YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAPO OY:N PEKOLANAUKEEN TURVE- TUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOTUKSESTA

Transkriptio

1 Etelä-Savo Lausunto Dnro ESAELY/23/07.04/2010 Vapo Oy Paikalliset polttoaineet / Resurssit PL Jyväskylä Ympäristövaikutusten arviointiselostus YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAPO OY:N PEKOLANAUKEEN TURVE- TUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOTUKSESTA HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Vapo Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut Etelä-Savon ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999, 458/2006 ja 1584/2009) mukaisen arviointiselostuksen, joka koskee Pekolanaukeen turvetuotantoaluetta Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan alueella. Hankkeen nimi: Hankkeesta vastaava: Hankkeesta vastaavan käyttämä konsultti: Yhteysviranomainen: Pekolanaukeen turvetuotantoalue Vapo Oy Paikalliset polttoaineet / Resurssit Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n mukaisen hankeluettelon 2 e-kohdan mukaan turvetuotantoon, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Suunniteltu Pekolanaukeen turvetuotantoalue ylittää pinta-alaltaan 150 hehtaaria. YVA-menettelyn tarkoitus on selvittää ne hankkeen ympäristövaikutukset, jotka ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Hankkeesta vastaava arvioi hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja siitä saamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä kokoaa arvioinnin tulokset arviointiselostukseen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä YVA-asetuksessa esitettyjen sisällöllisten vaatimusten pohjalta. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli Mikonkatu 3 ja Mikkeli

2 ESAELY/23/07.04/2010 2/25 YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa ja muiden kannanotot hankkeesta vastaavalle. YVA-arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi hankkeen edellyttämiä lupia käsiteltäessä. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, kun tuotantoalue on yli 10 hehtaaria, tarvitsee ympäristöluvan. Pekolanaukeen turvetuotantoalue tarvitsee ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000, 28 (YSA 169/2000, 1 7d)) mukaisen ympäristöluvan. Turvetuotantoalueelle mahdollisesti rakennettavat rakennukset tarvitsevat rakennusluvan. Turvetuotantoalueelle ei ole esitetty voimassa olevassa maakuntakaavassa erityistä käyttötarkoitusta, mutta suunnitellun turvetuotantoalueen vaikutusalueella on useita voimassa olevia kuntakaavoja: Rautjärven rantayleiskaava, hyväksytty (käsittää mm. järvet Pukala, Tihmas, Luikujärvi, osan Saarijärveä ja Rautjärven) Luonterin rantaosayleiskaava, vahvistettu Luonterin rantayleiskaava, vahvistettu Raudanniemen rantakaava, hyväksytty Tietin rantakaava, hyväksytty Kärmeniemen rantakaava, hyväksytty Kannusvuoren ja Kotaniemen rantakaava, hyväksytty Siikasaaren rantakaava, hyväksytty Loukionmyllyn yleiskaava, hyväksytty Hanhijärven-Saarijärven rantayleiskaava, vahvistettu 2001 Kangasjärven rantayleiskaava, vahvistettu Etelä-Savon maakunnan alueen ympäristönsuojelulain mukaiset lupahakemukset käsittelee Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Hankkeen tarvitseman ympäristöluvan hakeminen voidaan aloittaa heti kun ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää hankkeen ympäristölupahakemusasiakirjoihin. Ympäristölupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hanke ja sen vaihtoehdot Pekolanaukeen turvetuotantohankkeen tarkoituksena on energiaturpeen tuotanto teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Arviointiohjelman mukaan hankealueelta tuotetaan energiaturvetta Mikkelissä sijaiseville voimalaitoksille ja ympäristöturvetta hankealueen lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteiden imeytykseen ja maanparannukseen. Hankkeen tarkoituksena on turvata energiaturpeen saanti. Pekolanaukeen suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan rajalla Virankylän ja Kummunkylän välisellä alueella eli noin 25 km pohjoiskoilliseen Mikkelin keskustasta ja 20 km länteen Juvan keskustaajamasta. Alue koostuu 3 lohkosta (Kurjenlammisuo-Heinäsuo, Linjasuo-Pekolanaukee-Nestorinaukee ja Palokankaansuo). Hankealueen yhteispinta-ala on 170,9 hehtaaria auma-alueineen. Hankealue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja siellä 3. jakovaiheen Pekurilanjoen valuma-alueeseen

3 ESAELY/23/07.04/2010 3/25 (04.167). Kuivatusvedet johdetaan Koivupuron, Halmelamminjoen ja Kummunjoen kautta Pärejokeen, joka laskee Pukalanlammen, Tihmaksen ja Luikujärven kautta Pekurilanjokeen ja sitä kautta Rautjärveen sekä edelleen Saimaaseen. Suunniteltu tuotanto jatkuisi noin vuoteen 2040 saakka. Arviointiselostuksessa on tutkittu seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta lainkaan Vaihtoehto 1: hanke toteutetaan koko tuotantokelpoisella alueella (tuotantopinta-ala 170,9 ha) Vaihtoehto 2: hanke toteutetaan siten, että luonnontilaiset suoalueet jätetään turvetuotannon ulkopuolelle (tuotantopinta-ala 118,4 ha) Arviointityössä on esitelty Pekolanaukeen hankealueen vesienkäsittelymenetelmänä sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavat rakenteet sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat ja kolme pintavalutuskenttää. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostus on ollut nähtävillä virka- tai aukioloaikoina Juvan kunnanvirastossa ja Mikkelin kaupungin yhteispalvelupisteessä sekä Etelä-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Arviointiselostuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kuuluttamalla siitä Juvan kunnan, Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitustauluilla sekä julkaisemalla kuulutus seuraavissa sanomalehdissä: Länsi-Savo, Itä-Savo ja Juvan Lehti. Arviointiselostuksesta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipiteet Etelä-Savon ELY-keskukseen mennessä. Hankkeen ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen esittelytilaisuus pidettiin klo alkaen Kotileipomo Siiskosen myymälässä Nuutilanmäellä Juvalla. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Arviointiselostuksesta toimitettiin yhteysviranomaiselle 13 lausuntoa ja annettiin 7 mielipidettä, joista viidessä oli useita allekirjoittajia. Osa mielipiteistä kirjattiin ylös esittelytilaisuuden yhteydessä tilaisuudesta laadittuun pöytäkirjaan. Lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö on esitetty seuraavissa lausuntojen tiivistelmissä. Juvan ympäristölautakunnan (Rantasalmen kunta, yhteislautakunta) lausunto saapui ja Mikkelin kaupunginhallituksen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunto on otettu käsittelyyn yhdessä muiden lausunnonantajien kanssa. Tiivistelmät saapuneista lausunnoista Museovirasto toteaa lausuntonaan, ettei hankkeella ole vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön eikä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Museovirastolla ei siten ole huomauttamista turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen.

4 ESAELY/23/07.04/2010 4/25 Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue esittää lausunnossaan, että ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa on otettu melko hyvin huomioon Itä-Suomen lääninhallituksen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esittämät kommentit. Havainnollistavia karttoja on laadittu pölyn ja melun leviämisestä ja asutuksen sijainnista näillä alueilla. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on selvitetty kyselyiden ja haastattelujen avulla. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue viittaa arviointiselostuksen kuvaan 9. sosiaalisten vaikutusten kyselyalueesta, jossa Kalvitsan kylä on rajattu kyselyalueen ulkopuolelle. Aluehallintovirasto katsoo, että Kalvitsan kylä olisi pitänyt sisällyttää kyselyalueeseen, koska Kalvitsa sijaitsee kuljetusreitin varrella. Liikenneturvallisuus on tärkeä ihmisiin kohdistuva vaikutus, minkä vuoksi kysely olisi pitänyt lähettää kuljetusreitin varrella asuville. Haastattelutuloksia ei ole esitetty erikseen arviointiselostuksessa. Puutteena voidaan pitää myös sitä, että muita häiriintyviä kohteita kuin pysyvää ja loma-asutusta ei ole selvitetty arviointiselostuksessa kartoilla. Lausunnossa todetaan, että tuotannossa olevien turvesoiden liikenteen yhteisvaikutustarkastelu (liikenneturvallisuus) olisi ollut tarpeen, koska turpeen kuljetukset eri soilta tapahtuvat osittain samoja teitä pitkin ja koska turvesuot sijaitsevat asutuilla alueilla. Myös melun ja pölyn yhteisvaikutuksia olisi voinut tarkastella. Hankealueen lähettyvillä tuotannossa olevien turvesoiden (Lintusuo, Viransuo, Huppionsuo, Koivulamminsuo, Karjalansuo) sijainnit olisi yhteisvaikutusten arvioinnin johdosta pitänyt esittää myös kartalla. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue toteaa, että melun ja pölyn ihmisiin kohdistuvia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei ole arvioitu ollenkaan, vaikka turvetuotannon tuotantoaika saattaa olla vuotta. Arviointiselostuksesta ei selviä ovatko paikalliset sosiaali- ja terveysviranomaiset osallistuneet vaikutusten arviointiin. Seurantaohjelmaan tulisi sisällyttää vesistökuormituksen seurannan lisäksi myös melun ja pölyn seuranta hankealueen ympäristössä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen liikennevastuualue toteaa, että turpeen kuljetusreitillä (yhdystie yhdystie 4591-kantatie 72) yhdystielle Loukee (Vehmaskyläntie) mahdollisesti tarvittava rakenteen parantaminen on tarpeen tuoda esille turvehankkeen taloudellisissa vaikutuksissa. Nykyisen niukan tienpidon rahoituksen takia turvetuotannon kuljetustarpeilla pitäisi pystyä luomaan perusteet hakea myös erillisrahoitusta soratieosuuden kunnostukseen. Soratiestön kelirikko-ongelma tulee näkymään ja korostumaan ilmastomuutoksen takia jatkossa myös talvisin, jolloin turvekuljetukset pääosin tapahtuvat. Lisääntyvä raskasliikenne tulee kuormittamaan eniten pintakelirikoista kärsivän yhdystien (Vehmaskyläntie) 2 km soratieosuutta. Onnettomuusriskin on todettu lisääntyvän raskaanliikenteen kasvun myötä etenkin poikkileikkaukseltaan kapeilla yhdystieosuuksilla, mitä korostaa kuljetusten painottuminen pimeään aikaan. Selostuksessa esitettyjen nopeusrajoitusten alentamistarpeet liikennevastuualue selvittää normaalissa, nopeusrajoituspäätöksistä tehtävässä käsittelyssä. Etelä-Savon maakuntahallitus toteaa lausuntonaan, että Pekolanaukeen turvetuotantoalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa ( seutukaava muuttui maakuntakaavaksi maankäyttö- j a rakennuslain siirtymäajan loputtua) maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alue rajautuu Kurjenlamminsuon perustettuun luonnonsuojelualueeseen. Tuotantoalueen vedet johdetaan Halmelammen kautta Pärejokeen ja edelleen Pekurilanjo-

5 ESAELY/23/07.04/2010 5/25 keen. Pärejoki ja Pekurilanjoki ovat maakuntakaavassa kalataloudellisesti arvokkaita vesistöjä (kav). Merkinnällä osoitetaan kalataloudellisesti arvokkaita puroja ja jokia, joilla tulisi välttää sellaisia vesistön luonnontilaa ja veden laatua muuttavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat haitallisesti alueen kala- ja rapukantoihin. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa ei enää osoiteta kalataloudellisesti arvokkaita vesistöjä. Turvetuotannon osalta on kaavaselostuksessa esitetty arvio 3. jakovaiheen vesistöalueittain turvetuotannon lisäyksen vesistövaikutuksista eli siitä, kuinka paljon vesistöalue kestää lisäkuormitusta ilman, että sillä on merkittävää vaikutusta veden laatuun. Pekurilanjoen valuma-alueen (04.167) on arvioitu kestävän 100 hehtaarin turvetuotannon lisäyksen. Etelä-Savon maakuntaliitto esitti arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että arvioitavia vaihtoehtoja tulisi olla enemmän kuin vain hankkeen toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen. Tämä siksi, että suunniteltuun tuotantoalueeseen kuuluu luonnontilaisia suoalueita ja 170,9 hehtaarin turvetuotannon lisäys on enemmän kuin maakuntakaavassa on arvioitu Pekurilanjoen valuma-alueen kestävän uutta kuormitusta. Arviointiselostuksessa onkin arvioitu myös toista vaihtoehtoa eli hankkeen osittaista toteuttamista, jolloin luonnontilaiset suoalueet jäisivät tuotannon ulkopuolelle. Samalla tuotantoalue supistuu 118, 4 hehtaariin. On erittäin hyvä, että arviointiselostuksessa on käsitelty myös hankkeen osittaista toteuttamista. Vaihtoehdon 2 rajausta voisi kuitenkin vielä supistaa siten, että Pekolanaukeen ja Pitkäkankaan välissä oleva kapea kaistale samoin kuin Kurjenlamminsuon suojelualueen itärajaan liittyvä kaistale jäisi ottotoiminnan ulkopuolelle. Nyt vaihtoehdon 2 rajaus jättää pois vain täysin ojittamattomat alueet. Rajaus tulisi määritellä luonto-olosuhteiden, ei pelkästään ojitustilanteen mukaisesti. Samalla lähestytään maakuntakaavan mukaista valuma-alueen enimmäisturvetuotantoalaa ja sallittua kuormitusta. Ympäristöselostuksessa on kattavasti käsitelty turvetuotantoalueen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Myös maakuntakaavaa koskeva teksti on saatettu ympäristöselostuksessa ajantasalle ja maakuntakaavavaraukset on esitetty hyvin. Alueen nykytilan kuvausta on tarkennettu arviointiohjelmaan verrattuna. Hankealueelta tavattiin melko laaja-alaisena kahta Etelä-Suomessa vaarantuneeksi arvioitua suotyyppiä, yhtä vaarantunutta suotyyppiä sekä yhtä silmälläpidettävää suotyyppiä. Luontovaikutusten osalta arvioidut vaihtoehdot eroavat toisistaan merkittävästi. Ympäristöselostuksen mukaan vaihtoehdon 1 mukaisella tuotannolla olisi todennäköisesti vaikutusta myös hankealueen pohjoispuoliseen Kurjenlamminsuon suojelualueeseen. Koska hankerajaus ulottuu kiinni suojelualueeseen sekä 1- että 2-vaihtoehdoissa, kohdistuu suojelualueen linnustoon vaikutuksia melun muodossa molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdon 1 vesistövaikutukset ovat noin 30 % suuremmat kuin vaihtoehdon 2. Tällä voi olla suurikin merkitys vastaanottavien vesistöjen veden laatuun, sillä Pekurilanjoen vesistöalueen vesistöjen vedenlaatu on tällä hetkellä tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä ympäristöselostus tukee sitä johtopäätöstä, että turvetuotantoa ei tulisi ulottaa Pekolanaukeen tuotantoalueen kokonaisuuden luonnontilaisiin osiin (Kurjenlamminsuo, Pekolanaukee). Maakuntakaavassa Pekurilanjoen valuma-

6 ESAELY/23/07.04/2010 6/25 alueelle määritelty uuden turvetuotannon 100 ha:n enimmäismäärä ei myöskään ylity niin paljon vaihtoehdossa 2 kuin vaihtoehdossa 1. Joka tapauksessa suppeammankin vaihtoehdon mukainen turvetuotantoalue on Etelä-Savon olosuhteisiin nähden keskimääräistä suurempi. Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteaa lausunnossaan antaneensa Etelä-Savon TE-keskuksena (nyk. Etelä-Savon ELY-keskus/kalatalous) Pekolanaukeen arviointiohjelmasta lausunnon , johon haluaa viitata edelleen ja uudistaa siinä esittämänsä, mutta tuo lisäksi esille seuraavaa. Valuma-alueen vedet ovat jo luonnostaan reheviä ja niitä kuormittavat sekä maa- ja metsätalouden hajakuormitus että olemassa oleva turvetuotanto. Reitin alaosassa on Etelä- Savon virtavesien kunnostusohjelmassa määriteltyjä maakunnallisesti arvokkaita virtavesiä ja keskiosassa paikallisesti arvokkaita virtavesiä. Taimenen on todettu selviävän näissä vesissä ja tulevaisuudessa virta-alueita tullaan kunnostamaan. Luikujärvessä on kohtalainen muikkukanta, huolimatta järven veden tummasta väristä. Tämä osoittaa, että veden laatu ei nykyisellään ole erityisen huono, vaikka vesi on ravinteikasta ja tummaa. Koko reittiä tulee tarkastella kokonaisuutena ottamalla huomioon olemassa oleva turvetuotanto ja muutkin kuormittavat tekijät. Pahimmillaan Pekolanaukeelta tulevat kuivatusvedet voisivat lisätä alapuolisen vesistön kuormitusta merkittävästi. Edellä olevaan ja aiemmin antamaansa lausuntoon viitaten Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen katsoo, että kalatalouden kannalta ei Pekolanaukeen turvetuotannolle ole edellytyksiä eli 0-vaihtoehto on ensisijainen ja paras. Muiden vaihtoehtojen toteuttamiselle ei ole edellytyksiä. Näiden vaihtoehtojen uudelleen tarkastelu edellyttäisi laajempien ja tarkempien selvitysten tekemistä aina reitin alaosille saakka. Metsäkeskus Etelä-Savo toteaa lausunnossaan, että Pekolanaukeen turvetuotantoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty laajasti hankkeen aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön. Kun alueen soisen maaperän vuoksi valuma-alueella on ennestään runsaasti metsäojitettuja alueita ja turvesoita, joilla on ollut heikentävää vaikutusta vesistöihin, on ymmärrettävää, että alueella ollaan huolestuneita vähäisistäkin kuormitusta lisäävistä hankkeista ja niiden vaikutuksesta asumiseen ja muihin elinkeinoihin mukaan lukien metsätalouden harjoittaminen koko Pekurilanjoen valuma-alueella. Metsäkeskus Etelä-Savo toteaa, että hankkeen vaikutuksia vesien laatuun on arvioitu laajasti, mutta arviointiselostuksen tiedon tulkintaa vaikeuttaa se, että vaikutuksia on laskettu monessa kohdin Pohjois-Pohjanmaan alueen keskimääräisillä ominaiskuormitusluvuilla, vaikka arviointiselostuksessa todetaan, että paikalliset Rajasuon ja Huppionsuon ominaiskuormitusten arviot ovat selvästi suurempia. Metsätalouden ominaiskuormituslukujen laskennassa olisi voinut käyttää uusimpia Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa - tutkimushankkeessa saatuja lukuja. Lausunnossa todetaan, että selostuksesta ei ilmene tarkempia tietoja pintavalutuskenttien sijainnista ja niiden aiemmasta ojitustilanteesta, joilla on vaikutusta pintavalutuskenttien toimivuuteen. Arviointiselostuksessa pintavalutuskenttien puhdistustulokset on arvioitu

7 ESAELY/23/07.04/2010 7/25 ojittamattomien pintavalutuskenttien sulan maan aikaisten tarkkailu- ja tutkimustulosten perusteella. Arviointiselostuksessa 0-vaihtoehdon arvioinnissa on todettu, että todennäköisesti alueella tehtäisiin kunnostusojituksia. Metsäkeskus Etelä-Savon lausunnossa todetaan, että alueella on kuitenkin ojittamattomia soita ja ojitetutkin suot ovat karuja, joten niiden ojittaminen tai kunnostusojittaminen on epätodennäköistä. Lähes kaikki metsänomistajat ja metsätalouden toimijat ovat mukana metsäsertifioinnissa, ja siten he ovat sitoutuneet, ettei luonnontilaisten soiden ojituksia tehdä eikä kunnostusojiteta alueita, joilla ojituksella ei ole ollut puuston kasvua selvästi lisäävää vaikutusta. Erityisesti otetaan huomioon uhanalaiset suotyypit ja niiden luonnontilan palauttamisen mahdollisuudet. Lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa on varsin vähän annettu painoa maakuntakaavan arviolle turvetuotannon lisäyksen enimmäismäärälle valuma-alueittain. Vaikka maakuntakaava ei estäkään uusien turvetuotantoalueiden lupien saamista, on maakuntakaava yhteistyöprosessin perusteella syntynyt näkemys erilaisten intressien yhteensovittamisesta ja kehityssuunnista. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta toteaa, että hanketiedot (kuvaus, tarkoitus, tarve, kokonaisuus, elinkaari, selvitys ympäristöstä), vaihtoehtojen käsittely, ympäristön selvitykset ja vaikutusselvitykset on ohjelmassa esitetty terveydensuojelun kannalta riittävässä laajuudessa. Terveydensuojeluviranomainen tarkasteli selostusta ihmisiin kohdistuvien terveydellisten vaikutusten osalta pois lukien psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää vesistöjen tarkkailuohjelmat. Siihen tulisi lisätä kalojen (hauki) elohopeapitoisuuden määritys lähimmistä vesistöistä tuotantoaikana kahden vuoden välein ja vuoden kuluttua tuotannon lopettamisesta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta katsoo, että hankealueella olevien yksityiskaivovesien laadun seuranta tulisi liittää tarkkailuohjelmaan hankkeesta johtuvien mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Pölyn- ja meluntorjuntatoimet tulee toteuttaa ohjelmassa esitetyn mukaisesti lähialueen asukkaiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto / terveysvalvonta haluaa lupavaiheessa lausunnonanto mahdollisuuden ja tiedoksi seurantutkimustulokset erikseen tai vuosiraportin yhteydessä. Mikkelin kaupunki, Ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että suunnitellulla turvetuotantoalueella esiintyy melko laaja-alaisena kahta Etelä-Suomessa vaarantuneeksi arvioitua suotyyppiä (lyhytkorsinevat ja rämeet), yhtä vaarantunutta suotyyppiä pienialaisena laikkuna (sarakorpi) sekä yhtä silmälläpidettävää suotyyppiä (tupasvillaräme). Kurjenlamminsuon ja Pekolanaukeen ojittamattomilla suoalueilla on tärkeä merkitys myös usean EU:n lintudirektiivin (70/409/ETY) tärkeänä pidettävän lajin kuten mm. kurjen, kapustarinnan, liron ja sinisuohaukan pesimäalueena sekä teeren ja metson soidinalueena. Näiden luonnontilaisten suoalueiden ottaminen turvetuotantokäyttöön tuhoaisi kokonaisuudessaan alkuperäisen suoekosysteemin ja aiheuttaisi siten ympäristönsuojelulain 42.n 4) kohdassa tarkoitetun kielletyn seurauksen eli erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, jota ei voida lupamääräyksilläkään välttää. Vaihtoehto 1 ei näin ole hyväksyttävissä. Kurjenlamminsuon eteläosa on arviointiselostuksen mukaan keidassuo

8 ESAELY/23/07.04/2010 8/25 yhdistymä; tosin hyvin matala, sillä inventoidusta eteläosastaan suo viettää hyvin loivasti etelä-kaakon suuntaan. Jotta varmistetaan, ettei turvetuotannosta aiheudu luonnontilaisten suoalueiden vesitaloudelle haitallisia muutoksia tulisia vaihtoehdon 2 tuotantoalaa supistaa jättämällä 50 metrin suojavyöhykkeen luonnontilaisiin suoalueisiin nähden. Maisemallisista syistä esitetään Kurjenlamminsuon länsi-, luoteis-, ja eteläpuolella sijaitsevien alueiden jättämistä turvetuotannon ulkopuolelle. Ympäristölautakunnan esitys supistetusta vaihtoehdosta 2 on lausunnon liitteenä. Turvetuotantoalueilla tulee luonnollisesti käyttää parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikka sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Mikkelin kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että voimassa olevassa seutukaavassa hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Luoteiskulmassa suunniteltuun turvetuotantoalueeseen rajautuu Mikkelin lääninhallituksen päätöksellä vuonna 1989 luonnonsuojelualueeksi perustettu Kurjenlamminsuo. Alue on nykyään Mikkelin kaupungin omistuksessa ja merkitty seutukaavassa SL 451 merkinnällä muutoin alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Mikkelin kaupunginhallituksen mielessä ympäristövaikutusten arviointiselostus tukee sitä johtopäätöstä, että turvetuotantoa ei tulisi ulottaa Pekolanaukeen tuotantoalueen kokonaisuuden luonnontilaisiin osiin (Kurjenlamminsuo, Pekolanaukee). Maakuntakaavassa Pekurilanjoen valuma-alueelle määritelty uuden turvetuotannon 100 ha:n enimmäismäärä ei myöskään ylity niin paljon vaihtoehdossa 2 kuin vaihtoehdossa 1. Joka tapauksessa suppeammankin vaihtoehdon mukainen turvetuotantoalue on Etelä-Savon olosuhteisiin nähden keskimääräistä suurempi. Vaihtoehdon 2 tuotantoalaa tulisi edelleen supistaa jättämällä 50 metrin suojavyöhyke luonnontilaisiin suoalueisiin nähden. Maisemallisista syistä esitetään Kurjenlamminsuon länsi-, luoteis-, ja eteläpuolella sijaitsevien alueiden jättämistä turvetuotannon ulkopuolelle. Kaupungin hallitus korostaa, että vaihtoehto 2 tuotantoalaa tulee supistaa jättämällä 50 metrin suojavyöhyke luonnontilaisiin alueisiin nähden. Maisemallisista syistä kaupunginhallitus esittää Kurjenlamminsuon länsi-, luoteis- ja eteläpuolella sijaitsevien alueiden jättämistä turvetuotannon ulkopuolelle. Juvan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta (Rantasalmen kunta, yhteislautakunta) toteavat lausunnossaan: LUONNONTILAISET SUOT JA SUOJELUALUE: Vaihtoehdon 1 mukaiseen tuotantoalaan sisältyvät kaksi laaja-alaista luonnontilaista suoaluetta: Kurjenlammin 33 hehtaarin ojittamaton alue sekä Pekolanaukeen 24 hehtaarin vastaava alue. Kurjenlammin ottaminen turvetuotantoon saattaa selostuksen mukaan vaarantaa välittömästi pohjoispuolelle perustetun luonnonsuojelualueen (SL) luonnontilan. Näiden syiden takia vaihtoehtoa 1 ei voida pitää hyväksyttävänä. VESISTÖT: Vesistövaikutukset ovat selvästi merkittävin turvetuotannon ympäristöön aiheuttamista haitoista. Pekolanaukeen vesistövaikutukset kohdistuvat lähes kokonaan Juvan puolelle. Purkuvesistö on nykyisellään varsin kuormittunutta veden ollessa hyvin tummaa ja ravinteikasta. Lampi- ja järvialtaita reitillä alavirtaan mentäessä ovat Halmelampi-Pukala-

9 ESAELY/23/07.04/2010 9/25 Tihmas-Liukujärvi-Rautajärvi. Selostuksen mukaan vaikutukset ulottuvat enää hyvin lievänä Pekurilanjoen ja Rautjärven alueelle. Maakuntakaavan laadinnan taustatyönä on tehty selvitys eri vesistö-alueiden vesien kestokyvystä lisääntyvälle turvetuotannolle. Selvityksen mukaan Pekurilanjoen vesistöalueen on arvioitu kestävän 100 hehtaarin turvetuotantoalan lisäyksen. Vaihtoehto 1:n mukaan lisäala olisi 170 hehtaaria ja VE 2:n mukaan 118 hehtaaria molempien vaihtoehtojen ylittäessä arvioidun kestokyvyn. Lisäksi Pekurilanjoen valuma-alueella on vireillä Pieni-Huppion tuotantoalueen (53 ha) lupa: Vapo Oy on valittanut KHO:lle, koska Itä-Suomen ympäristölupavirasto (nyk. AVI) ja edelleen Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt Vapo Oy:n ko. lupahakemuksen. KAAVATILANNE: Yllä aiemmassa tekstissä mainitut järvet kuuluvat ja/tai rajautuvat Rautjärven rantayleiskaavan alueeseen sekä johtavat valumavedet Pekolanaukeen alueelta aina Saimaaseen saakka. Rautjärven rantayleiskaavassa, joka on vahvistunut vuonna 2001 merkittävä, järville on olemassa olevien rakennuspaikkojen lisäksi osoitettu määrä uusia rakennuspaikkoja, joista enää osa on vielä rakentamattomia. Voidaankin todeta, että edellä mainituille vesistöille kohdistuu merkittävää virkistyskäyttöpainetta jo nykyisellään. Turvetuotannon vesiä heikentävä vaikutus on siten ristiriidassa kaavan osoittaman maankäytön kanssa. Ylimpänä vesireitillä olevat Halmelampi ja Pukala sekä mahdollisesti Tihmaskin ovat jopa vaarassa pilaantua, kun otetaan huomioon niiden nykyinen heikko tila. ARVOKKAAT KALAVEDET: Voimassa olevassa maakuntakaavassa (seutukaava-nimellä saakka) kalataloudellisesti arvokkaiksi kalavesiksi on merkitty Pärejoki ja Pekurilanjoki (vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa merkintää ei enää ole). Arviointiselostuksessa on todettu, että arvokkaita kalavesiä ovat ELY-keskuksen kalatalousviranomaisten mukaan Tihmaksen ja Luikujärven välinen Alajoki (taimenta esiintyy) sekä Luikujärven ja Rautjärven välinen Pekurilanjoki. Molemmat ovat myös maakunnan kunnostettavien virtavesien listalla. Arviointiselostuksen vaikutusselvitystä ei ole ulotettu Rautjärven alapuolisille koskiosuuksille: niille nousee mm. järvitaimen Saimaasta ja näillä koskilla on melko vilkkaassa käytössä olevia kunnostettuja maksullisia koskikalastuspaikkoja. Tältä osin arviointisuunnitelma on puutteellinen ja liian suppea eikä ulotu riittävän kauas. MUUTA: Vesistövaikutuksia käsittelevillä sivuilla on virheellisesti mainittu Syysjärvi, pitäisi olla Rautjärvi (esim. sivut ja taulukot 24 ja 25). YHTEENVETO Turvetuotannon positiiviset vaikutukset elinkeinoihin ja työllisyyteen arvioidaan melko pieniksi, kun taas tuotannon aiheuttamat haitat vesistöihin ja tätä kautta asutuksen ja lomaasutuksen virkistyskäyttömahdollisuuksiin sekä kalastoon ja kalastukseen ovat huomattavat etenkin reitin yläosissa. Purkuvesistö on arviointiselostuksen mukaan jo nyt eri kuormituslähteiden takia heikossa kunnossa eikä siten turvetuotannon aloittamiselle Pekolanaukeella ole riittäviä perusteluita.

10 ESAELY/23/07.04/ /25 Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri toteaa lausunnossaan, että hankealueeseen sisältyvät suotyypit on selvitetty hyvin. Kasvillisuusselvitys on tehty asiantuntevasti, samoin linnustoselvityksessä on havaittu runsaasti huomionarvoisia ja Etelä-Suomessa taantuneita lajeja, vaikka pesimälinnustoa ei olekaan kattavasti selvitetty. Sen sijaan alueella esiintyvistä selkärangattomista lajeista ei selostuksessa ole mainintaa. Erityisesti hankealueen alapuolisen vesistön lajisto olisi tullut selvittää. On mahdollista, että turpeenoton ennestään aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta vesistössä esiintyy hankkeen arvioinnin kannalta huomionarvoista lajistoa. Selvitys tulisi tehdä ennen varsinaisen ympäristöluvan hakemista. Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri toteaa, että osa suunnitelluista turpeenottoalueista rajoittuu suoraan luonnontilaisiin alueisiin ja myös Kurjenlamminsuon luonnonsuojelualueeseen. Turpeenoton yhteydessä tapahtuvan kuivatuksen vaikutuksia luonnontilaisten alueiden hydrologiseen tilaan ei ole arvioitu. Etelä-Savon maakuntakaavassa Pekurinlanjoen valuma-alueen on arvioitu kestävän 100 ha turpeenottoalan lisäyksen, jonka 2- vaihtoehtokin selvästi ylittää. Laskentaperusteet tosin eivät ole tiedossa. Laajemmin turpeenotto vaikuttaa lisäävästi kasvihuonekaasujen määrään ja hiilipäästöihin. Laskelmat hankealueen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksista tässä suhteessa tulisi liittää YVAarviointiselostukseen. Mikkelin kalastusalue pitää arvioinnissa esitettyä 0-vaihtoehtoa parhaana vesistölle, kalastolle ja kalastukselle. 2-vaihtoehto on parempi kuin 1-vaihtoehto vähäisempien vesistövaikutusten vuoksi. Lausunnossa todetaan, että selvityksestä käy ilmi, että parhaimmillaankin esitetyillä menetelmillä saadaan kiintoaineksesta ja ravinteista poistettua vain %. Kun olosuhteet eivät ole optimaaliset, niin puhdistusteho on vielä tätäkin heikompi. Erityisesti kevätaikaan, jolloin vettä on runsaasti ja maa mahdollisesti vielä jäässä, puhdistustehon voidaan katsoa olevan lähellä nollaa. Vesistökuormitus on lisäksi suurinta toimintaa aloitettaessa. Mikäli toiminta aloitettaisiin joko 1 tai 2 vaihtoehdon mukaan, tulee alueelta tulevat vedet puhdistaa myös kemiallisesti em. toimien lisäksi. Lausunnossa todetaan, että tuotannon käynnistyminen 1 vaihtoehdon mukaisesti nostaisi alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta merkittävästi. Rautjärveen tuleva kuormitus vähintäänkin nelinkertaistuisi nykyisestä. Käynnistysvaiheessa kuormitus voi olla jopa kahdeksankertainen nykytilanteeseen verrattuna. Nyt esitetyn turvetuotantoalueen alapuoliset vedet ovat laatuluokituksen mukaan pääosin tyydyttävässä tilassa. Lausunnossa viitataan selvitykseen, jonka mukaan esitetyn tuotantoalueen alapuolella on kaksi paikallisesti arvokasta virtavesikohdetta, jotka sopisivat taimenen lisääntymisalueeksi. Alueella on myös havaittu taimenia sähkökoekalastuksissa. Lausunnossa todetaan, että turvetuotantoalueelta tuleva kiintoaines peittää varmasti kaikki mahdolliset kutusoraikot, jolloin jo nyt vähäisten lohikalojen esiintyminen loppuisi kokonaan. Pohjaan kertyvä kiintoaines myös muuttaa pohjaeläimistön lajirakennetta, joka vaikuttaa kalojen mahdollisuuksiin elää alueella. Turvetuotantoalueelta tulevat vedet ovat myös happamia, joka myös vähentää kalojen viihtymistä alueella. Mikkelin kalastusalue toteaa, että turvetuotannon käynnistyminen lisäisi merkittävästi pyydysten limoittumista alapuolisessa vesistössä ja sitä kautta vaikeuttaisi kalastusta. Oletettavaa on, että kiintoaineksen lisääntyminen aiheuttaa makuhaittoja kaloihin erityisesti lämpimän veden aikana ja lisää riskiä kevättalvisiin happikatoihin. Rautjärvessä on nyky-

11 ESAELY/23/07.04/ /25 ään kohtuullinen kuhakanta, jonka hyödyntäminen heikkenisi, mikäli kaloihin tulisi makuvirheitä. Kiintoaineksen mukana vesistöön tulee myös raskasmetalleja mm. elohopeaa. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen moninkertaistaminen nykyisestä vaikuttaa varmasti myös kalastoon ja kalastukseen. Yhteenvetona Mikkelin kalastusalue toteaa, että turvetuotannon aloittaminen lisää merkittävästi alapuolisen vesistön ravinnekuormitusta ja heikentää veden latua. Toiminnan aloittamisesta on merkittävää haittaa kalastolle ja kalastukselle. Vesipuitedirektiivin mukaista vesistön hyvää tilaa ei tulla koskaan saavuttamaan, mikäli toiminta aloitetaan esitetyssä (vaihtoehto 1 tai 2) muodossa. Mikäli toiminta halutaan aloittaa, tulee ehdottomasti käyttää huomattavasti tehokkaampia veden puhdistusmenetelmiä. Tiivistelmä mielipiteistä: Pukalanjärven, Tihmaksen, Luikujärven alueen asukkaiden mielipide 1, 36 allekirjoitusta: Pekolanaukeen turvetuotantoalueen kuivatusvedet aiotaan johtaa alapuoliseen vesistöön, mikä on jo nyt kestämättömässä tilanteessa voimassa olevien hankkeiden ja toimintojen vuoksi. Joet ovat nykyisellään tulvaojia, joissa vesi virtaa korkean veden aikaan. Kaikki entiset vesialtaat, siis yläpuoliset suot ovat eri tavoin kuivatusten kohteina. Alueen vanhat metsät hakataan, suot ojitetaan kevein valtaojin, jopa vanhat rämeiköt tehdään tuottaviksi ojittamalla ja lannoittamalla. Alueen järvet ovat matalia, tällä hetkellä enimmäkseen vain asukkaille kauneusarvoja maisemassa. Vedenpinta vaihtelee tulvien ja juoksutusten mukaan. Humus, ravinteet ja myrkyt etenevät koko ajan. Uusilla menetelmillä eikä parhailla BAT-suotimilla saada jo olemassa olevia tuhoja vähenemään. Luikujärvestä on otettu vesinäytteitä vuodesta 1985 alkaen, Vapo on ruvennut ottamaan turvetta Karjalansuosta noin 1980 lähtien. Järven vedessä on korkeita pitoisuuksia typpeä ja fosforia sekä happikatoa. Vuonna 2008 on otettu Tihmaksesta vesinäytteitä, jotka ovat myös hälyttäviä. Tähän saakka suurin osa suovesistä on käsittääkseni juoksutettu Unijoen kautta Luikujärveen, ojien kautta Saarijärveenkin, jonka näytteitä on myös seurattu. Mielipiteemme on, että uusia turvetuotantolupia ei pidä antaa. Suot tulee saattaa ennalleen tukkimalla tehdyt laskuojat. Vapon pitää osallistua järven tilan ennallistamiseen, koska on kyse kohtuuttomasta haitasta. "Turpeen nosto ja poltto pitäisi lopettaa kokonaan mm. ilmastosyistä." "En kannata ennallistamista, muuten vaihtoehto 2 eli ojittamattomat suot jätetään suunnitelmasta pois." "Uusia turvelupia ei tule myöntää" "Eikö tämä järvien paskaaminen jo riitä, jos Vapo ei olisi valtion yritys, ei olisi mitenkään mahdollista" "Luijussa on muikkuja." Mielipide 2, 3 allekirjoitusta: Uusi turvetuotantohanke lisää päästöjä Pekurilanjoen valuma-alueelle. Olemme reitin varrella tekemässä vaikutuksista mielipidettämme.

12 ESAELY/23/07.04/ /25 Mielipide 3, 3 allekirjoitusta: Olemme Juvan kunnassa sijaitsevan Luikujärven rantamökin omistajia. Vastustamme turvetuotannon aloittamista Pekolanaukeella, koska alueen vesistöt pilaantuisivat. Kalastukselle tulee haittaa (verkot limoittuvat). Lisäksi Luikujärven vesi on ennestään jo niin humuspitoista ja ruskeaa, että turpeen nosto ei ainakaan vesitilannetta paranna, päinvastoin. Happikatoa on vedessä ja ravinnekuormitusta (fosfori, typpi, kiintoaine) jo tarpeeksi. Turpeen nosto aiheuttaa ilmastoon hiilidioksidipäästöjä. Turpeen kuljetuksesta tulisi liikennepäästöjä (pöly-, melu- ja rekkaliikennehaitat). Alueella on lisäksi hyöty- ja virkistyskäyttöä marjastusmaat katoaisivat (lakkaa, karpaloa, mustikkaa). Antaa vain soiden olla kaikessa rauhassa. Polttoaineeksi voin käyttää mieluummin puun kantoja, haketta ja risuja. Liitteenä lehtileike Helsingin Sanomista SLL Risto Sulkava "Valtionyhtiö Vapo vääristelee turvetietoa". Mielipide 4, 2 allekirjoitusta: Hankkeen välittömään vaikutusalueeseen kuuluu Halmelampi, jonka itärannalla heillä on kesämökki vuodesta Hankkeen suurimpana uhkana on veden humuspitoisuuden lisääntyminen, mikä todennäköisesti hävittäisi kalat, tekisi lammen uimakelvottomaksi ja kesämökin myyntiarvo laskisi huomattavasti. Muut luontoarvojen menetykset ovat vain arvattavissa. Olisi aiheellista arvioida hanketta erittäin kriittisesti. Halmelammen runsaat sieni- ja marjamaat ovat ojitusten, hakkuiden, myrkytysten ja soranoton vuoksi hävinneet melkein olemattomiin. Enää ei ko. alueella ole yhtään varaa luonnon pilaantumiseen. Mielipide 5, 2 allekirjoitusta: Vastustamme Kurjenlammin suon turvetuotantoa vesien laskemista Halmelammen kautta. Halmelammen veden happamuus on jo nyt suuri, kun suo-ojituksen vedet on laskettu suoraan Halmelampeen, sen pohjoisen rannat ovat pitkälti täynnä mutaa. Halmelampi ei kestäisi enää lisää kuormitusta. Jos vedet lasketaan sen kautta, on Halmelampi virkistysalueena mennyttä samoin kalastus. Me emme mitenkään hyväksy sitä, että tämä lampivesi liejuuntuu lisää ja vesi happamoituu. Siitä Jyväskylän yliopiston esitteestä ei kyllin selvästi tullut ilmi miten käy kalojen veden liejuuntumisesta; happamoitumisesta Halmelammessa. Mielipide 6, 1 allekirjoitus: Pekolanaukeen turvetuotantohankeen ympäristövaikutukset tulee olemaan kohtalokkaat Halmelammelle, joka ensimmäiseksi ottaa vastaan hankkeen perustamisvaiheessa ja kuivatusvaiheessa vesien mukana tuomat ravinteet ja kiintoaineet. Halmelammen vesi on runsaiden metsäojitusten vuoksi erittäin hapan, joten se ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta. Lammen rannalla on ympärivuotista ja mökkiasutusta, jolle lammen veden tila on tärkeä. Lammen kalakanta on suuressa vaarassa tuhoutua lammen edelleen happamoituessa. On hyvin todennäköistä myös, että lammen vesi saastuu siinä määrin, että se tulee uimakelvottomaksi. Vaarana on myös lammen umpeen kasvu siltä suunnalta, johon hankeen vedet tulevat, koska lampi on hyvin matala juuri siltä suunnalta. Esitän turvetuotantohankeen vesien ohjaamista kiertäen Halmelammen suoraan Halmelammen jokeen. Mielipide 7, 1 allekirjoitus: Vaikuttaa vesistöihin kielteisesti.

13 ESAELY/23/07.04/ /25 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja hankkeen tarkoituksesta. Hankekokonaisuuden ja siihen kuluvien toimintojen kuvaus on tehty tarkemmin kuin ohjelmavaiheessa, mutta yksityiskohtaiset tiedot tuotantosuunnitelmasta ovat edelleen puutteelliset ja kartta turvetuotantoalueesta, aumojen ja vesiensuojelurakenteiden sijainnista on vaikealukuinen mittakaavansa ja puutteellisten merkintöjen selityksen takia. Tuotantosuunnitelma puuttuu aineistosta ja samoin kuin tiedot alueiden käyttöönottojärjestyksestä, tehtävien ojitusten kokonaispituudesta ja turpeen ottosyvyyksistä. Myös arviointiprosessin suhde tuotantosuunnitelman laadintaan jää epäselväksi. Tarkempi tuotantosuunnitelma on esitettävä hankkeen jatkokäsittelyssä. Vesien käsittelymenetelmistä puuttuvat varautuminen tulvatilanteisiin, joiden ennakoidaan yleistyvän entisestään. Hankkeeseen liittyvien lupa-asioiden yhteydessä ei ole tuotu esiin arviointia vesilain mukaisen luvan tarpeesta vaikka pintavesiolosuhteet voivat muuttua esim. Halmelammen kiertävän vaihtoehdon osalta. Nykytilan eli 0-vaihtoehdon kuvaus arviointiselostuksessa on täydentynyt. Arviointiohjelmassa on esitetty arvio hankkeen toteuttamisaikataulusta. Hankkeesta vastaavan ja konsultin yhteyden pitoa yhteysviranomaiseen hanketilanteesta ja selvitysten riittävyydestä ei ole juurikaan ollut ohjelmavaiheen ja selostusvaiheen yleisötilaisuuksia lukuun ottamatta YVA- prosessin aikana. Riittävä yhteyden pito olisi saattanut lyhentää ympäristöselostuksesta nyt puuttuvien selvitysten listaa. Arviointiselostuksessa on esitetty hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin ja mainittu tiedossa olevat lähisuoalueiden turvetuotantoon liittyvät suunnitelmat samalla valuma-alueella. Arviointiselostuksessa on mainittu seutukaavan kalataloudellisesti arvokkaat vesistöt ja maakuntakaavan turvetuotannon lisäystä koskeva arvio kyseisen valumaalueen lisäkuormituksen sietokyvystä. Etelä-Savoon on laadittu maakuntakaava korvaamaan vanha seutukaava. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan , minkä jälkeen se on ollut ympäristöministeriön vahvistettavana (vahvistunee vuoden 2010 kesällä). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti alkaen vanha seutukaava toimii maakuntakaavana, kunnes ministeriö saa vahvistettua uuden maakuntakaavan. Maakuntakaavassa Remojärven kylässä on kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue ma (sijaitsee Tihmaksen länsirannalla). Selvityksestä puuttuvat paikallisesti arvokkaista perinnebiotoopeista ja -maisemista Latvaselän haka (Mikkeli) ja Koukkuvuoren laidun (Juva). Liikenneselvityksessä ei ole otettu huomioon saman tieverkon kautta kulkevia muita turvekuljetuksia ja turvekuljetusten yhteysvaikutukset sekä alapuolisen vesistön (ranta)yleiskaava tilanne ja tuotantoalueen läheisten perinnemaisemien tiedot on täydennettävä hankkeen jatkokäsittelyä varten. Vaihtoehtojen käsittely Yhteysviranomainen kiinnitti huomiota arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa siihen, että arvioitavien vaihtoehtojen rajauksen perustelut puuttuvat eikä niitä ole selostukseenkaan lisätty. Selostuksessa on käsitelty hankkeen osittain toteuttamisen mahdollisuus, siten että luonnontilaiset osa-alueet on jätetty pois tuotantosuunnitelmasta. Kurjen-

14 ESAELY/23/07.04/ /25 lamminsuon luonnonsuojelualueelle eikä ojittamattomille suoalueille ole varattu tai selvitetty tarvittavaa suojavyöhykettä luonnonsuojelualueen vesitalouden turvaamiseksi. Perustelut vaihtoehtojen rajaukselle tulee esittää hankkeen jatkokäsittelyn yhteydessä. Vaihtoehtojen käsittelyyn suositeltu uusi vaihtoehto (2), jossa esitetty hanke toteutettaisiin vain osittain, on lisätty arviointiselostukseen. Vesistövaikutuksien tarkasteltu valumaaluekohtaisessa kokonaistarkastelussa Koivulamminsuo on välillä mukana ja välillä ei. Tarkastelussa on huomioitu vaihtoehdolla 2 maakuntakaavan taustaselvitys turvetuotantopinta-alan 100 ha:n käyttöönottomahdollisuudesta ottaen huomioon alapuolisten vesistöjen sietokyky, sillä edellytyksellä ettei Pekurilanjoen valuma-alueelle tule uutta tuotantoa. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan ole riittävästi selvitetty sitä, että kestävätkö alapuoliset vesistöt ja kalasto Pekolanaukeen turvetuotantoalueen pitkäaikaisen (30 vuotta) kuormituksen valituilla vaihtoehdoilla 1 tai 2, vaikka vesien puhdistukseen sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä. Lisäksi ympäristöselostuksessa ei ole tutkittu arviointiohjelmassa pyydettyä vaihtoehtoista tuotantoalueen kuivatusvesien purkureittiä esim. Halmelammen ja Halmelammenharjun kiertävää vaihtoehtoa Pärejokeen. Jatkosuunnittelussa on vaihtoehtoiset vesienjohtamisreitit on selvitettävä ja perusteltava tehtävä ratkaisu vesien johtamisesta alapuolisiin vesistöihin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Valuma-aluekohtainen kokonaistarkastelu on tarkistettava puuttuvien tuotantopinta-alojen osalta. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi PINTA- JA POHJAVEDET Hankkeen vaikutukset pohjavesiin ja vedenottoon on selvitetty. Yksityiskaivojen veden laatuun hankkeella ei ole vaikutusta. Yksityiskaivojen veden käyttömäärät ovat vähäisiä. Yleisesti tarkasteltava alue on hankala vesiensuojelullisesti koska alue sijaitsee Pekurilanjoen 3. jakovaiheen valuma-alueen latvaosissa ja turvetuotantovesiä vastaanottavat alueen järvet, lammet ja joet ovat pieniä ja turvetuotantoalueet muodostavat näin suhteellisen merkittävän osan niiden valuma-alueesta. Kaikki suunnitellun tuotantokokonaisuuden vedet vastaanottavat latvajoet ja lammet ovat nykyisellään suhteellisen kuormitettuja. Alueen järvistä ja joista kriittisimpiä kuormituksen kannalta ovat Kurjenlamminsuon ja Linjasuon-Pekolanaukeen- Nestorinaukeen tuotantovedet ensin vastaanottavat Koivupuro sekä Halmelampi ja toisaalta Halmelammen jälkeinen Halmelammenjoki, Palokankaansuon vedet vastaanottava Kummunjoki, Pärejoki ja alapuolella edelleen Pukalanjärvi sekä Tihmas. Järvien ja lampien sekä jokien vedenlaatu vaihtelee valuma-alueen latvavesinä voimakkaasti vuodenajasta sekä vesivuodesta/tilanteesta riippuen. Halmelammen ympäristössä on pienialainen lajittuneen maalajin alue (pienehkö pitkittäisharju), jota ei ole kuitenkaan luokiteltu pohjavesialueeksi. Lampeen muodostuvan pohjaveden määrää voi arvioida mittaamalla tulevan ja lähtevän veden määriä. Nykyisellään kymmenen ojaa tuo vettä Halmelampeen. Koivupuron vesi on humuspitoinen kuten myös pohjoinen-koilinen suunnalta Nestorinaukeelta laskevan nimettömän "raja-ojan" kautta tuleva virtaama. Halmelampeen laskee luode-pohjoinen suunnasta tulevan ojan kautta melko kirkasta, pohjavesivaikutteista vettä.

15 ESAELY/23/07.04/ /25 Halmelammen osalta tilanne on turvetuotannon vesistövaikutusten osalta merkittävin ensimmäisenä tuotantovedet vastaanottavana altaana. Lammesta ei ole vanhempaa vedenlaatuaineistoa ja olemassa oleva aineisto on vuodelta 2008 ja otettu alueen vaikutusarvioinnin yhteydessä. Vaihtelu veden laadussa on tämän tyyppisessä lammessa suurta ja turvetuotannon vedet vaikuttavat merkittävästi lammen tilaan etenkin tuotantoalueen kunnostusvaiheessa mutta myös sen jälkeen mm. kiintoaineen aiheuttamana liettymisenä sekä ravinteikkuuden lisääntymisenä. Näillä tekijöillä on negatiivinen vaikutus lammen tilaan. Kiintoainekuormitus aiheuttaa veden samennusta ja pohjan liettymistä, millä on vaikutusta lammen virkistyskäyttöön ja kalastuksen mahdollisena leväkasvun ja limoittumisen lisääntymisenä sekä kalaston elinoloihin. Vaikutusta voi olla myös pohjaeläimistön määrään ja lajikoostumukseen. Vastaavat haitat ovat samansuuntaisia mutta selvästi lievempiä muissakin alapuolisissa vesissä. Pukalanjärvi on tyypiltään matalana runsashumuksisena järvenä arvioitavissa olemassa olevan aineiston perusteella nykyisellään tilaltaan tyydyttäväksi, mm. a-klorofyllin taso järvessä on olemassa olevan aineiston pohjalta huomattavan korkea. Vaihtelu vedenlaadussa on kuitenkin kohtalaisen suurta. Vähäisessä aineistossa mm avovesikauden fosforipitoisuus on saanut arvoja ja a- klorofylli µg/l. Tihmas on matalana runsashumuksisena järvenä luokiteltu olemassa olevan suppean aineiston pohjalta nykyisin tilaltaan hyväksi. Luikujärvi on suhteellisen syvä, maksimisyvyys 19 m ja keskisyvyys 4.1m Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Järvestä ei aineiston puutteiden vuoksi ole voitu tehdä ekologista luokittelua, mutta muu asiantuntija-arvio järven tilan kokonaisarvioksi on hyvä. A- klorofylliarvon osalta tila on ollut olemassa olevan aineiston pohjalta tyydyttävä. Kilpolanjoen / -kosken tila on muun asiantuntija-arvion (ei ekologista luokittelua) mukaan tyydyttävä, mikä johtuu pääosin veden alhaisesta ph- arvosta/happamuudesta. Rautjärvi tyypiltään runsashumuksisena järvenä on luokiteltu asiantuntija-arviona ekologiselta luokaltaan hyväksi. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin/ vesienhoitolain- ja asetuksen mukaisiin vesien hyvän tilan tavoitteiden sekä hyvän tilan säilyttämisen kannalta on kyseisessä tapauksessa huomioitava etenkin pienempien turvetuotannon vedet vastaanottavien lampien, järvien ja jokien nykyinen tila ja niissä kuormituksen lisääntymisen myötä tapahtuvat merkittävät muutokset. Merkittävää muutosta indikoi järven tai joen tilaluokan putoaminen alempaan luokkaan (esim. hyvästä tyydyttävään) tai kohteelle esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamisen estyminen uuden lisäkuormituksen myötä. Tila ja siinä tapahtuvat muutokset on huomioitava etenkin Alajoessa ("Tihmasjoki"), Tihmaksessa ja sen yläpuolisissa järvissä joissa ja lammissa eri toteutusvaihtoehtojen osalta. Luikujärven ja Kilpolanjoen sekä myös näiden alapuolisen Rautjärven osalta on kiinnitettävä huomioita koko Pekurilanjoen valuma-alueelta tulevan turvetuotannon ja myös muun kuormituksen yhteisvaikutuksiin kyseisissä vesistöissä. Myös 30 vuotta kestävä tuotannon pitkäaikaisvaikutukset vesistön ekologiseen tilaan ja lajistoon on arvioitava jatkosuunnittelussa. Vaikutusten arviointia ei ole toteutettu riittävän laajana kokonaisuutena ja arviointiin olisi otettava mukaan myös Rautjärvi ja yleisluonteisempi arviointi vaikutuksista olisi tehtävä myös tämän alapuolisiin vesistönosiin ennen Luonteria. Arviointiselostuksen taulukoissa

16 ESAELY/23/07.04/ / on virheellisesti mainittu Syysjärvi tai sitten puuttuu selvitys siitä miksi kyseinen järvi on mainittu selostuksessa. Sivulla 54 on virhe kun todetaan Pekurilanjoen valuma-alueen turvetuotannon vaikutus Syysjärvessä lieväksi, sillä kyseinen valuma-alue ei ole yhteydessä Syysjärveen vaan laskee etelästä Rautjärveen ja Pekurilanjoki laskee pohjoisesta Rautjärveen. Tältä osin vaikutusten arviointia on korjattava jatkosuunnittelussa. KUORMITUS Hankkeen kuormitusmuutoksia on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ominaiskuormitusarvojen perusteella vaikka tiedetään lähisoiden ominaiskuormituksen olevan suurempi. Ottaen huomioon alapuolisen vesistön herkkyys kuormituksen arviointi tulee tehdä oikeilla arvoilla jatkosuunnittelussa. Kuormituksen vaikutuksia pohjaeläimiin tai vesikasvillisuuteen ei ole arvioitu. Myöskään elohopean määrän muutoksia kaloissa ei ole arvioitu. KALASTO JA KALASTUS Selostuksessa on selvitetty turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ja todettu niiden olevan vähäisiä. Kalastovaikutusten kannalta vesistön ominaisuudet, kalalajisto ja käyttöpaineet ovat merkittäviä. Pekurilanjoen vesistöalue on erittäin altis haavoittumaan turvetuotannon vaikutuksista, koska on kyse pieni pinta-alaisista järvistä ja arvokkaista pienvesistöistä, arvokkaista kalavesistöistä sekä koskista, joiden lajistosta löytyy turvetuotannon vaikutuksille herkkää lajistoa kuten muikku, taimen ja rapu. Turvetuotannon vaikutuksia näiden lajien osalta on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa, joissa todetaan turvetuotannon vaikutukseksi kutupaikkojen pilaaminen happamuuden muutoksen ja pohjaa liettävän vaikutuksen kautta. Alueen kalastuksen taloudellinen merkitys on kotitarve- tai virkistyskalastusta. Hankkeen pitkäaikaisvaikutuksia 30 -vuoden tuotantoajalta ja sitä pitemmältä ajalta tuotannon päättymisen jälkeen ei ole on arvioitu. Hankkeen jatkosuunnittelussa on tuotava arvokkaat kalavesistöt esiin niiden oikealla painoarvolla ja ottaen huomioon pitkäaikaiset vaikutukset. LUONTOVAIKUTUKSET Pekolanaukeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että Iso-Huppion ja Pekolanaukeen pesivät suolinnut kuuluvat samoihin alueellisiin lintupopulaatioihin eli ns. metapopulaatioihin. Edelleen selostuksessa on todettu metapopulaatiodynamiikan huomioimisen avosuoalueista riippuvaisten lintulajien kohdalla olevan tärkeää, sillä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset avosuot esiintyvät yksittäisinä elinympäristöinä. Selostuksesta kuitenkin puuttuu 1-vaihtoehdon toteutumisen vaikutusten arviointi Iso- Huppion Natura-alueeseen metapopulaatioiden kautta. Ympäristökeskuksen lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on todettu että vaihtoehdossa 1 on keskeistä selvittää riittävän suojavyöhykkeen laajuus hankealueen suuntaan Kurjenlamminsuon luonnonarvojen turvaamiseksi. Arviointiselostuksessa on puolestaan todettu että ilman tarkempia tutkimuksia maaperästä ja pohjavesien virtauksista on mahdotonta ennakoida tarkalleen eteläosan turvetuotantoon ottamisen vaikutusta pohjoisosan luonnontilaan. Tällöin ei myöskään ole pystytty arvioimaan Kurjenlamminsuon suojelualueen luontoarvot turvaavan suojavyöhykkeen leveyttä. Arviointia tulee täydentää riittävän suojavyöhykkeen osalta viimeistään ennen ympäristölupavaihetta..