Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Papilloomavirukset limakalvoilla. Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen"

Transkriptio

1 Sukupuolitaudit Leena-Maija Aaltonen, Eija Hiltunen-Back ja Jorma Paavonen Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) rakenne selvitettiin elektronimikroskopian avulla jo 1940-luvun lopulla. HPV:n tiedettiin aiheuttavan hyvänlaatuisia kasvaimia ihoon ja limakalvoihin, mutta tämän viruksen ja syövän yhteydestä saatiin ensimmäiset viitteet vasta 1970-luvulla. Silloin opittiin myös tunnistamaan eri papilloomavirustyyppejä ja heräsi epäily, että HPV:llä olisi yhteys genitaalialueen syöpiin. Vähitellen on selvinnyt, että HPV:llä on mahdollisesti osuutta myös joidenkin muiden epiteliaalisten syöpien synnyssä. Viime aikoina tämän viruksen merkitys etenkin osassa pään ja kaulan alueen syövistä on tullut tunnetuksi. Anogenitaalialuetta sekä pään ja kaulan alueen limakalvoja infektoivat samat HPV-tyypit. Näiden alueiden hyvänlaatuiset kasvaimet muistuttavat sekä histologisesti että kliinisesti toisiaan, ja mahdollisesti myös pahanlaatuisten kasvainten etiologia on ainakin osittain samanlainen. Pelkkä virukselle altistuminen ei näytä riittävän aiheuttamaan kliinistä tautia, ja onkin arveltu, että yksilön immuunipuolustukseen liittyvät tekijät ovat keskeisessä asemassa papilloomavirusinfektioiden torjunnassa. Papilloomavirusrokotteista toivotaan apua HPV-infektioiden ehkäisyyn, ja jos viruksen karkotus anogenitaalialueelta onnistuu, sillä saattaa olla positiivinen vaikutus myös pään ja kaulan alueen kasvainten ehkäisyssä. Papilloomavirukset ovat pieniä DNA-kasvainviruksia, jotka infektoivat epiteelisoluja. Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) tunnetaan noin 100. Nämä virustyypit jaetaan useimmiten syöpäkudoksessa tavattaviin (onkogeenisiin) tyyppeihin (esim. HPV 16, 18, 31 ja 45) ja yleensä hyvänlaatuisissa kasvaimissa todettaviin. Ihossa esiintyviä hyvänlaatuisia HPV:n aiheuttamia kasvaimia kutsutaan syyliksi (HPV 1, 2, 3, 10 ja 29), kurkunpäässä ilmeneviä papilloomiksi (HPV 6 ja 11) ja anogenitaalialueella tavattavia kondyloomiksi eli visvasyyliksi (HPV 6 ja 11). HPV:n ja pahanlaatuisten kasvainten yhteys on parhaiten tunnettu HPV-16:n ja kohdunkaulan syövän osalta (zur Hausen 1976, Bosch, ym. 1995, Walboomers ym. 1999), mutta myös monissa muissa syövissä HPV:n osuus aiheuttajana tai yhtenä riskitekijänä on aktiivisen tutkimuksen kohteena. HPV:n genomin rakenteesta kerrotaan myös toisaalla tässä numerossa (Lehtinen ym.). Viruksen geenit jaetaan aikaisiin (early, E) ja myöhäisiin (late, L) sen mukaan, missä viruksen lisääntymisen vaiheessa geenit toimivat. E-geeneistä keskeisiä ovat E6 ja E7, joiden koodaamat proteiinit häiritsevät kasvunrajoitegeenien koodaamien proteiinien TP53 ja RB1 toimintaa ja edistävät epiteliaalisten kasvainten syntyä. Soluviljelmissä E6- ja E7-geenit voivat myös liittyessään isäntäsolun perimään aiheuttaa solun kuolemattomuuden, ja näin syntyvä jatkuva solulinja on hyödyllinen tutkittaessa virusinfektion mekanismeja in vitro. L-geenit koodaavat viruksen rakenneproteiineja, joiden herättämää vasta-ainetuotantoa on tutkittu paljon selvitettäessä HPV:n aiheuttamaa immuunivastetta. Kokeellisen papilloomavirustutkimuksen ja lääkekehityksen pahin ongelma on se, ettei virusta kyetä 1388 Duodecim 2002;118: L-M. Aaltonen, ym.

2 tuottamaan laboratorio-olosuhteissa riittävän tehokkaasti. Anogenitaalialueen papilloomavirusinfektiot Papilloomavirusinfektiot ovat yleisin sukupuolitautiryhmä Suomessa. Ne ovat yleistyneet erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa 1980-luvulta alkaen. Niiden esiintyvyydestä ei ole kuitenkaan käytettävissä tarkkoja lukuja, koska ne eivät kuulu tartuntalain mukaan ilmoitettaviin sukupuolitauteihin. Yleisyyden arviointia vaikeuttavat taudin vaihteleva kliininen kuva subkliinisestä infektiosta näkyviin kondyloomiin ja luotettavien seulontamenetelmien puuttuminen. Virustartunta saadaan yleensä yhdynnässä, ja suuri osa nuorista aikuisista altistuu HPV:lle jo ensimmäisten yhdyntäkokemusten yhteydessä. Virus tarttuu suorassa limakalvokontaktissa. Tartunta edellyttää limakalvovauriota, jolloin virus pääsee kohdesolukkoonsa epiteelin tyvisolukerrokseen. Virus kasvaa ja lisääntyy epiteelisolukon erilaistumisen myötä niin, että hilseilevistä pintasoluista vapautuu viruspartikkeleja (Bryan ja Brown 2001). Limakalvovaurio syntyy helposti yhdynnässä tai muun samanaikaisen sukuelinten infektion seurauksena. Viruksen kantajista % pääsi eroon viruksesta kahden vuoden kuluessa (Ho ym. 1998, Evander ym. 1995). Tähän vaikuttavat toisaalta kantajan HLA-tyyppi ja muu immunologinen puolustusjärjestelmä, toisaalta viruksen määrä ja tyyppi. Pienelle osalle altistuneista virusinfektio jää pysyväksi, jolloin limakalvo voi vaurioitua ja kehittyy intraepiteliaalinen neoplasia, joka on syöpää edeltävä muutos (Kirwan ja Herrington 2001). Jopa % seksuaalisesti aktiivisista aikuisista on papilloomavirusinfektio, mutta vain 1 %:lla silmin havaittavia syyliä (Koutsky ym. 1983). Suomessa havaitaan sukupuolitautien poliklinikoissa kliinisesti todettavia syyliä noin 10 %:lla ensikävijöistä. Papilloomavirustartunnan itämisaika vaihtelee kuukausista jopa vuosiin. HPV-DNA-seulontatestiä ei ole otettu kliiniseen käyttöön, vaikka sellainen onkin kaupallisesti saatavilla. Vielä ei ole olemassa viruksen täysin hävittävää hoitoa, ja infektion spontaani paranemistaipumus on suuri, joten oireettomien kantajien seulonta ei ole mielekästä. Miesten anogenitaalialueella papilloomavirukset voivat aiheuttaa sekä kliinisiä että subkliinisiä infektioita. Klassinen kukkakaalimainen kondylooma (condylomata accuminata), joka edustaa vain murto-osaa papilloomavirusinfektioista, on helpoin todeta (kuva 1). Kondyloomat voivat esiintyä myös tavallisia syyliä muistuttavina papulaisina tai keratoottisina muutoksina. Miehillä kondyloomamuutoksia tavataan esinahan ja terskan alueella, peniksen varressa sekä noin 10 %:lla virtsaputken alaosissa. Lisäksi kondyloomia voi esiintyä myös peräaukossa ja sen ympärillä sekä anaalikanavassa. Litteät makulaiset kondyloomat ovat yleisempiä mutta vaikeammin silmin havaittavissa ilman etikkahappokäsittelyä. Etikka aiheuttaa limakalvoon osmoottisen dehydraation, jonka jälkeen kirkas valo heijastuu eri tavalla kohdasta, jossa solutiheys on lisääntynyt ja joka silloin erottuu ympäristöään vaaleampana (ns. etikkavaalea muutos). On muistettava, että etikkahappokäsittely ei ole HPV:lle spesifinen testi ja että etikkavaalea muutos voi liittyä myös muihin infektioihin, dermatooseihin, limakalvon fissuuroihin tai alueen hankautumiseen. Ruskehtavat, kiiltäväpintaiset papulat (bowenoidi papuloosi) on tutkittava histologisesti, jotta suljettaisiin pois intraepiteliaalinen neoplasia. Vain harvoin tavataan Bowenin tautia (carcinoma in situ) tai jättikondyloomia (Buschke Löwensteinin tuumori). Viimeksi mainitut näyttävät kliinisesti Kuva 1. Kukkakaalimaisia kondyloomia peniksen alueella. 1389

3 Kuva 2. Naispotilaan laaja-alaisia kondyloomia. karsinoomilta, mutta histologisesti kyseessä on hyvälaatuinen muutos. Vastaavia muutoksia nähdään joskus myös kurkunpään alueella, jolloin hyperkeratoottinen, pahanlaatuista kasvainta muistuttava tuumori paljastuu papilloomaksi histologisessa tarkastelussa. HPV:lla on osuutensa myös peräsuoli- ja penissyövän synnyssä, mutta tutkimusnäyttö HPV:n merkityksestä näissä sairauksissa ei ole yhtä vahva kuin näyttö kohdunkaulan syövän ja HPV:n yhteydestä. Naisten anogenitaalialueen HPV-infektio ilmenee syylämäisinä tai litteinä kondyloomina. Viimeksi mainitut löytyvät irtosolututkimuksen avulla. Kondyloomia esiintyy tavallisimmin välilihan alueella, virtsaputken suulla ja emättimessä, erityisesti sen suulla tai etuosassa. Ulkonevia kondyloomia nähdään joskus harvoin kohdunnapukassa. Kondyloomia havaitaan usein laajalla alueella peräaukon ympärillä ja joskus myös peräaukossa, jonne HPV-infektio voi levitä sukupuolielinten alueelta tai anaaliyhdynnässä. Tavallisesti kondyloomia esiintyy rypäinä useita, mutta joskus kondyloomamuutos voi olla yksittäinenkin. Isot, ulkoiset kondyloomat ovat helposti silmämääräisesti todettavissa gynekologisen tutkimuksen yhteydessä (kuva 2). Ulkosynnytinten kondyloomia ei ole aina helppo erottaa muista iho- ja limakalvomuutoksista tai vaikkapa normaaleista limakalvopoimuista. Emättimen kondyloomia on vaikea havaita ilman kolposkooppia (suurentava optiikka), ja peräaukon kondyloomien toteaminen edellyttää peräaukon tähystystä. Edellisessä kappaleessa kuvatut bowenoidi papuloosi ja Bowenin tauti sekä Buschke Löwensteinin tuumori esiintyvät myös naisilla ulkosynnyttimien alueella. Suomessa kohdunkaulan syöpiä todetaan alle 200 vuodessa; uusien tapausten määrä on verrattavissa kurkunpään syövän ilmaantuvuuteen maassamme. Nuorten naisten kohdunkaulasyöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt 1990-luvulla jyrkästi (Anttila ym. 1999). Kuitenkin kohdunkaulasyöpä muodostaa vain murto-osan kaikista anogenitaalialueen HPV-infektioista. HPV:n ja kohdunkaulasyövän välinen yhteys on erittäin vahva, ja miltei kaikki (99,7 %) kohdunkaulasyövät ovat HPV:n aiheuttamia (Walboomers ym. 1999). Siksi HPV-infektion toteamiseen liittyy usein voimakas syövänpelko, joka aiheuttaa suhteettoman suuren psyykkisen haitan: ahdistusta, pelkoa ja parisuhdeongelmia. Diagnostiikka. Klassiset kukkakaalimaiset kondyloomat on yleensä helppo todeta kliinisen kuvan perusteella. Epäselvissä tapauksissa otetaan kudosnäyte, jossa todetaan positiivisissa tapauksissa HPV:lle tyypilliset histologiset muutokset (mm. koilosytoosi). Diagnostisia ongelmia aiheuttava ja syylämäisiä kondyloomia paljon tavallisempi on subkliininen HPV-infektio, jota kutsutaan myös litteäksi kondyloomaksi. Nämä infektiot ovat onkogeenisten HPV-tyyppien tavallisimmin HPV 16:n tai 18:n aiheuttamia, ja ne todetaan gynekologisessa irtosolukokeessa (Papa). HPV-infektio ilmenee Papa-kokeessa tyypillisinä solukuvan muutoksina: atypiana (koilosytoosi), johon voi liittyä dyskaryoosia. Papa-muutos luokitellaan dyskaryoosin asteen perusteella Bethesdan luokituksen mukaisesti (Nieminen 1998). Joukkotarkastusten yhteydessä otettavista Papa-näytteistä noin 5 %:ssa on todettavissa HPV-infektioon viittaava atypia. Suositus on, että lievän atypian (atypical squamous cells of unknown significance, LMMA tai LiMMA) takia Papa-koe tehdään uudelleen puolen vuoden kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain, kunnes kolme peräkkäistä näytettä on todettu normaaleiksi. Tätä litteiden HPV-infektioiden seurantasuositusta perustellaan sillä, että HPV-infektioista valtaosa paranee itsestään. Näin invasiiviset diagnostiset toimenpiteet voidaan kohdistaa niihin potilaisiin, 1390 L-M. Aaltonen, ym.

4 joilla on pitkittynyt, pysyvä HPV-infektio. Toistuva lievä atypia ja yksikin Papa-kokeen osoittama vaikeampi atypia (squamous intraepithelial lesion, SIL) on löydös, joka tulee tutkia tarkemmin kolposkopian ja samassa yhteydessä otettujen kudosnäytteiden avulla, koska silloin Papa-löydös viittaa intraepiteliaalisen neoplasian aiheuttamaan limakalvovaurioon (kuva 3). Kolposkopia auttaa litteiden HPV-muutosten diagnostiikassa sen jälkeen, kun ulkosynnyttimet, emätin ja kohdunkaula on käsitelty 5-prosenttisella etikkaliuoksella (kuva 4). Etikkakäsittely ja kolposkopia eivät kuitenkaan sovellu seulontatutkimuksiksi, koska etikkavaalea muutos ei ole HPV:lle spesifinen löydös. Kolposkopian spesifisyys HPV-diagnostiikassa paranee, kun tutkimus tehdään potilaille, joilla esiintyy Papa-muutoksia. Vaikka sytologiset ja histologiset muutokset eivät ole spesifisiä HPV:lle, ne osoittavat luotettavasti HPV-infektioon liittyvän kudosvaurion. Virus-DNA:n osoitus. Spesifinen HPV-diagnoosi on mahdollista osoittamalla potilasnäytteistä HPV-DNA. Yksi kaupallinen testi on jo markkinoilla (Hybrid Capture II, Digene Co., USA). HPV-DNA-seulonta on kuitenkin ongelmallista, koska HPV:n esiintyvyys anogenitaalialueella on nuorten aikuisten ryhmässä erittäin suuri. Esimerkiksi ylioppilaiden terveysasemalla todettiin kolmasosa ensimmäisen vuoden opiskelijoista HPV-DNA:n kantajiksi, ja heistä lähes 90 %:lla HPV-tyyppi oli onkogeeninen. Yhdysvalloissa on selvitetty HPV-DNA-testin käyttöä lievien Papa-muutosten arvioinnissa (secondary screening) ja testi on todettu jopa Papa-seurantaa paremmaksi etsittäessä joukosta niitä, joilla lievästi poikkevan Papa-muutoksen taustalla on vaikea limakalvovaurio. Käytettäessä neste-papaa (solunäyte laitetaan nesteeseen, josta valmistetaan Papa-näyte) jäljelle jääneestä näytteestä voidaan tehdä HPV-DNA-testi, jos Papa osoittaa atypian (LMMA tai LiMMA). Jos tulos on positiivinen, jatketaan kolposkopialla. Näin voitaisiin kohdentaa rajalliset voimavarat niihin potilaisiin, joilla on suurin vaara sairastua HPV:n aiheuttamaan anogenitaalialueen neoplasiaan. Samalla pienennettäisiin ylihoidon (esim. liian voimaperäinen hoito lievän tuleh- Papassa LMMA/LiMMA Uusi Papa 6 kk LMMA = levyepiteelin merkitykseltään määrittämätön atypia LiMMA = lieriöepiteelin merkitykseltään määrittämätön atypia PAD = patologis-anatominen diagnoosi SIL = squamous intraepithelial lesion CIN = cervical intraepithelial neoplasia LMMA/LiMMA Normaali Papassa SIL Kolposkopia + kudosnäytteet PAD Uusi Papa 6 kk CIN Lievä muutos, esim. atypia condylomatosa Normaali tai servisiitti Silmukkakonisaatio tai laser Uusi Papa 6 kk Kuva 3. Seurantaohjelma lievissä Papa-muutoksissa. 1391

5 A B C Kuva 4. Kolposkopiakuva kohdunnapukasta. A) Normaali kohdunnapukka. Siinä näkyy laaja normaali muuntumisalue, useita rauhasaukkoja, joita ympäröi metaplastinen levyepiteeli, ja kapea junktiovyöhyke, joka kiertää kohdunsuuta. B) Kuva kohdunnapukasta etikkapenslauksen jälkeen osoittaa etikkavaalean atyyppisen muuntumisalueen potilaalla, jolla todettiin Papa-kokeessa lievä atypia. C) Kolposkopiakuva kohdunnapukasta kaksi kuukautta laserkonisaation jälkeen. Kohdunnapukasta on poistettu atyyppinen muuntumisalue. Uusi junktio ja kohdunkaulakanavan limakalvo näyttävät normaaleilta. duksellisen atypian takia) aiheuttamia ongelmia ja kyettäisiin paremmin räätälöimään seurantaohjelma. Neste-Papa ja HPV-DNA-testi eivät ole vielä meillä vakiintuneet kliiniseen rutiiniin. Vallitsevan käytännön mukaan kaikki intraepiteliaaliset neoplasiat hoidetaan poistamalla kyseinen limakalvovaurio. HPV-DNA-testi ei tätä käytäntöä kovin paljon muuttaisi, koska lähes kaikki intraepiteliaaliset neoplasiat ovat HPV- DNA-positiivisia. Hoito. Monia potilaita, joilla on anogenitaalialueen HPV-infektio, joudutaan hoitamaan eri tavoilla ja useita kertoja ennen sairauden paranemista (kuva 5). Kondyloomien paikallishoidoilla pyritään poistamaan näkyvät muutokset ja tehostamaan elimistön immuunisolujen toimintaa. Itsehoitoon soveltuvat podofyllotoksiini ja imikimodi. Podofyllotoksiiniliuosta (0,5 %) tai -voidetta (0,15 %) käytetään kolmena peräkkäisenä päivänä kahdesti vuorokaudessa. Podofyllotoksiinilla saavutetaan täydellinen paraneminen %:lla potilaista, mutta tauti uusii noin puolella (Beutner ym. 1989, Kirby ym. 1990). Imikimodi (5-prosenttinen voide) on immuunivasteen muuntaja, jolla ei ole suoraa viruksenvastaista vaikutusta. Sen vaikutusmekanismi perustuu sytokiinintuotannon lisääntymiseen. Voidetta käytetään joka toinen ilta. Kondyloomien täydellinen häviäminen on todettu eri tutkimuksissa %:lla miehistä ja %:lla naisista, mutta tämänkin hoidon jälkeen tauti uusii 20 %:lla potilaista (Beutner ym. 1998, Gollnick ym. 2001). Paikallishoitojen aikana voi esiintyä ohimenevää paikallista ärsytystä: punoitusta, kirvelyä ja kipua. Yksittäisten kondyloomien hoidossa kylmäkäsittely (kryohoito) tai kirurginen poisto ovat sopiva menetelmiä. Virtsaputken suun ja peräaukon kondyloomat ovat vaikeimpia hoitaa. Se onnistuu parhaiten hiilidioksidilaserilla kolposkoopin avulla. Virtsaputken suun tutkimista ja kondyloomien hoitoa helpottaa esimerkiksi nenäspekulan käyttö. Kondyloomat uusivat jopa %:ssa tapauksista hoitomuodosta riippumatta, joten hoitokertoja tarvitaan joskus useita. Vaikka hoito on usein fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, lohdullista on, että sairastettu infektio saattaa suojata muiden HPV-tyyppien aiheuttamilta uusintainfektiolta (Luostarinen ym. 1999). Biopsian avulla varmistetut naisten intraepiteliaaliset neoplasiat hoidetaan leikkaamalla kyseinen alue pois silmukkakonisaatiolla tai hii L-M. Aaltonen, ym.

6 Hoidon valintaan vaikuttavat syylien sijainti, koko ja lukumäärä, hoitopaikan varustetaso ja potilaan mahdollisuudet hoidon toteutukseen Peniksen, ulkosynnyttimien ja peräaukon alueella olevat kondyloomat Potilaan toteuttama hoito Hoitopaikan toteuttama hoito Virtsaputkessa ja anaalikanavassa olevat kondyloomat Kookkaat kondyloomat Runsaslukuiset kondyloomat Raskauden aikaiset kondyloomat Lasten kondyloomat Podofyllotoksiini Imikimodi Jäädytys Kirurginen poisto Jos ei vastetta 3 kk:n aikana Erikoislääkärille Kuva 5. Ulkoisten kondyloomien hoitokaavio (von Krogh, ym. 2001) lidioksidilaserilla (laserkonisaatio tai -vaporisaatio) kolposkopian yhteydessä. Silmukkakonisaatio, jossa kauterisoiva terä on silmukan muotoinen, soveltuu parhaiten kohdunkaulan HPV-muutosten hoitoon, laser taas emättimen, ulkosynnyttimien ja välilihan muutosten hoitoon. Paikallisia penslaushoitoja ei saa käyttää raskauden aikana (esim. podofyllotoksiini, imikimodi). Ulkonevat kondyloomat tulee poistaa synnytyskanavasta ennen synnytystä. Lievien solumuutosten selvittely tehdään synnytyksen jälkeen. Papa-seurantaa voidaan jatkaa raskauden aikana, mutta raskaudenaikainen HPV-infektio ei ole keisarileikkauksen aihe. Jos Papa-löydös viittaa korkea-asteiseen intraepiteliaaliseen neoplasiaan (tai invasiiviseen syöpään), tehdään kolposkopia ja otetaan kudosnäytteet jo raskauden aikana. Verenvuoto- ja keskenmenovaaran takia potilaat kuuluvat sairaalaseurantaan toimenpiteen jälkeen. Papilloomavirukset pään ja kaulan alueen limakalvoilla Normaaleilla hengitysteiden limakalvoilla todetaan polymeraasiketjureaktio- eli PCR-tekniikan avulla HPV-DNA:ta 5 20 %:lla ihmisistä. Kiinnostavaa onkin, miksi vain osalle viruspositiivisista kehittyy kliininen tauti ja mitkä seikat vaikuttavat tähän tapahtumaan. Kliinisesti keskeinen papilloomaviruksen aiheuttama tauti pään ja kaulan alueella on kurkunpään papillomatoosi, mutta papilloomia voi olla myös suussa, nielun alueella sekä nenässä ja sen sivuonteloissa. Papilloomaviruksista pään ja kaulan alueen syövissä on saatu lisää tietoa viime vuosina, ja tutkimustulokset vahvistavat, että HPV:llä on merkitystä etiologisena tekijänä näissä sairauksissa (Gillison ym. 2000, Mork ym. 2001). Kurkunpään papillomatoosi. Papilloomat ovat tavallisimpia kurkunpään hyvänlaatuisia kasvaimia, joskin myös ne ovat harvinaisia: ilmaantuvuus on vain 3,8 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuodessa (Lindeberg ja Elbrønd 1393

7 1990). Tauti jaetaan lapsena alkavaan eli juveniiliin ja aikuistyyppiseen muotoon, jotka ovat HPV-tyyppien 6 ja 11 aiheuttamia. Lasten tauti on yhtä yleinen pojilla kuin tytöilläkin, mutta aikuistyypin tauti on miehillä tavallisempi kuin naisilla (suhde 3:1). Oireena on yleensä äänen käheys, mutta etenkin lasten tauti voi aiheuttaa myös hengitysteiden tukkeutumisen tai levitä alemmas hengitysteihin. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan (kuva 6A) ja histologiaan; käytännön työn kannalta viruksen DNA:n osoittamisella ei ole merkitystä. Hoito. Kurkunpään papillomatoosin hoito on kirurginen, vaikka kyseessä on virustauti. Ulkoneva kasvainmassa poistetaan ensin leikkaavalla, imun kärjessä pyörivällä terällä (shaver), ja sen jälkeen leikkausalue käsitellään hiilidioksidilaserilla (kuva 6 B). Monenlaisia lääkehoitoja on myös kokeiltu, mutta yhteinen ongelma niille on, että virusta ei saada karkotetuksi kokonaan limakalvolta. Niinpä tauti uusii helposti A B Kuva 6. Kurkunpään papillomatoosi, joka kasvaa molemmissa äänihuulissa ja käheyttää potilaan ääntä merkittävästi. A. Ennen toimenpidettä B. Heti shaver- ja hiilidioksidilaserkäsittelyn jälkeen. esimerkiksi interferonihoidosta huolimatta. Uusin lääke, josta on jo jonkin verran kliinistä kokemusta, on sidofoviiri. Sen lopullista merkitystä taudin hoidossa on vielä liian aikaista arvioida. Aloitamme lääkehoidon vain poikkeustapauksissa yleensä silloin, kun kyseessä on parin kuukaden välein tai useammin uusiva tauti. Valtaosa näistä potilaista on lapsia. Kurkunpään papillomatoosin taudinkulku on vaihteleva. Osa potilaista paranee yhden yleisanestesiassa tehdyn toimenpiteen jälkeen, mutta joidenkin tauti pitkittyy niin, että toistuvat kurkunpään tähystykset ovat tarpeen vuosien ajan. Joskus tauti rauhoittuu jopa vuosikymmeniksi mutta puhkeaa sitten uudelleen. Pään ja kaulan alueen syövistä eniten tutkimusnäyttöä on suunielun levyepiteelikarsinooman ja HPV 16:n välisestä yhteydestä. Pohjoismaisessa kohorttitutkimuksessa tutkittiin aiemmin otettuja seeruminäytteitä. Osa näytteen antaneista sairastui seuranta-aikana (keskimäärin 9,4 vuotta) pään ja kaulan alueen syöpään. Ennen sairastumista otetuissa seeruminäytteissä todettiin pään ja kaulan syöpään varsinkin suunielun ja kielen levyepiteelisyöpään myöhemmin sairastuneilla merkitsevästi enemmän HPV 16-vasta-aineita kuin verrokeilla (Mork ym. 2001). Erityisesti nielurisasyövissä HPV-DNA:ta todetaan usein. Kurkkusyövän harvinainen syntytapa on papillomatoosin muuttuminen pahanlaatuiseksi. Myös ilman kliinistä papillomatoosia kehittyneissä kurkunpään syövissä on todettu HPV:ta, mutta sen merkitys taudin etiologian kannalta on epäselvä. Kohdunkaulalla ja kurkunpäällä on kuitenkin paljon yhteistä: molemmissa on epiteelin raja-alue (levyepiteeli lieriöepiteeli), joka on papilloomavirukselle suosiollinen kasvualusta, ja hyvänlaatuisia kasvaimia synnyttävät HPV-tyypit aiheuttavat niissä samankaltaisen taudinkuvan (papilloomat vs kondyloomat). Miksei siis myös näiden alueiden pahanlaatuisilla kasvaimilla voisi olla ainakin osittain sama etiologia? On mielenkiintoista, että kohdunkaulan syöpää potevilla on 2 4- kertainen riski sairastua suun ja kurkunpään syöpiin (Boice ym. 1985). HPV-määritykset eivät toistaiseksi ole kliinisessä käytössä pään ja kaulan syöpää hoidettaessa, vaikka joissakin 1394 L-M. Aaltonen, ym.

8 tutkimuksissa on todettu, että HPV-positiivisten ennuste on suunielun syövissä parempi kuin niiden, joiden kasvaimessa ei ole HPV-DNA:ta. Tämä saattaisi selittyä sillä, että HPV toimii antigeenina, joka auttaa immuunipuolustusta tunnistamaan HPV:n infektoimat syöpäsolut. Onko sukupuolielinten alue virusreservoaari? Kurkunpään papillomatoosin virusetiologia on tunnettu jo 1920-luvulta, jolloin Ullman (1923) totesi histologiset yhtäläisyydet kurkunpään papillomatoosin, syylien ja kondyloomien välillä. Hän myös osoitti papillomatoosin infektioluonteen tartuttamalla taudin omaan yläraajaansa lapsen kurkunpäästä poistetulla papilloomakudoksella. Koska sekä anogenitaalialueella että pään ja kaulan limakalvoilla tavataan samoja HPV-tyyppejä, on ajateltu, että genitaalialue saattaisi olla virusreservoaari. Jo 1950-luvulla havaittiin äidin kondyloomien ja lasten kurkunpään papillomatoosin välinen yhteys. Quick ym. (1980) totesivat 30 %:lla juveniilia papillomatoosia sairastavien lasten äideistä kondylooma-anamneesin. Juveniilialkuinen tauti todetaankin useimmiten tapauksissa, joissa nuorella äidillä on kondyloomia, ja kyseessä on hänen ensimmäinen, alateitse syntynyt lapsensa (Kashima ym. 1992). Sen sijaan lapsena alkanut papillomatoosi on harvinainen keisarileikkauksen avulla syntyneillä (Shàh 1986). Äidin kondyloomat eivät kuitenkaan ole keisarileikkauksen aihe, koska lapsen riski saada kurkunpään papillomatoosi on näissä tapauksissa vain 1:32 (Kashima ym. 1992). Aikuistyypin papillomatoosin on ajateltu leviävän suuseksikontakteissa, koska sekä kurkunpään papilloomissa että kondyloomissa todetaan samoja HPV-tyyppejä 6 ja 11. Sekä aikuistyypin papillomatoosissa että kondyloomissa HPV 6:lla on yliedustus (Aaltonen ym. 1999, Greer ym. 1990). Aikuistyypin papillomatoosia sairastavilla on todettu olevan elämän aikana keskimääräistä enemmän sukupuolikumppaneita ja suuseksikontakteja (Kashima ym. 1992). Lopuksi Edellä on käsitelty limakalvojen papilloomavirusinfektioita kolmen eri erikoisalan näkökulmasta: iho- ja sukupuolitautien, gynekologian sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien. Vaikka kullakin erikoisalalla on jo osin anatomisista syistä eri näkökulma limakalvojen HPV-infektioihin, nämä taudit ja niiden eri puolilla kehoa aiheuttamat pulmat muistuttavat paljon toisiaan. Samat virustyypit esiintyvät niin anogenitaalialueella kuin pään ja kaulan limakalvoillakin, ja hyvän- ja pahanlaatuiset muutokset muistuttavat histologisesti toisiaan. Myös kliiniseltä kuvaltaan etenkin hyvänlaatuiset HPV:n aiheuttamat kasvaimet (kondyloomat ja papilloomat) ovat samankaltaisia: yhteistä ovat hankaluudet taudin uusiessa hoitotoimenpiteistä huolimatta, taudinkulun huono ennustettavuus ja virukset hävittävän hoidon puute. Kirurgian kehittyminen (esim. hiilidioksidilaser, silmukkakonisaatio) on auttanut merkittävästi potilaita, mutta on epätarkoituksenmukaista, että leikkaus on virustaudin hoidon kulmakivi. Anogenitaalialueen HPV-infektioiden hoidosta on annettu useitakin ulkomaisia hoitosuosituksia (von Krogh ym. 2001, Solomon ym. 2001, Workowski ja Levine 2002), ja systemaattinen käytäntö parantaa hoitotuloksia (kuva 3 ja 5). Siksi kondyloomien hoidon laatua terveydenhuoltoyksikössä (esim. kolposkopiapoliklinikka, sukupuolitautien poliklinikka) tulisikin seurata ainakin tarkkailemalla, häviävätkö tai uusiutuvatko kondyloomat kolmen kuukauden seurannassa ja noudatetaanko hoitosuosituksia systemaattisesti. Kirjoituksestamme käy myös ilmi, että tyyppispesifisestä HPV-diagnostiikasta (HPV-DNA:n osoitus potilasnäytteistä) ei ainakaan toistaiseksi ole ollut merkittävää apua kliinisessä työssä, joskin uudet tutkimukset osoittavat, että HPV-testaus yhdessä Papa-tutkimuksen kanssa joka toinen vuosi on lisännyt eloon jäämistä ja parantanut elämänlaatua pelkkään Papa-seurantaan verrattuna (Mandelblatt ym. 2002). Edellä kuvattujen näkökohtien vuoksi onkin helppo ymmärtää, kuinka suuret odotukset kohdistuvat papilloomavirusrokotteisiin sekä hyvänlaatuisten että pahanlaatuisten HPV:n aiheuttamien kasvainten ehkäisyssä (Lehtinen ja Paavonen 2001). 1395

9 Kirjallisuutta Aaltonen L-M, Partanen J, Auvinen E, Rihkanen H, Vaheri A. HLA DQ alleles and human papillomavirus DNA in adult-onset laryngeal papillomatosis. J Infect Dis 1999;179: Anttila A, Pukkala E, Soderman B, Kallio M, Nieminen P, Hakama M. Effect of organised screening on cervical cancer incidence and mortality in Finland, : recent increase in cervical cancer incidence. Int J Cancer 1999;83: Beutner KR, Conant MA, Friedman-Kien AE, ym. Patient-applied podofilox for treatment of genital warts. Lancet 1989;1: Beutner KR, Spruance SL, Hougham AJ, Fox TL, Owens ML, Douglas JM. Treatment of genital warts with an immune-response modifier (Imiquimod). J Am Acad Dermatol 1998;38: Boice JDJ, Day NE, Andersen A, ym. Second cancers following radiation treatment for cervical cancer. An international collaboration among cancer registries. J Natl Cancer Inst 1985;74: Bosch FX, Manos MM, Munoz N, ym. International biological study on cervical cancer (IBSCC) study group: prevalence of human papillomavirus in cervical cancer: a worldwide perspective. J Natl Cancer Inst 1995;87: Bryan JT, Brown DR. Transmission of human papillomavirus type 11 infection by desquamated cornified cells. Virology 2001;281(1): Evander M, Edlund K, Gustafsson A, ym. Human papillomavirus infection is transient in young women: a population-based cohort study. J Infect Dis 1995;171(4): Gillison ML, Koch WM, Capone RB, ym. Evidence for a causal association between human papillomavirus and a subset of head and neck cancers. J Natl Cancer Inst 2000; 92: Gollnick H, Barrasso R, Jappe U, ym. Safety and efficacy of imiquimod 5% crem in the treatment of penile genital warts in uncircumcised men when applied three times weekly or once per day. Int J STD AIDS 2001;12:22 8. Greer RO Jr., Douglas JM Jr., Breese P, Crosby LK. Evaluation of oral and laryngeal specimens for human papillomavirus (HPV) DNA by dot blot hybridization. J Oral Pathol Med 1990:19:35 8. Ho GY, Bierman R, Beardsley L, Chang CJ, Burk RD. Natural history of cervicovaginal papillomavirus infection in young women. N Engl J Med 1998;338(7): Kashima HK, Shah F, Lyles A, ym. A comparison of risk factors in juvenileonset and adult-onset recurrent respiratory papillomatosis. Laryngoscope 1992:102:9 13. Kirby P, Dunne A, King DH, Corey L. Double-blind randomised clinical trial of self-administered podofilox solution versus vehicle in the treatment of genital warts. Am J Med 1990;88: Kirwan JM, Herrington CS. Human papillomavirus and cervical cancer: where are we now? Bjog 2001;108(12): Koutsky LA, Galloway DA, Holmes KK. Epidemiology of genital human papilloma virus infection. Epidemiol Rev 1983;10: Lehtinen M, Paavonen J. Efficacy of preventive human papillomavirus vaccination. Int J STD AIDS 2001;12(12): Lindeberg H, Elbrønd O. Laryngeal papillomas: the epidemiology in a Danish subpopulation Clin Otolaryngol 1990;15: Luostarinen T, af Geijersstam V, Bjorge T, ym. No excess risk of cervical carcinoma among women seropositive for both HPV16 and HPV6/ 11. Int J Cancer 1999;80(6): Mandelblatt JS, Lawrence WF, Womack SH, ym. Benefits and costs of using HPV testing to screen for cervical cancer. JAMA;2002: Mork J, Lie K, Eystein G, ym. Human papillomavirus infection as a risk factor for squamous-cell carcinoma of the head and neck. N Engl J Med 2001;344: Nieminen P. Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Duodecim 1998; 114: Quick CA, Kryzyzek RA, Watts SL ym. Relationship between condylomata and laryngeal papilloma. Ann Oto Rhino Laryngol 1980;89: Shah K, Kashima HK, Polk BF, Shah F, Abbey H, Abramson A. Rarity of caesarean delivery in cases of juvenile onset respiratory papillomatosis. Obstet Gynecol 1986;68: Solomon D, Schiffman M, Tarone R. Comparison of three management strategies for patients with atypical squamous cells of undetermined significance: baseline results from randomized trials. J Natl Cancer Inst 2001;93: Ullman UV. On the aetiology of the laryngeal papillomata. Acta Otolaryngol (Stockh) 1923;5: von Krogh G, Lacey CJ, Gross G, Barrasso R, Schneider A. European guideline for the management of anogenital warts. Int J STD AIDS 2001;12 Suppl 3:40 7. Walboomers JM, Jacobs MV, Manos MM, ym. Human papillomavirus is a necessary cause of invasive cervical cancer worldwide. J Pathol 1999;189(1):12 9. Workowski KA, Levine, WC. Sexually transmitted diseases treatment guidelines MMWR Recommendations and Reports 2002; 51:1 80. zur Hausen H. Condyloma acuminata and human genital cancer. Cancer Res 1976:36:794. LEENA-MAIJA AALTONEN, LT, erikoislääkäri leena-maija.aaltonen@helsinki.fi HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS ja Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, virologian osasto PL 21, Helsingin yliopisto EIJA HILTUNEN-BACK, LL, erikoislääkäri HYKS:n iho- ja sukupuolitautien klinikka JORMA PAAVONEN, LKT, professori HYKS:n naistenklinikka PL 140, HUS 1396

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa

Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto

Lisätiedot

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva

Kondylooman hoito. Näin hoidan. Kliininen kuva Näin hoidan Eija Hiltunen-Back Kondylooman hoito Kondylooman aiheuttajana ovat yleensä pienen riskin papilloomavirukset (HPV) 6 ja 11. Ne esiintyvät tyypillisesti genitaalialueella ihonvärisinä syylämäisinä

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto

HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt. Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto HPV-diagnostiikan menetelmät ja käytännöt Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori HUSLAB Virologian ja immunologian osasto Papilloomavirukset (HPV) Tällä hetkellä tunnetaan 156 ihmisen papilloomavirustyyppiä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA Kaikki mitä olet aina halunnut tietää KONDYLOOMASTA Harri Polvi naistentautien ja synn. erikoislääkäri YTHS Turun terveydenhoitoasema harri.polvi@yths.fi Kaikki mitä olet aina halunnut tietää kondyloomasta

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala

KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 14.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus

Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän biologinen tausta

Kohdunkaulan syövän biologinen tausta Kohdunkaulan syövän biologinen tausta Henna Karhunen Luonnontieteiden kandidaatintutkielma Biologian tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Joulukuu 2018 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Syövän biologia... 4 2.1.

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan

Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Sukupuolitaudit Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Matti Lehtinen, Dan Apter, Riitta Heikkilä, Pirkko Heino, Ilona Idänpään-Heikkilä, Kaisa Rimpilä, Christian Malm ja Robert Zilliacus

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta

Raportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.

Lisätiedot

Tulisiko poikien HPV-rokotusten olla osa kansallista rokotusohjelmaa? Työryhmän loppuraportti

Tulisiko poikien HPV-rokotusten olla osa kansallista rokotusohjelmaa? Työryhmän loppuraportti RAPORTTI Tulisiko poikien HPV-rokotusten olla osa kansallista rokotusohjelmaa? Työryhmän loppuraportti 2 2019 Raportti 2/2019 Tulisiko poikien HPV-rokotusten olla osa kansallista rokotusohjelmaa? Työryhmän

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku

Klamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän

Lisätiedot

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Päivitetty 23.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin,

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla

Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Potilaiden kokemuksia ohjauksesta naistentautien poliklinikalla Nurmi, Niina Rosimo-Luhtanen, Taija 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

ORL-päivät

ORL-päivät ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Tieto lisää nautintoa

Tieto lisää nautintoa Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 2015: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN

KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 2015: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN KOLPOSKOPIAKÄYNNIT OYS:SSA VUONNA 215: PAPA- NÄYTTEEN SYTOLOGIAN KORRELAATIO KOLPOSKOPIASSA OTETUN BIOPSIAN HISTOLOGIAAN Keränen, Sara Syventävien opintojen tutkielma Oulun lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum

HPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum HPV-rokotteet: tilannepäivitys Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum 4.3.2019 Erikoistuva lääkäri HUS Naistensairaalassa 2011- Post doc-tutkija HUS Naistensairaala 2011- Sidonnaisuudet: Honorary Clinical Lecturer,

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS

Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer

Lisätiedot

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa

Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Alkuperäistutkimus Organisoidun seulonnan teho verrattuna spontaaniin Papa-kokeeseen invasiivisen kohdunkaulasyövän torjunnassa Mervi Kallio, Pekka Nieminen, Ahti Anttila ja Matti Hakama Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Nuorten tiedot HPV-infektiosta

Nuorten tiedot HPV-infektiosta Nuorten tiedot HPV-infektiosta Haasteita seksuaaliterveyden edistämiseen Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Opinnäytetyö 17.4.2009 Mari Kohonen Alisa Räisänen Veera Sipiläinen Metropolia

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa

Papilloomavirustartunta ja HPV-testin toimivuus kohdunkaulan syövän seulonnassa Tieteessä katsaus Maarit K. Leinonen LT, vastaava lääkäri Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen Syöpärekisteri maarit.leinonen@cancer.fi Ahti Anttila dosentti, tutkimusjohtaja Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO

VUOSIKATSAUS 2017 KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA YHTEENVETO KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONTAOHJELMA VUOSIKATSAUS 2017 Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa on merkittäviä alueellisia eroja. Ohjelman yhtenäistäminen edellyttää valtakunnallisen ja alueellisen ohjausrakenteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot