Valtuusto Sivu 1 / 61

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 61 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:40-23:12 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Fredrik Almqvist (SDP) Marita Backman (SFP) Kurt Byman (PerusS/Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Ritva Erkama (Kok.) Christina Gestrin (SFP) Mia Grundström (SFP) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Hanna-Leena Hemming Eero Kling (Kok.) Sirpa Hertell (Vihr.) Leo Hiltunen (PerusS/Sit.) Mikko Hintsala (Kesk.), poistui tauon aikana, tilalle Anna-Mari Hursti saapui tauon aikana Jussi Holma (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Seppo Huhta (PerusS/Sit.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Antti Aarnio (SDP) Arja Juvonen (PerusS/Sit.) Jarmo Jääskeläinen (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Tuija Kalpala (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Kalevi Kivistö (Vas.) Harriet Klar Sirkka-Liisa Pikkusaari (SDP) Nina Knaapila (Vihr.) Ari Konttas (Kok.) Matti Kuronen Inka Hopsu (Vihr.), saapui klo käsittelyn aikana Kari Kuusisto (Kok.) Teemu Lahtinen (PerusS/Sit.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) Jaana Leppäkorpi (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Ritva-Liisa Luomaranta (Kok.) Markku Markkula (Kok.) Marjo Matikainen-Kallström Anja Pankasalo (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana Marjo Matikka (Vihr.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 61 Jaakko Mauriala (SDP) Martti Merra (Kok.) Merva Mikkola (Vihr.) Heljä Misukka Kirsi Åkerlund (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Nina Pelkonen Ville Lehtola (Kok.) Elli Perklén (Kok.) Tiina Pursula (Vihr.) Kaisa Rastimo (SDP) Yrjö Rossi (Kesk.) Terttu Savola (KA) Heikki Seppä (Kok.) Kai Seppälä Kaisa Alaviiri (Kok.) Kirsi Siren Satu Raudasoja (Vihr.) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Marjo Pihlman (PerusS/Sit.), poistui tauon aikana, kun Timo Soini saapui Seppo Sonkeri (PerusS/Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kari Uotila (Vas.) Katinka Weurlander (SFP), poistui klo käsittelyn aikana Paula Viljakainen (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (Kok.) Muut saapuvilla olleet Tony Hagerlund Nikolas Kujala Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Hanna-Leena Hemming Maria Jungner Harriet Klar Matti Kuronen Marjo Matikainen-Kallström Heljä Misukka

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 61 Nina Pelkonen Kai Seppälä Kirsi Siren Timo Soini Pekka Vaara Veikko Simpanen Tuulikki Gustafsson Pirkko Kuusela Hannele Kerola Hanne Hovi Kari Karjalainen Jani Tiainen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 61 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Marika Niemi Christina Gestrin Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 61 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 97 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 98 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen 14 hyväksyminen, alue Valtuustokysymys Länsimetrosta (Pöydälle ) Valtuustokysymys koskien tulospalkkiojärjestelmää 30 (Pöydälle ) 103 Valtuustokysymys Espoo Catering -liikelaitoksen 33 valmistaman ja tarjoaman ruoan ravitsemuslaadusta 104 Valtuustokysymys Espoo Cateringin perimistä maksuista Valtuustokysymys lasten ja nuorten syrjäytymisen 39 ehkäisemisestä 106 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista Valtuustokysymys Leppävaaran terveysaseman entisten 54 Huslabin tyhjilleen jääneiden tilojen korjaustilanteesta 108 Kokouksessa jätetty aloite 56

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marika Niemi ja Christina Gestrin.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 8 / / /2012 Kaupunginhallitus Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto osoittaa keskusaltaan lisäinvestointimäärärahaksi euroa (alv 0 %) vuodelle Kaupunginhallitus ehdottaa myös, että vuodelle 2014 taloussuunnitelmaan varattu investointirahoitus siirretään vuodelle Käsittely Holst Kemppi-Virtasen ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset: Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että Tapiolan keskusaltaaseen toteutettava yleisöluistelun tekojäärata on osa Tapiolan keskustan elävöittämistä ja aktiviteettien lisäämistä, jossa erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen korostaen tarvittavien ns. siirrettävien konttien design-luonnetta osana kulttuurimaisemaa. Toimintojen toteutus tulee hoitaa siten, että yhteistyö ja synergia alueen muiden toimintojen ja toimijoiden kanssa on tiivistä ja että yleisöluisteluun luontevasti kuuluva ja hankesuunnitelmaan sisältyvä luistelureitistä tulee keskusaltaaseen ja kilpailullisempi seurojen luisteluurheilu sijoittuu Tapion kentälle, jonka korjaus- ja uudistustoimet toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä Espoossa noudatettavien periaatteiden mukaisesti. Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että keskusaltaan tekojään kausilaitteiston kasaamiseen ja purkamiseen liittyvässä kuljetus- ja huoltoajossa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan siitä, että alueen viihtyvyys ja siisteys eivät häiriinny. Kemppi-Virtanen Markkulan ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että jäähdytyslaitteiston melutaso vaimennetaan siten, että se ei ylitä asuinalueelle sallittavaa melutasoa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 9 / 61 Huhta Bymanin ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 52 äänellä 14 ääntä vastaan ja yhden ollessa poissa hylkäsi pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Holstin toivomusehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kemppi-Virtasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että Tapiolan keskusaltaaseen toteutettava yleisöluistelun tekojäärata on osa Tapiolan keskustan elävöittämistä ja aktiviteettien lisäämistä, jossa erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen korostaen tarvittavien ns. siirrettävien konttien design-luonnetta osana kulttuurimaisemaa. Toimintojen toteutus tulee hoitaa siten, että yhteistyö ja synergia alueen muiden toimintojen ja toimijoiden kanssa on tiivistä ja että yleisöluisteluun luontevasti kuuluva ja hankesuunnitelmaan sisältyvä luistelureitistä tulee keskusaltaaseen ja kilpailullisempi seurojen luistelu-urheilu sijoittuu Tapion kentälle, jonka korjaus- ja uudistustoimet toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä Espoossa noudatettavien periaatteiden mukaisesti.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 10 / 61 - Valtuusto edellyttää toivomuksenaan, että keskusaltaan tekojään kausilaitteiston kasaamiseen ja purkamiseen liittyvässä kuljetus- ja huoltoajossa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja huolehditaan siitä, että alueen viihtyvyys ja siisteys eivät häiriinny. - Valtuusto toivoo, että jäähdytyslaitteiston melutaso vaimennetaan siten, että se ei ylitä asuinalueelle sallittavaa melutasoa. Liite Selostus 1 Hankesuunnitelma 2 Hankesuunnitelma, liite 1 3 Hankesuunnitelma, liite 2 4 Hankesuunnitelma, liite 3 5 Hankesuunnitelma, liite 4 6 Hankesuunnitelma, liite 5 7 Äänestyslista pykälä 99 Selostuksen tiivistelmä Tapiolan keskusaltaan yleissuunnitelma mahdollistaa talviaikaisen tekojään sijoittamisen Tapiolan keskusaltaaseen. Suunnitelmassa on huomioitu Tapiolan merkitys kansallismaisemana sekä uudistuvana laadukkaana kaupunkikeskustana. Kaikki toiminnot sijoitetaan altaan länsipäätyyn. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, laiturin edessä olevasta luistelualueesta 30x59 m2. Kenttäputkisto toteutetaan siirrettävällä putkistolla. Kaikki tekojäätä palvelevat toiminnot sijoitetaan altaaseen. Altaaseen suunnitellaan teräsrakenteinen laituri. Palvelukokonaisuus toteutetaan konttiratkaisuna sisältäen kahvilan (2 konttia), wc-tilat (1 kontti) sekä tilat varusteiden vaihtoa varten (2 konttia). Ulkoalueen jäädyttäminen tekojäänä vaatii jäähdytyslaitteiston. Laitteisto sijoitetaan konttiin. Viereen sijoitetaan tekninen kontti. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Hankkeen investointien kustannusarvio on 2, 061 milj. euroa. Lisäinvestointirahoituksen tarve on 1,061 milj euroa (alv 0 %). Kunkin kauden talviaikaisen tekojään käyttömenoiksi on arvioitu yhteensä euroa (alv 0 %). Hankesuunnitelma Tapiolan keskusallas (Aarne Ervi, 1962) sijaitsee keskellä Tapiolan kaupunginosan keskustaa. Tapiola on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Alueella on voimassaoleva asemakaava, missä allas on merkitty vesialueeksi (W). Tehtävät muutokset eivät edellytä kaavamuutosta. Allas sijaitsee täysin valmiissa, tiiviisti rakennetussa ympäristössä. - Altaan pohjoispuolella on Tapiolan uimahalli (valm. 1965, peruskorjattu

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 11 / 61 ja laajennettu 2004) sekä siihen liittyviä ulkouima-altaita, - itäpuolella on uimahallia palveleva pysäköintialue sekä Tapiolan kirkko (valm. 1965) ja kirkkotarha, - eteläpuolella on Tapiola Garden -hotelli (valm. 1974, laajennettu 2007) - länsipuolella on Aarne Ervin aukio, pieni amfiteatterikatsomo sekä kulttuurikeskus (valm. 1989), - itä- ja länsipuolella on myös terassointeja ja portaita. Yleissuunnitelmassa on laadittu rakennussuunnitelman pohjaksi ratkaisumalli, jossa on huomioitu Tapiolan merkitys kansallismaisemana sekä uudistuvana, korkealaatuisena kaupunkikeskustana. Tavoitteena on laatia rakennussuunnitelma, joka mahdollistaa talviaikaisen tekojään sijoittamisen Tapiolan keskusaltaaseen. Nykytila Altaan pinta-ala on n. 1,2 ha ja vesitilavuus n m3 (ylivuototasosta laskettuna). Allas on maapohjainen. Pohja on tiivistetty jossain määrin läpäisevällä moreenisululla vedenlaadusta huolehtimiseksi. Pohjan vedenläpäisevyys on tutkitusti hyvin pieni. Suurin osa vedenpinnan alenemisesta aiheutuneekin haihtumisesta. Pohjan tiivistyksen takia allas on orsivesiallas: pohjaveden pinta pysyttelee yli 2 m altaan pohjantason alapuolella. Altaan pohjan taso vaihtelee Altaan luoteisnurkassa kallio on näkyvissä n. 150 m2 alueelta. Altaan reunat ovat betoni- ja puurakenteiset. Laatoituksen yläpinnan taso on Altaan luoteisosassa sijaitsevat suihkupumput (16 kpl). Niiden vesijohdot 2 kpl tulevat vanhojen suunnitelmien mukaan kiertovesipumppaamolta. Vesi altaaseen on otettu Leimuniityllä sijaitsevasta puretusta pohjavesikaivosta. Uusi kaivo sijaitsee Kirkkopuistikossa. Kesällä 2011 altaaseen syötettiin vettä vesijohtoverkostosta. Altaan koillis-, kaakkois- ja lounaisnurkissa on ylivuotokaivot. Altaan pohjoispuolella on sähköliittymä, jota alueella kesäisin toimineet kioskikauppiaat ovat käyttäneet. Altaalle tulee hajavaloa aluevalaistuksesta sekä ympäröivistä rakennuksista. Alueella on katu- ja kevyenliikenteenväylienverkosto ja olevia pysäköintialueita. Suunnitelma Kaikki toiminnot sijoitetaan altaan länsipäätyyn. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, laiturin edessä olevasta luistelualueesta 30x59 m2. Luistelu on ilmaista ja jääkiekkoilua ei sallita. Luistelureitistä luovuttaneen ennen rakentamista kustannusten vähentämiseksi. Yleissuunnitelmassa esitetty kustannusarvio sisältää vielä luistelureitin. Kenttäputkisto toteutetaan siirrettävällä putkistolla. Jäädytettävää aluetta ei uloteta altaan reunarakenteeseen saakka. Kaikki rakenteet tuodaan altaaseen syksyisin ja poistetaan keväisin. Rakenteiden nosto tehdään kuljetusvälineen kuormausnosturilla tai ajoneuvonosturilla. Kaikki tekojäätä palvelevat toiminnot sijoitetaan altaaseen. Altaaseen suunnitellaan teräsrakenteinen laituri. Palvelukokonaisuus toteutetaan konttiratkaisuna sisältäen kahvilan (2 konttia), wc-tilat (1 kontti) sekä tilat

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 12 / 61 varusteiden vaihtoa varten (2 konttia). Ulkoalueen jäädyttäminen tekojäänä vaatii jäähdytyslaitteiston. Laitteisto sijoitetaan konttiin. Viereen sijoitetaan tekninen kontti, jossa on mm. huoltohenkilökunnan tarvitsemia säilytystiloja sekä lämminvesivaraaja. Ympäristön takia konttien yleisilmeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjan taso korotetaan koko altaassa tasoon Kesäisen vesiaiheen vesisyvyydeksi tulee näin ollen 0,78 m ja altaan vesitilavuudeksi n m3. Näin käyttötarkoituksesta toiseen siirryttäessä ei vedenpinnan tason muutos vaadi kohtuuttomien vesimassojen siirtoa. Nykyiseen moreenitiivistykseen ei kohdistu toimenpiteitä. Pohjan korotus tehdään karkealla hiekalla tai soralla. Tällöin altaan pohjan ulkonäkö ei muutu. Altaan reunarakenteisiin ei kohdistu toimenpiteitä ajoyhteyden lujitusta lukuun ottamatta. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tapiolantien itäpuolelle ollaan suunnittelemassa uutta vesijohtoa DN400. Siitä on mahdollista saada tarvittava liitos altaan vesihuoltoa varten. Liitosvesijohdon pituus tulee olemaan n. 350 m riippuen linjauksesta Leimuniityllä. Allas saadaan täytettyä kahdessa viikossa. Luistelualueen letkujäädyttämistä varten tarvitaan vesiposti. Olevista pysäköinti paikoista ei voida osoittaa erikseen paikkoja luistelualueen käyttäjille. Rakennettavaan kalliopysäköintiin on tulossa autopaikkaa. Tapionaukion laitoksessa on 450 autopaikkaa käytössä vuonna Rakenteiden altaaseen tuomista ja poistoa sekä huoltoliikennettä varten täytyy altaaseen olla ajoyhteys. Se järjestetään rakentamalla hiekkapintainen ajoyhteys kulttuurikeskuksen itäpuolella olevan avokallion ja pyöreän ulkouima-altaan välistä. Jäähdytyslaitteisto tuottaa käydessään ääntä. Laitteisto käy eniten syksyllä ja keväällä. Olevista rakennuksista Tapiola Garden -hotelli on toiminnoiltaan sellainen, jolle melusta saattaa aiheutua haittaa. Haittaa voidaan pienentää teknisin detaljein. Hankkeen investointien kustannusarvio on 2, 061 milj. euroa. Investointien kustannusarvio sisältää altaan pohjan puhdistuksen ja korottamisen, altaan vedenjakelun sekä salaojaputkituksen, siirrettävän kenttäputkiston m 2, luistelualueen kunkin kauden valaistuksen, aitaamisen, sähköliittymän, syöttövesijohdon, palvelukokonaisuuden vesihuollon sekä vesihuollon ja sähköistyksen vaatimat työt altaan ympärillä. Em. investointien kustannusarvion merkittävin osa on jäähdytyslaitteisto teknisine kontteineen, euroa (alv 0 %); laituri 330 m 2, katos 225 m 2 sekä 5 kontin palvelukokonaisuus, yht euroa (alv 0 %). Hankkeelle on varattu vuoden 2012 talousarviossa 0,3 milj. euroa ja taloussuunnitelmassa 0,7 milj. euroa vuodelle Lisäinvestointirahoituksen tarve on 1,061 milj. euroa (alv 0 %). Kunkin kauden talviaikaisen tekojään käyttömenoiksi on arvioitu yhteensä euroa (alv 0 %). Em. käyttömenojen arvio sisältää altaan

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Valtuusto Sivu 13 / 61 vuosittaiset tyhjennykset ja pohjan puhdistukset, rakenteiden asennuksen ja purun sisältäen ajoyhteyden altaaseen, rakenteiden vuosihuollon ja - korjauksen sekä altaan täyttämisen vesijohtoverkostosta ( m 3 ). Em. käyttömenoarvio sisältää lisäksi euroa (alv 0 %) /kausi sähköenergiakuluja sekä jäänhoitoon liittyviä kuluja. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä hankkeen kiireisen aikataulun johdosta. Rakentamisen arvioitu aloitusajankohta on lokakuussa 2012 ja valmistuminen pääosin ennen keskusaltaan talviaikaisen tekojään käyttöönottoa talvella Koska kyseessä on hanke, joka edellyttää lisäinvestointirahoitusta, hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivätyn Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto osoittaa keskusaltaan lisäinvestointimäärärahaksi euroa (alv 0 %) vuodelle Kaupunginhallitus ehdottaa myös, että vuodelle 2014 taloussuunnitelmaan varattu investointirahoitus siirretään vuodelle Käsittely Järvenpää Konttaksen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 poissa ollessa hylänneen Järvenpään pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 14 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Nöykkiö, Yli-Suomenoja, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Otranen Patrik, puh. (09) Koivunen Mikla, puh. (09) Manelius Leena, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Yli- Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit ja sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Havainnekuva - Ajantasakaava - Kaava - Määräykset - Tapahtumaluettelo Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilaa vievän erikoistavaran kaupan (TIVA) kehittäminen Yli-Suomenojan työpaikka-alueella yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen sisäisen katuverkon rakentaminen. Asemakaavan muutoksessa kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä n k-m 2 :stä yhteensä n k-m 2, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu n k-m 2. Asemakaava sallii tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi KL-1-korttelialueelle (Kauppakeskus Merituuleen) olemassa olevan nykytilanteen mukaisesti muuta kaupan ohjauksen piirissä olevaa kerrosalaa enintään n k- m 2 sekä sille enintään k-m 2 laajennuksen. Finnoontien itäpuolella sallitaan TIVA-kaupan lisäksi k-m 2 muuta erikoiskaupan kerrosalaa, jolloin laajennuksien ei katsota olevan merkittäviä. KL-1-alueelle saa toteuttaa enintään k-m2:n suuruisen päivittäistavarakaupan.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 15 / 61 Uudet katuyhteydet (Niittyrinne-kadun jatke ja Finnoonlaaksontie) muuttavat useiden kiinteistöjen pinta-aloja, joten rakennusoikeuden merkinnät on päivitetty tehokkuusmerkinnästä (e=) kerrosala merkinnäksi (k-m 2 ). Kahden kiinteistön kohdalla rakennusoikeuden määrää on nostettu vastaamaan toteutunutta tilannetta, yhteensä 196 k-m 2. Alueen sisäisen liikenneverkon rakentaminen antaa edellytykset kehittää aluetta tulevaisuudessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä: Yli-Suomenoja - Övre Finno, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6552, käsittää korttelit ja sekä katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Asemakaavan muutoksella muodostetaan uudet korttelit Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Asemakaavan muutoksen hakijoina ovat Rautakesko Oy sekä Tallbergkiinteistöt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 16 / 61 Asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Se on osallisten käytettävissä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa koko kaavaprosessin ajan. Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Yli-Suomenojalla, Länsiväylän pohjoispuolella. Alue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, idässä ja koillisessa Finnoonlaakson Isonniityn virkistysalueeseen ja pohjoisessa Niittyrinne-katuun. Alueen nykyiset kiinteistöt on rakennettu liike-, toimisto-, pienteollisuus- ja varastokäyttöön. Alueen suurin kiinteistö on alueen eteläosassa sijaitseva Kauppakeskus Merituuli, joka on alueen suurin vähittäiskaupan yksikkö. Kauppakeskus Merituulessa toimii nykyisin mm. K-Rauta, Kodin Ykkönen, kodin tekniikan sekä urheiluvälineiden myymälä. Autokauppa on poistumassa vuoden 2012 alussa. Kauppakeskus Merituulen pohjoispuolella on 2000-luvulla rakentunut pienempi paljon tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä (mm. Gigantti). Kaava-alueen itäosan sisäinen katuverkko on kehittymätön ja tonttiliittymät pääkatuverkkoon eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Isonniityn virkistysalue, joka kuluu Finnoonlaakson laajempaan viheraluekokonaisuuteen ja on osa maakuntakaavaan merkittyä tärkeää Keskuspuiston ja merenrannan yhdistävää viheryhteyttä, joka toimii sekä virkistys- että ekologisena yhteytenä. Viheralueen reunavyöhyke suurjännitejohtojen länsipuolella on luonnontilaista hoitamatonta niittyä sekä uloimpana reunana kasvavaa suhteellisen matalaa mäntypuustoa, joka toimii vahvana viheraiheena luonnontilaisen alueen ja rakennetun alueen välillä. Finnoontien (Espoonväylä) länsipuolella kaava-alue rajautuu Suomalaistentiehen. Nykyisin alueella on toimistotalo, varastoja sekä niiden toimintaan liittyviä liiketiloja. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Kaavaan on tärkeä viheryhteys, joka yhdistää Keskuspuiston merenrantaan sekä kunnallistekniset päälinjat (maakaasu, jätevesi ja voimansiirto). Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, jossa on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi, jossa sallitaan tilaa vievän erikoiskaupan sijoittuminen (TP/k). Merkinnällä, joka kattaa myös laajalti kaavamuutosaluetta ympäröiviä alueita, on haluttu tietoisesti ohjata tilaa vievän erikoiskaupan sijoittumista liikenteellisesti edullisessa, hyvin saavutettavissa olevassa paikassa, jossa toiminta ei merkittävästi häiritse asumista. Kehitettävillä alueilla alueen toimivuus ja palveluiden säilyminen turvataan lisärakentamisella. Olemassa oleva tilanne vastaa nykyisin erityisen ohjauksen piirissä olevaa kaupan suuryksikkö-käsitettä, vaikkei maakunta- ja yleiskaavassa ole keskustatoimintojen merkintää.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 17 / 61 Maakuntakaava sallii olemassa olevan toiminnan säilymisen ja pienimuotoisen kehittämisen. Alueella on asemakaava, jota on muutettu useaan otteeseen. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Yli-Suomenoja, muutos (430609), vahvistunut Kortteli 30006, tontti 18 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.5. Yli-Suomenoja, muutos (430610), vahvistunut Kortteli 30006, tontti 19 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.5. Yli-Suomenoja, muutos (430612), vahvistunut Kortteli 30006, tontti 14 Tontti on Liike-, toimisto- ja ympäristölle häiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Tehokkuusluku on e=0.75. Suomenojan teollisuusalue (430600), vahvistunut Kortteli 30004, tontti 1,kortteli 30006, tontit 4-5,16-17 sekä katualuetta. Tontit ovat teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue (TLV), jolle saa sijoittaa omaan toimintaan liittyviä näyttely- ja myyntitiloja. Yli-Suomenoja II - FInnoonniitty (430900), vahvistunut Korttelin tontti 15 sekä virkistys-, erikois- ja katualuetta. Korttelin tontti 15 on liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Rakennusoikeuden tehokkuusluku on e=0.50. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olo aikana saapui kolme muistutusta, jotka koskivat alueen lisääntyvän liikenteen ja liikennemelun sekä maisemaan ja kaupunkikuvaan muutoksen aiheuttamia ongelmia. Lausuntoja saapui 7. ELY-keskuksen kanssa käytiin lisäksi työkokous ( ) koskien kaavan sisältöjä kaupan ja liikenteen osalta. Lisäksi on keskusteltu niiden muiden maanomistajien kanssa, joita kaavamuutos suoraan koskettaa mm. tonttien pinta-alojen muuttumisen johdosta. Näillä osallisilla ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksesta, eivätkä jättäneet asiasta kirjallista muistutusta. Ehdotus asemakaavan muutokseksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 18 / 61 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Yli-Suomenojan työpaikkaalueen kehittyminen yleiskaavan tavoitteiden ja ohjauksen mukaisesti tilaa vievän erikoiskaupan (TIVA) keskittymänä hyvin saavutettavissa olevassa paikassa, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikassa, missä kaupallinen toiminta ja siihen liittyvä liikenne ei aiheuta merkittävää haittaa asumiselle. KL-1 ja K-1- korttelialueille voidaan sijoittaa pääasiallisesti vain sellaisia myymälätiloja, jotka vaativat tavanomaista enemmän myynti- ja varastotilaa (TIVA-kauppa), kuten esimerkiksi rauta- ja rakennustarvikkeet, huonekalut, kodin tekniikan, rakenteellisen sisutuksen, autojen ja autotarvikkeiden, matkailuautojen, veneiden sekä veneilytarvikkeiden kauppoja. Asemakaavan muutoksessa kaupallisen kerrosalan lisäys on yhteensä n k-m 2 :llä, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu n k-m 2. Tästä kerrosalasta n k-m 2 sijoittuu Finnoontien itäpuolelle (kauppakeskus Merituuli). Asemakaava sallii tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi KL-1- korttelialueella (kauppakeskus Merituuli) muuta erillisen ohjauksen piirissä olevaa vähittäiskaupan kerrosalaa olemassa olevan tilanteen mukaisesti, koska nykyinen kauppakeskus on syntynyt ennen kuin kaupan sisältöä alettiin ohjaamaan MRL:ssa. Näin ollen kauppakeskus Merituuli on vähittäiskaupan suuryksikkö, vaikka suuryksikön sallivaa merkintää ei ole maakunta- tai yleiskaavoissa. Olemassa olevan muun kuin TIVA-kaupan kerrosalaa sallitaan kuitenkin enintään k-m 2,jolloin rakennusoikeuden lisäystä ei katsota merkittäväksi ja siten MRL:n vastaiseksi. Muuta vähittäiskauppaa voidaan KL-1-korttelialueelle sijoittaa enintään k-m 2. Tämä kerrosala on merkitty kaavaan km -merkinnällä. Lisäksi korttelialueelle voidaan sijoittaa enintään k-m2:n suuruinen päivittäistavarakauppa, joka sisältyy ohjauksen piiriissä olevaan kerrosalaan ( km ). Finnoontien länsipuolella (kortteli 30004) sallitaan TIVA-kaupan lisäksi enintään k-m 2 muuta kaupallista toimintaa, jolloin K-1-alue ei muodostu vähittäiskaupan suuryksiköksi. Asemakaavan muutoksessa on kehitetty alueen sisäistä katuverkkoa siten, että alueen sisällä liikuttaessa ei ole välttämätöntä käyttää alueen pääkatuja. Tämä vähentää osaltaan pääkatujen kuormitusta. Nykyiset, lyhyet ja päättyvät kadut, Portti ja Isonniitynkuja yhdistyvät Finnoonlaaksontieksi. Nykyisin päättyvää Niittyrinne-katua jatketaan Finnoonlaaksontielle, jolloin kaava-alue yhdistyy Finnoontiehen (Espoonväylään) kahden liittymän kautta. Finnoontien länsipuoleinen kortteli (30004) yhdistyy Finnoontiehen Finnoonlaaksontien kohdalta nelihaaraliittymästä. Uudet katuyhteydet (Niittyrinne-kadun jatke ja Finnoonlaaksontie) muuttavat useiden kiinteistöjen pinta-aloja. Niiden rakennusoikeudet on tarkistettu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja kokonaisrakennusoikeuden lisäys niiden osalta on 196 k-m 2. Kaavamerkinnässä siirrytään käyttämään tehokkuusmerkinnän (e=) sijasta kerrosalaa (k-m 2 ). Suunnitelman liikenteelliset ratkaisut pohjautuvat laadittuihin liikenne- ja maankäytön ennustetarkasteluihin (Strafica, 2008) sekä laadittuun Suomenojan eritasoliittymän ja Finnoon kiertoliittymän alustavaan yleissuunnitelmaan (WSP, 2010) ja sen yleissuunnitelmaan (WSP, 2011).

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 19 / 61 Asemakaavassa muodostetaan uudet korttelit Asemakaavan muutosta hakeneet kiinteistöt: Kortteli 30006, tontti 18 Kaavamerkintä KL-1 sallii korttelialueelle tilaa vievän erikoiskaupan (TIVA) myymälätiloja yhteensä k-m 2. Kerrosalaan sisältyy muuta ohjauksen piiriin kuuluvaa vähittäiskaupan kerrosalaa yhteensä k- m 2, jotka on merkitty kaavaan km -merkinnällä. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös enintään k-m 2 :n suuruinen päivittäistavarakauppa. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kokonaiskerrosalaa on pienennetty k-m 2. Rakennusoikeuden määrä nousee n k-m 2 :llä, k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Asemakaavan muutoksessa tonttiin liitetään osa sen länsipuolista Finnoontiehen rajautuvaa suojaviheraluetta (EV), mikä mahdollistaa nykyisen Kauppakeskus Merituulen laajenemisen Finnoontien puolella. Itäpuolella tonttiin liitetään osa Isonniitynkujan katualuetta ja Finnoonniityn läntistä reunakaistaa, jossa hakijalla on kiinteistöpalvelukeskuksen myöntämä jatkettu suunnitteluvaraus. Tonttiin liitettävien, nykyisin kaupungin omistuksessa olevien alueiden yhteispinta-ala on n m 2. Uudeksi korttelitehokkuudeksi muodostuu n Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin sijoittumisen Kuitinmäentien puoleisella tontin osalla pääasiallisesti kahteen tasoon. Pysäköintialueet on jäsenneltävä pienpuuryhmin. Olemassa olevaa mäntypuustoa tulee säilyttää ja hulevesien käsittelyä toteuttavia ratkaisuja toteuttaa i-2 - merkityllä alueen osalla. Finnoonniityn puoleisesta julkisivusta vähintään 2/3 tulee verhoilla köynnössäleiköllä, mikä antaa julkisivulle virkistysalueen suuntaan vihreämmän ulkonäön, keventäen rakennuksen massaa visuaalisesti yhdessä Finnoonlaaksontien i-1 -merkityn istutettavan reunavyöhykkeen kanssa. Muilla sivuilla julkisivut tulee käsitellä pääasiassa lasi-, metalli- tai puumateriaalein ja jäsentää osiin pituusvaikutelman vähentämiseksi. Kortteli 30004, tontti 1 Kaavamerkintä K-1 sallii korttelialueelle liike- ja toimistorakentamisen, jonne voidaan toteuttaa tilaavievän erikoistavaran kaupan lisäksi k- m 2 muita erikoistavaran kaupantiloja sekä ravintolatoimintoja. Kokonaiskerrosalasta enintään 3/4 voidaan käyttää liiketiloiksi, jolloin alueella säilyy myös puhtaasti työpaikkarakentamista (nykyinen toimistotalo on n k-m 2. Tonttiin liitetään sen eteläpuolinen Finnoontiehen ja Suomalaistentiehen rajautuva suojaviheralue (EV), jolloin korttelin pinta-ala kasvaa n

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 20 / 61 m 2. Rakennusoikeus kasvaa nykyisestä k-m 2 :stä k-m 2 :iin. Korttelitehokkuudeksi muodostuu n. e=0.84. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin sijoittumisen piha-alueelle, pihakannen alle, rakennuksen kerroksiin, erilliseen pysäköintilaitokseen tai katoille. Rakennuksen ja pysäköintilaitosten julkisivujen sekä tontin reunoille toteutettavat kiinteät rakenteet, rakennuksen yhteyteen tulevien ajoluiskien tukimuurit sekä ajoluiskien mahdollinen kattaminen tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti ja osaksi pääsivujen kokonaisuutta. Muilla sivuilla julkisivut tulee käsitellä pääasiassa lasi-, metalli- tai puumateriaalein ja jäsentää osiin pituusvaikutelman vähentämiseksi. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tarkistettu Suomalaistentien puoleiselle korttelirajalle on merkitty mahdollisten tonttiliittymien paikat sekä merkitty ohjeellisena mahdollisen huoltopihan sijainti. Lisäksi rakennusmassojen kerroslukuja on tarkistettu. Piha-alueet tulee Suomalaistentien puolella rajata katualueesta kaupunkikuvallisesti korkealaatuisin tukimuurein, aidoin ja mahdollisesti matalin pensasistutuksin toteuttaen huoltopihatoimintoja peittävää näkösuojaa. Muut kiinteistöt: Jäljempänä annetut pinta-alat ovat suuntaa-antavia ja saattavat muuttua hieman kiinteistöjä muodostettaessa. Kortteli 30006, tontti 5 Tontin pinta-ala pienenee n. 425 m2 rakennettavan uuden kadun (Niittyrinne) vuoksi. Tontilta on mahdollisuus uusiin ajoliittymiin Finnoonlaaksontielle ja Niittyrinteen jatkeelle. Kortteli 30006, tontti 17 Tontin pinta-ala pienenee n. 2 m2 Finnoonlaaksontien ja Finnoontien liittymässä. Kortteli 30006, tontti 14 Tontin pinta-ala pienenee n m2 uuden kadun (Finnoonlaaksontie) vuoksi. Kortteli 30006, tontti 15 Tontin pinta-ala pienenee n. 618 m2 uuden kadun (Niittyrinne) vuoksi. Uusi tonttiliittymä on mahdollista uudelle Finnoonlaaksontielle, mikä parantaa tontin sisäisiä liikennejärjestelyitä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 21 / 61 Kortteli 30006, tontti 19 Tontin pinta-ala pienenee n. 786 m2 uuden kadun (Finnoonlaaksontie) vuoksi. Rakennusoikeus päivitetään vastaamaan toteutunutta ja on muutoksen jälkeen k-m2 (+74 k-m2). Ajantasa-asemakaavan määräyssisältö on päivitetty kaavakarttaan pysäköintilaitoksen osalta (ma/iii). Katualueet Alueen sisäistä katuverkkoa on kehitetty kaavamuutoksessa. Katuverkko perustuu Finnoon kiertoliittymään ja siihen liittyviin pääkatuihin tehtyyn yleissuunnitelmaan (Suomenojan eritasoliittymä ja Finnoon kiertoliittymän alustava yleissuunnitelma, WSP, ), jota on päivitetty valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen laaditulla kaava-aluetta koskevalla alustavalla kunnallisteknisellä yleissuunnitelmalla (Destia 2010) sekä suunnitelman päivityksellä Finnoonlaaksontien osalta (SITO, 2011). Nykyiset päättyvät kadut, Portti ja Isonniitynkuja ovat toimineet lähinnä tonttiliittyminä. Kaavamuutoksessa kadut yhdistetään uudeksi yhtenäiseksi Finnoonlaaksontie-kaduksi. Samalla nykyistä päättyvää Niittyrinne-katua jatketaan Finnoonlaaksontielle asti. Uusien katuyhteyksien myötä alueen sisällä liikuttaessa ei ole tarpeellista käyttää kaava-alueen ulkopuolista pääkatuverkkoa. Finnoonlaaksontien ja Finnoontien (Espoonväylä) liittymä muutetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti nelihaaraliittymäksi, josta muodostuu yhteys myös Finnoontien länsipuoliseen kortteliin. Suomalaistentie on kaavaehdotusalueen ulkopuolella, mutta kadun suunnittelu sisältyi alustavaan kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan (Destia 2010). Suunnitteluratkaisuissa kiinnitettiin erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen läheisten päiväkotien ja koulun vuoksi. Korttelin pääyhteys tulee muodostumaan Finnoontielle toteutettavaan edellä mainitusta nelihaaraliittymästä. Suunnitelman sisältö on saatettu tietoon Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluihin. Viheralueet Kaava-alueen itäreunassa on Isonniityn virkistysalue, joka on maakunta- ja yleiskaavoissa merkitty tärkeäksi viheryhteydeksi Keskuspuiston ja merenrannan välille. Virkistysalue kaventuu Finnoonlaaksontien ja kauppakeskus Merituulen laajennuksen myötä n. 35 metriä. Olemassa oleva männikkö häviää uuden kadun tieltä. Kaavassa muodostuva kadun reuna on merkitty i-1 -merkinnällä, missä rakennetun korttelialueen ja kadun sekä virkistysalueen raja muodostetaan pensain ja puin vihermuurimaisena ja suurimittakaavaista uutta rakentamista häivyttäen. Alueen osan käsittelyn ratkaisuperiaatteista on keskusteltu Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden kanssa. i-1 -merkityn reunavyöhykkeen mitoitukseen vaikuttaa Finnoonlaaksontien vierellä kulkeva pääjätevesiviemäri, jonka päälle ei voida tehdä täyttöjä. Reunavyöhyke muodostuu luiskana Isonniityn virkistysalueen ja kadun väliin. Luiskauksen jyrkkyys on pääasiassa 1:3, mikä mahdollistaa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 22 / 61 runkopuiden istuttamisen. Tavoitteena on puurivirajauksen sijaan muodostaa vaihteleva, luiskan ja maaston muotoja seuraileva viherrakenne runkopuuryhmin ja matalamman pensaskasvillisuuden avulla. Kasvillisuudesta 25 % tulee toteuttaa ns. talvivihreinä lajikkeina. Jyrkimmällä luiskan osalla käytetään tukimuurirakennetta. Viherreunan toteutumista edistetään edellyttämällä kauppakeskus Merituulen virkistysalueen suuntaiselle julkisivulle vähintään 2/3 siitä peittävää köynnöskasvillisuutta. Reunavyöhyke sijaitsee katualueella ja se toteutetaan kadun rakentamisen yhteydessä. Hulevesimääräyksiä (11 ) on tarkennettu nähtävillä olon jälkeen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää hulevesiselvitys ja hulevesistä huolehtiminen edellytetään toteutettavaksi myös rakennustyömaa aikaisia järjestelyitä. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on n. 23,0 ha. Asemakaavan muutoksessa kaupallisen kerrosalan lisäys on yhteensä k-m 2 :llä, jolloin kaava-alueen kokonaiskerrosalaksi muodostuu k-m 2. Kerrosalan lisäyksestä k-m 2 sijoittuu Finnoontien itäpuolelle (Kauppakeskus Merituuli) ja k-m 2 Finnoontien länsipuolelle (Suomalaistentie 7). Muualla rakennusoikeuden määrää on tarkistettu toteutuneen tilanteen mukaiseksi (kortteli 30006, tontit 17 ja 19) yhteensä 196 k-m 2. Vähittäiskaupan erityisohjauksen piiriin kuuluvaa muuta kuin TIVAerikoistavarankauppaa sallitaan KL-1- korttelialueella olemassa oleva n k-m 2 sekä kaavamuutoksen lisäykset molemmissa hankkeissa (KL-1/ K-1/2 000 k-m 2 ) eli yhteensä k-m 2. KL-1- korttelialueelle voidaan sijoittaa enintään päivittäistavarakauppa, jonka kerrosala sisältyy em. muun vähittäiskaupan kerrosalaan. Koko kaava-alueen tehokkuudeksi muodostuu e=0.43. Lukuun sisältyvät korttelialueiden lisäksi virkistys- ja katualueet. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - liiketilat 1 ap / 50 k-m 2 - toimistotilat 1 ap / 70 k-m 2 - teollisuustilat 1 ap / 100 k-m 2 - varastotilat 1 ap / 150 k-m 2 Lisäksi KL-1- alueelle on varattava vähintään 50 ja K-1-alueelle vähintään 20 polkupyöräpaikkaa. Kortteleista tulee järjestää hyvät jalankulkuyhteydet bussipysäkeille sekä kevyen liikenteen väylille. Suunnittelutyö

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 23 / 61 Asemakaavan muutosehdotus on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hakijoiden suunnittelukonsultteina ovat toimineet Arkkitehtitoimistot Innovarch Oy ja Arknova Oy:n sekä MAarkkitehdit Oy, SITO Oy ja Destia. Kaavaehdotuksen yhteydessä on tehty alustava kunnallistekninen yleissuunnitelma (Destia, 2010), jota on päivitetty ja tarkennettu keväällä 2011 Finnoonlaaksontien ja Isonniityn reuna-alueen mitoitusten osalta SITO Oy:n toimesta. Suunnitelman liikenteelliset ratkaisut pohjautuvat laadittuihin liikenne- ja maankäytön ennustetarkasteluihin (Strafica, 2008) sekä laadittuun Suomenojan eritasoliittymän ja Finnoon kiertoliittymän alustavaan yleissuunnitelmaan (WSP, ). Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Yli- Suomenojan asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Yli-Suomenoja - Övre Finnon asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelin 30004, osan korttelia (tontit 4-5, 14-19) sekä osan katu-, virkistys- ja suojaviheraluetta. 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 24 / 61 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Yli-Suomenojan asemakaavan muutoksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit ja sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue edellyttää käynnistettäväksi Espoon kaupungin ja kaavamuutosta hakeneiden maanomistajien kesken laadittavien sopimusten valmistelun. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi kaavamääräyksen K-1 kuulumaan: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälätilojen lisäksi teknisen tukkukaupan tiloja sekä muun vähittäiskaupan tiloja enintään 2000 k-m2. Ravintola- ja palvelutilat saa toteuttaa muun vähittäiskaupan tilojen lisäksi. Annetun kerrosalan lisäksi voidaan toteuttaa kauppakäytäviä. Kaavassa annetusta kokonaiskerrosalasta voidaan liiketiloiksi käyttää enintään ¾. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjaama ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Yli-Suomenojan asemakaavan muutoksesta, alue hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja kokouksessa muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit ja sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue siten muutettuna, että kaavamääräys K-1 muutetaan kuulumaan: Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälätilojen lisäksi teknisen tukkukaupan tiloja sekä muun vähittäiskaupan tiloja enintään 2000 k-m2. Ravintola- ja palvelutilat saa toteuttaa muun vähittäiskaupan tilojen lisäksi. Annetun kerrosalan lisäksi voidaan toteuttaa kauppakäytäviä. Kaavassa annetusta kokonaiskerrosalasta voidaan liiketiloiksi käyttää enintään ¾. 3

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Valtuusto Sivu 25 / 61 Kaupunginhallitus edellyttää käynnistettäväksi Espoon kaupungin ja kaavamuutosta hakeneiden maanomistajien kesken laadittavien sopimusten valmistelun. Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, kaupungin sekä Suomenojan Kauppakeskus Oy /Kesko Oyj:n ja Kiinteistö Oy Espoon Suomalaistentie 7:n välillä allekirjoitetut maankäyttösopimukset sekä 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Yli-Suomenoja, muutos - Övre Finno, ändring asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnro 6552, joka käsittää korttelit ja sekä suojaviher-, virkistys- ja katualuetta 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakijat ja kiinteistöjen 30006/5,14,15,17 ja 19 omistajat - Ote ilman liitteitä, Uudenmaan ELY-keskus - Ympäristökeskus, kirje - Ote ilman liitteitä, HSY vesi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto Sivu 26 / / /2012 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys Länsimetrosta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Isotalo Olli, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym jättämään valtuustokysymykseen Länsimetrosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman Lahtisen kannattama teki seuraavan muutosesityksen: Valtuusto merkitsee esitetyn vastauksen tiedoksi, todeten vastauksessa esitetyn vakavia virheitä, eikä vastauksessa ole annettu vastausta keskeiseen kysymykseen siitä, kuka ja miten suurin vuotuisiin menoin maksaa Länsimetro Oy:n nostaman rahalaitoslainoituksen takaisin. Byman teki seuraavan palautusesityksen: Valtuusto ei voi hyväksyä väärää ja harhaanjohtavaa tietoa ja palauttaa asian kaupunginhallitukselle, jonka tulee palkata mieluiten ulkomainen asiantuntija, joka selvittää totuudenmukaiset vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Kaupunginhallituksen tulee lisäksi tehdä arvio siitä, onko ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen vuoksi, etteivät johtavat virkamiehet kykene esittämään todellisuuteen perustuvia tietoja vastauksena valtuutettujen tekemiin kysymyksiin. Kun nämä vastaukset on saatu, valtuuston tulee arvioida toimialajohtajan ja Länsimetro Oy:n johdon asema tehtävissään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että Bymanin palautusesitys kannatuksen puutteessa raukeaa Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto Sivu 27 / 61 puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 55 äänellä 11 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Byman jätti eriävän mielipiteen puheenjohtajan menettelystä ja asian sisällöstä. Lahtinen yhtyi eriävään mielipiteeseen, koskien puheenjohtajan menettelyä. Viljakainen ilmoitti eriävänä mielipiteenä tarkoittaneensa äänestää jaa. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Äänestyslista pykälä Valtuustokysymys Valtuutettu Byman ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä ja minkälaisia toimiohjeita antaa Länsimetro Oy:lle julkisuudessa esiintyneiden ongelmien, tietojen ja väitteiden johdosta, jotka ovat koskeneet metron automatisointia, toimivuutta, kapasiteettiä, aikataulujen pitävyyttä, liikennöintiä ja yhdysliikennettä sekä rahoitusta ja lainojen takaisinmaksua. Valtuustokysymys kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Automaattimetro ja asemapituus Metron automatisointihanke on käynnissä HKL:n ja Siemensin sopimuksen pohjalta. Hankkeen ongelmat liittyvät vanhojen junien automatisointiin. Metroliikenteessä on 42 M100 sarjan ja 12 M200 sarjan junaa. Vaikka metroa ei automatisoitaisikaan, niin metron kulunvalvonta eli asetinlaitejärjestelmä on joka tapauksessa uusittava. Uudet asetinlaitteet mahdollistavat junien kulun 2,5 minuutin vuorovälillä nykyisen asetinlaitteen 4 minuutin vuorovälin sijaan. Tiheämmällä vuorovälillä päästään n. 7 % suurempaan kuljetuskapasiteettiin kahden vaunuparin junilla. Kun nykyiset junat tulevat käyttöikänsä päähän , tullaan metro automatisoimaan. Automatisoituna metroliikenteessä päästään 2 minuutin vuoroväliin, joka kahden vaunuparin junilla nostaa kapasiteetin nykyisestä noin 30 %:lla. Mitoittava kohta metroverkolla on aamuruuhkassa Kulosaaren ja Kalasataman välillä. Herkkyystarkasteluissa on todettu, että riittävä kuljetuskapasiteetti saavutetaan kahden vaunuparin junilla. Tämä on myös perusteluna sille, että Länsimetron asemat on suunniteltu kahden vaunuparin junille (aseman pituus 90 m). Metron rakennustyöt ovat jo pitkällä louhintojen osalta yli 40 % metrotunneleista on louhittuna.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Valtuusto Sivu 28 / 61 Asemien mitoituspituuden muuttaminen tässä vaiheessa hidastaisi hankkeen valmistumista n kuukaudella. Mitoitusmuutos vaikuttaisi poistumistiemitoitukseen niin metrotunnelissa kuin asemillakin ja edellyttäisi muutoksia jo louhituilla ja lujitetuilla osuuksilla. Asemien pituuden muuttaminen on tarpeetonta. Mikäli niin päädyttäisiin kuitenkin tekemään, se viivyttäisi hankkeen valmistumista huomattavasti. Viiveestä sekä muuttuneista töistä koituisi arvioiden mukaan vähintään 150 milj. euron lisäkustannukset. Rahoitus Länsimetron rahoitus perustuu molempien kaupunkien valtuustojen päätöksiin, jonka mukaan kaupungit ovat perustaneen yhteisen Länsimetro Oy:n vastaamaan rakentamistoimista. Samalla kaupungit päättivät, että Länsimetro rahoittaa rakennustoimet lainoilla, jotka kaupungit takaavat. Valtio osallistuu rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Valtion rakennuskustannusosuudelle on asetettu 200 milj. euron katto, joka on sidottu maanrakennuskustannusindeksiin. Metrolinjaus Ympäristövaikutusarvioinnissa tutkittiin mahdollisuuksia metrolinjan tasaukselle, jossa metro kulkisi maan pinnalla Lauttasaaren ja Karhusaaren välisen osuuden sekä Tapiolan länsipuolella Urheilupuiston ja Matinkylän välillä. Tarkastelujen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa metro on koko matkan maan alla. Tähän valintaan vaikuttivat niin ympäristö- kuin kustannustekijät. Maanpäällinen pintametro olisi ollut paljon kalliimpi ja rajoittanut maankäyttöä tunnelivaihtoehtoa enemmän. Metrotunnelin tuominen maanpintaan johtaa aina pitkiin taitorakenteisiin eli raiteen kulkemiseen betonikaukalossa. Lisäksi Tapiolan länsipuolella 3,4 kilometrin matkalla noin 700 metriä olisi ollut tavallista rataa, kaikki muu joko siltoja tai em. taitorakenteita. Ratkaisu tehtiin hankesuunnitelman perusteella 2008 valtuustojen päättäessä metrohankkeen käynnistämisestä. Vakuudet Länsimetro on maksanut Siemens Oyj:lle ennakkomaksun, jota vastaan Länsimetro Oy:n hallussa on koko summan kattava takuu. Asiantuntija Kaupunginhallitus ei harkitse kansainvälisen asiantuntijan palkkaamista antamaan lausuntoa tai neuvoja Länsimetron rakentamiseen liittyen, koska sellaiseen ei ole mitään tarvetta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus