JOHANSHOLMIN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS INIÖN NORRBYSSÄ

Transkriptio

1 JOHANSHOLMIN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS INIÖN NORRBYSSÄ

2 2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT Johansholmin keskiosan pähkinäpensaslehto METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Johansholmin itärannan lehto Johansholmin länsiosan tervaleppälehto VESILAIN MUKAISET KOHTEET MUUT LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET UHANALAISET JA SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT LAJIT KIRJALLISUUS... 9 LIITTEET Liite 1. Luontotyypit kartalla Liite 2. Kaavoituksessa huomioitavat kohteet kartalla

3 3 1. JOHDANTO Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Iniön Norrbyssä valmisteilla olevan Johansholmin saaren ranta-asemakaava-alueen luonnonarvoja ja arvioida niiden vaikutusta maankäyttöön. Selvitys kattaa pohjoisosan tilaan 4:52 kuuluvat maa-alueet. Luontoselvityksessä kartoitettiin mahdolliset luonnonsuojelulain (N:o 1096/1996) 29 :n suojelemat luontotyypit, vesilain (N:o 264/1961) mukaiset kohteet, metsälain (N:o 1093/1996) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt sekä muut luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitysalueelta etsittiin EU:n luontodirektiiviin sisältyviä lajeja sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvilajien esiintymiä. Selvitysalueelle suoritettiin maastokäynti Myöhäisen ajankohdan vuoksi linnustokartoitusta ei voitu tehdä. Selvityksen teki FM (biologi) Terhi Korvenpää. 2. ALUEEN YLEISKUVAUS Johansholm sijaitsee Iniön Norrbyssä. Kaava-alueeseen kuuluu saaren pohjoisosan tila 4:52, mutta ei eteläosassa sijaitseva tila 4:47. Johansholmin pohjoisosassa luoteesta kaakkoon kulkee vanha sähkölinja. Kaava-alue muodostuu enimmäkseen karuista kalliomänniköistä, joilla on paikoin pienialaisia avokallioita. Saaren itärantaa reunustaa mustikkatyypin tuore kangas, jolla kasvaa kuusta ja mäntyä. Tuoretta mäntyvaltaista kangasta on myös saaren länsiosassa. Johansholmin keskiosan laakso on sekapuustoista kangasta. Puusto on siis pääasiassa mäntyä ja kuusta, joiden seassa kasvaa siellä täällä koivuja, ja etenkin rehevämmillä paikoilla tervaleppää ja tuomia. Osa saaren kankailla kasvavista iäkkäämmistä koivuista on aikaisemmin ollut lehdestettyjä. Saaren etelä- ja keskiosassa on pieniä merenrantaan rajoittuvia lehtoja. Niiden kasvillisuus muodostuu tyypillisistä lehtokasveista. Kuva 1. Länsirannan karua kivikkoista rantaa järviruokokasvustoineen.

4 4 Rannoilla kasvaa kapealti muutaman puun ryppäissä tervaleppiä. Rehevämmillä, erittäin kapeilla, rantavyöhykkeillä (rantaniityn ja kivikkorannan välimuodoilla) kasvaa mm. järviruokoa, ranta-alpea, rantakukkaa, juolavehnää, mesiangervoa ja koiranheisiä. Karummilla rannoilla vallitsee vain järviruoko (kuva 1). Kalliorantaa on vain siellä täällä. 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulaki ( /1096) määrittelee yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä, joiden ominaispiirteet on kuvattu luonnonsuojeluasetuksessa ( /160). Näiden yleensä hyvin pienialaisten luontotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia, eikä alueita saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteet vaarantuvat. Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LSL 29 ): 1) Luontaisesti syntyneet jalopuumetsiköt 2) Pähkinäpensaslehdot 3) Tervaleppäkorvet 4) Luonnontilaiset hiekkarannat 5) Merenrantaniityt 6) Puuttomat tai vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) Katajakedot 8) Lehdesniityt 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut tai puuryhmät Tämän selvityksen kohteena olevalta alueelta löytyi yksi luonnonsuojelulain mukainen luontokohde. 3.1 Johansholmin keskiosan pähkinäpensaslehto Johansholmin pohjois- ja eteläosaa dominoivien karujen kallioiden keskelle jää lännestä itään suuntautuva muuta aluetta rehevämpi juotti. Metsä laaksossa on sekapuustoista, ja kuusia kasvaa muuta aluetta enemmän. Metsätyypiltään laakso on lähinnä tuoretta kangasta. Rehevimmissä kohdissa on myös lehtomaista kangasta sekä hyvin pienialaisesti lehtoa. Juotissa kasvaa luonnonsuojelulain mukaisesti pähkinäpensaita vähintään 20 kpl/ha. Pensaat ovat vaihtelevan kokoisia, jotkin hyvinkin kookkaita. Pensaat kärsivät paikoin huomattavasti kuusten varjostuksesta (kuva 2). Kuusikon ulkopuolella, mm. kallion reunoilla kasvavat pähkinäpensaat sen sijaan ovat erittäin hyväkuntoisia ja rotevia. Pensaskerroksessa kasvaa pähkinäpensaiden lisäksi taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja tuomea. Pääasiallisena kenttäkerroksen kasvillisuutena kasvaa mustikkaa, kivikkoalvejuurta, metsätähteä, kieloa (paikoin erittäin runsaasti) sekä lehtonurmikkaa. Sammalkerroksessa kasvaa runsaahkosti mm. ruusukesammalta. Kohteen huomioiminen kaavoituksessa: Pähkinäpensaslehto tulee säilyttää rakentamattomana. Kuusikossa kasvavat pensaat tukehtuvat varjostukseen, ellei niiden ympäriltä poisteta varjostavia kuusia. Siten esim. pähkinäpensaan hyväksi tehdyt metsänhoidolliset toimenpiteet ovat kohteella erittäin suositeltavia.

5 5 Kuva 2. Pähkinäpensaita varjoisan kuusikon valoaukossa. 4. METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET Metsälaissa ( /1093) on säädetty velvoite säilyttää metsien hoidossa ja käytössä metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ). Laissa määritellään yhteensä seitsemän erityisen tärkeää elinympäristöä, joiden lain mukaan on erotuttava selvästi ympäröivästä kangasmetsästä tai suosta. Niiden on oltava luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, ja ne ovat yleensä pienialaisia kohteita. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Metsäasetuksessa ( /1200) on kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet tarkemmin. Metsälain mukaisilla kohteilla on kiellettyä voimakkaasti maaperään ja puustoon vaikuttava toiminta, mm. kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta selvästi vahingoittava maanpinnan käsittely, ojitus ja muut mahdolliset toimenpiteet, jotka oleellisesti muuttavat puuston varjostus- ja suojavaikutusta. Metsälain (ML 10 ). mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt: 1) lähteiden, purojen ja pysyvien vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla

6 6 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Tämän selvityksen kattamalta alueelta löytyi seuraavat kaksi metsälain mukaista suojeltavaa kohdetta. Nämä kohteet lähiympäristöineen tulisi säilyttää rakentamattomina. 4.1 Johansholmin itärannan lehto Johansholmin itärannalla sijaitsee pienialainen merenrantaan rajoittuva lehtolaikku. Puusto lehdossa on pääosin terveleppävaltaista, joskin kohteella kasvaa muutamia tuomia ja kookkaita koivuja. Erityisesti kohteen reunaosissa on järeitä kuusia. Tiheä tuomipusikko peittää lähes koko aluetta osittain jopa maanpintaa myöten kasvavana. Lehdon kasvillisuus on rehevää. Pensaskerroksessa kasvavat taikinamarja, vadelma, orjanruusu, punaherukka ja lehtokuusama. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat kielo, metsäalvejuuri, nuokkuhelmikkä, lehtoarho, tesma, särmäkuisma, puna-ailakki ja sudenmarja. Sammallajisto on monipuolista. Kohteelta löytyi uhanalainen jäkälälaji (ks. kappale 7) Kohteen huomioiminen kaavoituksessa: Kohde tulee säilyttää kaiken maankäytön ulkopuolella. Lehto on kohteena edustava, vaikka lahoavaa puuainesta sinne ei vielä ole ehtinyt kertyä. Lisäarvoa kohteelle antaa uhanalaisen lajin esiintyminen. 4.2 Johansholmin länsiosan tervaleppälehto Johansholmin länsiosassa on kiilamaisesti kaakkoon suuntautuva luhtainen painanne, jonka reunoilla kasvaa rehevää tervaleppävaltaista lehtoa (kuva 3). Lehto ulottuu painanteesta etelään myös tilan 4:47 puolelle. Puustossa vallitsevat tervalepät, joiden joukossa kasvaa myös hieskoivuja ja erityisesti reunoilla tiheää tuomipusikkoa (kuva 4). Luhtaisen osan reunoilla kasvaa ainakin 5 kpl 3-5 m korkeita saarnia. Pensaskerroksessa kasvaa tuomen lisäksi myös punaherukka. Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee lehdon ja luhtaisemman osan välillä. Keskiosan avoimemmalla osalla vallitsevat mesiangervo sekä rantakukka ja punakoiso. Kuivemmassa osassa kasvaa mm. lehtoarhoa, kieloa, metsäalvejuurta (runsaasti) ja sudenmarjaa. Kohteen huomioiminen kaavoituksessa: Kohde tulee jättää kaiken maankäytön ulkopuolelle. Tilan omistaja tosin kertoi, että kohde aiotaan ruopata heti kartoituksen jälkeen seuraavalla viikolla venevalkamaksi.

7 7 Kuva 3. Tervaleppälehdon merenrantaan ulottuvaa luhtaista keskiosaa. Kuva 4. Länsiosan tervaleppälehdon rehevää kasvillisuutta.

8 8 5. VESILAIN MUKAISET KOHTEET Vesilaissa ( /1105) on suojeltu neljä vesiluontotyyppiä: 1) Enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet 2) Enintään 1 ha:n suuruiset lammet ja järvet muualla kuin Lapin läänissä 3) Luonnontilaiset lähteet 4) Muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi Vesilain mukaisten suojeltavien luontotyyppien luonnontilan muuttaminen on kiellettyä suoraan vesilain nojalla (1. luku 15a ja 17a ). Inventoidulla alueella ei ole lainkaan vesilain mukaisia suojeltavia vesiluontotyyppejä. 6. MUUT LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita ovat mm. geologisesti arvokkaat muodostumat, perinnemaisemien luontotyypit, harjumaiden arvokkaat elinympäristöt kuten paisterinteet ja supat sekä vanhat metsät. Kartoitetulla alueella ei sijainnut mitään edellä mainituista arvokkaiksi katsotuista kohteista. Saarella kasvaa useita vanhoja rähjäisen näköisiä aikoinaan lehdestettyjä koivuja. Nämä puut runkoineen tarjoavat hyvän elinympäristön useille vaativille mikrojäkälälajeille, ja ne tulisikin jättää tonttien raivauksissa koskemattomiksi. 7. UHANALAISET JA SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT LAJIT Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), joka on laadittu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Valtakunnallisesti uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Ne voivat kuitenkin olla alueellisesti uhanalaisia. Alueellisesti uhanalaisten lajien uhanalaisuus on arvioitu metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin perustuvilla alueilla. Alueellisesti uhanalaisia lajeja ei ole jaoteltu valtakunnallisesti uhanalaisten lajien mukaan tarkempiin alaluokkiin vaan käytössä on vain yksi alueellisesti uhanalaisten luokka (RT). Uhanalaisten lintulajien mahdollinen esiintyminen tulevalla kaavoitusalueella oli maastoinventoinnin myöhäisen ajankohdan vuoksi mahdotonta selvittää kunnolla. Kohteella ei kuitenkaan ollut lajeille sopivaa elinympäristöä, joten on epätodennäköistä että näitä lajeja saarella tavattaisiinkaan. Tämän selvityksen tuloksena löytyi kuitenkin yksi uusi uhanalaisen jäkälälajin esiintymä. Vaarantuneeksi luokiteltu koivunhuhmarjäkälä (Sclerophora peronella) kasvoi metsälain mukaisella lehtokohteella. Laji havaittiin kasvamassa runsaahkona vanhan tervalepän onton rungon sisäpuolella. Ympäristö on lajille suotuisa, ja sitä voi kasvaa myös muilla

9 9 lehtokohteen kasvualustaksi sopivilla rungoilla. Pääosa saaren lehdestetyistä koivuista tarkastettiin, eikä lajia niiltä havaittu. Huomioiminen kaavoituksessa: Laji tulee huomioiduksi, kun metsälain mukainen lehto jätetään maankäytön ulkopuolelle. 8. KIRJALLISUUS Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) (1998): Retkeilykasvio. 4. täysin uud. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. 656 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta A: Pääkkönen, P. & Alanen, A. (2000). Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen monisteita 188. Suomen ympäristökeskus. 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Toivonen, H. & Leivo, A. 1993: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuusja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 14. Metsähallitus. 96 s.

10 LIITE 1 10

11 LIITE 2 11

12 Naantali MUISTIO Johansholman ranta-asemakaava INIÖ, Norrby Aloitus/viranomaisneuvottelu Paikka: Lounais-Suomen ympäristökeskus, Timo Grönroosin virkahuone Läsnä: LoSyk Timo Grönroos Iniön kunta Christjan Brander V-S liitto Tapio Tuhkanen Maanomistaja: 4:52 Kvällstrand Timo Kulmala Kaavan laatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) / Yleiskaava - Seutukaava (OAS:ssa) - Johansholman ranta-asemakaavaluonnos Luontoselvitys Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavahanketta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman pääpiirteittäin o Ranta-asemakaava-alue käsittää Johansholman saaressa sijaitsevan, rakentamattoman kiinteistön Kvällstrand 4:52 alueen. Saaren eteläpäässä olevan kiinteistön Vindebo 4:47 omistaja ei ole ilmoittanut halukkuutta tulla samaan kaavoitukseen. o Kaavan tarkoituksena on suunnitella tilan alueella olevat, yleiskaavan mukaiset neljä lomarakennuspaikkaa (RA) uudelleen siten, että ne sijoittuvat saaren länsipuolelle. o Länsiranta on valoisa ja aurinkoinen, itäpuoli pimeä ja maastoltaan jyrkempi sekä suurelta osin rakennettavuudeltaan erittäin huono. o Rakennuspaikkojen kerrosalamäärät ovat yleiskaavan mukaiset eli enintään 200 m 2 kullakin rakennuspaikalla. Rakennuspaikat on mahdollista suunnitella länsirannalle väljästi luonnon ominaispiirteet ja maisema huomioon ottaen ja silti vielä lisätä rakentamattoman rantaviivan määrää verrattuna yleiskaavan mukaiseen. o Luontoselvitys on tehty kesällä Selvityksen mukaiset rajoitukset rakentamiselle otetaan huomioon suunnittelutyössä. o Rakentamisesta tulva-alueelle ja vesihuollon järjestämisestä annetaan kaavamääräykset. o Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty keväällä Mittakaava on 1:2000. o Kunta on tehnyt vireilletulopäätöksen huhtikuussa 2007 ja OAS on ollut nähtävillä kesäkuussa Nähtävillä pidosta on kuulutettu Åbo Underrättelser ja Turun Sanomat lehdissä. Osallisilta ei ole tullut mielipiteitä. o Vene- ja autopaikat ovat tällä hetkellä maanomistajan kiinteistöllä mantereella (Merimaskussa). Mahdollisuus pitää venettä ja autoa Iniössä selvitetään. Tapio Tuhkanen: o Mitoitustaso on seutukaavan mukainen. o Seutukaavassa on varaus MM 2, 200L, eli suunnittelussa on otettava huomioon maisemalliset ja luonnonympäristön suojelunäkökohdat. Maakuntaluonnoksessa tätä merkintää ei enää ole. o Kaavaluonnokseen ei ole huomautettavaa. Christjan Brander: o Jos rakennuspaikkoja siirretään saaren toiselle puolelle, olisi hyvä, että kaikki paikat siirretään. o Myös itäpuolen venevalkama, jolle saisi rakentaa laitureita ja rakennelmia, pitäisi siirtää pois, koska rannan pitäisi tulla kokonaan rakentamattomaksi. o Yleiskaavan idea on ollut siinä, että rakennukset ovat poissa maisemasta, kun rakennuspaikat ovat saaren itäpuolella.

13 o Kaavaluonnoksessa eteläisin rakennuspaikka on väärässä paikassa. Niemen kärkeen ei sallita saunan rakentamista. Rakennuspaikka pitää suunnitella uudelleen. Timo Grönroos: o Ranta-asemakaavalle pitää löytyä perusteita, miksi poiketaan yleiskaavasta. o Rakennuspaikkojen siirtäminen länsirannalle ei ole mahdotonta, kunhan siirto vain perustellaan. o Niemenkärkeen ei sallita rakentamista, vaikka onkin tällä hetkellä puustoinen. o Rakentamisen osoittamista niemenkärkeen ei pidetä yleisten kaavoitusperiaatteiden mukaisena. o Luontoinventointi on otettava huomioon suunnittelussa. Pähkinälehto ja uhanalaiset kasvit on otettava huomioon. Pähkinälehto voi kylläkin olla rakennuspaikan alueella, kunhan sen kohdalle ei suunnitella rakennusalaa. o LV alue voidaan sijoittaa suunnitellulle paikalle suojelusta huolimatta, kunhan suojelumerkintä otetaan huomioon alueen käytössä. o Maisema-arvot ovat tärkeämmät länsipuolella. Suunnittelussa luonnon- ja maisema-arvot on otettava huomioon. Christjan Brander: o Suojeltavat alueet on huomioitava suunnittelussa. o Rakennuspaikkojen siirtämiseen tarvitaan perusteluja. o Kaavaluonnoksen MU alue sopisi paremmin M/s alueeksi. o Norrbyn kylässä (Iniön keskustaa) on vuokrattavia auto- ja venepaikkoja. Timo Kulmala: o Venevalkama länsipuolella on suunniteltu suojaiseksi satamaksi, joka kunnostetaan ruoppaamalla. Ruoppauslupa on jo saatu. o Ruoppauksen sijasta toinen vaihtoehto on rakentaa aallonmurtaja, joka ei sopisi niin hyvin maisemaan kuin ruopattu allas. o Sauna on mahdollista rakentaa niemenkärkeen siten, että se ei näy minnekään. Muutenkin sen rakentamisesta voidaan antaa tiukkoja määräyksiä. o Saunan rakennuspaikan sopivuudesta voidaan suorittaa maastossa katselmus. Timo Grönroos: o LV -suojasataman sijoittaminen itäpuolelle on mahdollista, kun vain luontoselvityksen rajoitukset otetaan huomioon. o Luonnokseen merkittyjen lomarakennuspaikkoja pitäisi hieman pienentää. Juha Erjanti o Itäpuolen suojasatamaan voidaan antaa määräys, että alueelle ei rakenneta veneilyä palvelevia rakennelmia, vaan aluetta käytetään vain tilapäisesti suojasatamana. o MU alue on otettu suoraan kunnan hyväksymästä yleiskaavasta. o Kaava-alueella ei ole todettu olevan muinaisjäännöksiä. Nähtävillä olevaan maakuntakaavaan on kaikki tiedossa olevat muinaisjäännökset merkitty eikä niitä tällä kohdalla ole. Lopuksi: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on riittävä. Seuraavaksi kunta asettaa valmisteluaineiston nähtäville ja tiedottaa siitä osallisille. Toista viranomaisneuvottelua ei pidetty tarpeellisena. Kunta pyytää kaavaratkaisusta ympäristökeskuksen lausunnon valmisteluaineiston nähtävillä pidon jälkeen. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: - LoSyk / Timo Grönroos - Kunta / Christjan Brander - V-S liitto / Tapio Tuhkanen - Timo Kulmala