Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa?

Transkriptio

1 Helsinki Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa? Jukka Murto, tutkija THL / Murto 11/2013 1

2 Vanhuspalvelulain vaikutukset ikääntyneenväestön toimintakykyyn ja palveluiden tarpeeseen Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaikutuksia ikääntyneen väestön toimintakykyyn, hyvinvointiin ja palvelutarpeeseen. Arviointihankkeesta laajemmin verkkosivuilla: Iäkkään väestön kokemuksia monipuolisesti kuvaavia tietoja kootaan sekä ennen lain voimaantuloa että sen jälkeen. Tiedot saadaan THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) THL / Murto 11/2013 2

3 Seuranta Ikääntyneen väestön toimintakykyä, hyvinvointia ja koettua palveluiden tarvetta monipuolisesti kuvaavien seurantaosoittimien avulla tuotetaan kansalliset ja aluetasoiset tulokset ikääntyneen väestön tilanteesta ennen lain voimaantuloa ja sen jälkeen. Tulokset perustuvat Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksiin. Kansalliset tulokset ennen lain voimaan tuloa julkaistiin Tiedot perustuvat 63 vuotta täyttäneitä suomalaisia edustavaan otokseen ( henkilöä). Heistä 64 prosenttia osallistui kyselyyn keväällä Aluetasoinen tarkastelu julkaistaan vuoden 2014 alussa. Seurantatietoa lain vaikutuksista kootaan vuonna 2014, ja tulokset tullaan julkaisemaan osoitteessa: Tutkimus on osa THL:n ja Valviran toteuttamasta vanhuspalvelulain vaikutusten seurantahankkeesta, jonka toimeksiantajana on STM THL / Murto 11/2013 3

4 Tiedot seurantajärjestelmään ATHtutkimuksesta Vuosina ATH-tutkimuksessa kerättävä suomalaisen otos koostuu kahdeksasta noin 3 kk välein poimittavasta kansallisesti edustavasta osasta, joista kukin koostuu noin tutkittavasta. ATH-tutkimukseen ja sen tulospalveluun pohjautuvan THL:n uuden seurantajärjestelmän avulla arvioidaan heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaikutuksia. Noin 60:n osoittimien avulla saadaan monipuolinen kuva siitä, millaiseksi ikääntyneet itse kokevat hyvinvointinsa, toimintakykynsä ja palvelujen saannin julkaistut tulokset kuvaavat koko maan tilannetta ennen lain voimaantuloa. Valitut seurantaosoittimet löytyvät arviointihankkeen tulospalvelusta, jossa niitä voi tarkastella iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Alueittaisia (mm. AVI-alueet) tuloksia julkaistaan vuoden alkuvuodesta THL / Murto 11/2013 4

5 Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa THL / Murto 11/2013 5

6 ATH-tutkimuksen tuloksia iäkkään väestön hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja palveluiden tarpeesta THL / Murto 11/2013 6

7 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Murto 11/2013 7

8 Koettu terveys ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Korkeasti koulutetut kokevat terveytensä paremmaksi kuin matalasti koulutetut THL / Murto 11/2013 8

9 Puolen kilometrin kävelyssä suuria vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan THL / Murto 11/2013 9

10 Arkitoiminnoista suoriutumisen ongelmat yleisimpiä vähiten koulua käyneillä THL / Murto 11/

11 Iäkkäillä naisilla talvella ulkona liikkumisen vaikeudet yleisempiä kuin miehillä THL / Murto 11/

12 HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Murto 11/

13 Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen THL / Murto 11/

14 Yksinäisyyden kokeminen ikäryhmittäin ja koulutuksen mukaan THL / Murto 11/

15 Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto 11/

16 Ikääntyessä elämänlaatu näyttää heikkenevän, myös koulutusryhmien välillä eroja THL / Murto 11/

17 PALVELUT THL / Murto 11/

18 Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen THL / Murto 11/

19 Kaikista 63 vuotta täyttäneistä suurin osa (75 %) on tai olisi tarvinnut terveyskeskuslääkärin palveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana. Heistä lähes neljännes ( yht. noin henkilöä) kokee saaneensa palveluja riittämättömästi THL / Murto 11/

20 Kotihoidon palveluita ilmoittaa tarvitsevansa joka neljäs kaikista 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista (n henkilöä), heistä noin neljäsosa (lähes henkilöä) kokee saaneensa palvelua riittämättömästi THL / Murto 11/

21 Tarpeisiinsa nähden riittämättömästi omaishoidon tuen palveluita saaneiden osuudet sukupuolittain ja ikäryhmittäin THL / Murto 11/

22 Fysioterapiapalveluita tarvinneista riittämättömästi tarpeisiinsa nähden palveluita saaneiden osuus sukupuolittain ja ikäryhmittäin THL / Murto 11/

23 Noin viidennes suomalaisista 63vuotta täyttäneestä väestöstä kokee saaneensa tarpeisiinsa nähden riittämättömästi hammashoitopalveluja THL / Murto 11/

24 Lisää tuloksia: THL / Murto 11/

25 ATH-tulospalvelu, karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportti THL / Murto 11/

26 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p p Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p THL / Murto 11/