Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot
|
|
- Ismo Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Matti Lehtinen, Dan Apter, Elise Kosunen, Tuula Lehtinen, Tiina Verho ja Jorma Paavonen Nuorten seksitautien ehkäisy Suomessa yleiset seksin yhteydessä tarttuvat nuorten ja nuorten aikuisten taudit genitaaliherpes, klamydia, kondylooma, suuren riskin papilloomavirusten aiheuttamat limakalvovauriot ja mononukleoosi sekä useimmat niiden aiheuttajat (herpes simplex virus, Chlamydia trachomatis ja ihmisen papilloomaviruksen tyypit 6, 11, 16, 18, 31, 33 ja 45) ovat yleistyneet 1980-luvulta lähtien. Tämä johtuu muuttuneesta seksuaalikäyttäytymisestä. Suuri osa nuorten seksitaudeista on itsestään paranevia ja aiheettomasti leimattuja. Rokotukset, seulonta ja terveystieto-oppiaineen myötä tehostuva seksuaaliterveyskasvatus tarjoavat uusia mahdollisuuksia näiden tautien ja niiden seurausten torjuntaan. Nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä terveydenhuollon toimijat ovat nyt suuren haasteen edessä pyrkiessään löytämään hyödyllisimmät toimintatavat. Nuorten hyväksyntä ja sitoutuminen ovat onnistumisen kannalta keskeisiä. Monet seksin yhteydessä tarttuvat infektiot ovat yleisiä nuorilla ja nuorilla aikuisilla (taulukko 1). Genitaaliherpes (aiheuttajia herpes simplex virukset HSV-1 ja HSV-2), klamydia (Chlamydia trachomatis), mononukleoosi (Epstein Barrin virus, EBV) ja papilloomavirusinfektiot (ihmisen papilloomavirus, HPV) ovat oireettomia mutta niihin liittyy joskus useimmin hankalia seurauksia (taulukko 1). Vastasyntyneen herpes (aiheuttajana HSV-2, harvemmin HSV-1) (Nahmias 2004), kohdunulkoinen raskaus (usein C. trachomatis) (Paavonen ym. 1998), Hodgkinin lymfooma (usein EBV) (Hjalgrim ym. 2003), kohdunkaulan syöpä ja osa muista genitaalialueen syövistä (suuren riskin HPV-tyypit) (Luostarinen ym. 2004) ovat estettävissä rokotuksin tai seulonnoilla. HIV-virusta ja hepatiitti B -virusta (HBV) voidaan torjua myös seulomalla ja jälkimmäistä rokotuksin. Suomessa harvinaisemmat HIV ja HBV tarttuvat seksin lisäksi veren ja ruiskuhuumeiden välityksellä. Niitä ei käsitellä tässä katsauksessa. Seksin yhteydessä tarttuvia nuorten tauteja ei juuri esiinny samanaikaisesti (Kibur ym. 2000). Klassisille veneerisille taudeille (syfilis, tippuri) Duodecim 2007;123: ominaista riskikäyttäytyjien ydinryhmää ei ole. Useimpiin niistä liittyvä stigma on erityisen haitallinen, kun se johtaa tarpeettomaan ahdistukseen ja vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja tartuntojen torjuntaa. HSV-2:n seroprevalenssi on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien, kun taas EBV:n seroprevalenssi ei ole pohjoismaisten nuorten keskuudessa juuri muuttunut viime vuosikymmeninä (Svahn ym. 2006). Ennusteet HSV-2:n esiintyvyydestä ensi vuosikymmenellä ylittävät 40 % (Fisman ym. 2002). Mononukleoosin esiintyvyydestä ei ole ennusteita. HPV16:n ilmaantuvuus ja esiintyvyys puolitoistakertaistuivat siirryttäessä 1980-luvulta luvulle. HPV6:n, 11:n ja 18:n seroprevalenssit ovat pysyneet samoina (Laukkanen ym. 2003), kun taas HPV18:n lähisukulaisen HPV45:n esiintyvyys kasvoi 1990-luvulla. Suuren riskin HPVtyyppien seroprevalenssi vaihteli maassamme 1990-luvulla alueittain 20 %:n ja 35 %:n välillä ja se oli suurin Etelä- ja Lounais-Suomessa (kuva 1). HPV tarttuu limakalvokontaktin lisäksi myös iholta iholle, eikä kondomin käyttö täysin suojaa tältä (Winer ym. 2006). 2999
2 Taulukko 1. Nuorten tartuntataudit ja niiden jälkitaudit. Tauti Aiheuttaja(t) Infektion ilmaantuvuus vuotiailla (%/v) Infektion esiintyvyys vuotiailla (%) Vakavat jälkitaudit Jälkitaudin ilmaantuvuus vuotiailla Genitaaliherpes (usein oireeton) HSV-2, HSV-1 0,5 20 Vastasyntyneen herpes 2,5/ raskautta Kondylooma (joskus oireeton) Klamydia (usein oireeton) HPV6/11 0,5 15 C. trachomatis 0,5 20 Hedelmättömyys? Kohdunulkoinen raskaus 1 80/ raskautta Limakalvovaurio (useimmin oireeton) Suuren riskin HPV-tyypit 2 30 Kohdunkaula- 3,0/ syöpä Muut syövät < 1,0/ Mononukleoosi (useimmin oireeton) EBV 0,5 80 Hodgkinin lymfooma 2 6,5/ Noin 35 % C. trachomatis -positiivisia 2 Noin 50 % EBV-positiivisia HSV = herpes simplex -virus, HPV = ihmisen papilloomavirus, EBV = Epstein Barrin virus C. trachomatiksen esiintyvyys on suurin ja vuotiaiden ryhmissä. Tämä heijastelee biologista (limakalvojen kypsyminen) ja sosiaalista alttiutta tartunnoille (yhdyntöjen aloittamista seuraava kymmenen vuoden jakso, jolloin seurustelusuhteet vaihtuvat). Raportoitujen klamydiatapausten ilmaantuvuus on vuotiailla naisilla noin neljä kertaa suurempi kuin samanikäisillä miehillä. Naisten raportoitujen klamydiatapausten esiintyvyys on tasaantunut viimeisten vuosien aikana, ja on nyt 1,8 % (kuva 2). Tämä lienee vain jäävuoren huippu, sillä oireettomia tapauksia saattaa olla nelinkertaisesti. Äskettäisen HPV-rokotetutkimuksen yhteydessä tehdyssä paikkakunnittaisessa selvityksessä osoittautui, että vuotiaista tytöistä jopa 2,5 % oli klamydian kantajia. Alle 30-vuotiaiden naisten klamydiaseroprevalenssissa on suuria eroja eri kasvukeskusten välillä (kuva 1). Tautien yleistymisen vaikutukset Nuorten seksitautien yleistymisen myöhempiä vaikutuksia on havaittavissa nuorilla aikuisilla. Vastasyntyneiden raportoitujen herpesinfektioiden määrä on 1/4 000 synnytystä (Nahmias 2004). Osa vastasyntyneiden HSV-infektioista on kuitenkin vaikeasti todettavissa, eikä luotettavaa tietoa vastasyntyneiden herpeksen esiintyvyyden muutoksista maassamme ole käytettävissä. Vastasyntyneiden herpeksen raportointia on vaadittu (Handsfield ym. 2005). Herpesvirusryhmän infektioihin sairastutaan korkean elintason maissa aikaisempaa myöhemmin, usein vasta yläasteiässä (Svahn ym. 2006). Tähän virusryhmään kuuluu myös Hodgkinin lymfooman aiheuttaja EBV. EBV-infektio voi johtaa mononukleoosiin, johon liittyy yli kymmenkertainen Hodgkinin lymfooman riski kolmena seuraavana vuonna (Hjalgrim ym. 2003). Hodgkinin lymfooman ilmaantuvuus on kasvanut muualla Euroopassa mutta ei meillä. Pohjoismaissa muiden lymfaattisten ja hematologisten syöpien ilmaantuvuus on kasvanut (Sandin ym. 2006). Näistä syövistä EBV aiheuttaa ehkä 10 % (Hjalgrim ym. 2000, Tedeschi ym. 2007). Kohdunulkoisten raskauksien (joista klamydiaperäisiä on ehkä kolmannes) määrä on pysynyt vakiona viimeisten 20 vuoden ajan ( fi). C. trachomatis aiheuttaa myös osan munan 3000 M. Lehtinen ym.
3 Kuva 1. Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) tyyppien 16/18 (vasemmalla) ja Chlamydia trachomatiksen (oikealla) alueittainen esiintyvyys (%) suomalaisilla alle 28-vuotialla naisilla IgG-vasta-aineiden perusteella. Viivoitetulla alueella havainnot harvalukuisia. johdinperäisestä hedelmättömyydestä, jonka raportointi on koeputkihedelmöityksen yleistymisen vuoksi lisääntynyt nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana. Väestöpohjaiset tutkimukset klamydian osuudesta hedelmättömyydessä puuttuvat. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on kasvanut erityisesti nuorilla naisilla nopeasti monissa Euroopan maissa, myös Suomessa (Parkin ym. 2006). Ilmaantuvuuden kasvu Suomessa jopa neljä kertaa ennustettua suuremmaksi koskee alle 40-vuotiaita naisia, joiden keskuudessa HPV-infektioiden määrä ensin puolitoistakertaistui. Klamydian yleisyyden vuoksi huomion arvoista on klamydiainfektion ja kohdunkaulansyövän yhteys (Anttila ym. 2001). Meta-analyysin mukaan klamydia voi olla osasyynä kohdunkaulan syöpään 30 %:ssa tapauksista (Lehtinen ym. julkaisematon havainto). Kattavampaa seksuaaliterveyskasvatusta Peruskoulun päättäessään noin kolmannes tytöistä ja neljännes pojista on aloittanut yhdynnät ( Perusopetus on erinomainen kanava välittää kaikille nuorille riittävää, suunnitelmallista, oikeisiin malleihin ja asenteisiin ohjaavaa terveyskasvatusta (Korteniemi-Poikela ja Cacciatore 2000). Terveystiedon tultua pakolliseksi oppiaineeksi seksuaaliopetuksen laatu on Tapauksia Pojat Tytöt Vuosi Kuva 2. Kansanterveyslaitokselle viimeisten kymmenen vuoden aikana ilmoitettujen Chlamydia trachomatis tapausten määrä suomalaisilla vuotiailla. Nuorten seksitautien ehkäisy 3001
4 selvästi parantunut, mikä näkyy myös varhaisten seksikokeilujen määrän vähenemisenä (www. stakes.fi). Jokaisen oppilaan tavoittaminen ryhmässä on kuitenkin vaikeaa, sillä kypsyminen etenee hyvin yksilöllistä tahtia. Peruskoululaisten saama opetus ja tietotaso ovat vaihdelleet paljon koulujen välillä, ja poikien tiedot ovat olleet heikompia kuin tyttöjen. Klamydian ja hedelmättömyyden yhteyden pojat tietävät heikosti vielä lukioiässäkin. Väestöliiton terveystietokyselyjen mukaan tietotaso on hieman parantunut: vuonna 2000 kahdeksansien luokkien oppilaat vastasivat 66 %:iin kysymyksistä oikein, ja vuonna %:iin (Kontula ja Meriläinen 2007, Apter ym. julkaisematon havainto). Tauteja koskevat tiedot olivat edelleen heikot. Tampereella vuotiaille ja heidän vanhemmilleen tehdyssä kyselyssä heikot tiedot osoittautuivat tärkeimmäksi syyksi siihen, että HPV-rokotusten tai muiden seksitautirokotusten tarpeellisuutta epäillään (Woodhall ym. 2007). Väestöliitto julkaisi vuonna 2006 alussa seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman, joka sisältää useita parannusehdotuksia nuorten seksuaaliterveyden edistämiseksi. Siinä ehdotettiin mm., että kondomeja ja ehkäisypillereitä annettaisiin niitä tarvitseville alle 20-vuotiaille ilmaiseksi samoin kuin muissa pohjoismaissa. Samaa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa (2007). Yhdessä HPV-rokotusten ja klamydiaseulonnan kanssa tällä olisi varmasti synergistisiä vaikutuksia. Uudet torjuntatavat nuorten terveydenhuollon näkökulma Terveydenhuollolla on ainutlaatuinen tilaisuus vaikuttaa monenlaisten muutospaineiden kohteena oleviin varhaisnuoriin ja nuoriin yksilöllisesti sekä tukea heidän kasvuaan ja kehitystään. Seksin yhteydessä tarttuvien tautien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito kuuluvat julkiseen koulujen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon, jonka tulisi osallistua myös seksuaaliopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten etenkin poikien henkilökohtainen ensikontakti seksuaaliterveydenhuollon ammattilaisen kanssa tapahtuu liian myöhään. Koulujen ja opiskelijoiden terveydenhuollon määräaikaistapaamiset suovat tilaisuuden aloittaa keskustelu myös seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista. Niissä tavoitetaan myös pojat. Koska paikkakunnat ovat Suomessa hyvin erisuuruisia, on vaikea kuvitella nuorten terveydenhuoltoa, joka soveltuisi samanlaisena joka paikkaan. Nuoret tarvitsevat erityisiä palveluita, ja ne pitää järjestää niin, että nuori osataan niissä kohdata,»siedetään» nuorelle tyypillistä käyttäytymistä ja luodaan luottamuksellinen suhde. Nuori on saatava kokemaan itsensä suojaamisen ja hoidon arvoiseksi. Tämä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja kykyä arvostaa nuoren itsemääräämisoikeutta. Se vaatii myös tietoja nuorten todellisuudesta ja tämän päivän riskeistä. Terveydenhuolto on kilpailuasemassa kaverien ja median kanssa nuorten tietolähteenä. Seulonnan mahdollisuudet nuorten tautien ehkäisyssä Ilman irtosolunäytteisiin perustuvaa seulontajärjestelmää esimerkiksi Suomessa ja Englannissa olisi nyt kohdunkaulasyöpäepidemia (Peto ym. 2004). HPV-DNA-testin käyttö kohdunkaulasyövän seulontaan on vilkkaan tutkimuksen kohteena. Papakoe ja HPV-DNA-seulonta ovat kuitenkin syövän seulontaa ja sekundaaripreventiota, joilla ei ole merkitystä HPV-infektioiden ehkäisyssä, sillä kirurginen hoito poistaa vain syövän esiastemuutokset, ei virusta. HPVepidemian levittyä yhä nuorempien keskuudessa ongelmaksi on nousemassa nuorten aikuisten vähäinen osallistuminen (vain 50 %) kohdunkaulasyövän seulontoihin. On todennäköistä, että ne 25- ja 30-vuotiaat naiset, jotka erityisesti hyötyisivät kohdunkaulasyövän seulonnasta, eivät siihen osallistu. Valtaosa kohdunkaulasyövän varhaisista esiasteista eli HPV-infektion aiheuttamat lievät intraepiteliaaliset muutokset paranevat useimmiten itsestään (Myers ym. 2000). Tästä syystä kohdunkaulasyövän seulontaiän alentaminen johtaisi ennen muuta itsestään parantuvien HPV-infektioiden ylidiagnostiikkaan. Klamydiaseulonnan terveyshyödyt ja kustannusvaikuttavuus ovat olleet keskustelun aihee 3002 M. Lehtinen ym.
5 na 1990-luvulta saakka. Suomalainen tutkimus klamydiaseulonnan hyvästä kustannusvaikuttavuudesta julkaistiin jo kymmenen vuotta sitten (Paavonen ym. 1998) (taulukko 2). Klamydiaseulonta täyttää hyvin kaikki seulontatutkimuksen perinteiset kriteerit: infektio on yleinen ja oireeton, ja se voidaan diagnosoida ja hoitaa. Kokemukset systemaattisesta klamydiaseulonnasta ovat positiivisia, sillä seulonta vähentää sisäsynnytintulehduksia (Andersen ym. 2003). Helsingin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön klamydiaseulontaprojektissa vuosina klamydian esiintyvyys opiskelijoilla väheni 4 %:sta 1 %:iin (Paavonen ym. 2005). Seulonnan varjopuoleksi on oletettu, että immuunivaste ei varhaisessa vaiheessa todetuissa infektioissa ehdi herätä, jolloin alttius uusintainfektiolle säilyy (Lena ym. 2005). Tuore seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma suosittaa, että klamydian seulonta aloitetaan kaikissa raskaudenehkäisyasiakkaita hoitavissa toimipisteissä. Klamydianäyte tutkitaan jokaiselta uudelta alle 25-vuotiaalta ehkäisyneuvonnan asiakkaalta alussa ja ensimmäisen vuoden seurantakäynnillä. Myöhemmillä seurantakäynneillä tutkimus tehdään, jos kumppani on vaihtunut tai henkilöllä on aiemmin ollut klamydiatartunta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007). Ohjelma suosittaa vastaavan käytännön aloittamista myös muissa nuorta väestöä hoitavissa toimipisteissä. Vaikka äskettäin on julkaistu tietoja klamydiakannoista, joita seulontatestit eivät löydä, pääosin testit ovat herkkiä ja tarkkoja (Ripa ja Nilsson 2006). Nuoren väestön klamydiaseulonta on helppo toteuttaa, joten se ei ole ylivoimainen tehtävä koulujen tai työpaikkojen terveystarkastusten yhteydessä (Peto ym. 2004). Testi voidaan tehdä ensivirtsanäytteestä tai itse emättimestä otetusta näytteestä esimerkiksi raskaudenehkäisyn vuosittaisessa seurannassa. Testitulokset nuoret voisivat saada turvallisesta Internet-osoitteesta. Lääkärin vastaanotto ja seurantanäyte ovat tarpeen vain positiivisen näytteen antaneille. Seulonnan toistaminen myös miehillä ja klamydiapositiivisten riskiryhmässä vuosittain todennäköisesti lisäisi sen vaikuttavuutta. Atsitromysiini 1 gramman kerta-annokseen Nuorten seksitautien ehkäisy Taulukko 2. Klamydiaseulonnan hyödyt suomalaisen päätöspuumallin (Paavonen ym. 1998) mukaan. Klamydian Esiintyvyys (%) Seulonnan haittavaikutus seulotuilla seulomattomilla hyöty (%) Hedelmättömyys 5,6 11,0 50,9 Kohdunulkoinen 7,0 13,8 50,7 raskaus tehoaa klamydiaan niin hyvin, että hoidon jälkeistä klamydiatestiä ei tarvita. Klamydian ei ole todettu ainakaan toistaiseksi kehittäneen resistenssiä atsitromysiiniä vastaan. Seurantanäyte voi kuitenkin olla tärkeä, koska silloin voidaan vaikuttaa riskikäyttäytymiseen ja sen myötä vähentää uusintainfektioita, jotka moninkertaistavat jälkitautien riskin. Partnerin hoitomyöntyvyys on usein huono. Tähän ongelmaan on etsitty ratkaisua muun muassa siten, että tartunnan saaneeksi todettu toimittaa itse kumppanilleen kotinäytteenottopakkauksen ja näyte toimitetaan laboratorioon postitse. Tanskassa käytäntö lisäsi hoitoon saatujen kumppaneiden määrää merkitsevästi (Østergaard ym. 2000). Potilasta kannattaa pyytää huolehtimaan siitä, että myös kumppani ottaa mikrobilääkkeen kerta-annoksen uusintainfektioiden määrän vähentämiseksi. Rokotusten mahdollisuudet nuorten tartuntatautien ehkäisyssä Viruksen kaltaisia, DNA:ttomia partikkeleja sisältävä HPV-rokote on erinomaisen hyvin siedetty, ja kolmen rokotuksen alkuimmunisaation jälkeen se suojaa ainakin viiden vuoden ajan tehokkaasti HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamia infektiota vastaan (taulukko 3). Rokotteella on todennäköisesti mahdollista suojata uudet seksuaalisesti aktiiviseen ikään tulevat ikäluokat paitsi HPV-infektioilta myös kohdunkaulasyövältä. HPV-rokote on suojannut infektioiden ja pitkittyneiden HPV-infektioiden lisäksi limakalvovaurioilta (Koutsky ym. 2007, Paavonen ym. 2007), joista 1/10 1/100 etenee hoitamattomina kohdunkaulasyöväksi. Varmuus rokotteen syövältä suojaavasta vaikutuksesta saadaan väes 3003
6 Taulukko 3. Nuorten tartuntatautirokotteiden immunogeenisuus ja teho. Taudin aiheuttajat Rokote (valmistaja) Tutkimusvaihe/ lisensointi Immunogeenisyys 1 Teho vs. infektio (%) Teho vs. jälkitauti (%) HSV-2, HSV-1 glykoproteiini D (GSK Biologicals) vaihe III serokonversio 95 %, 75 2? HPV6/11 L1-proteiini-VLP (Merck & Co. Inc.) myyntilupa serokonversio 100 %, 90 C. trachomatis MOMP (ei kaupallinen) eläinkokeet HPV16/18 (HPV31/45) L1-proteiini-VLP (Merck, GSK) myyntilupa/ vaihe III serokonversio 100 %, EBV (ei kaupallinen) glykoproteiini 350 vaihe I serokonversio 95 % 1 Syntynyt vasta-ainetaso luonnolliseen infektioon verrattuna: = 1, = 10, = HSV-2- ja HSV-1-seronegatiivisilla HSV = herpes simplex -virus, VLP = viruksenkaltainen partikkeli, MOMP = major outer membrane protein, EBV = Epstein Barrin virus, HPV = ihmisen papilloomavirus töpohjaisten, suurimmaksi osaksi Suomessa ja muissa pohjoismaissa tehtyjen, vaiheen III tutkimusten pitkäaikaisseurannan kautta vuodesta 2012 alkaen (Lehtinen ym. 2006). Todennäköisesti varmuus saadaan, sillä jo harmittomien HPV-tyyppien aiheuttaman infektion aikaansaama»luonnollinen rokotus» suojaa kohdunkaulasyövältä (Luostarinen ym. 2004). Parhaillaan tutkitaan HPV16/18-rokotteiden antamaa ristisuojaa muita syöpävaaraa aiheuttavia HPV-tyyppejä vastaan. Näyttäisi siltä, että HPV16/18-rokote suojaa muilta lähisukuisilta HPV-tyypeiltä (Paavonen ym. 2007). Havaintojen edelleen vahvistuminen on nostamassa käyttöön tulleiden HPV16/18-rokotteiden odotettavissa olevan tehon %:sta %:iin. On hyvin mahdollista, että rokottamalla päästään ohi parhaidenkin kohdunkaulasyövän seulontatulosten. Tutkimukset HPV-rokotteen aikaansaaman immuniteetin synnystä ja kestosta ovat niin ikään käynnissä. Ennen murrosikää annettuna rokote synnyttää kaksi kertaa suuremmat vasta-ainepitoisuudet kuin murrosiän jälkeen (Pedersen ym. 2007). Seurantatulokset osoittavat, että rokotuksen suojavaikutus säilyy ainakin viisi vuotta, vaikka esimerkiksi HPV6/11/16/18- rokotteen synnyttämät vasta-ainepitoisuudet pienenevät 3 5 vuoden aikana selvästi heti rokotuksen jälkeen mitatuista huippupitoisuuksista (Harper ym. 2006, Villa ym. 2006). Näyttää siltä, että hepatiitti B rokotteen tapaan vastaainepitoisuus ei ole tärkein suojavaikutuksen indikaattori. Toisaalta tehosterokotus viisi vuotta ensimmäisen rokotussarjan jälkeen suurentaa vasta-ainepitoisuuksia erittäin tehokkaasti (Olsson ym. 2007). Kolmas HPV-rokotteiden tutkimusalue, poikien rokottaminen, tuo toivottua lisätietoa rokotuksen vaikuttavuudesta. On hyvin mahdollista, että poikien rokottamisen tärkein vaikutus on tartuttavuuden väheneminen. Kun rokotuskattavuus on %, mikä on hyvin tavoitettavissa, syöpävaaraa aiheuttavien HPV-tyyppien eradikoituminen nuorten seksuaalisesti aktiiviseen ikään tulevien syntymäkohorttien joukosta on mahdollista ja jopa todennäköistä (Lehtinen ym. 2006, French 2007) (kuva 3). Tätä prosessia voidaan vielä huomattavasti nopeuttaa hyödyntämällä nk. catch-up-rokotusta, jossa myös vuotiaat rokotetaan laumaimmuniteetin levittämiseksi nopeasti (French 2007). HSV-2-rokote on viruksen glykoproteiini D:stä valmistettu»subunit»-rokote. Siitä on ra 3004 M. Lehtinen ym.
7 Tapauksia Ei rokotuksia F 10 % F 10 % M 10 % F 30 % F 30 % M30 % F 50 % F 50 % M 50 % F 70 % F 70 % M 70 % F 90 % F 90 % M 90 % Vuosi Kuva 3. Matemaattinen malli HPV16:n ilmaantuvuuden vähenemisestä vuotiailla yläasteikäisten tyttöjen (F) tai tyttöjen (F) ja poikien (M) HPV16-rokotusten parantuneen kattavuuden myötä (65). portoitu osittain rohkaisevia vaiheen III tuloksia, ja yhdessä uusien adjuvanttien kanssa sen immunogeenisuus on merkitsevästi parempi kuin luonnollisen infektion (Stanberry ym. 2002). Rokote suojaa 75 %:n teholla naisia, jotka eivät aikaisemmin ole sairastaneet HSV-1- tai HSV-2- infektiota (Stanberry ym. 2002). Yhteiskunnan muuttuminen ja siihen liittyvä hygienian ja perheiden koon muutos on avannut uuden näkökulman HSV-2-rokotteeseen. Esimerkiksi Suomen ja Englannin varhaisnuorista 80 % kuuluu HSV-1- ja HSV-2-seronegatiivisten ryhmään (Pebody ym. 2004). Näin ollen herpesrokotus varhaisnuorille kohdennettuna vähentäisi genitaalija neonataaliherpeksen ilmaantuvuutta. EBV-rokotteen mahdollisuuksia olemme esitelleet jo parikymmentä vuotta sitten (Lehtinen ym. 1988). Tämän jälkeen EBV-infektion ja Hodgkinin lymfooman yhteys on varmistunut (Hjalgrim ym. 2003). EBV:n tärkeimmästä pintaglykoproteiinista gp350:stä koostuva rokote on hyvin immunogeeninen ja synnyttää korkeatitterisiä virusta neutraloivia vasta-aineita (Moutschen ym. 2007). Pian nähtäneen, voidaanko rokotteella suojata nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole sairastaneet EBV-infektiota. Tarvittaessa EBV-rokotteessa voisi olla Nuorten seksitautien ehkäisy mukana myös viruksen pääasiallinen kapsidiproteiini muodostamassa viruksenkaltaisia hyvin immunogeenisia partikkeleita HPV-rokotteiden tapaan. EBV-rokotuksella voitaisiin jo pitkään olemassa olleen tiedon perusteella todennäköisesti estää suurin osa Hodgkinin lymfoomista ja pieni osa non-hodgkin-lymfoomista, mutta tavoiteltavissa olevat hyödyt saattavat olla vielä laajemmatkin. HPV-rokotuksen ja klamydiaseulonnan vaikuttavuus Ouluun perustetun Kansanterveyslaitoksen nuorten seksuaaliterveysyksikön ja sen yhteistyökumppaneiden (Helsingin ja Tampereen yliopistot ja Väestöliitto) keskeinen tehtävä on nuorten seksuaaliterveysinterventio, jonka muodostavat HPV-rokotus, klamydiaseulonta ja seksuaaliterveyskasvatus (taulukko 4). Kohderyhmä ovat vuotiaat nuoret. Rokotukset ja seksuaaliterveyskasvatus annetaan kouluissa 33 satunnaisesti valitulla paikkakunnalla siten, että osa saa ensi vaiheessa yläasteella papilloomavirusrokotuksen ja osa hepatiitti B rokotuksen. 18-vuotiaina nuoria pyydetään osallistumaan klamydiaseulontaan, ja heille tarjotaan ristiinrokotukset 3005
8 Taulukko 4. Nuorten käynnissä olevat ja suunnitellut seksuaaliterveysinterventiot v Interventio Kohdryhmä Tutkimusasetelma Päätetapahtuma Odotettu tulos Käynnissä HPV16/18-rokotus syntyneet paikkakuntasatunnaistus, 33 satunnaisesti valittua HPV:n esiintyvyys eri paikkakunnilla HPV:n esiintyvyyden merkitsevä väheneminen Alkaa 2009 Klamydiaseulonta 18-vuotiaat toistettu vs kertaseulonta klamydian esiintyvyys eri paikkakunnilla klamydian esiintyvyyden merkitsevä pieneneminen Suunnitteilla HSV-2-rokotus vuotiaat turvallisuus- ja tehotutkimus rokotteen teho, tartuttavuuden esto suoja yli 80 % EBV-rokotus vuotiaat turvallisuus-, immunogeenisuus- ja tehotutkimus Lyhenteet, ks. taulukko 1 vasta-ainetuotanto, rokotteen teho erinomainen vasta-ainevaste, suoja yli 90 % (hepatiitti B- ja papilloomavirusrokotteet). Tällä tavoin kaikki osallistujat saavat molemmat rokotukset iässä, jossa ehkäisevästä rokotuksesta on useimmille hyötyä. Toisaalta yhteiskunta saa tietoa intervention vaikuttavuudesta. Tärkein tieto on vain tyttöjen ja tyttöjen ja poikien HPV-rokotusten vaikuttavuuden ero käytännössä (kuva 3). Vihurirokon eradikaatio onnistui vasta molempien sukupuolten MPR-rokotusten myötä (Peltola ym. 2000). HPV-rokotusten kohdalla tämä voisi toistua. Samoihin aikoihin vaikuttavuustulosten kanssa saadaan ensi tuloksia pitkäaikaisseurantatutkimuksesta (Lehtinen ym. 2006). Mahdollisuus arvioida tehtyjä päätöksiä HPV-rokotuksen ottamisesta rokotusohjelmaan on tällöin olemassa. Klamydiaseulonnassa ja rokotusten jälkeisessä HPV-seulonnassa hyödynnetään kotinäytteenottoa ja paikkakunnilla olevia nuorten rokotustutkimusasemia. Myös internet (esimerkiksi HPV-rokotetutkimuksen kotisivu: voi olla tärkeässä roolissa varhaisnuorten ja heidän vanhempiensa informoimisessa. Interventioiden kustannusanalyyseissa pitää ottaa huomioon nuorten tarttuvien tautien esiintyvyyden väheneminen (French ym. 2007). Tästä seuraisi synergistisiä terveysvaikutuksia pitkälle eteenpäin, vaikka kustannusvaikuttavuudeltaan HPV-rokotus, klamydiaseulonta ja nuorten seksuaaliterveyskasvatus ovat todennäköisesti erillisinäkin tehokkaita. Elämänlaatuun HPV-rokotus ja klamydiaseulonta vaikuttavat olennaisesti vähentämällä alle 25- tai alle 30-vuotiaiden turhauttavia käyntejä gynekologian poliklinikassa kondyloomien ja irtosolukoelöydösten takia. Näitä käyntejä on vaikea saada vähenemään ilman HIV-rokotusta ja taudinaiheuttajan esiintyvyyden laskua semminkin kun riski sairastua kohdunkaulasyöpään jopa konisaatiohoidon jälkeen säilyy pitkään suurentuneena (Kalliala ym. 2005). Uusien interventioiden kokonaisvaikutukset hedelmällisyyteen ovat myös merkittävät. Tässä suhteessa havainto, jonka mukaan CIN-muutosten konisaatiohoito lisää selvästi keskossynnytysten riskiä, on tärkeä, koska se vaurioittaa ja lyhentää kohdunkaulaa (Jacobsen ym. 2007). Lopuksi Nuorten ja varhaisnuorten seksuaaliterveyden edistämiseen on tulossa yhä uusia mahdollisuksia. Nuorten ja heidän vanhempiensa hyväksyntä näille toimille (taulukko 4) on keskeistä. Toiminnan aika on nyt M. Lehtinen ym.
9 Kirjallisuutta Andersen B, Gundgaard J, Kretzshcmar M, Olsen J, Welte R, Østergaard L. Prediction of costs, effectiveness, and disease control of a population-based program using home sampling for diagnosis of urogenital Chlamydia trachomatis infections. Sex Transm Dis 2003;33: Anttila T, Saikku P, Koskela P, ym. Serotypes of Chlamydia trachomatis and risk for cervical squamous cell carcinoma. JAMA 2001;285: Fisman D, Lipstich M, Hook EW 3rd, Goldie SJ. Projection of the future dimensions and cost of the genital herpes simplex virus type 2 epidemic in the United States. Sex Trans Dis 2002;29: French K, Barnabas R, Lehtinen M, ym. The impact of lowering the age of HPV vaccination and other vaccination strategies. Br J Cancer 2007; painossa. Handsfield HH, Waldo AB, Brown ZA, ym. Neonatal herpes should be a reportable disease. Sex Transm Dis 2005;32: Harper DM, Franco EL, Wheeler CM, ym. Sustained efficacy up to 4 5 years of a bivalent L1 virus-like particle vaccine in prevention of infection with human papillomavirus type 16 and 18 follow-up from a randomized controlled trial. Lancet 2006;367: Hjalgrim H, Askling J, Rostgaard JK, ym. Characteristics of Hodgkin s lymphoma after infectious mononucleosis. N Engl J Med 2003; 349: Hjalgrim H, Askling J, Sorensen P, ym. Risk of Hodgkin s disease and other cancer after infectious mononucleosis. J Natl Cancer Inst 2000;92: Jacobsen M, Gissler M, Saino S, ym. Preterm delevery after surgical tretament for cervical intraepithelial neoplasia. Obstetr Gynecol 2007;109: Kalliala I, Anttila A, Pukkala E, Nieminen P. Risk of cervical cancer and other cancers after treatment pf cervical intraepithelial neoplasia. BMJ 2005;331: Kibur M, Koskela P, Dillner J, ym. Occurrence of antibodies to several STIs indicates moderate clustering. Sex Transm Dis 2000;27: Kontula O, Meriläinen H. Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E26/2007. Korteniemi-Poikela E, Cacciatore R. Seksuaalisuuden portaat. Opetuspaketti peruskoulun 1. 9.luokille. Helsinki: Opetushallitus Kontula O, Cacciatore R, Apter D, ym. Koululaisten tiedot seksuaaliterveydestä. Helsinki: Väestöliiton väestötutkimuslaitos Koutsky L, FUTURE II Study Group. Quadrivalent vaccine against human papillomavirus to prevent high-grade cervical lesions. N Engl J Med 2007;356: Laukkanen P, Koskela P, Läärä E, ym. Time-trends of human papillomavirus incidence and prevalence in Finland. J Gen Virol 2003;84: Lehtinen T, Mattila K, Kulomaa P, Lehtinen M. Pitäisikö herpesryhmän viruksia vastaan rokottaa? Sytomegalovirus ja EBV rokotteet. Suom Lääkäril 1987;42: Lehtinen M, Herrero R, Mayaud P, ym. Studies to assess long-term efficacy and effectiveness of HPV vaccination in developed and in developing countries. Vaccine 2006;24 Suppl 3:S Lena S, Pourpoblol R, Brunham RC. Effect of immune response on transmission dynamics of sexually transmitted infections. J Infect Dis 2005;191 Suppl 1:S Luostarinen T, Lehtinen M, Bjorge T, ym. Joint effects of different human papillomavirus and Chlamydia trachomatis infections and risk of squamous cell carcinoma of the cervix uteri. Eur J Cancer 2004;40: Moutschen M, Leonard P, Sokal EM, ym. Phase I/II studies to evaluate safety and immunogenicity of a recombinant gp 350 Epstein Barr virus vaccine in healthy adults. Vaccine 2007;25: Myers EN, McCrory DC, Nanda K, ym. Mathematical model for the natural history of human papillomavirus infection and cervical cancer. Am J Epidemiol 2000;151: Nahmias AJ. Neonatal HSV infection. Part II. Herpes 2004;2:41 4. Olsson SE, Villa L, Costa RLR, Petta CA, ym. Induction of immune memory following administration of a prophylactic quadrivalent human papillomavirus (HPV) types 6/11/16/18 L1 virus-like particle (VLP) vaccine. Vaccine 2007;25: Paavonen J, Jenkins D, Bosch XF, ym. Efficacy of a prophylactic adjuvanted bivalent L1 virus-like-particle vaccine against infection with human papillomavirus types 16 and 18 in young women: an interim analysis of a phase III double-blind, randomized controlled trial. Lancet 2007;369: Paavonen J, Malm C, Zilliacus R, ym. Klamydian esiintyvyys Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asiakkailla. Suom Lääkäril 2005;60: Paavonen J, Puolakkainen M, Paukku M, Sintonen H. Cost-benefit analysis of first-void urine Chlamydia trachomatis screening program. Obstetr Gynecol 1998;92: Parkin DM, Bray F. The burden of HPV related cancers. Vaccine 2006;24: S Pebody RG, Andrews N, Brown D, ym. The seroepidemiology of herpes simplex virus type 1 and 2 in Europe. Sex Transm Infect 2004; 80: Pedersen C, Petäjä T, Strauss G, ym. Immunization of adolescent females with human papillomavirus type 16 and 18 L1 virus like particle containing AS04 adjuvant. J Adoles Health 2007;40: Peltola M, Davidkin I, Paunio M, ym. Mumps and rubella elimination from Finland. JAMA 2000;284: Peto J, Gilham C, Felcther O, Matthews FE. The cervical cancer epidemic that screening has prevented in the UK. Lancet 2004;364: Ripa T, Nilsson P. A variant in Chlamydia trachomatis with deletions in cryptic plasmid. Implications for use of PCR diagnostic test. Euro Surveill 2006;11:11. Sandin, Hjalgrim H, Glimelius B, ym. Incidence of non-hodgkins lymphoma in Sweden, Denmark and Finland from 1960 to An epidemic that was. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2006;15: Sosiaali- ja terveysministeriö. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma Julkaisuja 2007:17. Helsinki Stanberry LR, Spruance SL, Cunningham AL, ym. Glycoprotein D vaccine to prevent genital herpes. N Engl J Med 2002;347: Svahn A, Bergren J, Parke A, ym. Changes in seroprevalence to four herpesviruses over 30 years in Swedish children aged J Clin Virol 2006;37: Tedeschi RM, Bloigu A, Ögmundsdottir H, ym. Activation of maternal epstein Barr virus infection and risk of acute lymphoblastic leukemia in the offspring. Am J Epidemiol 2007;165: Villa LL, Costa RLR, Petta C, ym. High sustained efficacy of a prophylactic quadrivalent human papillomavirus (types 6,11,16 and 18) L1 virus-like particle vaccine through five years of follow-up. Br J Cancer 2006;95: Winer R, Hughes JP, Feng Q, ym. Condom use and the risk of genital human papillomavirus infection in young women. N Engl J Med 2006;354: Woodhall S, Verho T, Huhtala H, ym. Anticipated acceptance of human papillomavirus vaccination in Finland: a survey of parental and adolescent attitudes. J Adoles Health 2007;40: Østergaard L, Andersen B, Møller JK, Olesen F. Home sampling versus conventional swab sampling for screening of Chlamydia trachomatis in women: a cluster-randomized 1-year follow-up study. Clin Infect Dis 2000;31: MATTI LEHTINEN, LL (väit.), tutkimusprofessori matti.lehtinen@uta.fi KTL, lasten ja nuorten terveyden osasto Aapistie 1a, Oulu ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto DAN APTER, LKT, dosentti, ylilääkäri Väestöliitto PL 849, Helsinki ELISE KOSUNEN, LT, professori (mvs) Tampereen yliopiston lääketieteen laitos Tampereen yliopisto TUULA LEHTINEN, LT, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n syöpätautien klinikka PL 2000, Tampere TIINA VERHO, terveydenhoitaja, tutkimuskoordinaattori Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos Tampereen yliopisto JORMA PAAVONEN, LKT, professori HYKS:n naistenklinikka PL 140, HUS Nuorten seksitautien ehkäisy 3007
10 Sidonnaisuudet: Matti Lehtinen osallistuu tutkimuksesta vastaavana henkilönä KTL:n ja Tampereen yliopiston hallinnoimiin molempien HPV-rokotteiden faasi II, III tai IV tutkimuksiin, ollut asiantuntijana MSD:n HPV-rokotteen tehotutkimuksen (faasi III) valmisteluryhmässä, suunnitellut ja vastaa GSK:n HPV-rokotteen vaikuttavuustutkimuksesta (faasi IV), pitänyt tieteellisissä kongresseissa esitelmiä molempien rokotteiden tutkimustuloksista, toiminut luennoitsijana molempien rokotevalmistajien koulutustilaisuuksissa, joista saanut kulukorvauksia. Dan Apter: Toistuvia luentoja eri terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutuksissa, osallistunut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun, sekä matkustanut ja osallistunut ulkomaisiin kongresseihin terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten maksamana (Schering, Organon, MSD, GSK, WHO, Population Council). Elise Kosunen on osallistunut Tampereen yliopiston hallinnoimaan HPV-rokotetutkimusten tutkimusryhmään nuorten seksuaaliterveyskyselyjen asiantuntijana sekä toiminut kliinisessä työssä HPV-rokotetutkimusten (GSK: n ja MSD:n rokotteiden faasi III tutkimukset) palkallisena kenttätutkijana. Tuula Lehtinen on osallistunut/osallistuu päätutkijana ja tutkimuksesta vastaavana henkilönä Tampereen yliopistollisen sairaalan hallinnoimiin onkologisten hoitojen faasi II ja III tutkimuksiin, on toiminut/toimii asiantuntijana uusia onkologisia hoitoja koskevissa asiantuntijaryhmissä, on pitänyt tieteellisissä kongresseissa esitelmiä tutkimustuloksista sekä on toiminut syövänhoidon asiantuntijaluennoitsijana eri lääkevalmistajien järjestämissä koulutustilaisuuksissa, joista saanut luentopalkkioita ja kulukorvauksia. Tuula Lehtinen on Suomen Lymfoomaryhmän puheenjohtaja. Tutkimuskoordinaattori Tiina Verho on osallistunut Tampereen yliopiston hallinnoimiin HPV-rokotteiden tutkimuksiin; MSD:n faasi III tutkimukseen tutkimushoitajana sekä GSK:n faasi II ja faasi III tutkimuksiin tutkimushoitajana ja -koordinaattorina. Osallistunut molempien rokotevalmistajien koulutustilaisuuksiin, joista saanut kulukorvauksia. Professori Jorma Paavonen: osallistunut kliinisenä päätutkijana HYKS-Instituutin kautta hallinnoituihin molempien HPV-rokotteiden faasi 3 tehotutkimuksiin, ollut asiantuntijana molempien rokotteiden tehotutkimusten johtoryhmissä, pitänyt tieteellisissä kongresseissa esitelmiä molempien rokotteiden tehotutkimusten tuloksista, toiminut luennoitsijana molempien rokotevalmistajien koulutustilaisuuksissa joista saanut luentopalkkioita ja kulukorvauksia. Paavonen on Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen sekä Biomedicum Helsinki johtoryhmän jäsen.
Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus
Matti Lehtinen, Tiina Eriksson, Dan Apter ja Jorma Paavonen KATSAUS Papilloomaviruksen ja klamydian torjunnan vaikuttavuus Seksuaalikäyttäytymisen liberalisoiduttua ovat yleistyneet alle 25-vuotiaiden
LisätiedotRaportti 5.11.2007. Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta
Raportti 5.11.2007 Syöpäjärjestöjen näkemys HPV-rokotteesta Suomen Syöpäyhdistys päätti toukokuussa 2007 perustaa työryhmän valmistelemaan Syöpäjärjestöjen näkemystä HPV-rokotetta koskevista kysymyksistä.
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotHPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit
HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,
LisätiedotHPV-rokotteet: tilannepäivitys. Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum
HPV-rokotteet: tilannepäivitys Ilkka Kalliala, LT dos Biomedicum 4.3.2019 Erikoistuva lääkäri HUS Naistensairaalassa 2011- Post doc-tutkija HUS Naistensairaala 2011- Sidonnaisuudet: Honorary Clinical Lecturer,
LisätiedotKlamydiabakteeri eristettiin ensimmäisen
Sukupuolitaudit Jorma Paavonen Chlamydia trachomatis (klamydia) on yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri. Maailmassa todetaan lähes 1 miljoonaa klamydiatulehdusta vuodessa, mikä on noin neljäsosa kaikista
LisätiedotKansanterveys. Teema: Nuorten seksuaaliterveys. HPV-rokotuksella syöpää torjumaan s. 6. Miesten hiv-tartuntariski suurempi kuin koskaan s.
Kansanterveys KANSANTERVEYSLAITOS WWW. KTL. FI 7 / 2 0 0 6 Teema: Nuorten seksuaaliterveys HPV-rokotuksella syöpää torjumaan s. 6 Miesten hiv-tartuntariski suurempi kuin koskaan s. 14 Syksyn influenssarokotukset
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotHPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta
HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotRokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan
Sukupuolitaudit Rokote papilloomavirusinfektioita ja syöpää vastaan Matti Lehtinen, Dan Apter, Riitta Heikkilä, Pirkko Heino, Ilona Idänpään-Heikkilä, Kaisa Rimpilä, Christian Malm ja Robert Zilliacus
LisätiedotTHL HPV-rokotekampanja
Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen
LisätiedotTieto lisää nautintoa
Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotProf. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.
Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotRokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä
Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi
LisätiedotROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn
ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn Rokotteet ovat lääkkeitä. ROKOTE AKTIVOI ELIMISTÖN OMAN PUOLUSTUKSEN TAUTIA VASTAAN Nykyisin on saatavilla rokote yli neljänkymmenen ihmisillä esiintyvän taudin
LisätiedotKlamydiakantaja oireeton vai uskoton?
Jorma Paavonen TEEMA: KESÄNUMERO 2012 Klamydiakantaja oireeton vai uskoton? Kuva: Mirja Puolakkainen Tieto klamydiainfektioiden tautitaakasta on lisääntynyt ja taudin diagnostiikka ja hoito ovat huomattavasti
LisätiedotPEP ja PrEP tilanne Suomessa
PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP = post exposure prophylaxis PrEP = pre exposure prophylaxis Jussi Sutinen 31.01.2019 PEP Käytössä 1990-l alusta lähtien Aluksi työhön liittyen -> myös työn ulkopuoliset
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv)
23.03.2016 Sivu 1 / 1 4894/2015 06.00.00 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825 7605
LisätiedotKohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti. Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Gynekologinen syöpä
Gynekologinen syöpä Jorma Paavonen ja Matti Lehtinen Papilloomavirusrokote käyttöön häviääkö kohdunkaulan syöpä? Papilloomavirus eli HPV rokotteen kehittäminen on sujunut hämmästyttävän nopeasti verrattuna
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotKlamydiat ja syöpä. Jorma Paavonen ja Pekka Saikku
Katsaus Jorma Paavonen ja Pekka Saikku Klamydiat ovat virusten lailla vain solun sisällä lisääntyviä mikrobeja. Sekä Chlamydia trachomatis että Chlamydia pneumoniae näyttävät liittyvän levyepiteelisyövän
LisätiedotPinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)
Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista
Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotKokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä
Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotKOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA Paula Kujala
KOKEMUKSIA HPV-SEULONNASTA TAMPEREELLA 7.4.2016 Paula Kujala KOHDUNKAULASYÖVÄN SEULONNASSA Taustaa - 2012 Fimlab Laboratoriot, joka toteuttaa kohdunkaulansyövän seulonnan suurimmassa osassa Pirkanmaan
LisätiedotTestataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille
Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotKohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet. Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS
Kohdunkaulasyöpä: seulonta ja esiasteet Dos. Pekka Nieminen Osastonylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset HYKS Kuolleisuus kohdunkaulan syöpään Euroopassa Nordic countries 80% reduction Cervical cancer
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotGynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus
Pekka Nieminen ja Tuomo Timonen TEEMA: SYTOLOGIA Gynekologisen irtosolunäytteen, papakokeen tulevaisuus Papakokeella tehdyt kohdunkaulasyövän seulonnat ovat Suomessa pienentäneet taudin ilmaantuvuutta
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki
LisätiedotPRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING
PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä
Sukupuolitautien ehkäisy koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan työssä Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja Opinnäytetyö 15.6.2009 Susanna Osmala Katja Vatka Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotJyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes
Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotKohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen
Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sini Hyvärinen Minna Markkinen PAPILLOOMAVIRUS- ELI HPV-ROKOTE PAPILLOOMAVIRUS-IN- FEKTIOIDEN JA KOHDUNKAULAN SYÖVÄN EHKÄISYSSÄ Opaslehtinen 12 15-vuotiaille
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotPapilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa
Papilloomavirukset ja HPV-testaus kohdunkaulasyövän seulonnassa Eeva Auvinen Virologian dosentti, laboraattori Virologian ja immunologian osasto Kliinisen mikrobiologian vastuualue HUSLAB Virologian osasto
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista
LisätiedotOpiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen
Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotKuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp
Kuultavana stv:ssä 05.04.2016 HE 13/2016 vp Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri PPSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri Tartuntatautilakia uudistavan työryhmän jäsen Tartuntatautilain tulee olla selkeä
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ
VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
LisätiedotGardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu).
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetyssä ruiskussa. Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu). 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotOnko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?
Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 258/2011 vp HPV-rokotteen asettaminen yleiseen rokotusohjelmaan ja kohdunkaulan syövän seulonnan uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettaman
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotInfektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa
Terveysakatemia Tartuntataudit ja rokotehuolto Alustus: Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä Oulu 24.8.2010 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Medisiininen tulosyksikkö,
LisätiedotTerveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi
Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 14.11.2016 15.11.2016 1 Esityksen sisältö Olemassa oleva lakiperusta henkilökunnan rokotuksiin Uuden tartuntatautilakiluonnoksen
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE
PAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE Cervarix injektioneste, suspensio Ihmisen papilloomavirusrokote (tyypit 16 ja 18) (Rekombinantti, liitetty adjuvanttiin, adsorboitu) Lue tämä seloste huolellisesti ennen
LisätiedotTutkimus vuotiaille
Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen
Lisätiedot