaastikin. Samulilla on pohdinnassa uuden robottinavetan rakentaminen, mutta suunnitelmien taustalle pitää Samuli Kujansuu kertoo, että tilalla on nyt käytössä hyvälaatuinen säilörehu, ohra-kauraseos sekä Benemilk Amino Red-puolitiiviste. Vaikka 2/3 lehmistä on Holstein-rotua, nousee maidon keskirasva lähes viiteen prosenttiin. Umpilehmät ja tiineet hiehot ovat mielissään kun pääsevät jaloittelemaan lumille kirpeälläkin pakkassäällä. vielä kartoittaa monia seikkoja. Peltoa Kujansuullaon käytössä 150 hehtaaria, tästä 25 hehtaaria on laitumena. Laidunnus onkin tärkeässä roolissa lehmien hyvinvoinnin ja osittain myös ruokinnan kannalta, mikä on jo melko harvinaista tämän kokoluokan karjassa. Viime kesänä lehmät saivat laiduntaa toukokuun puolivälistä lokakuulle asti. vk 4 vk 9 Rasvaa g/kg KM-rehun rasva Ei lisättyä rasvaa Öljymäinen rasva Vendenis sus non endent dolor sumquamusa voluptatum esciet quos sit, to bearcia natquiae in plaut dolorio. Lue lisää maidon pitoisuuksiin vaikuttavista tekijöistö: lantmannenfeed.fi 4 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 5

4 Nautauutisia Teksti: Merja Holma Lypsyrobotille energiapitoinen rehu Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen jälkeen piilevästä ketoosista.ongelmaa voidaan vähentää energiapitoisella robottirehulla, joka parantaa lehmien energiatasetta lypsykauden alussa. Robotilla annettava väkirehu sykauden alussa on kriittinen tekijä Kun arvokkaat ainesosat annostellaan robottirehun kautta, saadaan houkuttelee lehmän lypsylle, tuotoskauden onnistumisen kannalta. mutta sen rooli voi olla lehmän Jopa puolet lehmistä kärsii poikimisen niiden määrä tarkalleen halutuksi. ruokinnassa paljon muutakin. Erityisesti seosrehuruokinnalla robottirehu antaa mahdollisuuden säätää yksittäisten lehmien energian, aminohappojen, glukoosinlähteiden, vitamiinien ja esimerkiksi maidon pitoisuuksia lisäävien komponenttien saantia tuotoksen ja lypsykauden vaiheen mukaan. Ruokintakustannuksia voidaan vähentää, tuotos saadaan nousuun ja lehmät pysyvät terveempänä, kun niiden ravintoaineiden saantia voidaan säätää yksilöllisesti. Jos robottirehu pidetään vain houkutusrehuna, joudutaan appeesta tekemään turhan vahvaa, jolloin rehuhyötysuhde huonontuu, lypsykauden lopun lehmät lihovat ja rehukustannus kasvaa. Lehmien ruokinta erityisesti lyp- jälkeen piilevästä ketoosista, joka lisää muiden sairauksien riskiä ja huonontaa hedelmällisyyttä, tuotosta sekä kannattavuutta. Ongelmaa voidaan vähentää energiapitoisella robottirehulla, joka parantaa lypsykauden alun lehmien energiatasetta. Sen lisäksi voidaan antaa pieniä määriä nestemäistä energiaa, kuten Aseto-Melli energialiuosta. Arvokkaat ainesosat robotilla Suuri osa apetiloista käyttää appeeseen säilörehua, viljaa, valkuaista ja kivennäistä. Appeen kautta ei välttämättä haluta annostella esimerkiksi maidon rasvapitoisuutta kohottavia arvokkaampia komponentteja, koska ne voivat ohjautua turhaan lypsykauden lopun lehmille. Esimerkiksi erillisruokinnassa saadaan noin kolmen kymmenyksen nousu maidon rasvapitoisuuteen, kun 30 kiloa lypsävälle lehmälle annetaan pitoisuustäysrehua 10 kiloa päivässä. Aperuokinnalla robottiväkirehua annetaan vain puolet tästä, joten robottirehuun pitää lisätä tuplasti tehoja. Robotille tarvitaan tällöin ihan oma rehu, jolla on erityinen vaikutus pitoisuuksiin. Benemilk Robo ja Robo-Maituri ovat esimerkkejä nimenomaan robotille suunnitellusta rehusta. Molemmilla on saatu erittäin korkeita EKM-tuotoksia. Aperuokinnassa robotille voidaan valita myös rehuseos, josta kivennäiset ja esiseokset on siirretty appeeseen. Esimerkkinä Robo-Maituri PMR, josta kivennäiset ja pikkuaineet puuttuvat. Erityisesti robotille suunnitellut rehuseokset Benemilk Robo Sisältää kaksi kertaa enenmmän fraktioitua rasvaa kuin normaali pitoisuustäysrehu. Robo-Maituri Sisältää fraktioitua rasvaa sekä maissin ohitustärkkelystä -> hyvät pitoisuudet ja korkea EKM-tuotos. Robo-Maituri PMR Energiapitoinen, maittava robottirehu, jossa ei ole kivennäisiä tai esiseoksia. Hilja ja Markku Raappanan kahden robotin tilan Tuotostutka-raporteissa energiakorjattu keskimaito on jo pitkään pysytellyt 40 kilon paremmalla puolella. Jopa kesähelteillä heruteltiin yli 40 EKM-kilon maitoja. Vuoden lopulla päästiin jo yli 45 kilon tason. Koko viime vuoden EKM-tuotos kipusi jo kiloon. Ensikoiden maitotuotos on kasvanut samaan aikaan, kun hiehojen poikimaikä on alentunut. Viime vuonna ensikoiden maitotuotos oli kiloa, hiehojen poikimaikä on saatu jo 24,3 kuukauteen. Todennäköisesti suunta jatkuu, kun uuteen hiehonavettaan jo pikkuvasikkana päässeet hiehot alkavat poikia. Huipputuloksen eteen Keskituotos lähes kiloa on tehty paljon töitä. Onnistuttu on monella osa-alueella niin ruokinnan kuin hoitokäytäntöjen osalta. Robottirehuna on Benemilk Robo. Tuotostutka- raportti antaa tarkat lukemat lehmien tuotoksista. Raappanan navetassa tehdään huimia tuloksia. 6 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 7

5 Minna ja Jukka Määttä: Panosta johtamiseen ja ajanhallintaan, tee pitkän tähtäimen suunnitelmia "Kannattaa pitää mieli avoimena uusille vaikutteille ja etsiä uusia käytäntöjä. Muutoksia ei saa pelätä. Pitää pystyä katsomaan kriittisesti omaa navettaa ja omia toimintoja, jotta parannettavat kohteet löytyisivät. Pyritään parantamaan niitä asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja hyväksytään sekin, että kaikkea ei pystytä parantamaan." Teksti ja kuvat: Merja Holma Lue koko artikkeli: lantmannenfeed.fi/ajankohtaista Arvolan Karjapiha OY:n isäntäväki Jukka ja Minna Määttä päättivät ryhtyä maidontuottajiksi lähes 25 vuotta sitten, kun pariskunta teki kaupat Minnan kotitilasta Vaalan Veneheitossa. Vanhaan parsinavettaan mahtui vain 18 lehmää, joten nuori pari ryhtyi ensitöikseen suunnittelemaan laajennusta, jossa karjakoko kolminkertaistui. Seuraava hypähdys karjamäärässä tapahtui vuonna 2004, jolloin valmistui uusi pihatto. Aluksi pihattoon asennettiin yksi lypsyrobotti, muutamaa vuotta myöhemmin toinen. Viime vuoden keskilehmäluku oli 112,5. Juuri enempää ei nykynavettaan lypsäviä mahdu, joten karjakoon kasvattaminen tarkoittaa rakennusprojektia. - Kyllä sitä uutta navettaa on jo ehditty miettiäkin, myhäilevät Minna ja Jukka. Syynä laajennussuunnitelmille on tilan pojan Jannen aikomus jatkaa Umpilehmille rakennettiin oma pressuhalli, näin pihattoon saatiin lisää tiloja lypsäville. maidontuotantoa. Nyt Janne opiskelee Seinäjoella agrologiksi, joten mahdollinen rakennusprojekti päästään käynnistämään vasta Jannen valmistuttua. Lean-koulutuksen hyödyt Jukka on tyytyväinen, ettei uuden navetan rakentamista lähdetty suunnittelemaan ennen meijerin järjestämää Lean-koulutusta. Sekä Minna että Jukka ovat todenneet, että johtamiskäytäntöihin pitää paneutua aivan eri tavalla tilakoon kasvaessa. Karjanhoidossa on siirrytty yhden lehmän käsittelemisestä eläinryhmien hoitoon. Oleellista on hallita tilaa kokonaisuutena. Sekä talous, pellot, karja että oma jaksaminen pitää varmistaa. Ajankäyttö pitää saada hallintaan. Oma työpanos on tärkeää osata kohdentaa oikeaan tekemiseen. Pitää miettiä kuka mitäkin tekee ja missä järjestyksessä työt kannattaa tehdä. Kurssin aikana tehtiin harjoitustehtävä, jossa mietittiin konkreettisia oman tilan kehitysideoita. Esimerkkinä tästä on umpilehmien uudet tilat, poikimisen ajan ruokinta ja hoitokäytännöt, vasikoille remontoitu vanha navetta ja siirtyminen seosrehuruokintaan. Kurssilla pohdittiin myös pidemmän aikavälin toimintaa. - Kirjasimme tavoitteeksemme, että meillä on kymmenen vuoden päästä dynaaminen ja toimiva maitotilayritys. Työntekijät viihtyvät Arvolan Karjapihalle palkattiin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä kymmenisen vuotta sitten, kun työmäärä alkoi käydä liian suureksi oman väen hoidettavaksi. Leanin myötä myös työntekijöihin on panostettu entistä enemmän. Nuoret ihmiset pitää saada viihtymään työssään. Jukka korostaa tiimityön merkitystä. Työntekijöiden kanssa pidetään yhteisiä kahvihetkiä ja palavereita, joissa kaikki osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Työntekijöitä motivoidaan omatoimisuuteen ja vastuunottamiseen. Asiat pitää myös viestiä siten, että jokainen tietää, mitä pitää tehdä. Tavoitteena on vaihtelun vähentäminen, kun eri ihmiset tekevät töitä. Valkotaulupalaverit ovat oleellinen osa arjen suunnittelua. Kakkossatoon kevätrehua Säilörehusta tehdään kaksi satoa, joskus korjataan kolmaskin, mutta siihen ei panoksia laiteta. Naapuri niittää rehut, ajosilppuri on itsellä. Jukka varmistaa tasaisen maitotuotoksen sekoittamalla aina kakkossadon sekaan kevätrehua. Kevätrehu lypsättää enemmän, joten sitä voidaan antaa yksistäänkin. Kun rehusato korjataan siiloon, otetaan jokaisesta kuormasta osanäyte, jotka sekoitetaan ja laitetaan kivennäisanalyysiin. Tämän perusteella suunnitellaan koko siilollisen kivennäistäydennys. Aperuokinnassa eri siilojen rehut on helppo sekoittaa keskenään. Ape pyritään tekemään aina samalla tavalla, jotta lehmillä olisi tasainen ruokinta. Poikimisen aika sujuu hyvin Umpilehmille rakennettiin oma pressuhalli vuonna Minna ja Jukka ovat tyytyväisiä umpilehmien tiloihin ja ruokintaan. Poikimiset ovat sujuneet hyvin. Halvauksia ei juurikaan ole todettu, piilevät ketoositkin ovat vähentyneet. Kaikille lehmille tehdään umpeutuksen yhteydessä sorkkahoito ja tarvittaessa niille laitetaan umpituubit ja vedintulpat. Sen jälkeen ne siirretään pressuhalliin ja umpiappeelle, joka perustuu kokoviljasäilörehuun, nurmisäilörehuun, rypsiin ja Umpi-Melli-Hypo TMR kivennäiseen. Keskituotos lähes kiloa Karjan EKM-ituotos jäi viime vuonna karvan verran alle kilon, koko vuoden karjassa olleet lehmät pääsivät jo kilon paremmalle puolelle. - Parhaat lehmät heruvat yli 70 kiloon. Useimmiten lehmät puhkeavat kukkaan vasta kolmannella poikimisella, siksi on tärkeää saada lehmät pysymään karjassa pitkään, korostaa Jukka. Karjan keskipoikimakerta on 2,9, poistetuilla lehmillä luku on 3,2. Rehujen laatuun on panostettava koko ketjun osalta pellolta ruokintapöydälle asti. Muuten on vaikea päästä hyvään tehokkuuteen, jossa syötyä kuiva-ainekiloa kohden saadaan 1,6 kiloa energiakorjattua maitoa. Tilan lehmät saavat robotilta Robo-Maituri rehua, johon siirryttiin, kun haluttiin nostaa maidon rasvapitoisuutta. 8 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 9

6 Nautauutisia Maituri jo 30 vuotta: Terveystietoisen rehuvalinta Lehmien hyvä terveys ja korkea tuotos ovat ohjanneet Maitureiden kehitystä jo 30 vuoden ajan. Tasapainoinen ruokinta edistää lehmien vastustuskykyä ja kestävyyttä. Teksti: Merja Holma Opti-tuotesarja kattaa erittäin laajan valikoiman monipuolisia täysrehuja, valkuaisrehuja sekä prosessoituja Opti-komponentteja. Valikoimasta löytyy kustannustehokas tuote erilaisten karkearehujen ohelle kaikkiin ruokintamenetelmiin ja -tarpeisiin. Opti-rehuja kaikkiin tarpeisiin Optimaalisella aminohapporuokinnalla sekä monipuolisella energialla saadaan nykylehmän tuotospotentiaali esiin. Uusilla Maituri rehuilla on lypsetty ennätystuloksia. Tasapainoista ruokintaa Maiturilla Täysrehut Valkuaisrehut Varma valinta hyviin tuloksiin Maituri Amino-Maituri Amino-Maituri 30 Terveyttä, kestävyyttä, tuotosta Maituri Amino-Maituri Huippukarjojen pitoisuusrehut Maituri Robo-Maituri Amino-Maituri Hyvä kestävyys ja korkea tuotos Huhtikuussa Kannialalle valmistuu uusi kolmen robotin navetta, jonne mahtuu 150 lypsävää. Maija, Ari ja Aki Kannialan karja on esimerkki hyvästä kestävyydestä. Satatonnareita on kertynyt jo 20 kappaletta, kolme lehmää on ylittänyt 150 tonnin tuotoksen. Pääosa lehmistä poikii vähintään neljä kertaa. Kestävyyden taustalla on syvä kiinnostus lehmiin. Navetassa pitää viihtyä, jos halutaan päästä näin hyviin tuloksiin. Maijalle jokainen lehmä on yksilö, vaikka karjakoko onkin vuosien myötä kasvanut. Nykyisessä pihatossa lehmiä on hieman alle 60, mutta pian määrä tuplaantuu. Tavoitteena on myös tuotoksen nousu, koska olosuhteet paranevat. Energiakorjattu maitotuotos on jo nyt yli kiloa. Maija ja Ari tulivat mukaan Maituri-kokeeseen 30 vuotta sitten. Sillä tiellä ollaan edelleen. Viime vuodet on syötetty yksinomaisena väkirehuna Maituri rehua. Kotoisten rehujen laatu ja määrä sekä ruokintamenetelmä ratkaisevat pitkälti, mikä Opti kannattaa valita täydennykseen. Rehuseosten valikoimasta löytyy täsmätuotteita sekä hyvin sulavien että energiaköyhien valkuaistasoltaan erilaisten karkearehujen oheen. Rakeiset rehut täydentävät erillisruokintaa, mureiset Optit sopivat paremmin appeeseen. D-arvo ratkaisee Dynamiittirehun eli hyvin sulavan säilörehun kanssa väkirehun osuus jää jopa alle 40 prosentin. Tällöin on oleellista, että pienelläkin väkirehumäärällä täydennetään tasapainoisesti aminohappojen tarve, kun säilörehun valkuainen vaihtelee. Kun säilörehun D-arvo jää 600 tuntumaan, on energian saanti kriittinen tekijä. Väkirehun osuus nousee jopa yli 55 prosentin, joten väkirehu ratkaisee myös aminohappojen saannin. Prosessoidut Opti-komponentit Opti-komponentit on suunniteltu erityisesti aperuokintaan. Viljan korvaajana käytetään Opti-Viljaa sekä Opti-Maissia. Kuitulisäksi käy Opti-Leike ja valkuaisena Opti-rypsirouhe. Kaikki Opti-komponentit on kuumennuskäsitelty. Säilörehun D-arvo ja rv Täysrehu Valkuaisrehu D-arvo > 650, rv > 140 g Opti 18 Opti 28 D-arvo > 650, rv g Opti 21 Opti 34 D-arvo > 650, rv < 140 g Opti 23 Opti 40 *** D-arvo < 650, rv < 160 g Opti 20 * Opti 30 ** Pitoisuusrehut kaikkien säilörehujen oheen Opti 22 E Opti 26 E * Rehut sisältävät ureaa Lue lisää urean käytöstä lantmännenfeed.fi/ajankohtaista 10 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 11

7 Säilörehu Säilörehu Teksti: Merja Holma Teksti: Heikki Alastalo Maan mainio nurmisiemenvalikoima Monipuolisella nurmiseoksella saat viljelyvarmuutta eri sääolosuhteisiin ja maalajeille sekä joustoa korjuuajankohtaan. Väkirehutäydennys nurmiviljelystrategian mukaan Onnistuneen nurmiviljelyn perustana on tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden oikea siemenvalinta. Kun tavoitteena on saada siilo täyteen huippusulavaa rehua, pitää valita kolmen korjuun strategia ja siihen sopiva siemenseos. Mikäli tavoitteena on mahdollisimman suuri sato pienemmällä työmäärällä, on syytä valita kahden korjuun strategia ja siihen parhaiten sopiva lajike. Maalaji ja tilan sijainti luonnollisesti vaikuttavat myös strategian valintaan. Hyvä sulavuus lisää syöntiä Säilörehun sulavuus eli D-arvo vaikuttaa oleellisesti siihen, paljonko lehmä pystyy syömään rehua. Toisin sanoen se on varsin tehokas mittari kuvaamaan säilörehun energia-arvoa ja samalla tuotantovaikutusta. Väkirehumäärän säätäminen ruokinnassa säilörehun D-arvon mukaan on todella tarpeen. D-arvon laskiessa on energian saanti tasapainotettava väkirehun määrää lisäämällä. Apilapitoinen rehu lypsättää enemmän Ruokintakokeissa apila on lisännyt säilörehun syöntiä ja lehmien tuotosta. Vaikka apilanurmen valkuaispitoisuus olisikin korkeampi kuin nurmiheinän, tarvitsee se valkuaistäydennyksen. Kotimaisissa kokeissa valkuaisväkirehulla on saatu tuotoksen lisäys, vaikka säilörehun valkuaispitoisuus on noussut. Apilaa sisältävän säilörehun kivennäisanalyysi on erityisen tärkeä tehdä, jotta kalsiumtäydennys osataan tehdä oikein. Apilapitoisen nurmen sulavuus ei alene yhtä nopeasti kuin tyypillisen nurmiheinän, joten se tuo joustoa korjuuajankohtaan. Nuorena korjattu hyvin sulava säilörehu on parasta energiarehua lehmän kannalta. Karjakoon kasvaessa peltoala jää usein niukaksi. Korjuuta joudutaan usein viivyttämään, jotta satoa saataisiin riittävästi. Matalammankin D-arvon rehulla pärjätään, kun sitä täydennetään oikein. Väkirehun tarve 35 kiloa lypsävän lehmän ruokinnassa, kun säilörehun D-arvo muuttuu ja säilörehua on vapaasti ruokinnassa. Tr kg/pv D-arvo Mainio-nurmisiemenseokset VARMA 1 VARMA 2 VARMA 3 TEHO 1 TEHO 2 VOIMA LAIDUN PIKALAIDUN Tuukka 50 % Tenho 30 % Ilmari 20 % Saatavilla myös puhtaita nurmisiemeniä, kuten timoteita, nurmintataa, puna-apilaa, englanninraiheinää, italianraiheinää ja valkoapilaa. UUTUUS: Tuukka 30 % Tenho tai Dorothy 20 % Nuutti 20 % Ilmari 15 % Inkeri 15 % Dorothy on satoisuudellaan lajikkeiden parhaimpia ja talvenkestävyys on hyvällä tasolla. Myöhästyneen niiton osalta D-arvo saattaa laskea, jolloin sille on suotuisaa harjoittaa kolmen niiton strategiaa. timoteinurminata timoteinurminata timoteinurminata Nuutti 25 % Grinstad 25 % Tuukka 25 % Inkeri 25 % Viralliset lajikekokeet Lajike apilaseos apilaseos ruokonata-seos laidunseos laidunseos Tuukka 30 % Tenho tai Dorothy 30 % Ilmari 20 % Puna-apila Yngwe 8,5 % Puna-apila Altaswede 6,5 % Alsikeapila Aurora 5 % Dorothy 20 % Tukka 10 % Nuutti 10 % Inkeri 20 % Eng. raiheinä Riikka 10 % Rainata Hykor 10 % Ruokonata Karolina 10 % Puna-apila Altaswede 10 % D-arvo 1. niitto Grinstad 15 % Tuukka 25 % Dorothy 15 % Inkeri 20% Ruokonata Karolina 15 % Eng.raiheinä Riikka 10 % D-arvo 2. niitto Tuukka 40 % Inkeri 30 % Eng.raiheinä Barkamaz 10 % Valkoapila Alice 10 % Niitty-nurmikka Baron 10 % Satotaso kg/ha Tenho 30 % Tuukka 20 % Inkeri 25 % Eng.raiheinä Barkamaz 15 % Ital.raiheinä Barextra 10 % Talvituho % Tuukka timotei ,5 Tenho timotei ,5 Nuutti timotei ,1 Dorothy timotei, uutuus ,3 Grinstad timotei ,3 Ilmari nurminata ,7 Inkeri nurminata ,3 Karolina nurminata ,9 12 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 13

8 Nautauutisia TM HIEHO 24 -ohjelmalla hiehot poikimaan 24 kuukauden iässä 24 kuukauden iässä poikiva hieho tuottaa elämänsä aikana eniten. Se myös tiinehtyy paremmin ja pysyy karjassa kauemmin. Tehostetun ruokinnan avulla kasvatuspaikkoja tarvitaan vähemmän. On tärkeää, että vasikat ja hiehot mitataan säännöllisesti ennen siemennystä. Tavoitteena on saada riittävästi korkeutta, pituutta ja tilavuutta. Kuntoluokkaa seurataan tarkoin, jotta hieho ei rasvoitu. Hieho 24 -ohjelman rehuntarve: kiloa juomarehua 5-10 kiloa Vasikan Herkku Mysliä 80 kiloa Pikku-Mullin Herkkua 500 kiloa Hiehon Herkkua 30 kiloa Kiima-Melliä kasvun tueksi heiniä, säilörehua, olkea Tehokas ruokinta poikii myös tulosta Runsas juotto kasvattaa vasikkaa tehokkaasti. Parempi kasvu näkyy tulevan lehmän korkeampana maitotuotoksena, jos vieroitus tehdään vähentämällä juoman määrää asteittain. Näin vasikka lisää kuivan rehun syöntiä ennen vieroitusta, jolloin hyvä kasvu jatkuu juoton loputtua ja hieho saadaan ajoissa siemennyskokoiseksi. Confort/Harmony -juomarehut varmistavat hyvän kasvun juottokaudella tasainen seos vähentää ruokintahäiriöitä Vasikan Herkku Mysli opettaa vasikan syömään kuivaa rehua Pikku-Mullin Herkku maittava, rakeinen hyvin sulavaa valkuaista korotettu vitamiinitaso Hiehon Herkku korkea valkuaistaso, rajoitetusti tärkkelystä tehokasta kasvua ilman rasvoittumista Ota yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi ja pyydä Hieho 24 -ohjelman mukainen ruokintasuositus. Lataa pdf-esite netistä lantmannenfeed.fi Terveisiä kuljetussuunnittelusta Muistathan tarkistaa ja puhdistaa rehusiilot rehuerien väillä. Peltisiilon seinämiin voi tarttua rehua kondenssikosteuden johdosta. Paakkuuntunut rehu homehtuu ajan myötä ja irrotessaan se voi aiheuttaa eläimille ruokinnallisia ongelmia. Rehua voi tarttua myös rehun siirtolaitteisiin siilosta ruokintapaikalle kondenssikosteuden johdosta. Postilaatikko kuormakirjalle Irtorehun punnitsemisessa lastauksen yhteydessä tehtailla käytetään varmennettua, kruunattua kauppavaakaa, josta rehu siirretään kuljettimilla auton kuormatilaan. Punnittu määrä voi olla eri kuin tilattu määrä. Kuormakirjassa on aina merkittynä vaa alla punnittu rehun paino, joka yleensä on sama tai hyvin lähellä tilattua määrää. On kuitenkin hyvä aina tarkistaa toimitettu määrä kuormakirjasta. Siksi toimituksen yhteydessä tulevalle kuormakirjalle olisi hyvä olla säilytyspaikkana esimerkiksi postilaatikko rehusiilon tukijalassa nimettynä kuormakirjoille. Teksti: Ismo Pihlava Rehurekat saavat alkuvuodesta uuden Lantmännen Feed -ilmeen. Tervetuloa markkinapäiville Ylivieskaan klo 9-15 ja Kaipiaisiin 2.4. klo Lantmännen Feedin Ylivieskan myymälässä sekä Kouvolan Kaipiaisten tuotevarastolla on hyvä valikoima rehuja, kivennäisiä, nurmisiemeniä, nuoluämpäreitä, kalvoja, verkkoja ym. tuotantotarvikkeita. Tule tapaamaan asiantuntijoitamme, tarjoamme pullakahvit! Myymälä avoinna ark Noutomyymälä, Tehdastie 3, Ylivieska Noutovarasto, Raisiontie 8, Kaipiainen Noutopäivä ti Menestyvä maitotila on Lantmännen Feedin julkaisu maidontuottajille. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Olemme koonneet lehteen ajankohtaiset kuulumiset, tietoa tuotteistamme, ruokintavinkkejä ja asiakkaidemme kuulumisia. Julkaisun artikkelit laajempina sekä koko henkilökuntamme yhteystiedot: Uutisia 14 MENESTYVÄ MAITOTILA Kevät 2019 Lantmännen Feed Lantmännen Feed Kevät 2019 MENESTYVÄ MAITOTILA 15

9 Hyvä olla yhdessä Joskus elämässä käy onni, ja löydät samanhenkisen uuden ystävän. Sellaisen, joka arvostaa samoja asioita kuin sinä ja ymmärtää sinua jo puolesta sanasta. Sellaisen, jonka kanssa voisi vaikka ottaa yhteisen nimen. Raisioagro on nyt Lantmännen Feed. Toimimme uudella nimellä ja ilmeellä, mutta tuotteet, palvelut ja kontaktit pysyvät ennallaan. Olemme onnellisia myös uusista mahdollisuuksista, joita voimme tuoda suomalaisten tuottajien ulottuville. Lantmännen on iso osuuskunta, jolle on kertynyt kokemuksen ja tutkimustoiminnan kautta merkittävää pohjoisten olojen osaamista, ostovoimaa, rehunvalmistustaitoa ja innovaatiointoa. Kun yhdistämme osaamisemme, meillä on kaksin verroin paremmat mahdollisuudet rakentaa vastuullisesti tuottoisaa tulevaisuutta kotimaamme maataloudelle. Jatketaan siis yhteistä matkaa, yhteisissä eväissä, eteenpäin katsoen. Kysy lisää omalta asiakkuusvastaavaltasi tai tutustu uusiin nettisivuihin lantmannenfeed.fi Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Lantmännen Feedin. Brändit ja palvelut

Lantmännen Feedin. Brändit ja palvelut Lantmännen Feedin Brändit ja palvelut Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. Esipuhe Me Lantmännen Feedillä autamme asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, tehokkaasti ja taloudellisesti

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA

TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA 2012 TUTKITUSTI TEHOKKAAT MAITURI 12 000 E -REHUT ENEMMÄN MAITOA, ENEMMÄN RASVAA, ENEMMÄN VALKUAISTA RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Tutkitusti tehokkaat Maituri 12 000 E -rehut ENEMMÄN MAITOA JA RASVAA

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä 10.2.2017 Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto Nurmentuotannon ketju Miten nurmituotanto vaikuttaa

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maississa mahdollisuus

Maississa mahdollisuus Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla

Lisätiedot

Uutisia Lantmännen Feediltä Syksy 2019

Uutisia Lantmännen Feediltä Syksy 2019 Uutisia Lantmännen Feediltä Syksy 2019 Ajankohtaista! HERO-ilmastorehut vähentävät päästöjä SIVU 4 Syksyn säilörehut analysoitu - valitse oikea väkirehu SIVU 6 Eija ja Juha-Pekka Koutosen hyviä kuulumisia

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sisältö. Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä.

Sisältö. Tuottavasti. Kestävästi. Yhdessä. 2019 Sisältö Esipuhe 3 Palvelut ja brändit Tuotostutka & Maiturimenu 4 KM-pitoisuusrehut 6 Benemilk 8 Maituri 10 Opti 12 Oma 14 Herkku 16 Melli 18 Mainio 20 Norra 22 Rehuvalikoima Robottirehut 24 Täysrehut

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015 PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Primo-ruokintaohjelma

Primo-ruokintaohjelma -ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen

Lisätiedot

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019

Lisätiedot

Tonkkapostia. joulukuu 2018

Tonkkapostia. joulukuu 2018 Tonkkapostia joulukuu 2018 HANKKIJAN REHUT MEIJERISTÄSI Joulukuu 2018 FOKUS TUOTOSVAIHEISIIN, KAIKKI KOHDALLEEN! Tavoitteet, tarpeet ja haasteet vaihtelevat lypsykauden eri vaiheissa. Keskity olennaiseen

Lisätiedot

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen

Lisätiedot

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta

Lisätiedot

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu

Lisätiedot