Lukijalle s. 3. Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? s. 4. Mistä työhyvinvointi koostuu? s. 5. Hyvän johtamisen vaikutus työhyvinvointiin s.

Transkriptio

1 Työhyvinvoinnin ABC

2 Sisällys Lukijalle s. 3 Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? s. 4 Mistä työhyvinvointi koostuu? s. 5 Hyvän johtamisen vaikutus työhyvinvointiin s. 7 Mikä vaikutus ruokailulla on työhyvinvointiin? s. 9 Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin s. 10 Ruokailuhetken merkitys s. 11 Haluatko lisätietoja? s. 14 Antell s. 15

3 Lukijalle Työhyvinvointi on jo pidemmän aikaa puhututtanut työelämää. Työhyvinvoinnilla on suora vaikutus henkilöstön toiminnalliseen tehokkuuteen. Sitä kautta vaikutus ulottuu niin yrityksen taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn kuin vaikkapa työnantajamielikuvaan. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa paremmin ja pystyy käyttämään kaiken energiansa yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kiristynyt markkinatilanne saa yritykset hakemaan kustannustehokkuutta. Henkilöstökustannuksia analysoidessa monet yritykset miettivät, miten sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin vähentää. Työterveyslaitoksen mukaan hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat yrityksille taloudellisesti erittäin kannattavia sijoituksia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Saat siis jokaista työhyvinvointiin sijoittamaasi euroa kohden kuusi takaisin! Tämä opas on tarkoitettu työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi, mistä työhyvinvointi koostuu, miten sitä on mahdollista kehittää sekä mikä vaikutus ravinnolla on työhyvinvointiin. Antoisia lukuhetkiä oppaan parissa toivottaa Antell

4 Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnin tavoitteena on pitää työntekijät terveinä ja työkykyisinä työssä koko työuran ajan. Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun työtä tehdään turvallisessa ja viihtyisässä työpaikassa, jossa työntekijän työkyvystä ja työssä jaksamisesta pidetään huolta. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolot vähenevät. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys siihen, että työntekijä voi ja haluaa antaa parhaansa. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä on vaikeaa antaa hyvää palvelua asiakkaalle, jos itse voi huonosti. Hyvä olo, yhtä lailla kuin huonokin, heijastuu ja tarttuu niin yhteistyökumppaneille, kollegoille, toimittajille kuin asiakkaille. Työhyvinvointia ei tehdä pelkällä mukavana olemisella, vaan työyhteisön yhteisillä pelisäännöillä, joita noudattavat kaikki. Vain tyytyväinen ja työstään innostunut työntekijä voi tuottaa sellaisia palveluja, joihin yrityksen asiakkaatkin ovat tyytyväisiä.

5 Mistä työhyvinvointi koostuu? Hyvästä esimiestyöstä, joka näkyy kaikille tasapuolisena ja tasa-arvoisena kohteluna. Organisaation tuesta. Tieto liikkuu ja työntekijät pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin. Työn mielekkyydestä ja asenteesta omaa työtä kohtaan. Työssä voi saada onnistumisen tunteita ja olla aidosti ylpeä omista saavutuksistaan. Hyvästä työyhteisöstä, jossa kaikki pelaavat samaan maaliin ja jossa vallitsee auttamisen ja välittämisen kulttuuri. Sopivasta kuormituksesta. Työ on sopivasti haastavaa, mutta ei fyysisesti tai henkisesti jatkuvasti liikaa kuormittavaa. Osaamisesta. Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijällä on tarvittava osaaminen ja taidot suoriutua tehtävistään niiden vaatimalla tavalla. Tavoitteista. Työntekijällä on tiedossa, mitä häneltä odotetaan ja mitkä tavoitteet hänen tekemälleen työlle on asetettu. Työkyvystä. Työntekijällä on hyvä fyysinen ja henkinen toimintakyky, johon vaikuttavat lepo, ravinto ja liikunta. Palautteesta. Jos työstään ei saa minkäänlaista palautetta, on siinä mahdotonta kehittyä. Itsestä huolehtimisesta. Työssä ei voi voida hyvin, jos ei huolehdi itsestään myös vapaa-ajalla. Työympäristöstä, jonka tulee olla kaikille turvallinen ja terveellinen.

6 Tiesitkö? Työnantaja voi auttaa ja tukea työntekijöitä työhyvinvoinnin kasvattamisessa, mutta suuri vastuu on myös työntekijöillä itsellään. Suurin osa ajasta vietetään kuitenkin työpaikan ulkopuolella, joten myös sillä on merkitystä yksilön hyvinvointiin, miten kukin vapaa-aikansa viettää. Jos työstä ei palauduta kunnolla esimerkiksi liikunnan, riittävän levon sekä terveellisen ravinnon avulla, ei työssäkään voi jaksaa. Mielekkäät harrastukset ovatkin tehokas keino irtautua hetkeksi mieltä vaivaavista työasioista. Elämänhallinta on yksilöllä omissa käsissään, mutta työnantaja voi tukea esimerkiksi ruuhkavuosien keskellä kamppailevaa työntekijää erilaisilla työelämän joustokeinoilla tai vaikkapa tarjota työpsykologin palveluja niitä tarvitseville.

7 Hyvän johtamisen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Koska yksi suurimmista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on hyvä esimiestyö ja motivoiva johtaminen, on tärkeää, että esimies on lähellä omia alaisiaan ja hänen kanssaan on aidosti hyvät ja luottamukselliset välit. Esimiehen tehtävänä on reagoida, joustaa ja antaa apuja tarvittaessa sekä huolehtia alaistensa jaksamisesta jahyvinvoinnista. Vähintään kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelut kuuluvat lähes jokaisen yrityksen käytäntöihin ja ovat hyvä keino käydä avointa keskustelua alaisen ja esimiehen välillä työn mielekkyydestä, kuormittavuudesta sekä osaamisen kehittämisestä. Esimiehen tehtävänä on myös kertoa, mitä työntekijältä odotetaan yhdessä asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Esimiesten ja muun yritysjohdon näyttämällä esimerkillä on suuri voima. Jos esimies tekee töitä myös lomalla tai lähettää sähköposteja epäinhimillisiin aikoihin, tulee alaiselle helposti tunne, että häneltä odotetaan samaa. Esimiesten tulisikin kunnioittaa alaistensa lomia ja vapaa-aikaa sekä osata arvioida asioiden kiireellisyyttä ja varmistua tehokkaasta varamiesjärjestelystä, jotta työt hoituvat myös äkillisten sairastumisten tai muiden poissaolojen aikana.

8 Tiesitkö? Erilaiset virkistyspäivät ovat monilla työpaikoilla yleisiä käytäntöjä kasvattaa työntekijöiden työhyvinvointia yhteisöllisyyden kehittymisen kautta. Porukalla vietetty epämuodollinen aika yhdistää ja antaa voimia jaksaa huonojenkin aikojen yli. Tällaisten yksittäisten päivien avulla ei kuitenkaan saada aikaan työhyvinvointia. Työhyvinvointia voidaan kehittää ja kasvattaa työelämän perusasioilla, jotka tulevat vastaan päivittäin. Arjen työnteosta poikkeavat tapahtumat piristävät ja voivat yhteishengen kohoamisen lisäksi kasvattaa työhyvinvointia, mutta pysyvää muutosta ei näillä toimenpiteillä saada aikaiseksi. Virkistyspäivät ovatkin työhyvinvoinnin kannalta hyvä mauste, mutta eivät missään tapauksessa sen pääraakaaine.

9 Mikä vaikutus ruokailulla on työhyvinvointiin?

10 Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin Toimistotyöläisen ruokapäivä -kirjan (Talentum Pro, 2015) kirjoittaneiden Henna Rannikon ja Reijo Laatikaisen mukaan suomalaiset työpaikkalounaat ovat kaukana ihanteista. Moni mättää lautasilleen yksinkertaisesti liikaa ruokaa työn rasittavuuteen nähden. On selvää, että toimistotyö ei vie yhtä paljon energiaa kuin raskas fyysinen työ. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isoja annoksia voisi syödä. Kyllä voi, kunhan annoksen koostaa oikein. Ruoan hyvä maku, monipuolisuus ja vaihtelevuus virkistävät sekä kehoa että mieltä. Liian raskaasta lounasruokailusta voi olla seurauksena paitsi painonnousua, myös työtehon laskua. Lounasruoan laatuun ja kalorimäärään kannattaa kiinnittää huomiota! Työtehon kannalta on tärkeää, että verensokeri pysyy jatkuvasti tasaisena. Siksi suositusten mukaan päivän aikana tulisi syödä noin 3-4 tunnin välein. Tämä tarkoittaa ravitsevan aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi myös terveellisiä välipaloja sekä iltapalaa. Ravinnosta on tärkeää saada kehomme tarvitsemat rakennusaineet, hivenaineet ja vitamiinit. Ravinnon tulisi myös sisältää sopivassa suhteessa proteiineja, rasvaa ja hyvälaatuisia hiilihydraatteja. Osa henkilöstöravintoloista tekeekin yhteistyötä työterveyden kanssa ja esimerkiksi räätälöivät ruokalistoja sekä tarjoavat lisätietoa terveellisistä ruokavalinnoista tukien yrityksen ponnisteluja muun muassa kolesterolin tai painon nousua vastaan. Tehokkain tai varsinkaan hyvinvoivin työntekijä ei ole se, joka ei taaskaan ehtinyt syödä lounasta, vaan se, joka huolehtii myös omasta jaksamisestaan työnteon lomassa.

11 Ruokailuhetken merkitys Työn tauottamisella on tutkitusti positiivinen vaikutus työn tehokkuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen. Työyhteisön yhteiset lounas- ja kahvihetket palauttavat ja tarjoavat mahdollisuuden pieneen hengähdystaukoon työnteosta. Nämä tauot edesauttavat myös sosiaalista hyvinvointia. Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus paitsi työntekijöiden ruokavalioon myös heidän sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Kun henkilöstöravintolan tarjonta on monipuolista ja jokaiselle löytyy jotain, edistää henkilöstöravintolassa ruokailu yhteishengen parantumista sekä työntekijöiden hyvinvointia. Lounastauko on tarkoitettu työstä palautumiseen ja sosialisoitumiseen. Monet hyvät omaan työhönkin liittyvät ideat ja ajatukset ovat syntyneet juuri yhteisten lounas- tai kahvitaukojen yhteydessä kun ajatukset ovat päässeet tuulettumaan. Työn tauottaminen onnistuu nykypäivänä helposti myös etätöitä tehdessä. Yhteinen kahvihetki kollegan kanssa esimerkiksi Skypen välityksellä voi olla yhtä tehokas ja virkistävä kuin kasvokkain käyty keskustelu!

12 Tiesitkö? Terveellistä ruokaa nauttiva henkilöstö voi hyvin ja pysyy vireänä. Lounas on sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa eri osastojen ihmiset yhteen hyvän ruoan äärelle. Näin tieto kulkee ja ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin. Oma henkilöstöravintola on helppo ja nopea ratkaisu tämän päivän hektisessä maailmassa. Aikaa ei kulu lounasravintolan etsimiseen eikä ruokaa tarvitse hotkia kiireellä. Henkilöstöravintolaa voidaan hyödyntää monipuolisesti myös kokous- ja työtilana.

13 Muutakin kuin lounasta Kustannussäästöt ovat saaneet monet yritykset luopumaan suurista konttoreista ja siirtymään erilaisiin usean yrityksen käytössä oleviin yrityskampuksiin. Oma työhuone ei ole tämän päivän toimistotyöntekijälle itsestäänselvyys. Erilaisissa yrityspuistoissa ja avokonttoreissa työskentely voi varsinkin kaikkien työntekijöiden sattuessa samaan aikaan paikalle olla ahdasta ja meluista. Jokaiselle ei välillä löydy edes omaa työpöytää. Tämä vaikeuttaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa suoraan työn mielekkyyteen sekä työntekijän tehokkuuteen. Jos työntekijällä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus tehdä töitä viihtyisässä henkilöstöravintolassa, rauhallisessa sopessa kahvikupin äärellä, edistää se sekä työntekijän hyvinvointia että työn tehokkuutta. Henkilöstöravintolaa ei tulisikaan mieltää pelkästään lounasaikaan täynnä ja muuten joutilaana olevana tilana, vaan monipuolisesti ja erilaisiin tarpeisiin hyödynnettävänä kokous- ja työskentelytilana.

14 Haluatko lisätietoja? Henkilöstöravintolan hankinta tai vaihto on suuri päätös, jolla on vaikutusta lähes jokaisen yrityksessä työskentelevän arkeen. Toimiessaan hyvin, henkilöstöravintolaan investointi kannattaa, sillä se edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa ajankäyttöä. Henkilöstöravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä vertaillessa kannattaa varmistaa, että palveluntarjoaja pystyy rakentamaan juuri sellaisen kokonaisuuden, joka on yritykselle sopiva. Palveluntarjoajien tarjoamat, hinnoittelu ja tapa toimia ovat hyvin erilaisia, joten kannattaa pohtia mitä haluaa ja haastaa tarjoajat vastaamaan juuri teidän tarpeeseenne. Antell on koonnut avuksesi yrityksille suunnatun sivuston, josta löytyy hyödyllistä tietoa ja asiantuntijamateriaaleja henkilöstöravintola-asioista kiinnostuneille yrityspäättäjille. Tutustu Yrityksille-sivuihin.

15 Aidosti hyvää vuodesta 1880 Antellin juuret ulottuvat aina vuoteen 1880, jolloin Katri Antell ryhtyi myymään leipomaansa leipää Oulun torilla. Hyvänmakuisten tuotteiden maine kiiri kovaa vauhtia ja siitä alkoi Antellin tarina. Tänään Antell on valtakunnallinen henkilöstöravintola- ja kahvila- alan yritys. Antell-Ravintoloiden maistuvaa ja itte tehtyä ruokaa tarjoaa noin 100 henkilöstöravintolaa Suomessa. Antell on edelleenkin perheyritys, jossa vaalitaan jo aikoinaan Katrille tärkeitä asioita: herkullisuutta, aitoutta, yksilöllisyyttä ja asiakkaan kuuntelemista. Antell-Ravintolat on laadukas valinta, koska: Antell on Suomen suositelluin henkilöstöravintola-alan toimija (TEP 2017) Antellin toiminta perustuu avoimeen ja läheiseen kumppanuuteen asiakasyrityksen kanssa Ei rajoittavia konsepteja: Arjen päätökset tekevät ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa Antellin tarjoama toteutetaan yksilöllisesti asiakasyrityksen tarpeita vastaaviksi. Antellilla on sata erilaista lounaslistaa päivittäin.

16