RAPORTTI TUTKIMUSETIIKAN ITSEARVIOINTI ARVIOINTIPÄIVÄ

Transkriptio

1 RAPORTTI TUTKIMUSETIIKAN ITSEARVIOINTI ARVIOINTIPÄIVÄ Raija Oikari

2 1 ITSEARVIOINNIN TAUSTA Tutkimusetiikka liittyy lennaisesti ylipistn perustehtäviin, tutkimukseen ja kulutukseen, sillä ylipistlain mukaan perustehtäviä tulee tteuttaa eettisiä periaatteita nudattaen. Jyväskylän ylipist n situtunut Tutkimuseettisen neuvttelukunnan (TENK) periaatteisiin, ja niiden tärkeys tunnistetaan ylipistssa. Tutkimusetiikka n sa tutkimuksen laadunvarmistusta. Jyväskylän ylipistssa alitettiin timinnan ja sen suunnittelun systematisinti, jssa hyödynnettiin kyvykkyysajattelua ja kknaisarkkitehtuurin menetelmiä. Myös jhtamisjärjestelmä uudistettiin. Tässä yhteydessä havaittiin tutkimusetiikan kknaisuuden levan hajanainen ja vailla krdinaatita. Sitä ei myöskään llut kknaisuutena kytketty jhtamisjärjestelmään. Ylipistssa n tiedstettu, että tutkimusetiikkaan liittyy myös riskejä. Kehittämispaineita n tullut myös timintaympäristöstä. Tutkimuseettinen neuvttelukunta n käynnistänyt hjeistuksiensa päivittämisen ja lait vat muuttuneet merkittävästi esimerkiksi EU:n tietsuja-asetuksen myötä. Myös rahittajat vat kiinnittäneet yhä enemmän humita tutkimuseettisiin asiihin hakuprsesseissaan. Muuttuvassa timintaympäristössä tutkijiden tuen tarve n kasvanut entisestään. Rehtri anti keväällä 2018 timeksiannn kehittää tutkimusetiikan eri alueita ylipistssa. Laajan ja hajanaisen kknaisuuden nykytilan ja parantamiskhteiden hahmttamiseksi päätettiin hyödyntää itsearviintimenetelmää. Tavitteena n yhtäältä vastata timintaympäristön muutksiin ja tisaalta kehittää ylipistn sisäisiä prsesseja, timintatapja ja yleistä tietisuutta sekä saamista tutkimusetiikassa ja laajemmin vastuullisen tieteen alueella. Arviinnin teemiksi valittiin: - Ihmistieteiden eettinen ennakkarviinti - Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lukkausten käsittely - Tutkimusetiikan kulutus ja perehdyttäminen - Vastuullinen tiede (avin tiede, tietsuja, aineistnhallinta) Rahittajien ja julkaisijiden uudenlaiset vaatimukset vat lisänneet ihmistieteiden eettisen timikunnan työskentelyyn khdistuvia vaatimuksia ja painetta. Liikuntatieteellisen tutkimuksen suus ennakkarviinneista n varsin suuri ja edellyttää spesifiä asiantuntemusta. Timikunnan timikausi päättyi vuden 2018 lpussa, mutta rehtri nimitti san timikunnasta jatkamaan työskentelyä saakka. Uusi timikunta nimitetään alkaen. Uuden timikunnan nimittämisessä pystytään ttamaan itsearviinnin tulkset humin. Jyväskylän ylipistssa esiintyy jnkin verran tutkimuseettisiä ngelmia, jista vusittain 1 5 etenee hyvän tieteellisen käytännön lukkausepäilyn tutkintaan. Määrä n ylipistn kkn nähden tavanmainen. Ongelmiin tartutaan ja ne selvitetään TENKin prsesseja nudattaen. Vastuullisen tieteen vaatimukset vat viime vusina kasvaneet tietsujasäädösten, rahittajien vaatimusten ja avimeen tieteeseen khdistuvien dtusten myötä.

3 2 TAVOITTEET Itsearviinnin tavitteet: 1. Kta yksikköjen näkemyksiä tutkimusetiikan nykytilasta. 2. Mudstaa yhteinen näkemys tutkimusetiikan tavitteista, vahvuus- ja parantamisalueista sekä kehittämiskhteista ja niiden pririsinnista. 3. Saada kknaisuus haltuun sen nykyistä parempaa krdinintia varten 4. Phtia perusteita mudstaa ratkaisuja tutkimusetiikan alueilla esiintyviin haasteisiin 3 TEKIJÄT Ylipistn laatupäällikkö Pirj Halnen hjasi itsearviinnin suunnittelua, timi itsearviintityöskentelyn fasilitijana ja knsulti raprtintia ja kehittämissuunnitelman laatimista. Itsearviinnin krdinijana ja yhteyshenkilönä timi erityisasiantuntija Raija Oikari, jnka tehtäviin tutkimus- ja innvaatipalveluissa tutkimuseettiset asiat kuuluvat. Ryhmien jäsenet Ryhmän 1 arviintialueet: Jhtajuus, strategia, timinnan tulkset Henrik Kunttu, vararehtri, tutkimus- ja innvaatiasiat Minna-Riitta Luukka, dekaani, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Ari Heinnen, dekaani, Liikuntatieteellinen tiedekunta Paav Leppänen, varadekaani (tutkimus- ja innvaatiasiat), Kasvatustieteen ja psyklgian tiedekunta Terhi-Anna Wilska, prfessri, hallituksen jäsen, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Outi Uusital, prfessri, Jyväskylän ylipistn kauppakrkeakulu Sanna Anttilainen, lakiasiainjhtaja, ylipistpalvelut Puheenjhtaja: Henrik Kunttu Sihteeri: Tim Taskinen, tutkimuksen kehittämispäällikkö, ylipistpalvelut Ryhmän 2 arviintialueet: Henkilöstö, henkilöstötulkset, yhteiskuntatulkset Hanna-Leena Pesnen, dekaani, Jyväskylän ylipistn kauppakrkeakulu Ari Jkinen, varadekaani, (tutkimus- ja innvaatiasiat), Matemaattis-lunnntieteellinen tiedekunta Sarianna Sipilä, varadekaani, (tutkimus- ja innvaatiasiat), Liikuntatieteellinen tiedekunta

4 Heli Valtnen, ylipisttutkija, laitksen jhtaja, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tanja Risikk, jhtaja, Kkklan ylipistkeskus hgydenius Tiina Parviainen, ylipisttutkija, Aivtutkimuskeskuksen jhtaja, Kasvatustieteen ja psyklgian tiedekunta Jhanna Silvenninen, tutkijathtri, Infrmaatiteknlgian tiedekunta Riikka Valknen, tietsujavastaava, ylipistpalvelut Puheenjhtaja: Sarianna Sipilä Sihteeri: Raija Oikari, tutkimusetiikan erityisasiantuntija, ylipistpalvelut Ryhmän 3 arviintialueet: Kumppanuudet, resurssit, prsessit Mikk Mönkkönen, dekaani, Matemaattis-lunnntieteellinen tiedekunta Jari Ojala, varadekaani (tutkimus- ja innvaatiasiat), Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vilma Luma-ah, varadekaani (tutkimus- ja innvaatiasiat), Jyväskylän ylipistn kauppakrkeakulu Jussi Välimaa, jhtaja, Kulutuksen tutkimuslaits Kaija Cllin, ylipisttutkija, Kasvatustieteen ja psyklgian tiedekunta Arja Sääkslahti, ylipisttutkija, Liikuntatieteellinen tiedekunta Hannakaisa Ismäki, ylipisttutkija, Eettisen timikunnan puheenjhtaja, Infrmaatiteknlgian tiedekunta Elina Humala, tutkimusrahituksen erityisasiantuntija, ylipistpalvelut Puheenjhtaja: Jari Ojala Sihteeri: Tuula Oksanen, tutkijakulun krdinaattri, ylipistpalvelut 4 TOTEUTUSTAPA Itsearviinnin menetelmänä käytettiin EFQM-itsearviintimallia, jta ylipistssa n hyödynnetty vudesta 2010 alkaen useissa itsearviinneissa. Mallia svellettiin siten, että yksiköissä ei edellytetty tehtävän etukäteisvalmistelua ja ylipistpalvelut myös raprti tulkset. Itsearviintiryhmiin kutsuttiin henkilöitä kaikista tiedekunnista sekä tutkimusta tekevistä erillislaitksista ja muista yksiköistä. Ryhmiin kutsuttiin dekaanit, tutkimus- ja innvaatiasiista vastaavat varadekaanit sekä muuta tutkimushenkilökuntaa. Ryhmissä li myös asiantuntijanäkökulmaa tai palveluita edustava jäsen ja sihteeri. Ryhmän sisältä kutsuttiin puheenjhtaja. Mnet arviintiin sallistuvat livat aiemmin sallistuneet EFQM-mallilla tteutettaviin itsearviinteihin. Kahta lukuun ttamatta kaikki pääsivät sallistumaan arviintipäivään.

5 Arviinnista tiedtettiin yhteisölle sisäisin tiedttein ja itsearviinnille tehtiin verkksivu tiedeneuvstn sivustn yhteyteen: Valmistautuminen Syyslukukauden 2018 ajan tehtiin valmisteluja, kttiin tausta-aineista ja tiedtettiin tulevasta itsearviinnista. Aineista kttiin kaikilta itsearviinnin teema-alueilta, ja se kstuu mm. tilastista, hjeista ja kyselytulksista. Aineist li keskustelujen phjana, kun ryhmät phtivat kunkin arviintialueen vahvuuksia ja parantamisalueita. Aineist n julkisesti saatavilla itsearviinnin verkksivulla. Arviintiin valmistautumista varten järjestettiin rientaatitilaisuus Tilaisuudessa käytiin läpi arviintipäivän kulku, esiteltiin tausta-aineist ja keskusteltiin itsearviintimenetelmästä. Laatupäällikkö piti ennen arviintipäivää perehdytyksen ryhmien sihteereille ja neuvi puheenjhtajia sähköpstitse. 4.2 Arviinnin tteuttaminen Itsearviintiin sisältyi kaksi tapaamista, rientaatitilaisuus (1,5 tuntia) ja itsearviintipäivä (8 tuntia). Arviintipäivä käynnistyi itsearviintityöpajalla, jssa työskenneltiin ennalta svituissa ryhmissä aamupäivän ajan. Puheenjhtajien jhdlla kttiin havaintja arviinnin teema-alueilta kullekin ryhmälle svitusta arviintialueesta. Apuna työskentelyssä li tausta-aineistn lisäksi matriisi, jhn li sijitettu esimerkkikysymyksiä. Iltapäivän pririsintityöpajassa ryhmiteltiin ja pririsitiin ryhmäkeskusteluissa tehdyt havainnt. Sihteerien kirjaukset tulstettiin ja kukin vahvuus ja parantamisalue leikattiin erilleen lapuiksi. Sen jälkeen kk arviintiryhmä ryhmitteli yhteisesti havainnt (laput) seiniin kiinnitettyihin fläppeihin. Valintjen perusteluista keskusteltiin yhteisesti. Arviintiteemista tärkeimmiksi kehittämiskhteiksi pririsitiin sekä tietsuja että ihmistieteiden eettinen ennakkarviinti. Klmanneksi pririsitiin aineistjen hallinta, neljänneksi tietisuus tutkimusetiikasta ja viidenneksi hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lukkausten käsitteleminen. Arviintipäivän lpuksi kttiin palautetta itsearviintimenetelmästä. Osallistujat pitivät menetelmää käyttökelpisena kknaisuuden hahmttamisen ja kehittämistarpeiden määrittelyn kannalta. Työskentelyä varten li varattu klme lähekkäin sijaitsevaa tilaa. Päivän aikana tarjttiin sallistujille aamukahvi, lunas ja iltapäiväkahvi.

6 5 ITSEARVIOINTIHAVAINTOIHIN PERUSTUVA YHTEENVETO Seuraavassa itsearviintipäivänä tehdyt havainnt n ryhmitelty kyvykkyysalueiden mukaisesti. Numerinti vastaa arviintiryhmän tekemää pririsintia. 1. Tietsuja Jhtaminen - Ylipistn jhdssa n selkeä tahttila ratkaista tietsujaan liittyvät ngelmat - Tietsujarikkmusten riskianalyysi puuttuu - Ylipistn tulkinta tietsujalainsäädännöstä n liian tiukka Osaaminen ja ihmiset - Ylipistssa tunnistetaan tietsuja-asiiden merkitys - Tietisuus ja saaminen aineistjen ja henkilötietjen käsittelyssä n lisääntynyt Palvelut ja prsessit - - Ylipistn hjeistus tietsuja-asiissa n puutteellinen ja ristiriitainen 1. Ihmistieteiden eettinen ennakkarviinti Jhtaminen - Ennakkarviinti edistää läpinäkyvyyttä tutkimuksessa - Tietpääma: Kknaiskuvan puuttuessa jhtaminen n hankalaa (tilastinti, kartittaminen) - Arviintitiminta ei kata kaikkia ylipistn tieteenalja Osaaminen ja ihmiset - Eettisen timikunnan kstumus ja saaminen

7 - Esimerkiksi Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkijiden saaminen ennakkarviintia vaativista tutkimusasetelmista varmistetaan kulutuksella ja perehdyttämisellä. - Eettisen timikunnan resursinti n riittämätön (sa-aikainen sihteeri, jäsenet eivät le situtuneita, jäsenillä ei le mahdllisuutta allkida riittävästi aikaa työhön) - Tutkijiden saamisessa lausuntpyyntöjen laatimisessa n puutteita - Lausuntpyyntöjä ei käsitellä englanniksi. Palvelut ja prsessit - Eettisen timikunnan neuvva ja hjaava te - Ennakkarviintiprsessi n raskas ja kurmittava sekä tutkijille että arviijille - Ennakkarviinti n liian tiukka eikä justa eri tilanteiden mukaan - Lausuntpyynnöt ruuhkautuvat ja viivästyttävät tutkimuksen käynnistämistä 3. Aineistjen hallinta Jhtaminen - - Osaaminen ja ihmiset - Tutkijat vat eettisesti valveutuneita, eikä merkittäviä väärinkäytöksiä le esiintynyt - Aineistjenhallinta n mnelle tutkijalle uusi asia - Kaikilla alilla ei le aineistjenhallinnan perinnettä - Aineistjen mistajuutta ei aina määritellä eikä svita etukäteen - J kerätyn aineistn hallinnassa epäselvyyksiä sääntöjen muuttuessa Palvelut ja prsessit - Digihjelman Aineistt haltuun -prjekti DUO2:ssa testataan Next Cludia - Perusrahituksella tehtävän tutkimuksen aineistjen mistajuus tutkijalla - Analgiset aineistt pystytään digitimaan

8 - CSC kehittää pitkäaikaistallennusta - Avin tiede Ylipistlla n erittäin hyvät käytännöt avimen julkaisemisen salta Tutkimusaineistjen tallentaminen ja jakaminen mudstumassa meritivaksi timinnaksi Rahittajat vaativat aineistjen jakamista Akatemia n situtumassa PlanS-suunnitelmaan Bipankki n määritellyt hyvät käytännöt - Aineistjen mistajuudessa epäselvyyksiä Palvelut eivät tue aineistjen mistajuuden määrittelyä (juridiikka) Perusrahituksella tehtävän tutkimuksen aineistjen mistajuus tutkijalla Ylipistlla ei le selkeää rlia mistajuuden määrittelyssä - Kyselytutkimusaineistjen käytön hjeistus epäselvä - Aineistjen digitiminen ja annymisinti liian kallista - Metatietjen kuvausta ei tehdä digitaalisesti Metatietjen kuvaus liian yksityiskhtainen - Aineistja ei vi jakaa EU-alueen ulkpulelle Aineistja ei vi jakaa knsrtin sisällä - Oikeuksien siirtspimuksissa ei ylipistn yhtenäistä linjaa - Avin tiede Predatr-lehdet Tutkijilla ei aikaa timia refereinä PlanS-suunnitelmaa vastustetaan (liian vähän tieta) 4. Tietisuus tutkimusetiikasta (saaminen, kuluttaminen, perehdyttäminen ja viestintä) Jhtaminen - Pyrkimys eettisyyteen ja laatuun timinnassa n ylipistn arvjen mukaista - Vahva yhteinen tahttila eettisten käytäntöjen uudistamiseksi - Kumppanuudet: hyvä maine Kumppaneiden tutkimuseettisten vaatimuksien humin ttaminen Tutkimuseettisten asiiden tiedstaminen

9 - Onk valmiutta muuttuvissa tilanteissa timimiseen? - Ei riittäviä resursseja - Tutkijiden ja hallinnn välillä ei le riittävää vurvaikutusta Tutkimukseen liittyvä hallint n raskasta eivätkä sen rakenteet palvele tutkimusta - Kumppanuudet Vanhentunut käsitys kumppanuuksista Kumppaneiden erilaiset vaatimukset edellyttävät kestävää kmmunikintia - (Tiede)viestintä Pliitikt, päättäjät ja suuri yleisö eivät tunne tutkimuksen lunnetta Tiedeviestinnän ja tutkimuksen tavitteet eivät khtaa (npeuden vaatimus) Median hallinta Osaaminen ja ihmiset - Kulutus IHME tarjaa tutkimusetiikan kulutusta Uusille piskelijille annetaan kulutusta vilppiin liittyvissä periaatteissa - Ylipistn kansainvälistyminen n tettava humin perehdyttämisessä - Opetus, tutkimus ja ura kyselyssä n kysymyksiä etiikasta - Ylipistssa ei le järjestelmää, jlla systemaattisesti varmistettaisiin tutkijan riittävän kattava tutkimuseettinen ja vastuullisen tieteen saaminen - Tutkimusetiikan hjeet, käytännöt ja ymmärrys muuttuvat jatkuvasti - Kulutus Olemassa levan kulutuksen HTK-sisältöjä ei tunnisteta Tietpääma: Ei le kknaiskuvaa nykyisestä tutkimusetiikan kulutuksesta eri tiedekunnissa Perustutkint-piskelijille ei le riittävästi kulutusta tutkimuseettisissä asiissa Thtripiskelijille pakllinen 1 p:n kulutus ei sisälly HOPSiin - Henkilöstö Henkilöstön perehdyttämisaineistssa ei le mitään etiikasta Henkilöstökyselyssä ei le kysymyksiä etiikasta Rajanvet etiikan ja työturvallisuuden välillä epäselvä Palvelut ja prsessit

10 - Hyvät hjeet ja vankat prsessit - Tutkimuseettiset hjeet eivät le hjekeskuksessa - Ohjeet vat Unssa, jnka timinnallisuudessa n parannettavaa - Rahittajien hjeet vat vaihtelevat ja vaihtelevasti saatavissa 5. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lukkausten käsitteleminen Jhtaminen - TENKin timinnan ansista tilanne n kansallisesti yhtenäinen - HTK-prsesseja käsitellään ikealla taslla, kska jhtajat luttavat ryhmiin - Jhtajat tunnistavat alat, jilla n eniten riskejä - Tiedeyhteisössä ei käydä riittävästi avinta ja hjattua keskustelua HTK-asiista - Jht (hallitus) käsittelee HTK-asiita lähinnä ngelmien kautta (reaktiivista) - Osa jhtryhmästä ei saa riittävästi tieta HTK-ngelmista - TENKin mukaan HTK-ngelmia pyritään peittelemään - Dekaanit eivät välttämättä saa tieta rekrytintivaiheen HTK-epäilyistä Osaaminen ja ihmiset - Ylipistssa n rakenteita ja saamista, jilla pystytään ennaltaehkäisemään HTK-ngelmia - Tutkijat vat sisäistäneet rahittajien HTK-hjeet - Opiskelijat käyttävät Urkundia - Jääviyksistä n valmisteilla hjeistus - Jääviyden periaatteita ei tunneta - Osa seniritutkijista ei päivitä tutkimuseettistä saamistaan eikä sallistu kulutuksiin Palvelut ja prsessit - TENKin hjeet tekijyydestä - Uusi plagiaatintunnistushjelma

11 - HTK-käytännön prsessikuvaus n valmisteilla - Opinnäytetöiden eettinen hjeistus - HTK-prsessin kynnys pidetty krkeana - Prsessit vat kunnssa - Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ei ylipistssa le riittävää tutkimusprsessiin integritua tukea HTK-asiissa - Tutkijan eettiset hjeet vat vaikeasti löydettävissä - HTK-hjeistus n epäselvä - Kirjittajuudesta n eri tieteenalilla erilaisia käsityksiä ja käytäntöjä - HTK-prsesseissa käytetään ulkpulista arviijaa, jten kynnys prsessin käynnistämiseen n liian krkea 6 YHTEENVETO ITSEARVIOINTIPÄIVÄSTÄ Keskustelut itsearviintiryhmissä keskittyivät melk paljn vastuullisen tieteen kknaisuuteen kuuluviin ajankhtaisiin, epätietisuutta ja hämmennystä aiheuttaviin aiheisiin, kuten tietsujalainsäädännön muuttuminen ja siitä seuraavat muuttuneet käytännöt tutkimuksen suunnittelussa ja tteuttamisessa, kuten aineistnhallinnassa. Ryhmien havainnt eettisen timikunnan timinnasta ja siinä ilmenneistä haasteista livat varsin yhteneväiset. Kulutus ja perehdyttäminen tutkimuseettisen saamisen varmistamiseksi aiheuttivat melk paljn keskustelua, ja kknaisuussuunnittelu nähtiin tarpeellisena: humin tulisi ttaa kk piskelun ja tutkimuksen kaaren mittainen eri tavin tapahtuva kulutus ja perehdyttäminen, räätälöidyt kulutukset eri tarpeisiin ja yleinen tietisuuden kasvattaminen tutkimusetiikasta viestinnän keinin. Hyvä tieteellinen käytäntö nähtiin sen sijaan suhteellisen ngelmattmana ja selkeänä alueena, jskin kehittämisen tarvettakin n. 7 YHTEENVETO KEHITTÄMISTOIMENPITEISTÄ Ylipistn tiedeneuvstn pienryhmä (vararehtri, klme jäsentä, tutkimuksen kehittämispäällikkö ja erityisasiantuntija) keskusteli itsearviinnin kehittämiskhteita palaverissaan ja valmisteli siten asiaa tiedeneuvstlle. Tiedeneuvst käsitteli raprttilunnsta kkuksessaan ja päätti, että tutkimuksen kehittämishjelmaan lisätään khta Vastuullisen tieteen kehittäminen, jka sisältää asiakknaisuudet 1) Tutkimusetiikka (eettinen ennakkarviinti, HTK), 2) Tietsuja ja -turva, 3) aineistjen hallinta ja 4) Avin tiede. Näihin alakhtiin sisältyvät itsearviintipäivänä tunnistetut kehittämiskhteet svitun pririsinnin mukaisesti.

12 Kehittämiskhteiden etenemisestä n raprtintivastuu tiedeneuvstlle. Lunns kehittämissuunnitelmasta, jka sisältyy tutkimuksen kehittämishjelmaan: 1. Eettinen ennakkarviinti (valmisteluvastuu: Raija Oikari). Tavite: Timikunta pystyy käsittelemään lausuntpyynnöt ripeästi ja ilman khtuutnta kurmitusta Kehittämiskhteet - Tarkistetaan hjeet, malliphjat, lmakkeet ja prsessit. - Parannetaan lausuntpyyntöjen tekemisen saamista. - Ludaan hjeet ja käytänteet pinnäytteiden eettiseen ennakkarviintiin ml. hjaajan rlin ja vastuun selkiyttäminen. - Mietitään keinja liikuntatieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkarviinnin tehstamiseen (RO, LTK). 1. Tietsuja (valmisteluvastuu: Riikka Valknen, Raija Oikari) Kehittämiskhteet - Linjataan tutkimusta kskevien tietsujahjeiden laadinta. - Laaditaan ja hyväksytään hjeet, jita vidaan pitää riittävinä ennen valtakunnallisten, kaikille ylipistille yhteisten, hjeiden valmistumista. - Seurataan kansallista (THL) ja eurppalaista keskustelua tietsujasta. 3. Aineistnhallinta (valmisteluvastuu: lakipalvelut, OSC, prjektipäällikkö) Kehittämiskhteet: - Arviidaan kriittisesti rehtrin päätös 2014 (erityisesti tutkimusaineistjen mistamisen ja jakamisen periaatteet) Seurataan Aineistt haltuun -prjektin etenemistä 8 RAPORTIN JULKISUUS Tämä raprtti n ylipistyhteisölle julkinen.