Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan"

Transkriptio

1 Sukupuolitaudit Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Matti Lehtinen, Dan Apter, Riitta Heikkilä, Pirkko Heino, Ilona Idänpään-Heikkilä, Kaisa Rimpilä, Christian Malm ja Robert Zilliacus Ihmisen papilloomavirustyyppien 16 ja 18 aiheuttamat infektiot ovat kohdunkaulan syövän tärkein syy. Papilloomaviruksen pintavalkuaisaineesta muodostuvat viruksenkaltaiset partikkelit synnyttävät erittäin tehokkaasti tyyppispesifisiä virusta neutraloivia vastaaineita. Alustavien tehoa mittaavien kliinisten kokeiden perusteella partikkelirokotteet suojaavat infektiolta. Suojaako rokote myös syövältä, on huomattavasti moniulotteisempi kysymys. Luotettavan tiedon saaminen rokotuksen vaikutuksesta syövän ilmaantuvuuteen vaatii 15 vuoden seurannan. Kirjoituksessa pohditaan, miten todennäköisesti tehokkaaksi osoittautuva seksitauti- ja syöpärokote voitaisiin ottaa asteittain osaksi rokotusohjelmaa. Nuorella iällä sairastettu ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio altistaa pitkittäistutkimustemme mukaan kohdunkaulan syövälle ja myös muille anogenitaalisyöville, tietyille pään ja kaulan alueen syöville, kuten tonsillakarsinoomalle, ja osalle ruokatorven syövistä (Lehtinen ym. 1996, Bjorge ym. 1997a ja b, Dillner ym. 1997, Mork ym. 2001). Lähes kaikista kohdunkaulan syövistä ja suuresta osasta muita edellä mainittuja syöpiä löytyy pääasiassa sukupuoliyhteydessä tarttuvien HPV-tyyppien DNA:ta (esim. HPV16, 18, 31, 33, 35, 45, 51, 52, 58, 59) (IARC 1995, Munoz 2000). Lisäksi suuresta osasta ihosyöpiä (ei melanoomasta) on löydetty papilloomavirus- DNA:ta (esim. HPV5, 8, 28). Ensimmäiset raportit aiemman HPV8-infektion aiheuttamasta lisääntyneestä ihosyöpäriskistä ovat näin saaneet vahvistusta kasvainkudoksesta löytyneestä HPV-DNA:sta (zur Hausen 1999). Arvioiden mukaan % kohdunkaulan syövistä voitaisiin estää ehkäisemällä edellä mainittujen HPV-tyyppien aiheuttamat infektiot (Pisani ym. 1997, Lehtinen ym. 2001). Yhdessä muiden syöpien torjunnan kanssa tämä vähentäisi merkittävästi naisten (10 %) ja miesten (5 %) sairastuvuutta syöpään (Pisani ym. 1997, Parkin ym. 1999). Kohdunkaulan syöpä ja siitä johtuva kuolleisuus on maassamme onnistuttu torjumaan yli 80-prosenttisesti irtosolukokeeseen perustuvilla joukkotarkastuksilla, jotka aloitettiin 1960-luvulla. Invasiivisen kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus fertiili-ikäisillä naisilla alkoi kuitenkin 1990-luvulla kasvaa nopeasti (Anttila ym. 1999, Suomen syöpärekisteri 2002, ilman että seulontoihin osallistuminen olisi vastaavasti vähentynyt. Sukupuoliyhteydessä tarttuvan HPV-tyyppi 16:n esiintyvyys kaksinkertaistui 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä (Laukkanen ym. 2002). HPV-tartunta saadaan nykyisin olennaisesti nuoremmalla iällä kuin aikaisemmin. On mahdollista, että 30-vuotiaista alkaen tehtävillä seulonnoilla, joihin juuri nuorimmat ikäluokat vähiten osallistuvat, ei ole pystytty vastaamaan seksuaalikäyttäytymisessä Duodecim 2002;118:

2 ja HPV-infektioiden epidemiologiassa tapahtuneisiin muutoksiin. On syytä tutkia vakavasti avautumassa olevaa tilaisuutta rokottaa ei vain papilloomavirusinfektioita vaan myös tiettyjen HPV-tyyppien aiheuttamiin infektioihin liittyviä syöpätauteja vastaan. Papilloomavirus HPV-tyypit ovat nykyisen kaltaisina olleet mukana ihmisen historiassa ainakin vuoden ajan, sillä tämä pieni (8 000 emäsparia) DNA-virus ei harvoja pistemutaatioita lukuun ottamatta juuri muuntele (Halpern 2000). Infektiivinen virus koostuu vain virus-dna:sta ja kahdesta nk. myöhäisestä valkuaisaineesta L1 ja L2, jotka voivat yksinään (L1) tai yhdessä (L1 ja L2) muodostaa tyhjiä viruksenkaltaisia kappaleita (virus like particles, VLP) (kuva). Luonnollisessa infektiossa L1 muodostaa viruksen kapsidin, jonka sisään kaksisäikeinen virus- DNA pakkautuu L2:n avulla (Lowy ja Howley 2001). Epiteeleillä HPV:n lisääntymissykli alkaa tyvisoluissa, joiden pintarakenteisiin virus kiinnittyy (Evander ym. 1997, Giroglou ym. 2001). Tyvisoluihin päässyt virus kulkeutuu tumaan, sen DNA vapautuu ja DNA:n luennan perusteella syntyy varhaisia valkuaisaineita, jotka edelleen ohjaavat virus-dna:n monistumista (E1) ja viruksen muiden geenien luentaa (E2). HPV:n muilla varhaisilla valkuaisaineilla on monimuotoisia vuorovaikutuksia solun tukirangan (E4), ja solunjakautumisen kannalta keskeisten kasvutekijäreseptoreiden (E5), sekä p53- ja Rbkasvunrajoitegeenien luennan perusteella syntyvien valkuaisaineiden ja myös eri sytokiinien kanssa (E6 ja E7) (Lowy ja Howley 2001). Syöpää aiheuttavan HPV16:n E6- ja E7-proteiinien ja p53- ja p107 (Rb) -valkuaisaineiden kompleksinmuodostus aikaansaa jälkimmäisten hajoamisen huomattavasti nopeammin kuin HPV6:n E6- ja E7-proteiinien vastaava toiminta. On tärkeätä huomata, että viruksen lisääntyminen riippuu epiteelisolujen erilaistumisesta siten, että DNA:n monistuminen ja uusien virusten tuotanto tapahtuu vasta epiteelin pinnallisimmassa puoliskossa, josta virus pääsee helposti leviämään. Toisaalta varsinaista latenssia, jonka aikana virus-dna ei soluissa olisi lainkaan luennan kohteena, ei HPV:n osalta tunneta (Lowy ja Howley 2001). Tyypillisimmin HPV:t aiheuttavat ihon tai limakalvojen hyvänlaatuisia kasvaimia, joissa vi- Kuva. Viruksenkaltaisia, tyhjiä ja DNA:ttomia, HPV16-partikkeleita, joita ihmisen papilloomavirus- eli HPV-rokote sisältää. Elektronimikroskopia x (Kuva: Pirkko Heino) M. Lehtinen, ym.

3 ruksen infektoimat solut jakautuvat normaalia nopeammin. Normaalisti soluvälitteinen immuniteetti rajoittaa näitä ihomuutoksia ja limakalvovaurioita ja parantaa ne. Hyvin harvoin virusten onnistuu välttää immunologinen valvonta. Näin saattaa kuitenkin käydä immuunipuutoksen, yhteen sopimattomien HLA-antigeenien tai muiden lähinnä ulkoisten tekijöiden (tupakointi, klamydiainfektio) aiheuttamien häiriöiden vuoksi (Paavonen ja Lehtinen 1999, Lehtinen ja Paavonen 2001). Tällöin seurauksena voi olla pitkittynyt HPV-infektio, jonka aikana syöpäriskiä aiheuttaville HPV-tyypeille tarjoutuu mahdollisuus transformoida infektoimansa solut pahanlaatuisiksi mm. estämällä edellä mainittujen kasvunrajoitegeenien normaali toiminta (ks. Aaltonen ym., tässä numerossa). Ehkäisevät rokotteet Virusten pintavalkuaisaineiden kykyä pakkautua tyhjiksi VLP-kappaleiksi on käytetty hyväksi suunniteltaessa rokotetta HPV:tä vastaan (Heino ym. 1995). Viruksen L1-rakenneproteiinia voidaan tuottaa esimerkiksi hiivasoluissa, minkä jälkeen lähes itsestään muodostuvien VLP-kappaleiden erottaminen ja puhdistus on yksinkertaista. Hepatiitti B virus-rokote (HBV) valmistetaan myös tällä tavalla. Koska VLPkappaleiden läpimitta on pieni (20 40 nm) ja niiden kyky tarttua solun pintaan on hyvä, nämä kappaleet pääsevät solun sisällä tekemisiin luokkien I ja II HLA-molekyylien kanssa, minkä seurauksena ne synnyttävät auttaja-t-solujen tukemaa vasta-ainetuotantoa ja myös sytotoksisia T-soluja (Lehtinen ja Paavonen 2001). HPV16-L1-VLP-rokotteet ovat turvallisuustutkimuksissa (vaihe I) ja annos-immunogeenisuuskokeissa (vaihe II) aiheuttaneet hyvin vähän ja vain lieviä haittavaikutuksia. Ne synnyttävät hyvin siedettyinä annoksina, kolmella lihaksen sisäisellä immunisaatiolla kiertävään vereen noin 100 kertaa enemmän tyyppispesifisiä vasta-aineita kuin luonnollisen infektion seurauksena syntyy (Schiller ja Hildesheim 2000, Harro ym. 2001). Rokotuksen jälkeen kohdunkaulan limasta mitattu HPV-IgG-vasta-ainepitoisuus on noin 10 % kiertävän veren vasta-ainepitoisuudesta. Elimistön eri limakalvoilla vastaaineita tuottavien solujen yhteistä sikiökautista alkuperää on pyritty käyttämään immunisaatiossa hyväksi antamalla kolmas (viimeinen) rokoteannos nenään aerosolina. Toistaiseksi tehdyissä otoskooltaan pienissä tutkimuksissa kohdunkaulaan hakeutuneiden B-solujen tuottamat vasta-aineet ovat olleet samalla tasolla kuin tavanomaisen lihaksensisäisen immunisaation jälkeen. Yhteispohjoismaisessa naisen pitkittäistutkimuksessa löysimme 181 kohdunkaulasyöpäpotilaan joukosta vain kolme, joilla oli todettavissa aikaisemmin sairastettu HPV6/11- ja HPV16-infektio. Määrä oli vain kymmenesosa odotetusta (Luostarinen ym. 1999). Mahdollinen selitys tähän on luonnollisen infektion seurauksena syntynyt ristiin reagoiva soluvälitteinen immuniteetti, joka suojaa HPV6/11- infektion sairastaneita vaaralta saada syöpä HPV16-infektion seurauksena. Toistaiseksi tärkein näyttö VLP-rokotteiden tehosta HPV-infektiota vastaan on saatu tutkimuksesta, jossa rokote antoi lumevalmisteeseen verrattuna erittäin merkitsevän suojan HPV16- infektiota vastaan (Koutsky, henkilökohtainen tiedonanto). Vaiheiden I ja II tutkimukset HPVtyyppejä 6, 11, 16 ja 18 sisältävästä, lihakseen annettavasta L1-VLP-rokotteesta ovat jo valmiina, ja tämä Merckin valmistama rokote on etenemässä vaiheen III tutkimuksiin. Myös Glaxo- SmithKlinella on valmisteilla useampia HPVtyyppejä sisältävä rokote. Tavoitteena on osoittaa teho infektiota vastaan, minkä jälkeen rokotteet voisivat saada rajoitetun myyntiluvan. Ehkäisevät ja hoitorokotteet VLP-rokotteisiin on onnistuttu lisäämään geenitekniikan keinoin HPV:n varhaisia valkuaisaineita. Poistamalla L1-valkuaisaineesta 70 aminohappoa ja korvaamalla nämä kokonaisella E7-proteiinilla (97 aminohappoa) saksalainen Medigene-yhtiö on valmistanut kimeeristä rokotetta, joka synnyttää vasta-aineita viruksen pinnan L1-valkuaisaineita vastaan ja myös sytotoksisia T-soluja syöpäsolujen ilmentämää E7- valkuaisainetta vastaan (Kaufmann ym. 2001). Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan 1399

4 HPV:n L2-valkuaisaine ei ole välttämätön VLPkappaleen muodostumisen kannalta, ja tätä ominaisuutta ovat Yhdysvaltojen kansallisen terveysinstituutin (NIH) tutkijat käyttäneet hyväksi ja lisänneet VLP:ksi yhdessä L1-proteiinin kanssa pakkautuvan L2-valkuaisaineen perään koko E7:n ja osan E2-valkuaisaineesta (Schiller ja Hildesheim 2000). NIH:n kimeerinen rokote on läpäissyt vaiheiden I ja II tutkimukset ja on etenemässä vaiheen III tutkimuksiin. Kimeerisillä rokotteilla tavoitellaan myös hoitovaikutuksia kuten monilla muillakin varhaisia HPV-proteiineja ilmentävillä rokotteilla (Cornelison 2000), mutta nämä kohdunkaulasyöpää sairastavilla tehtävät kokeet ovat vielä alkuvaiheessa. Rokotteiden suojamekanismit ja suojan kesto Rokottamalla ei voida synnyttää infektion kokonaan estävää immuniteettia, eikä tämä ole rokotteen antaman suojan kannalta edes välttämätöntä. Pikemminkin pyritään vähentämään tartunnan yhteydessä elimistöön joutunut virusmäärä sellaiseksi, että elimistön puolustusmekanismit estävät taudin synnyn (taulukko 1). HPV- VLP-rokotteiden synnyttämät neutraloivat vasta-aineet vähentävät tehokkaasti virusmäärää (Schiller ja Hildesheim 2000). On kuitenkin mahdollista, että pieni osa viruksista onnistuu ohittamaan neutraloivat vasta-aineet, pääsee limakalvon tyvisoluihin ja aiheuttaa paikallisesti rajoittuvan infektion, jonka tuottama virusmäärä jää herkimpienkin mittausmenetelmien tavoittamattomiin. Ei tiedetä voiko tälläinen infektio syntyä ja kroonistua ja mitä kroonistumisesta voisi seurata. HPV-DNA:n osoittamiseen perustuvissa kohdunkaulasyövän seulontamenetelmissä ei alle yhden pikogramman virusmäärää pidetä syöpävaaraa aiheuttavana (Cuzick ym. 1999). Sekä tavallisten VLP-rokotteiden että kimeeristen rokotteiden toivotaan synnyttävän toisen rintaman taistelussa elimistöön pyrkivää HPV:tä vastaan (Lehtinen ja Paavonen 2001). Viruksen kiinnittyminen solun pinnan spesifisiin reseptoreihin ja tunkeutuminen solun sisään on pitkällinen, jopa tuntia kestävä prosessi. Tänä aikana viruksen rakennevalkuaisaineet ovat immuunijärjestelmän tavoitettavissa eikä uusia viruksia ole vielä muodostunut. On todennäköistä, että infektoituneiden solujen tuhoutuminen tässä viruksen lisääntymisen nk. eklipsivaiheessa pysäyttäisi neutraloivat vasta-aineet välttäneen viruksen. Ellei tämä onnistu, voivat sytotoksiset T-solut tuhota myös pelkästään viruksen varhaisia valkuaisaineita ilmentävät tyvisolut, jos immunogeenina on käytetty esimerkiksi kimeeristä E2- tai E7-proteiinia tai molempia sisältävää rokotetta. Rokotteiden yleinen suojamekanismi on nk. laumaimmuniteetti, joka edellyttää sitä, että rokottamalla tai luonnollisen infektion kautta immuniteetin saavuttaneiden osuus väestössä on niin suuri, että sukupuoliyhteydessä leviävän mikro-organismin lisääntymisvakio (Ro=BcD) Taulukko 1. Ehkäisevän ja terapeuttisen HPV-rokotteen suojavaikutukset. Infektion vaihe HPV- Immuuni- Onnistunut lopputulos antigeenit mekanismi yksilö/väestö Kiinnittyminen L1-kapsidiproteiini neutraloivat vasta-aineet, infektio estyy / tartuttajia vähemmän, epiteelisoluihin sytotoksiset solut eradikaatio Lisääntyminen E2-proteiini sytotoksiset solut infektoituneet solut tuhotaan / soluissa tartuttavuus vähenee Leviäminen solusta L1-kapsidiproteiini neutraloivat vasta-aineet leviäminen estyy / virusten määrä ja soluun tartuttavuus vähenevät Solun muuttuminen E7-proteiini sytotoksiset solut elimistö tunnistaa pahanlaatuiset pahanlaatuiseksi ja solut vieraiksi ja tuhoaa ne / invaasio elimistöön kustannustehokasta syövän esiasteiden hoitoa 1400 M. Lehtinen, ym.

5 pienenee alle yhden (Anderson ja Garnett 2000). Kyseinen lisääntymisvakio on tietylle populaatiolle ominainen suure, jota määrittävät tartunnan todennäköisyys seksuaalikontaktissa (B), uusien seksuaalikontaktien määrä aikayksikköä kohti (c) ja se, miten pitkään tartunnan saanut on infektiivinen (D). Laumaimmuniteetin vallitessa lisääntymisvakio pyrkii pienenemään alle yhden, kun alttiita tartunnansaajia ei löydy ja tartunnan todennäköisyys seksuaalikontaktia kohti lähenee nollaa. HPV-infektioiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että jos pyritään tiettyjen syöpävaaraa aiheuttavien HPV-tyyppien hävittämiseen (eradikointiin), myös pojat on syytä rokottaa, vaikka tehokkailla rokotteilla todennäköisesti saavutettaisiin suoja esimerkiksi kohdunkaulansyöpää vastaan rokottamalla vain tytöt (Garnett ja Waddell 2000). Laumaimmuniteettiin liittyy olennaisesti myös kysymys rokotussuojan kestosta, jota jouduttaneen seuraamaan pitkään. Rokotekokeiden mahdollisuudet ja rajoitukset Turvallisuustutkimusten (vaihe I) ja immunogeenisuuskokeiden (vaihe II) jälkeen uuden rokotteen teho selvitetään vaiheen III kokeissa (taulukko 2). Tavallisesti tämä tehdään satunnaistamalla alttiit koehenkilöt ryhmään, joka saa tutkittavaa rokotetta, ja vertailuryhmään, joka saa lumevalmistetta tai nykyisin useimmiten jotain jo hyödylliseksi tunnettua rokotetta, tässä tapauksessa esimerkiksi HBV-rokotetta. Satunnaistuksen sekä koehenkilöiden ja tutkimushenkilökunnan sokkouttamisen tarkoituksena on minimoida sekoittavien tekijöiden vaikutukset. Rokottamisella ja kliinisen rokotuskokeen tarkkaan seurantaan osallistumisella on kuitenkin sekä suoria että epäsuoria suojavaikutuksia joiden summa vasta kertoo rokotteen kokonaistehon (Halloran ym. 1997). Suora vaikutus voidaan määrittää vertaamalla infektion tai taudin ilmaantuvuutta tutkittavaa rokotetta ja lumevalmistetta tai korvaavaa rokotetta saaneilla. Epäsuorat vaikutukset voidaan määrittää vertaamalla korvaavaa rokotetta saanutta ryhmää vastaavalla tavalla poimittuun väestöpohjaiseen vertailuryhmään, joka ei ole lainkaan osallistunut rokotekokeeseen. Rokotteen kokonaisvaikutus on lopulta todettavissa vertaamalla rokotetta saaneita vertailuryhmään. Erityisesti sukupuoliyhteydessä tarttuvien mikro-organismien kuten HPV:n suhteen on tär- Taulukko 2. Ihmisillä tehtävän rokotetutkimuksen vaiheittainen eteneminen pyrittäessä määrittämään rokotteen teho sekä infektiota että sen pitkäaikaisseurauksia vastaan, esimerkkinä ehkäisevä rokote ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan. Vaihe Tarkoitus Tapausmäärä Seuranta-aika Tärkeimmät tulostavoitteet (v) I turvallisuus, alle sata 0,5 2 turvallinen, vain annos lieviä haittavaikutuksia II immunogeenisuus, alle tuhat 2 4 turvallinen, eri komponentit annokset, turvallisuus tasalaatuisen immunogeenisia hyvin siedetyillä annoksilla III teho infektiota ja sen tuhansia 3 5 havaittu teho luottamusvälittömiä kliinisiä väleineen, turvallisuus ilmentymiä vastaan V 1 teho syöpää ja sen tuhansia tai havaittu teho luottamusvälittömiä esiasteita kymmeniä- väleineen, arvio väestövastaan, immuniteetin tuhansia vaikutuksista, tehosteiden kesto tarve, turvallisuus IV lisensoidun rokotteen kymmeniä HPV-infektion esiintyvyyevaluointi tuhansia den tai ilmaantuvuuden ja syövän ilmaantuvuuden muutokset, turvallisuus 1 Vaihe V on tässä oletettu toteutettavaksi suoraan vaiheen III:n jatkona Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan 1401

6 keätä huomata, että tietyssä populaatiossa alttiina olevien henkilöiden määrän muutos muuttaa mikro-organismin lisääntymisvakiota eri tavalla eri lailla käyttäytyvien henkilöiden osapopulaatioissa. Tämä vaikuttaa rokotteen määritettävään suojavaikutukseen, jolle on infektioinsidenssien suhteeseen perustuvan tehon (vaccine efficacy, VE) rinnalle kehitetty vaarasuhteiden, kumulatiivisten ilmaantuvuuksien tai tartuttavuuden muutoksiin perustuvia mittareita (Anderson ja Garnett 1996, Halloran ym. 1997). Syöpävaaraa aiheuttavien HPV-infektioiden toteaminen on kliinisesti vaikeata tai mahdotonta, ja myös kohdunkaulan irtosolukokeen herkkyys on vain noin %. Näin ollen virus-dna:n osoittaminen on noussut tärkeälle sijalle myös määritettäessä rokotteen tehoa HPV-infektiota vastaan. Perättäisissä, vähintään kuuden kuukauden välein otetuissa näytteissä todettavaa, toistuvaa HPV-DNA-positiivisuutta pidetään merkkinä pitkäkestoisesta HPV-infektiosta. Rokotekokeiden osalta ongelmana on kuitenkin se, että huomattava osa HPV-infektioista paranee itsestään samassa ajassa jättämättä esimerkiksi vasta-aineilla mitattavaa merkkiä, ja osa infektioista voi jäädä toteamatta. Toisaalta on otettava huomioon, että vaikka nimenomaan pitkäkestoinen HPV-infektio ja siihen liittyvät lievät tai vaikeat limakalvovauriot ovat kohdunkaulasyövän riskitekijöitä ja esiasteita, molempien spontaani paranemistaipumus on suuri (Cuzick ym. 1999). On todennäköistä, että HPV-rokotteille tullaan hakemaan myyntilupaa rajoitettuun käyttötarkoitukseen: antamaan suojaa infektiota vastaan. Tämä asettaa erityisen suuria vaatimuksia kansanterveydestä vastaaville yhteisöille juuri nyt. Vapaa saatavuus näet vaikeuttaa aikanaan rokotteiden pitkäaikaisvaikutusten arviointia (Juni ym. 2001). Erityisesti suoja syöpää vastaan voidaan arvioida luotettavasti vain vertaamalla rokottamattomaan väestöön. Ennen kuin voidaan harkita HPV-rokotuksen tarjoamista koko ikäryhmälle, on määritettävä intervention merkitys kohdunkaulasyövän seulonnan ja esiasteiden hoidon kannalta. Interventiotutkimusten eettisiin kysymyksiin on viime aikoina kiinnitetty huomiota ja pyritty takaamaan myös vertailuryhmälle intervention tuoma hyöty kokeen päättyessä suotuisasti. Koska ei ole mahdollista tietää, suojaako infektiolta suojaavaa rokote myös syövältä, ei HPV-rokotusta pitäisi vaiheen III kokeen lopussa tarjota lumerokotetta saaneelle ryhmälle. Toisaalta kliinistä seurantaa ei voida jatkaa syövän lieviä esiastemuutoksia pidemmälle, vaan muutokset on todettaessa hoidettava, jolloin niiden mahdollinen spontaani paraneminen tai eteneminen syöväksi jää avoimeksi. Pohjoismaat ovat kohdunkaulasyövän organisoitujen joukkotarkastuksen vuoksi nyt avainasemassa. Ohjaamalla rokotuskokeisiin osallistuneet henkilöt tutkimuksen kliinisen vaiheen päätyttyä joukkotarkastuksiin voidaan heille tarjota dokumentoidusti paras mahdollinen seuranta ja tarvittaessa hoito vuosikymmeniksi (Hakama ja Hristova 1998, Sigurdsson 1999). Terveydenhuollon toimenpiteistä huolimatta kaikkia kohdunkaulan syöpiä ja carcinoma in situ -tapauksia ei kuitenkaan voida torjua ja väestöpohjaiseen syöpärekisteriin kertyvän tiedon perusteella voidaan vähitellen määrittää HPV-rokotetta saaneiden, lumeryhmään kuuluneiden ja rokottamattomien erot syöpien ilmaantuvuuksien suhteen. Vain näiden erojen perusteella voidaan arvioida HPVrokotuksen teho ja vaikuttavuus väestötasolla. Jos yhteispohjoismaiseen väestöpohjaiseen vaiheiden III/V rokotuskokeeseen osallistuu riittävän suuri joukko, esimerkiksi vuotiasta rokotettua ja vuotiasta rokottamatonta tyttöä, ja heidän seurantansa järjestetään edellä kuvatulla tavalla, aletaan saada luotettavaa tietoa rokotuksen vaikutuksesta syövän ilmaantuvuuteen 15 vuoden kuluttua kokeen aloittamisesta (Lehtinen ym. 2000, Lehtinen ja Dillner 2002, taulukko 2). Jos vaiheen III koe onnistuu, väestöpohjainen rekrytointi jossa kouluterveydenhuollolla on 1402 M. Lehtinen, ym.

7 tärkeä oikean tiedon välittäjän ja valistajan rooli voisi tulevina vuosina laajeta vaiheen IV tutkimukseksi esimerkiksi paikkakunnittaisen satunnaistuksen kautta (Brookmeyer ja Chen 1998, Waver ym. 1999). Jos HPV-rokote saa myyntiluvan, pitää vakavasti harkita, voidaanko osana kansallista terveyspolitiikkaa tarjota suurimmissa kaupungeissa peruskoulun yläasteella oleville nuorille joko HPV- tai HBV-rokotus HPV:n eradikointimahdollisuuden systemaattiseksi tutkimiseksi. Jos puolet teini-ikäisistä suojataan tehokkaalla rokotteella, tämä pienentää teoreettisten mallien mukaan HPV-infektion esiintyvyyttä jopa viidesosaan rokottamattomien ryhmään verrattuna (Garnett ja Waddell 2000). Empiirisenä tämä tieto voisi oikean ajoituksen ansiosta olla käytettävissä samaan aikaan, kun vaiheen V tutkimuksesta saadaan tietoa rokotteen antamasta suojasta syöpää vastaan (taulukko 2). Ennen kuin voidaan harkita HPV-rokotuksen tarjoamista koko ikäryhmälle, on kuitenkin voitava myös määrittää intervention merkitys kohdunkaulasyövän seulonnan ja esiasteiden hoidon kannalta. Syntyvällä kokonaiskuvalla on suuri merkitys kohdunkaulasyövän torjuntaohjelmien kannalta ei vain meillä Suomessa vaan myös kehitysmaissa (Jones 1999). HPV-rokotteen jälkeen tavoitteeksi väestön rokottaminen sukupuolitauteja vastaan? Vaikka näkymät HPV-rokotteen suhteen ovat erittäin lupaavat, sukupuoliyhteydessä tarttuvia tauteja vastaan rokottamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja pitkäkestoisena prosessina. Ratkaisematta on kysymys siitä, voisiko rokottaminen vain joitakin tyyppejä vastaan synnyttää ekologisen lokeron, joka täyttyisi uusilla HPV-tyypeillä (Lipsitch 1997, Luostarinen ym. 1999). Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaisessa naisväestössä tapahtuneet eri HPV-tyyppien vain osittain samansuuntaiset ilmaantuvuuksien muutokset eivät anna selvää vastausta (Laukkanen ym. 2002). Niin ikään on arvioitu, miten kohderyhmänä keskeisessä asemassa olevat teini-ikäiset ottavat vastaan idean rokottamisesta, varsinkin kun kyseessä on aluksi rokote vain yhtä infektiota vastaan. Suojautumista kondomin avulla muita sukupuolitaudin aiheuttajia kuten HIV:tä, klamydiaa, herpesvirusta ja rokotteeseen sisältymättömiä HPV-tyyppejä vastaan joudutaan painottamaan HPV-rokotetta annettaessa, vaikka se vähentäisi halukkuutta osallistua rokotekokeisiin. Valistuksen mahdollisuudet ovat rajalliset (Morrison ym. 1997), ja pelkkä tieto siitä, että nuori on saanut rokotuksen»jotain seksitautia vastaan», voi joissakin tapauksissa madaltaa riskikäyttäytymisen esimerkiksi suojaamattomien yhdyntöjen kynnystä. HPV-rokotuskokeen yhteydessä joudutaan ensi kertaa ratkaisemaan eräitä keskeisiä kysymyksiä. Miten informoidaan sekä nuoria että heidän vanhempiaan, miten taataan kaikissa tilanteissa rokotettujen yksityisyys ja integriteetti, miten informoidaan tutkimuksen yhteydessä syntyneistä tuloksista, ja miten järjestetään rokotettujen pitkäaikaisseuranta ja tehosterokotukset? Pohjoismaisella terveydenhuoltojärjestelmällä on vastauksia osaan näistä kysymyksistä, eikä asioiden problematisoinnin pidä johtaa siihen, ettei tehdä mitään, sillä markkinavoimien tapaan myös mikro-organismit pyrkivät koko ajan parantamaan asemiaan. Vaikka kaikkia kysymyksiä ei ehkä vielä ole osattu edes tehdä, voi nyt käynnissä oleva prosessi onnistuessaan antaa mallin mahdollisesti tulossa olevien klamydiarokotteiden (Whittum-Hudson ym. 2001), genitaaliherpesrokotteiden (Whitley 2001) ja aikanaan ehkä jopa HIV-rokotteiden (Anderson ja Garnett 1996) tutkimiselle ja käyttöönotolle. Lopullisena tavoitteena tulee olla yhdistelmärokote tärkeimpiä sukupuolitauteja vastaan. * * * Kiitämme Suomen Akatemiaa, Syöpäjärjestöjä ja Pohjoismaiden syöpäunionia saamastamme tuesta sekä professori Jorma Paavosta ja dosentti Eero Pukkalaa arvokkaista kommenteista. Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan 1403

8 Kirjallisuutta Anderson RM, Garnett GP. Low-efficacy HIV vaccines: potential for community-based intervention programmes. Lancet 1996; 348: Anderson RM, Garnett GP. Mathematical models of the transmission and control of sexually transmitted diseases. Sex Transm Dis 2000;27: Anttila A, Pukkala E, Söderman B, ym. Effect of organized screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, : recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999; 83: Bjorge T, Dillner J, Anttila T, ym. Prospective seroepidemiological study of the role of human papillomavirus in non-cervical anogenital cancer. BMJ 1997(a)315: Bjorge T, Hakulinen T, Engeland A, ym. A prospective study of the role of human papillomavirus in esophageal cancer. Cancer Res 1997(b);57: Brookmeyer R, Chen Y-Q. Person-time analysis of paired community intervention trials when the number of communities is small. Stat Med 1998;17: Cuzick J, Sasieni P, Davies P, ym. A systematic review of the role of human papillomavirus testing within a cervical screening programme. Health Technol Assess 1999;3: Dillner J, Lehtinen M, Bjorge T, ym. Prospective seroepidemiological study of human papillomavirus infection as a risk factor for invasive cervical cancer. JNCI 1997;89: Evander M M, Frazer IH, Payne E, ym. Identification of the alpha (6) integrin as a candidate receptor for papillomaviruses. J Virol 1997; 71: Garnett G, Waddell H. Public health paradoxes and the epidemiology of human papillomavirus vaccination. J Clin Virol 2000;19: Giroglou T, Sapp M, Lane C, ym. Immunological analyses of human papillomavirus capsids. Vaccine 2001;19: Hakama M, Hristova L. Effect of screening for cancer in the Nordic countries on deaths, costs and quality of life. Acta Oncol 1998; 36: Halloran ME, Struchiner CJ, Longhini IM. Study designs for evaluating different efficacy and effectiveness aspects of vaccines. Am J Epidemiol 1997;146: Halpern AL. Comparison of papillomavirus and human immunodeficiency virus evolutionary patterns in the context of human papillomavirus vaccine. J Clin Virol 2000;19: Harro CD, Susana Pang Y-Y, Roden R, ym. Safety and immunogenicity trial in adult volunteers of a human papillomavirus 16 L1 viruslike particle vaccine. JNCI 2001;93: Heino P, Dillner J, Schwartz S. Human papillomavirus type 16 capsid proteins expressed from recombinant Semliki forest virus assmble into virus-like-particles. Virology 1995;214: IARC, Human papillomaviruses. Monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. IARC Scientific Publ Vol. 64. Lyon, France, IARC, Jones SB. Cancer in the developing world a call to action. BMJ 1999; 319: Juni P, Altman D, Egger M. Assessing quality of controlled clinical trials. BMJ 2001;323: Kaufmann AM, Nieland J, Schinz M, ym. HPV16 L1E7 chimeric virus like particles induce specific HLA restricted T cells in humans after in vitro vaccination. Int J Cancer 2001;92: Laukkanen P, Koskela P, Pukkala E, Läärä E, Knekt P, Lehtinen M. Time trends in human papillomavirus type 6/11 and type 16 incidences. J Infect Dis, lähetetty julkaistavaksi Lehtinen M, Dillner J, Knekt P, ym. Serologically diagnosed infection with human papillomavirus type 16 and risk for subsequent development of cervical carcinoma: nested case-control study. BMJ 1996;312: Lehtinen M, Luukkaala T, Dillner J, ym. Human papillomavirus type 16 infection, subsequent risk of cervical neoplasia and associated population attributable fraction. A systematic review. J Clin Virol 2001;22: Lehtinen M, Paavonen J. Efficacy of preventive HPV vaccination. Int J STD & AIDS 2001;12:1 6. Lehtinen M, Dillner J. Preventive human papillomavirus vaccination. Sex Transm Infect 2002;78:1 3. Lipsitch M. Vaccination against colonizing bacteria with multiple serotypes. Proc Natl Acad Sci USA 1997;94: Lowy DR, Howley PM. Papillomaviruses. Kirjassa: Knipe DM ym., toim. Fields Virology. 4. painos. New York: Lippincott Williams Wilkins, Luostarinen T, af Geijersstam V, Bjorge T, ym. No excess risk of cervical carcinoma among women seropositive for both HPV16 and HPV6/ 11. Int J Cancer 1999;80: Mork J, Lie AK, Glattre O, ym. Human papillomavirus infection as a risk factor for squamous cell carcinoma of the head and neck. N Engl J Med 2001;344: Morrison CS, Schwingl PJ, Cates W Jr. Sexual behaviours and cancer prevention. Cancer Causes Control 1997;8: Munoz N. Human papillomavirus and cancer: the epidemiological evidence. J Clin Virol 2000;19:1 6. Paavonen J, Lehtinen M. Interaction of human papillomavirus with other sexually transmitted agents in the etiology of cervical cancer. Curr Opin Infect Dis 1999;12: Parkin DM, Pisani P, Ferlay J. Estimates of the worldwide incidence of 25 major cancer sin Int J Cancer 1999;80: Pisani P, Parkin DM, Munoz N, Ferlay J. Cancer and infection: estimates of the attributable fraction in Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 1997;6: Schiller J, Hildesheim A. Developing HPV virus like particle vaccines to prevent cervical cancer: a progress report. J Clin Virol 2000;19: Sigurdsson K. The Icelandic and Nordic cervical screening programs: trends in incidence and mortality rates through Acta Obstet Gynecol Scand 1999;78: Waver MJ, Sewankambo NK, Serwadda D, ym. Control of sexually transmitted diseases for AIDS prevention in Uganda: a randomized community trial. Lancet 1999;353: Whitley RJ. Herpes simplex virus. Kirjassa: Knipe DM, ym., toim. Fields Virology. 4. painos. New York: Lippincott Williams Wilkins, Whittum-Hudson JA, Rudy D, Gerard H, ym. The anti-idiotypic antibody to chlamydial glycolipid exoantigen (GLXA) protects mice against genital infection with human biovar of C. trachomatis. Vaccine 2001;19: zur Hausen H. Papillomaviruses in human cancer. Proc Assoc Am Physi 1999;111: MATTI LEHTINEN, dosentti, akatemiatutkija llmale@uta.fi Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto Mannerheimintie 170, Helsinki ja Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos PL 607, Tampere DAN APTER, dosentti, ylilääkäri Väestöliitto Kalevankatu 16, Helsinki PIRKKO HEINO, FT, tutkija HUS Naistensairaala Biomedicum, Haartmaninkatu 4, Helsinki ILONA IDÄNPÄÄN-HEIKKILÄ, LT, projektinjohtaja Suomen MSD Oy Keilaranta 3, Espoo KAISA RIMPILÄ, tutkimushoitaja Kansanterveyslaitos, rokoteosasto Mannerheimintie 166, Helsinki RIITTA HEIKKILÄ, LL, erikoislääkäri CHRISTIAN MALM, LL, erikoislääkäri ROBERT ZILLIACUS, LL, erikoislääkäri Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö Töölönkatu 37 A, Helsinki 1404

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus

Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus Matti Lehtinen, Tiina Eriksson, Dan Apter ja Jorma Paavonen KATSAUS Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus Seksuaalikäyttäytymisen liberalisoiduttua ovat yleistyneet alle 25-vuotiaiden

Lisätiedot

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum HPV-rokotteet: tilannepäivitys Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum 4.3.2019 Erikoistuva lääkäri HUS Naistensairaalassa 2011- Post doc-tutkija HUS Naistensairaala 2011- Sidonnaisuudet: Honorary Clinical Lecturer,

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot

Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot Katsaus Matti Lehtinen, Dan Apter, Elise Kosunen, Tuula Lehtinen, Tiina Verho ja Jorma Paavonen Nuorten seksitautien ehkäisy Suomessa yleiset seksin yhteydessä tarttuvat nuorten ja nuorten aikuisten taudit

Lisätiedot

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta

Lisätiedot

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti. Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Gynekologinen syöpä

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti. Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Gynekologinen syöpä Gynekologinen syöpä Jorma Paavonen ja Matti Lehtinen Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Papilloomavirus eli HPV rokotteen kehittäminen on sujunut hämmästyttävän nopeasti verrattuna

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Cervical cancer screening in Finland where are we now? Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

Tutkimus vuotiaille

Tutkimus vuotiaille Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen

Lisätiedot

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen

Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Sukupuolitaudit Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) rakenne selvitettiin elektronimikroskopian avulla jo 1940-luvun lopulla. HPV:n tiedettiin aiheuttavan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Syöpärekisteri ja seulonnat

Syöpärekisteri ja seulonnat Syöpärekisteri ja seulonnat Ahti Anttila, FT, dosentti Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Suomen Syöpärekisteri, Helsinki LabQuality päivät 7.2.2009, Sessio 16: Patologia Tärkeimmät suositukset

Lisätiedot

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010. Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän seulonta - mikä muuttuu? Anni Virtanen Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Patologia Vastaava lääkäri, Suomen Syöpärekisteri Esityksen sisältö 1. YLEISTÄ SYÖPÄSEULONNOISTA 2. NYKYISEN KOHDUNKAULASEULONNAN

Lisätiedot

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa Tieteessä katsaus Maarit K. Leinonen LT, vastaava lääkäri Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen Syöpärekisteri maarit.leinonen@cancer.fi Ahti Anttila dosentti, tutkimusjohtaja Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitunut). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2011 vp HPV-rokotteen asettaminen yleiseen rokotusohjelmaan ja kohdunkaulan syövän seulonnan uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettaman

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Kansanterveys. Teema: Nuorten seksuaaliterveys. HPV-rokotuksella syöpää torjumaan s. 6. Miesten hiv-tartuntariski suurempi kuin koskaan s.

Kansanterveys. Teema: Nuorten seksuaaliterveys. HPV-rokotuksella syöpää torjumaan s. 6. Miesten hiv-tartuntariski suurempi kuin koskaan s. Kansanterveys KANSANTERVEYSLAITOS WWW. KTL. FI 7 / 2 0 0 6 Teema: Nuorten seksuaaliterveys HPV-rokotuksella syöpää torjumaan s. 6 Miesten hiv-tartuntariski suurempi kuin koskaan s. 14 Syksyn influenssarokotukset

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla

Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan syövän joukkoseulontalöydösten erot pääkaupunkiseudulla Pekka Nieminen, Jussi Tarkkanen, Tuomo Timonen, Bengt Meyer, Matti Hakama ja Ahti Anttila Vuodesta 1991 kohdunkaulan

Lisätiedot

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu).

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin

Lisätiedot

Syöpäseulonnan perusteet

Syöpäseulonnan perusteet Syöpäseulonnan perusteet Ahti Anttila FT, dosentti, tutkimusjohtaja Joukkotarkastusrekisteri Suomen Syöpärekisteri Helsinki Syöpäseulontojen tulevaisuus Suomessa STM seulontatyöryhmän järjestämä seminaari

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Lataa Virus - Matti Jalasvuori. Lataa

Lataa Virus - Matti Jalasvuori. Lataa Lataa Virus - Matti Jalasvuori Lataa Kirjailija: Matti Jalasvuori ISBN: 9789522911667 Sivumäärä: 187 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.86 Mb Mikä virus oikeastaan on? Miksi käytämme samaa termiä niin Iranin

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

HPV-ROKOTE. Oppaat nuorille, nuorten huoltajille sekä terveydenhoitajaopiskelijoille

HPV-ROKOTE. Oppaat nuorille, nuorten huoltajille sekä terveydenhoitajaopiskelijoille OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA HPV-ROKOTE Oppaat nuorille, nuorten huoltajille sekä terveydenhoitajaopiskelijoille T E K I J Ä T : Kinnunen Jenni Korhonen

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Uusi tartuntatautilaki Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 24.11.2016 1.12.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva kansallisen rokotusohjelman lakiperusta Uuden

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta

Lisätiedot

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot