Ryhmäkasvien energiankulutus 2011
|
|
- Jukka-Pekka Heino
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö
2 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli lisäksi, että tuotteen laatu ja viljelyaika pysyisivät samoina kuin perinteisessä viljelyssä. 2
3 Lajit ja lajikkeet sekä koeaika Koe 1 :maaliskuun loppu - toukokuun puoliväli Lobelia Riviera Sky Blue, R. Midnight Blue ja R. White Petunia Dreams Blue, D. Pink ja D. White Pelargoni Sonia, Lady Ramona, Samantha ja Goesta. Koe 2 :toukokuun puoliväli heinäkuun puoliväli Ahkeraliisa (lopetus kesäkuun alku) Balance Orange, B. White ja B. Rose Verenpisara Paula Jane. 3
4 Kasvualusta ja taimitiheys Pelargonin ja verenpisaran kasvualustana oli Kekkilän karkea ruukutusseos W. Ruukkukoko 12 cm. Lopullinen taimitiheys vuoksi-luodepöydillä 25 kpl/m². Muut lajit Kekkilän taimiseos W + Humistar. Ruukkukoko 8 cm:n vefit. Lopullinen taimitiheys vuoksi-luodepöydillä 100 kpl/m². 4
5 Koejäsenet * Saksa :viileä aamu 1 tunti ennen auringonnousua, lämmin ilta 3 tuntia ennen auringonlaskua, RH yömaksimi 70 % ja päivämaksimi 80 %. * Suomi :viileä aamu 3 tuntia ennen auringonnousua ja lämmin ilta 4 tuntia ennen auringonlaskua, RH yömaksimi 70 % ja päivämaksimi 80 %. Saksa + pystytuuletin : (lobelia, petunia, pelargoni) sama lämpötilaohjelma kuin saksa, mutta RH yömaksimi 75 % ja päivämaksimi 85 %. Suomi + pystytuuletin :(ahkeraliisa ja verenpisara) sama lämpötilaohjelma kuin suomi, mutta RH yömaksimi 75 % ja päivämaksimi 85 %. Kontrolli : päivälämpötila 16 ºC, yölämpötila 14 ºC, tuuletus 19 ºC, RH yömaksimi 70 % ja päivämaksimi 80 %. 5
6 Lämpötilojen säätö Viileä aamu Vastasi nk. drop-käsittelyä, jolla hillitään pituuskasvua. Toteutus: lämmitys lopetettiin 1 (saksa) tai 3 (suomi) tuntia ennen auringonnousua, mutta luukkuja ei avattu. Tuuletuslämpötila oli 19 C. Verhot eivät avautuneet (maks. kiinni 93 %). Lämpötila laski viileän ulkoilman myötä. Ilman lämpötilan asetusarvo oli viileänä aamuna 8 C, mutta näin alas ei päästy, koska luukkuja ei avattu. Putkilämpö ei laskenut kuin noin 15 asteeseen johtuen pannun asetuksista. Auringonpaiste nosti osaston lämpötilan päivän asetusarvoon. Jos lämpötila ei noussut 4 tunnin aikana auringonnousun jälkeen, sallittiin lämmitys. 6
7 Lämmin ilta toteutettiin siten, että tuuletuslämpötila nostettiin 27 C:een 3 (saksa) tai 4 (suomi) tuntia ennen auringonlaskua. Lämpötila sai vapaasti laskea yölämpötilaan lämpimän illan jälkeen. Muina aikoina kaikissa osastoissa oli samat asetusarvot päivä-,yö- ja tuuletuslämpötiloille kuin kontrollissa. 7
8 Verhojen toiminta, käytössä varjostusverhot Energiatoiminto: toiminnassa klo Kun säteily 50 W/m 2 ylittyy, aukeavat energiaverhot. Kun säteily 20 W/m 2 alittuu, sulkeutuvat energiaverhot. Sulkeutuvat 50 % ilman lämpötilasta riippumatta. Maksimi 93 %. Varjostustoiminto: toiminnassa klo Varjostus alkaa, kun säteily yli 600 W/m 2 ja on maksimissaan 85 %, kun säteily yli 800 W/m 2. Kun säteily laskee alle 100 W/m 2 (nopean avauksen säteily), avautuvat verhot kerralla kokonaan auki. 8
9 Pystysuuntainen tuuletin Kierrätti hyvin ilmaa kasvuston korkeudella. Kokeen alussa tuuletin päällä vain satunnaisesti. Huhtikuun 11. päivästä alkaen päällä kunnes tuuletusluukut auki 10 %. Ahkeraliisa ja verenpisara-kokeen aikana päällä jatkuvasti 1.6. alkaen. Tuulettimen energiankulutus ei mukana energialaskuissa. 9
10 Kuljetus- ja kauppasimulaatio Kasvit siirrettiin rullakoihin pimeään varastoon 3 vuorokaudeksi, lämpötila noin + 15 ºC. Sen jälkeen rullakot siirrettiin ulos kasvihuoneen seinustalle säiden armoille 9 päiväksi. Tänä aikana oli kovia tuulia, satoi ajoittain ja aurinko porotti. Kasveja kasteltiin satunnaisesti letkukasteluna. Kasvit oli laitettu tiiviisti, mistä johtuen erityisesti lobelialla lisääntyi harmaahome. Reunimmaiset ahkeraliisat joutuivat säiden armoille ja valokuvista tulette näkemään lopputuloksen. Pelargonit menestyivät ulkona hyvin. Petuniat olivat simuloinnin alkaessa jo hyvin venyneitä, koska ne olivat loppuhavaintojen jälkeen vielä kasvihuoneessa odottamassa simulointia. 10
11 Energiankulutus suhteessa kontrolliin Luvut prosentteina Lämpötilakäsittelyt Viljelyaika Viljelyaika lämpötilakäsittelyssä Laji viikoissa Suomi Saksa Saksa+tuuletin Kontrolli Lobelia Pelargoni 7, Petunia 4, Suomi+tuuletin Ahkeraliisa 3, Verenpisara 8,
12 12
13
14 14
15 15
16 Kasvustosta mitattu kosteus
17 Ahkeraliisan lopetus 17
18 18
19 19
20 Lobelia Riviera White 20
21 Kontrolli Saksa Suomi Saksa+tuuletin Riviera Sky Blue 21
22 Kontrolli Saksa Suomi Saksa+tuuletin Riviera Midnigth Blue 22
23 Lobeliat ulkona kauppasimuloinnissa 23
24 Harmaahometta 24
25 Lobelia Lobelialla oli hieman harmaahometta molemmissa sinisissä lajikkeissa viljelyn aikana. Kauppasimuloinnin jälkeen harmaahometta esiintyi myös valkoisessa lajikkeessa Valkoinen lajike alkoi kukkia myöhemmin kuin siniset lajikkeet. Midnight Blue Saksa 20.0 Saksa+tuuletin 17.5 Suomi Kontrolli Sky Blue Saksa 10.0 Saksa+tuuletin 7.5 Suomi 5.0 Kontrolli White Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli 25
26 Saksa+tuuletin Petunia Kontrolli 26
27 Petunia Dreams Pink 27
28 Saksa+tuuletin Suomi Saksa Kontrolli Dreams Blue 28
29 Kontrolli Saksa Suomi Saksa+tuuletin Dreams White 29
30 Petunian kukinta % Petunia valkoinen Petunia sininen % pvm Saksa+tuuletin 80 Suomi 60 Saksa 40 Kontrolli 20 Petunia pinkki pvm Saksa+tuuletin Suomi Saksa Kontrolli % Saksa+tuuletin Suomi Saksa Kontrolli pvm 30
31 Petunia 25 korkeus, cm Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Blue Pink White Havainnot:
32 Petunia tuorepaino, g kuivapaino, g Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Blue Pink White kuiva-aine % Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Blue Pink White Ko Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Sa Sa+tu Su Ko Blue Pink White 32
33 Lohko 1 Pelargoni Goesta Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli Lohko 3 Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli 33
34 Samantha Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli 34
35 Lady Ramona Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli 35
36 Sonia Saksa Saksa+tuuletin Suomi Kontrolli 36
37 Pelargonin juuret 37
38 Pelargonit menossa varastoon Lady Ramona Goesta Samantha Sonia 38
39 Pelargoni Kasvien lehdistötason korkeus eri havaintovaiheissa, cm 39
40 Pelargoni prosentti Koekasvien osuus, joissa kukinta alkanut mennessä Sonia Lady Ramona Samantha Goesta Saksa+tuul Suomi Saksa Kontrolli 40
41 Pelargoni Tuorepaino, g Saksa Saksa+t Suomi Kontrolli Saksa Saksa+t Suomi Kontrolli Saksa Saksa+t Suomi Kontrolli Saksa Saksa+t Suomi Kontrolli Samantha Sonia Goesta Lady Ramona Kuivapaino samansuuntaisesti, kuiva-aine % ei eroja 41
42 Ahkeraliisa Kokeen lopetus: B. Rose 1.6. viljelyaika 2,5 vko B. Orange 6.6. viljelyaika 3 vko B. White viljelyaika 3,5-4 vko 42
43 Balance Rose Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli 43
44 Ahkeraliisa Balance Orange Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli 44
45 Balance White Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli
46 Kauppasimuloinnin jälkeen hyvä ja huono yksilö, koejäsenellä ei vaikutusta, Sijainti rullakossa vaikutti eli reunassa enemmän säätilan armoilla 46
47 Ahkeraliisa 70 Prosenttiosuudet kukassa olevista yksilöistä Rose White Orange Olosuhteilla ei vaikutusta kukan kokoon Suomi+tuuletin Suomi Saksa Kontrolli Lämpötilan ka Su+tu 20,5 ºC Suomi 18,8 ºC Saksa 18,6 ºC Kontrol 19,2 ºC 47
48 Ahkeraliisa Kasvien korkeus loppuhavainnoissa, mm Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli Rose Orange White 48
49 Verenpisara Paula Jane Saksa Suomi+tuuletin Suomi Kontrolli
50 Verenpisara Kasvien loppuhavainnot tehtiin Tässä vaiheessa kukinta ei ollut vielä alkanut. Suomi+tuuletusosastossa muutama yksilö melkein kukassa. Versojen pituus cm, pisin saksa-osastossa ja lyhyin suomi+tuuletin-osastossa. Nivelvälien lukumäärä noin 6 kpl, yhden nivelvälin pituus noin 3,7 cm. Kasvien tuorepainot g, painavin saksa-osastossa. Kuiva-ainepitoisuuksissa ei eroja. Kasvit hieman tukevampia kontrolli ja suomi-osastoissa kuin saksaosastossa. 50
51 Verenpisara % kukkaa auki/kasvi, kumulatiivinen prosenttiosuus Suomi+tuuletin Suomi Saksa Kontrolli 51
Joulutähden energiankulutus ja laatu Liisa Särkkä MTT Puutarhatuotanto Piikkiö
Joulutähden energiankulutus ja laatu 2011 Liisa Särkkä MTT Puutarhatuotanto Piikkiö Kekkilä Oy, Helle Oy, Huiskula Oy 21.3.2012 Tutkimuksen tavoite Joulutähden viljelyssä pyrittiin viileän aamun ja lämpimän
LisätiedotBiologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa
www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata
LisätiedotKESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI
LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa
LisätiedotEnergian säästö joulutähden viljelyssä. Liisa Särkkä, Päivi Tuomola, Timo Kaukoranta, Eeva-Maria Tuhkanen
12 Energian säästö joulutähden viljelyssä Liisa Särkkä, Päivi Tuomola, Timo Kaukoranta, Eeva-Maria Tuhkanen 12 Energian säästö joulutähden viljelyssä Liisa Särkkä, Päivi Tuomola, Timo Kaukoranta ja Eeva-Maria
LisätiedotOrvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa
Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Luonnonvarakeskus BIOARVOLANTA, Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Seminaari 1 Teppo Tutkija Tutkimuksen
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotRahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
LisätiedotUksein kesäkukat. tervetuloa edullisille ja laadukkaille kukkaostoksille!
1 Uksein kesäkukat Hei. Olemme uusi kesäkukkatarha TornioN PIRKKIÖSSÄ. Olemme aloittaneet pienestä ja laajennamme toimintaamme pikkuhiljaa. toimipaikassamme on myös kesäkahvila, vanhassa navetassa. Joka
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotSolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.
SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa
LisätiedotCHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe
Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä yhteistyössä mukana: 09.05.2017 JLe Siirtoshokki ja täyspysähdys Taimikasvatus tapahtuu hyvin usein kotipuutarhureilla asuintiloissa, jossa
LisätiedotRuukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009
Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Keijo Juntunen Mona-Anitta Riihimäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lajike
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotTUOTEKUVASTO 2015. Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod
TUOTEKUVASTO 2015 Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit Tapio Koivula n Puutarha K on valittu vuod en 2014 Suomen kukk apuutarhaksi y Riippupetunia Amppelit Helppo hoitoinen, kukkien väreissä
LisätiedotAurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun
Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa 11.5.2017 Ville Terävä, Kymi-Solar Oy OptiSun 1 Kymi-Solar Oy Kymi-Solar Oy on kansainvälisille markkinoille tähtäävä startup-yritys.
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotASIKKALAN TUOTANTOALUEEN KESÄKUKAT 2016 SUUNNITELMA
ASIKKALAN TUOTANTOALUEEN KESÄKUKAT 2016 SUUNNITELMA KIINTEISTÖT Tekninen toimi yhteensä 3 kpl Kirjasto yhteensä 1 kpl Virastotalo surfinia (Blue) yhteensä 8 kpl yhteensä 2 kpl Mäntyrinne, sisäpiha pelargoni
LisätiedotIlmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö
Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotRuukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari
Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien
LisätiedotNarsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari
Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua
LisätiedotTarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella
Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella Marianna Tuomainen Helsingin kaupunkiympäristön toimiala Rakennetun omaisuuden hallinta -palvelu Helsingin kohteet Kohde Rakennusvuosi Peruskorjaus
LisätiedotTimperintie SAUVO. Kpl/lava. 17, Kekkilä White 630 W Natural 320 l 24 K Kate, seokset ja kuivike
Kasvuturpeet Kekkilä Myynti 050-5717333 sabina.nordström@jarvenkyla.fi Koodi 84220 Tuote Kekkilä White 640 W 320 l Kpl/lava 21 E Peti- ja astiaviljely 17,05 84170 Kekkilä White 630 W 320 l 21 K Petiviljely
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotTurve sopii leikkoruusun monivuotiseksi kasvualustaksi. Liisa Särkkä
4 Turve sopii leikkoruusun monivuotiseksi kasvualustaksi Liisa Särkkä 4 Turve sopii leikkoruusun monivuotiseksi kasvualustaksi Liisa Särkkä ISBN: 978-952-487-272- ISSN 1798-6419 www-osoite: www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti4.pdf
LisätiedotALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI
ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI KOULUKATU 2; IISVEDENTIEN JA KOULUKADUN KULMASSA SISÄ-SAVON MIELENTERVEYSSEURA JUHLAVUODEN 2017 TEEMAT: SUOMI100 -ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI (1917-2017): 'YHDESSÄ' SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
LisätiedotLeikkoruusun talvikauden viljelytapojen merkitys energiankulutukseen, sadon määrään ja kukkien laatuun. Liisa Särkkä ja Päivi Tuomola
2 Leikkoruusun talvikauden viljelytapojen merkitys energiankulutukseen, sadon määrään ja kukkien laatuun Liisa Särkkä ja Päivi Tuomola 2 Leikkoruusun talvikauden viljelytapojen merkitys energiankulutukseen,
LisätiedotA `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
Lisätiedotsorttimentti 2012 2013
sorttimentti 2012 2013 Johdanto Yhteystiedot: Osasto: Yhteyshenkilöt: Puhelinnumerot: Päivittäistilaukset John, Thea & Wendy +31 (0) 174-51 32 42 Pitkäaikaiset tilaukset Peter van der Plas +31 (06) - 53
LisätiedotLÄHETE MIKROBINÄYTE, LAIMENNUSVILJELY MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE
LÄHETE MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄ/VASTAUSOSOITE: LASKUTUSOSOITE (mikäli eri kuin lähettäjä): Yritys Yritys Y-tunnus Nimi Nimi Osoite Osoite Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite
LisätiedotMIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE
MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ, MIKROBIVILJELY, SUORAVILJELYLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄN TIEDOT/VASTAUSOSOITE Yritys LASKUTUSOSOITE
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotWintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotIlmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa
Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella
LisätiedotMIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE
MIKROBIVILJELY, LAIMENNUSMENETELMÄLLÄ KOKONAISHOMEMASSANÄYTE (Mycometer ) MATERIAALI- JA PINTANÄYTTEILLE NÄYTTEEN LÄHETTÄJÄ/VASTAUSOSOITE: LASKUTUSOSOITE (mikäli eri kuin lähettäjä): Yritys Yritys Y-tunnus
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotYhteensä: ,13 381,57
Perustiedot Projektin tiedot Projektin nimi: BEM-OKT rak. 22 Sijainti: Joensuu Leveysaste: 62 8' 5" POH Pituusaste: 29 41' 27" ITÄ Korkeus: 86, m Ilmastotietojen lähde Strusoft-palvelin Arviointipäivä:
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Lisätiedothttp://www.asb.fi/ Helsinki e-mail: posti@asb.fi Tampere e-mail: asb-yhtiöt@asb.fi
Kosteuskartoitus TYÖ: 07281 OSOITE: Hakunilan uimahalli http://www.asb.fi/ Helsinki e-mail: posti@asb.fi Tampere e-mail: asb-yhtiöt@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 HELSINKI ALUEKONTTORI: Kaikun
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 6.6.2018 TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä 1. a) Opiskelija sai tehtäväksi kukkakimppujen sidonnan. Kukkia on kolmen värisiä: sinisiä (S), punaisia
LisätiedotLCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.
Astiakokeet Astiakokeet LCA IN LANDSCAPING Perustettu: Vuosittain 2011-2014 Materiaalit: Kasvualustat astioissa + siemenseos Hoito: Nurmen leikkuu tarpeen mukaan Mitattu: Huuhtoutumat, kasvihuonekaasut
LisätiedotTuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotAlasinkatu 1 3, 40320 Jyväskylä Vaihde 020 720 9292 www.suomenallaslaite.fi Y tunnus 0522611 3
CARIBIAN MYRSKY #14105 Ohjelma 1 Trooppinen sade ja hajuste Ohjelman käynnistyttyä alkaa suihkussa lämmin trooppinen sade isoine ja pehmeine pisaroineen. Valaistus vaihtelee valkoisesta ja punaiseen. Hedelmäinen
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotUksein kesäkukka ja kaffila. Kesäkukkamyynti alkaa Äitienpäivänä
1 Uksein kesäkukka ja kaffila Kesäkukkamyynti alkaa Äitienpäivänä Avaamme kesäkukkakaffilan huhtikuussa kunhan ilmat lämpenee. Meillä on kaffila vanhassa navettarakennuksessa. Talvella kävimme hakemassa
LisätiedotHerukat säiden armoilla
Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä
LisätiedotAlppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotTest report. KASVIHUONEEN LÄMPÖTILAN SÄÄDIN KF, malli AVS-26/ALG-3 ja. TUULETUSKONEISTO KF, malli ALM-5, valmistusvuosi 1971
VAKO LA Rukkila 00001 Helsinki 100 lz Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1972 Koetusselostus 819
LisätiedotMikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen
Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen 6.2.2015 Taustaa MTT toteutti yhdessä Taimistoviljelijät ry:n sekä neljän taimiston
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotYhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti
Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä
LisätiedotHyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari
Hyasintin viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Hyasintin historiaa Hyasintti (Hyacinthus orientalis) kuuluu hyasinttikasvien heimoon
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotW (mm) Min: 300mm Max: 2500mm. Tuotekoodaus. Jos HC Leveys
Tuotenimike Tyyppi Jako HC Leveys Korkeus Vesitystyyppi Materiaali Asennuslaippa 25 Lämmityskaapeli W (mm) Min: 300mm Max: 2500mm H (mm) Min: 300mm Max: 2500mm DS - Rako ulos + tippalista DF - Putkiyhde
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotRakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4
Rakennus-Hanka Oy Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4 EKC50100OX Liesi Tyylikäs keraamien taso. Tilava uuni. -käyttötilavuus 62 litraa Haudutusuuni-toiminto mahdollistaa mehukkaiden ja maukkaiden ruokien valmistamisen
LisätiedotSuljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa
Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotNovarboTM tuottavampi kasvihuone
NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotHirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotEsimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen
Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
Lisätiedot