KH LIITE 7

Transkriptio

1 KH LIITE 7 TASEKIRJA 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus.6 Yleistietoa Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien talouden kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut

3 1.10 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Johtamispalvelut Hallintopalvelut Lomituspalvelut Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Muut koulutuspalvelut Kirjasto Kulttuuritoimi Liikunta ja ulkoilu Nuorisotyö Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut Tekninen lautakunta Yleiset alueet Rakennukset Vesihuoltolaitos Palo- ja pelastuspalvelut Muut tekniset palvelut Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely

4 1.15 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

5 4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOSITELAJIT SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTUSMERKINTÄ

6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2017 kesäkuun alusta kaikilta osin voimaan tulleen uuden kuntalain (410/2015), sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistuksen oletettavan voimaantulon, Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen vaikutusten ja muiden pienempien toimintaympäristön muutosten myötä Ypäjän kunnan strategia päivitettiin syyskaudella 2017 valtuustokaudelle Strategiatyöhön osallistettiin kunnan yrittäjiä, hevosalan toimijoita, asukkaita sekä kyläyhdistyksiä työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa. Työssä päivitettiin kunnan strategiset linjaukset ja laadittiin uutena elementtinä neljä strategista valintaa toiminnan painopisteiksi: hevosala, yrittäjyys, lapsiperheet ja nuoret sekä ypäjäläinen arki. Strategisten linjausten ja valintojen käytännön toimenpiteet todetaan vuosittain päivitettävässä strategian toimeenpano-osassa, jonka kanssa limittäin talousarvio laaditaan. Tavoitteena saatiin ymmärrettävämpi ja läpinäkyvämpi kunnan johtamisen asiakirja, jota jatkossa toki hiotaan edelleen. Allekirjoittaneen toimesta niin ikään hallinnon muiden keskeisten ohjausasiakirjojen päivitys aloitettiin, viraston henkilöstön tehtäväkuvaukset ajantasaistettiin, sekä hallinnon prosessit että viraston toimitilajako uusittiin kuntalaispalvelun, palvelumuotoilun ja toiminnallisuuden näkökulmasta. Talouden sopeuttamistoimia jatkettiin edelleen ja taloudellisen ajattelun merkitystä on korostettu kaikilla toimialoilla. Epätaloudellisia käytänteitä on lopetettu ja kulurakennetta ryhdytty tarpeettomilta osiltaan sopeuttamaan ennakoidusti, valtionosuuksien pienentyessä merkittävästi vuodelle Kaiken kaikkiaan valtionosuudet laskivat noin 9,8 prosenttia ( euroa) vaikuttaen oleellisesti toiminnan suuntaamiseen vuonna Merkittävimpänä talouden tasapainottamistoimena kunnan kouluverkkoa päätettiin supistaa etupainoisesti Levän alakoulun osalta jo vuoden 2018 syksystä lukien, aikaisemman linjauksen oltua vasta vuoden 2019 syksy yhdessä Ypäjänkylän alakoulun kanssa. Toimenpide tuli tehdä niin sanotusti pakon edessä, sillä Levän koulun reaalioppilasmäärät olivat laskeneet pelkästään syksystä 2015 vuoden 2017 syksyyn noin 36 prosenttia. Tilanne yhdistettynä mainittuihin kunnan valtionosuuksien laskuun ei mahdollistanut koulun toiminnan jatkamista enää ylimääräisellä lukuvuodella. Kouluverkkomuutos kokonaisuudessaan kaipaa suurta tukea ja huomiota toteutuakseen perheet edellä. Strategian jalkauttamiseksi ryhdyttiin niin ikään laatimaan kunnan markkinointi- ja viestintäsuunnitelmaa varaamalla henkilöstösuunnitelmassa palkkausmääräraha viestintä- ja elinvoimasuunnittelijan määräaikaiseen tehtävään vuodesta Tehtävä on organisaatiossa uusi. Ypäjän kunnan strategia kytkeytyy maakunnalliseen sekä seutukunnalliseen elinvoimastrategiaan ja laadittavaan kasvun tiekarttaan. Strategiapäivityksen ja markkinointi- ja viestintäsuunnitelman linjauksen ohella kunnan yritysasiamiespalvelut tarkastettiin neuvottelemalla yritysasiamiessopimus uusiksi Jokioisten kunnan kanssa. Sopimusmallissa Ypäjän kunta ostaa Jokioisilta yritysasiamiehen lähipalveluita päivän viikossa. Muutos on vaikutuksiltaan yritysasiamiehen kiertäessä konkreettisesti ypäjäläisissä yrityksissä, järjestäen yrittäjien aamukahvi- ja ajankohtaistilaisuuksia sekä toimimalla asiantuntijana kunnan yrityselämän ja -myönteisyyden kehittämisessä. 6

7 Palvelu on otettu kiitettävästi vastaan. Jatkossa kunnanjohtaja, yritysasiamies ja viestintähenkilö muodostavat kunnan tehostetut elinvoimapalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta Pihlajalinna Oy:lle päätettiin valtuustossa toukokuun lopulla. Toteutuessaan sopimus olisi vakiinnuttanut SOTE-palvelut paikkakunnalla ja lähiseudulla uuden maakunnallisen SOTE-mallin voimaantulon jälkeen vuodeksi. Tarjouskilpailussa mukana olleen Terveystalo Oy:n tehtyä tarjouskilpailusta valituksen markkinaoikeuteen päätti Ypäjän kunnanvaltuusto kesällä keskeyttää yhteisyritysvalmistelun Ypäjän kunnan osalta ja jatkaa SOTE-valmistelua osana Kanta-Hämeen sosiaalija terveyspalveluiden maakunnallista kokonaisratkaisua koordinoivaa Oma Hämettä. Vastaavaan ratkaisuun päätyivät myös muut sopimuskunnat tehdyn valituksen johdosta. Syksyn 2017 aikana peruskunnat ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä neuvottelivat Oma Hämeen kanssa muita seutukuntia tiukemmalla aikataululla johtuen yhteisyritysratkaisuun kuluneesta ajasta. Huolta aiheuttivat Forssan sairaalan palvelutason heikennys nykyisestä muun muassa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuksien siirtyessä uuden terveydenhuoltolain muutosten vaatimuksista ympärivuotisesti päivystäviin keskussairaaloihin lukien. Myös vuonna 2018 valittavan maakuntavaltuuston suhteellinen paikkajakauma arveluttaa, sillä siinä maakunnan pienet kunnat jäänevät ilman edustusta. Maankäyttö- ja kaavoitusasioissa Palikkalan teollisuusalue nostettiin yhdessä Kurjenmäen kanssa kunnan strategisiksi kärkihankkeiksi. Palikkalan asemakaavoitus aloitettiin vuoden 2017 lopussa FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n kanssa ja huomioitiin niin ikään aluevarauksin maakuntakaavasta annetussa kunnan lausunnossa. Edelleen Ypäjän kirkonkylän asemakaavan päivitys ja laajennus jatkui vuodenvaihteessa mahdollistaen maankäytön ja rakentamisen sekä asumisen muutoksen pitkällä aikavälillä kunnan keskustaajamassa. Työpaja Vieterin toimintaa on tehostettu pajatoiminnan sekä toiminnallisen että taloudellisen vaikutuksen ollessa suuri kunnan toiminnalle. Kunnanhallitus hyväksyi työpajan ja sen toimijoiden määräaikaisuuden jatkon SOTE- ja maakuntauudistuksen oletettuun voimaantuloon vuoden 2020 alkuun saakka. Aktiivisen keskusteluyhteyden kautta pajan työlle laadittiin toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ja perustettiin paikallinen ohjausryhmä. Ypäjällä, maaliskuussa 2018 Sam Vuorinen vt. kunnanjohtaja 7

8 Yleistietoa Ypäjä on pinta-alaltaan 182 km 2 :n maaseutumainen alue Lounais-Hämeessä, Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajalla. Seudullista yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa aluekehittämisessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tammelan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajan, erityisesti Loimaan kaupungin kanssa. Kunta on huolehtinut kuntalaisten peruspalveluista itse lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota hallinnoi ja järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja toisen asteen koulutusta, jota ollaan mukana järjestämässä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä sekä Hevosopisto Oy:ssä. 8

9 Asukasluku Asukasluvun kehitys Ypäjän kunnan asukasluku laski vuoden 2017 aikana 0,26 %:lla, yhteensä 6 henkilöllä. Ypäjä oli ainoa Kanta-Hämeen kunta, missä nettomuutto jäi kuitenkin positiiviseksi (13). Tämä johtui maahanmuutosta. Kaikkiaan väestönkehityksen lasku hidastui aikaisemmista vuosista. 9

10 Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Luottamuselin- ja toimialaorganisaatio Ypäjän kunnan keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa. Valtuusto Khallitus Tarkastuslautakunta VALTUUSTO Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Matti Alanko kesk Markku Leppälahti kesk 1.varapuheenjohtaja Jari Hepomaa kok Heikki Levomäki kesk 2. varapuheenjohtaja Veijo Simola vas Terhi Löfstedt kok Tapio Ahonen kok Matti Mikkola kesk Markku Heikkilä ps Jenni Mäntynen vihr Pirkko Herd vihr Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Jouni Paloposki kesk Mirja Jokio sdp Antti Rantanen kesk Eija Kara kesk Jari Rämö kesk Juhani Kaunela kesk Markku Saastamoinen kok Päivi Laine kesk 10

11 Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Jari Hepomaa kok Juha Lundström vihr 1. varapuheenjohtaja Taneli Käpylä kesk Jenni Mäntynen vihr 2. varapuheenjohtaja Tapio Ahonen kok Vesa Oja vas Matti Alanko kesk Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Susanna Romu kesk Mirja Jokio sdp Jari Rämö keks Olli-Pekka Kaunela kesk Virve Saarikoski kok Päivi Laine kesk Markku Saastamoinen kok Markku Leppälahti kesk Janika Varjorinne-Mäkeläinen sdp Keijo Leppänen kesk Anni Vääri kok Heikki Levomäki kesk Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jari Rämö Markku Saastamoinen Hanna Uusi-Kölli Hilkka Vanne Tero Airaksinen Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Juha Lundström Jari Rämö Suvi Salmi Hilkka Vanne Virve Saarikoski Pirkko Lipponen Kunnanhallitus

12 Puheenjohtaja: Markku Leppälahti 1. varapuheenjohtaja: Tapio Ahonen 2. varapuheenjohtaja: Eija Kara Päivi Laine Heikki Levomäki Anni Vääri Juha Lundström Kunnanhallitus Puheenjohtaja Markku Saastamoinen 1. varapuheenjohtaja Matti Alanko 2. varapuheenjohtaja Janika Varjorinne-Mäkeläinen Anni Vääri Markku Leppälahti Päivi Laine Pirkko Herd Sivistyslautakunta Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Juhani Kaunela Terhi Löfstedt Juha Mäenpää Pirkko Lipponen Niina Laaksonen Sampsa Jaakkola Janika Varjorinne-Mäkeläinen Mirja Jokio Jukka Aaltonen Sampsa Jaakkola Juha Mäenpää Piia Heikkilä Kalle Kähkönen Susanna Romu Keijo Leppänen Maarit Ruusiala Mirja Jokio Anna-Katriina Ankelo 12

13 Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Katja Karisukki Mia Kuhanen Maurits Hietamäki Riina Levander Jukka Hyrsylä Aleksi Karppelin Timo Laine Timo Laine Olli-Pekka Kaunela Jukka Hyrsylä Mikko Vähämäki Riina Levander Sari Airo Virve Saarikoski Tekninen lautakunta Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jari Hepomaa Tiina Mäkeläinen Hannu Paija Hannu Lehtinen Virve Saarikoski Katja Mäkinen Jari Vähänen Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pirjo-Riitta Palonen Heikki Levomäki 13

14 Hannu Paija Heli Kantonen-Heikkilä Johanna Alanko Ari Väisänen Tero Reittonen Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jouni Paloposki Markus Hollo Hilkka Vanne Markku Heikkilä Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Markus Hollo Riitta Pyykkö Hilkka Vanne Juha Lundström Markku Heikkilä Tilivelvollisia viranhaltijoita: Kunnanjohtaja Taloussihteeri Tekninen johtaja Yläasteen rehtori Koulutoimen sihteeri Varhaiskasvatusjohtaja Kirjaston johtaja Lomituspalvelupäällikkö 14

15 1.1.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,7 % vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava BKT oli viime vuonna 224 miljardia euroa ja tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 3,4 %. Tavoitteena on kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta ja nostaa työllisyysastetta ja lopettaa velaksi eläminen vuonna 2021.Talouden ennustetaan kasvavan edelleen vuonna Työttömyysasteen ennustetaan laskevan ja työllisyysasteen nousevan. Työllisyystilanne kohenee kuitenkin maltillisesti ja väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on pidemmällä aikavälillä merkittävä kestävyysvaje eli epätasapaino tulojen ja menojen välillä Vienti vauhdittaa talouskasvua ja samalla kotimainen kysyntä jatkuu, etenkin investointien vetämänä. Vuonna 2018 talous kasvaa 2,5 % ja vuosina kasvua on edelleen noin 1,5 %. Talouden noususuhdanne kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa varsinkin vuonna Ansiotuloverotusta kevennetään vuonna 2018 kilpailukykysopimuksen mukaisten sosiaaliturvamaksumuutosten kompensoimiseksi. Suhdannetilanteen paraneminen on nostanut teollisuudessa kapasiteetin käyttöasteet korkealle ja yritykset investoivat voimakkaasti. Yritysten kannattavuus on kohentunut. Suomen viennin kehityksessä on nähtävissä selkeä käänne ja Suomi on päässyt mukaan vientimarkkinoiden nopeaan kasvuun. Vuonna 2017 viennin volyymi suureni 8,4 % maailmantalouden kasvun ja kustannuskilpailukyvyn paranemisen myötä. Lähde: Valtiovarainministeriön julkaisuja 2a/2018 Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Suomen talouden kasvu hidastuu 2,4 prosenttiin vuonna Myönteiset merkit suhdannenousun jatkumisesta ovat vahvistuneet ja talouskasvua tukevat etenkin kotimainen kysyntä sekä ulkomaankauppa. Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, paikallishallinnosta ja sosiaaliturvarahastoista. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain. Julkista taloutta ovat 15

16 vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä talouskasvun käynnistyminen. Nousukaudesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuonna Julkisyhteisöt velkaantuivat nopeasti taantuman aikana. Valtionvelka kasvoi erityisen nopeasti, kun sen rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. Lähde: Valtiovarainministeriön julkaisuja 2a/ Kuntien taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 lopussa 61,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli yli 60 prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 1,3 miljardia euroa vuonna Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 2,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Eniten koheni valtionhallinnon rahoitusasema, 2,0 miljardia euroa vuoteen 2016 verrattuna ja siihen vaikutti varsinkin verotulojen merkittävä kasvu. Valtionhallinto pysyi kuitenkin selvästi alijäämäisenä, sen alijäämä oli 3,8 miljardia euroa vuonna Paikallishallinnon alijäämä oli 228 miljoonaa euroa vuonna 2017, mikä on 725 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähde: Tilastokeskus Oman alueen taloudellinen kehitys Maakuntaohjelman mukaan Kanta-Hämeen suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Kanta-Hämeessä on monipuolinen toimialarakenne, joka pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Maakuntien vahvuudet -analyysin mukaan Kanta- Häme on kilpailukykyprofiililtaan hyvin lähellä mediaanimaakuntaa. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus tuo vakautta maakunnan aluetalouteen. Maakunnan kehitys riippuu paljolti siitä, kuinka kilpailukykyinen maakunta on. Väestönkehityksen suhteen ratkaisevaa on, kuinka viihtyisänä, turvallisena ja palveluiltaan toimivana maakunta koetaan. 16

17 Jos vertaillaan Kanta-Hämeen kolmen eri seutukunnan väestönkehitystä, voidaan todeta, että huolestuttavinta on ollut väestön määrän väheneminen Forssan seudulla. Se on koskettanut kaikkia Forssan seudun kuntia. Myös työttömyys on säilynyt korkeana Forssan seudulla. Näin todetaan kun vertaillaan Forssan seudun tunnuslukuja Riihimäen ja Hämeenlinnan seudun vastaaviin. Forssan seudulla rakennemuutoksen toimenpiteenä seudun elinkeinostrategia muokattiin laajalla toimijajoukolla vastaamaan uusia haasteita. Kehitettävät toimialat ovat: Energia ja ympäristö, Hyvinvointi, Vihreä logistiikka ja Teknologia. Forssan seutu tulee määrätietoisesti panostamaan luovaan talouteen, osaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin sekä hakemaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita, niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta. Forssan seudun yrityksien tulevaisuuden usko on ollut kaikissa viimeaikaisissa mittauksissa positiivisempi kuin alueilla keskimäärin. Hämeen liiton vahvuutena on olla kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Liitto vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hämeen liiton missiona on toimia siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Liitto on hämäläisen kehittäjäverkoston avaintoimija ja solmukohta, jonka tehtävänä on osoittaa Hämeen hyvän tulevaisuuden suunta ja yhteen sovittaa ja koota voimavarat sen toteuttamiseksi. Työssä ovat mukana maakunnan kaupungit ja kunnat, kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, oppilaitokset, tutkimusyksiköt, valtion aluehallinto sekä järjestö-, yhdistys- ja yrityskenttä. Yhteistyö maakuntarajojen yli oli edelleen tiivistä ja tarve ylimaakunnalliselle yhteistyölle on jatkossakin selkeä. Lähde: Hämeen liitto Väestö Hämeessä Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Lähde: Hämeen liitto 17

18 Työttömien osuus (%) työvoimasta 2017 lopussa 12/ / /2016 Muutos 11/2017 Muutos 12/2016 Hämeenlinnan seutu 10,6 9,8 12,6 0,8-2,0 Riihimäen seutu 8,8 7,9 10,7 0,9-1,9 Forssan seutu 10,5 9,6 13,7 0,9-3,2 Kanta-Häme 10,1 9,2 12,3 0,9-2,2 Lähde: Ely/työnvälitystilastot Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajana ja kunnan päävastuullisena tilivelvollisena toimi Vesa Ketola ajalla ja vt. kunnanjohtaja Sam Vuorinen Ypäjän kunnan strategia päivitettiin syyskaudella 2017 valtuustokaudelle Kunnan strategiset linjaukset tarkastettiin ja uutena elementtinä laadittiin neljä strategista valintaa toiminnan painopisteiksi: hevosala, yrittäjyys, lapsiperheet ja nuoret sekä ypäjäläinen arki. Strategisten linjausten ja valintojen käytännön toimenpiteet todetaan vuosittain päivitettävässä strategian toimeenpano-osassa, jonka kanssa limittäin talousarvio laaditaan. Kunnan elin-, pito- ja vetovoiman varmistamiseksi, sekä talouden tulopuolen optimoimiseksi talousarviossa varattiin palkkausmääräraha viestintä- ja elinvoimasuunnittelijan määräaikaiseen tehtävään vuodesta Valtionosuuksien pienentyessä ennakoitua merkittävämmin, kaikkiaan noin 9,8 prosenttia ( euroa) vaikuttaen oleellisesti palveluiden järjestämiseen vuonna 2018, ryhdyttiin 18

19 kunnan kulurakennetta sopeuttamaan ennakoidusti. Merkittävimpänä talouden tasapainottamistoimena kunnan kouluverkkoa päätettiin supistaa etupainoisesti Levän alakoulun osalta jo vuoden 2018 syksystä lukien, aikaisemman linjauksen oltua vasta vuoden 2019 syksy yhdessä Ypäjänkylän alakoulun kanssa. Levän koulun reaalioppilasmäärät ovat laskeneet syksystä 2015 vuoden 2017 syksyyn noin 36 prosenttia, mikä yhdistettynä valtionosuuksien laskuun ei mahdollista toiminnan perusteltua jatkamista pidempään. Kunnan yritysasiamiespalvelut tarkastettiin neuvottelemalla yritysasiamiessopimus uusiksi Jokioisten kunnan kanssa. Jatkossa Ypäjän kunta ostaa Jokioisilta yritysasiamiehen lähipalveluita päivän viikossa. Muutos on vaikutuksiltaan yritysasiamiehen kiertäessä konkreettisesti ypäjäläisissä yrityksissä, järjestäen yrittäjien aamukahvi- ja ajankohtaistilaisuuksia sekä toimimalla asiantuntijana kunnan yrityselämän ja -myönteisyyden kehittämisessä. Jatkossa kunnanjohtaja, yritysasiamies ja mainittu viestintähenkilö muodostavat kunnan tehostetut elinvoimapalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisesta Pihlajalinna Oy:lle päätettiin valtuustossa toukokuun lopulla. Tarjouskilpailussa mukana olleen Terveystalo Oy:n tehtyä tarjouskilpailusta valituksen markkinaoikeuteen päätti Ypäjän kunnanvaltuusto kesällä keskeyttää yhteisyritysvalmistelun osaltaan ja jatkaa SOTE-valmistelua osana Kanta-Hämeen sosiaalija terveyspalveluiden maakunnallista kokonaisratkaisua koordinoivaa Oma Hämettä. Maakunnallisen SOTE-palvelun ja terveydenhuoltolain muutosten myötä huolta aiheuttivat Forssan sairaalan palvelutason heikennys nykyisestä muun muassa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuksien siirtyessä Hämeenlinnan keskussairaalaan. Maankäyttö- ja kaavoitusasioissa Palikkalan teollisuusalue nostettiin yhdessä Kurjenmäen kanssa kunnan strategisiksi kärkihankkeiksi. Palikkalan asemakaavoitus aloitettiin vuoden 2017 lopussa ja huomioitiin niin ikään aluevarauksin maakuntakaavasta annetussa kunnan lausunnossa. Edelleen Ypäjän kirkonkylän asemakaavan päivitys ja laajennus jatkui mahdollistaen toteutuessaan maankäytön ja rakentamisen sekä asumisen muutoksen pitkällä aikavälillä kunnan keskustaajamassa. 19

20 Ypäjän kunnan vuosikate vuosina (euroa/asukas): 1.2 KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö Ypäjän kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 156 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oli 111 henkilöä ja määräaikaisessa suhteessa (sijaiset, tilapäiset) 45 henkilöä. Päävastuualueet Hallintotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Tilikaudelta 2017 laaditaan erillinen henkilöstöraportti. 20

21 1.3 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKI- JÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEI- KOISTA Toimintaan ja sen kehittämiseen vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät voidaan jakaa kunnan näkökulmasta ulkoisiin ja sisäisiin, joista ulkoisten painoarvo on yleisesti ottaen suurempi. Suurimpana ulkoisena riskinä sekä Kanta-Hämeen että Forssan seutukunnan näkökulmasta on väkiluvun lasku. Kanta-Häme menetti vuoden 2017 tarkastelujaksolla väestöstään 0,6 prosenttia, yhteensä 1029 henkilöä verrattuna aikaisempaan vuoteen. Asukasluku väheni tuntuvimmin juuri Forssan seutukunnassa, 1,06 prosenttia, 353 henkilöllä. Ypäjä menetti yhteensä 6 asukasta 0,26 prosenttia. Väkiluvun lasku oli Ypäjällä seutukunnan pienintä. Yleisesti ottaen noin prosentin asukasluvun pienentyminen on haitallista ja lähemmäs kahden prosentin vähennys jo vahingollista toiminnan järjestämisen, palveluiden turvaamisen ja verotulokertymän kannalta. Kunnan suurimpana väestöpaon hillitsijänä voitaneen nähdä Ypäjän Hevosopisto. Suurimmat vaikuttimet väestön vähenemisen taustalla seutukunnan kannalta ovat jatkokoulutusvaihtoehtojen vähäisyys ja jopa puute tietyillä aloilla. Samanaikaisesti seutukunnassa on erityisesti tarve metalli-, sähkö- ja rakennusalan työvoimasta, jota on osittain rekrytoitunut länsirannikon laiva- ja autoteollisuuteen. Seutukunnalliset oppisopimus- ja koulutuspolut suoraan paikallisiin yrityksiin on nostettu esille ja toteutukseen. Kunnan suurimpien työnantajien (Hevosopisto, Ypäjä Golf) kanssa keskusteluyhteys tulee olla niin ikään matala. Merkittävimpänä ulkoisena epävarmuustekijänä voidaan niin ikään nähdä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntarakenteen uudistus, joka nykyisellä suunnittelumallillaan siirtää erikoissairaanhoidon palvelut Forssan sairaalasta Hämeenlinnan keskussairaalaan ja edelleen yliopistollisiin sairaaloihin. Samanaikaisesti perustettavalle maakuntahallinnolle keskittyy merkittävä ohjausvalta kunnallisiin perustoimintoihin, joiden toteutukseen kuntien tuloverokertymästä noin 12,3 prosenttia ohjataan. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa pieneneviin verotuloihin. Edelleen edustukselliset vaikutusmahdollisuudet maakuntavaltuustossa jäänevät pienimpien kuntien osalta hyvin vähäisiksi. Sisäisistä riskeistä merkittävimpänä voidaan nähdä sisäisen valvonnan puutteellisuus, joka tulee jo aloitettujen toimenpiteiden myötä saattaa kuntoon (ks. 1.3). Sisäisen valvonnan osana henkilöstöresurssin riittävyys ja työssä jaksaminen muodostaa kunnan toimintojen kannalta keskeisimmän kysymyksen. Säästöjen ja talouden tasapainottamisen myötä henkilöstörakenne tulee tarkastella ja mitoittaa oikein, mutta tämän tulisi tarkoittaa niin ikään henkilöstömäärän lisäämistä tarvittaessa keskeisillä toimialoilla ja -alueilla, kuin myös tehtävänkuvausten ja toiminnan prosessien tarkastamista. Kaikki toimet on aloitettu tarkastelujaksolla. Koko väestöön ja paikkakuntaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä on kartoitettu valmiussuunnittelun piirissä. Toimintayksiköt ovat valmistelleet omia suunnitelmiaan kuviteltavissa olevien uhkien varalta, ja koko seutukunnan valmiussuunnittelua edistämään käynnistyi kuntien yhteinen hanke. Kunnan palvelujen mahdollisimman häiriötön tarjoaminen häiriöti- 21

22 lanteissa ja poikkeusoloissa on yhteinen tavoite. Niin ikään vähäiset pohjavesivarannot ovat riski kunnan yleisille elinoloille. Asiaan on puututtu yhdysputkiverkostoa laajentamalla. 1.4 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISES- TÄ Ypäjän kunnan sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää yleisesti kaikkia niitä toimintaja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset toimielimet, viranhaltijat ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista, tuloksellista ja kehityshakuista päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan omaisuus ja voimavarat turvataan riskit ennaltaehkäistään ja hallitaan Käytännössä sisäisen valvonnan perusajatuksena pyritään varmistamaan, että oikeat henkilöt tekevät oikea-aikaisesti ja -oppisesti oikeita asiakokonaisuuksia. Ypäjän kunnan sisäinen valvonta toimii osana päivittäistä johtamisjärjestelmää. Sen perusteet on määritelty lainsäädännön lisäksi seuraavissa johtosäännöissä ja muissa asiakirjoissa: kuntastrategia hallintosääntö konserniohje valtuuston työjärjestys kunnanhallituksen johtosääntö sivistystoimen johtosääntö teknisen toimen johtosääntö henkilöstön tehtävänkuvaukset (luottamushenkilöiden palkkiosääntö) Kunnan sisäisen valvonnan tehostamisen ja uudelleen järjestämisen ensimmäinen vaihe oli kuntastrategian päivitys valtuustokaudelle kunnan keskeisimpänä pitkän aikavälin johtamisasiakirjana. Strategiatyössä otettiin huomioon kaikkinainen toimintaympäristön muutos riskienhallinnan näkökulmasta. Työssä päivitettiin kunnan strategiset linjaukset ja laadittiin uutena elementtinä neljä strategista valintaa toiminnan painopisteiksi. Strategisten linjausten ja valintojen käytännön toimenpiteet todetaan vuosittain päivitettävässä strategian toimeenpano-osassa, jonka kanssa limittäin talousarvio laaditaan. Lopputuloksena saatiin ymmärrettävämpi ja läpinäkyvämpi kunnan johtamisen asiakirja, jota jatkossa toki hiotaan edelleen. Muiden asiakirjojen päivitystyö ja kokoaminen tehtävänkuvauksia lukuun ottamatta keskitetysti hallintosäännön alle kaikilta osin voimaan tulleen uuden kuntalain (410/2015) edellyttämällä tavalla käynnistettiin kesällä Työ saatetaan loppuun vuonna Henkilöstön tehtäväkuvausten tarkastus on jo edennyt hyvin. 22

23 Kunnan nykyinen hallintosääntö määrittelee seuraavat johtamisen ja ohjaamisen menettelyt: Päätöksenteko- ja hallintomenettely Kunnan toimintaa ohjaavat säännöt Luottamushenkilöorganisaatio ja kokousmenettely Henkilöstöorganisaatio ja yhteistoiminta Toimivalta henkilöstöasioissa Muut määräykset Hallintosäännön määräyksiä on tarkennettu vielä toistaiseksi mainituissa johtosäännöissä. Toiminnan johtaminen, ohjaaminen ja myös sen valvonta tapahtuu toisaalta määritellyn luottamushenkilöorganisaation ja toisaalta henkilöstöorganisaation kautta. Luottamushenkilöorganisaation muodostavat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanhallitus on nimennyt erikseen edustajansa lautakuntiin voidakseen seurata niiden työskentelyä. Henkilöstöorganisaation kunnan päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: hallinto-osasto sivistysosasto tekninen osasto Osastoa johtaa osaston päällikkö. Osaston päällikkö vastaa strategian toimeenpano-osan tulostavoitteiden saavuttamisesta talousarvion reunaehtojen ollessa keskeinen tekijä. Talouden toteutumista seurataan osavuosikatsauksessa, joka saatetaan valtuustolle tiedoksi. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän. Johtoryhmää on vuoden 2017 lopulla laajennettu asiantuntijajäsenillä varhaiskasvatuksesta sekä puhtausja ruokapalveluista kunnan johtamisvalmiuden, tilannetietoisuuden ja tehtävien asianmukaiseksi järjestämiseksi. Johtoryhmätyötä on toimintavuonna 2017 tehostettu johtoryhmän tilannekuvalla, joka läpikäydään johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Omalta osaltaan sisäistä valvontaa tehostavat osastokohtaiset osastokokoukset/muut palaverikäytännöt, joiden avulla tieto välittyy organisaatiossa. Johtoryhmän laajennus tehostaa tätä toimintaa. Kunnanjohtaja on koollekutsunut virastokokouksen kuukausittain hallinto-osaston päällikkönä. Päätösten otto-oikeus ja sen käyttämisen harkinta tuovat toimielimille ja esimiehille mahdollisuuden oikaista ajoissa näkemiään epäkohtia. Toimielimet seuraavat viranhaltijapäätöksiä hyvin, ja kunnanjohtajalla on myös mahdollisuus nähdä päätökset ajantasaisesti yhteisessä tietoarkistossa. Tehtävänkuvauksilla ja niiden vuosittaisella tarkastelulla huolehditaan tehtävien jakamisesta henkilöstölle, ja kehityskeskustelukäytäntö (esimies ja alainen vähintään kerran vuodessa) tuo kunnan tavoiteasettelun ja toteutuksen seurannan henkilötasolle saakka. Henkilöstön tehtäväkuvausten tarkastus on toimintavuonna 2017 edennyt hyvin. Kuntakonsernin valvontavastuu on kunnanhallituksella. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan :ssä 23 kunnan konserniohjeen. Konserniohjeen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi toimintavuonna 2018 jo pelkästään kuntalain muutosten myötä. Ypäjän kunnan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä on kokonaisuudessaan 14. Niistä kuntayhtymiä ja osakkuusyhteisöjä on viisi (5), tytäryhteisöjä neljä (4). Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen prosentuaalisista omistusosuuksista ks. luku 1.8. Havainnekuva sisäisestä valvonnasta henkilö- ja luottamushenkilöorganisaatioissa: 23

24 Henkilöorganisaatio Lait, asetukset Kuntastrategia ml. talousarvio Hallintosääntö Johtosäännöt, työjärjestykset ja ohjeet Luottamushenkilöorganisaatio - Kunnanvaltuusto Johtoryhmä Kunnanhallitus Viranhaltijapäätökset Lautakunnat, toimielimet ja -kunnat - Puheenjohtajisto Osastokokoukset/palaverikäytänteet (Ryhmäkokoukset) Kehityskeskustelut - Tehtävänkuvaukset - 24

25 1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TULOSLASKELMA (1.000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 1 Muut rahoitustuotot Korkokulut -2-4 Muut rahoituskulut -4-6 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennnys Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 29,2 % 29,8 % Vuosikate/ Poistot, % 130,3 % 78,3 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/ Asukasmäärällä 25

26 1.6 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 148 Vaihto-omaisuuden muutos 2-1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % 164,9 % 208,4 % Lainanhoitokate 26,1 14,9 Kassan riittävyys, pv 16,8 25 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 26

27 1.7 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 4 Muu vaihto-omaisuus 1 4 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 2 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Ed.tilik.yli-/alijäämä, pakollinen varaus Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 5 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 67,7 % 65,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 22,0 % 23,8 % Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä /asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 28

29 1.8 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot (1000 ) ulkoiset Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,7 Korkotuotot 7 0,0 Muut rahoitustuotot 14 0,1 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -45-0,2 Investoinnit Rahoitusos. investointimenoihin 166 0,9 Pys.vastaavien hyödykk. luovutustulot 66 0,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 14 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,0 Korkokulut 2 0,0 Muut rahoituskulut 4 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Pysyvien vastaavien 0,0 hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot 690 3,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 31 0,2 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 29

30 1.9 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Ypäjän kuntakonserniin kuuluivat seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: L-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, Forssa 4,41 % Forssan seudun hyvinvointi ky, Forssa 4,08 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky, Hämeenlinna 0,46 % Hämeen liitto, Hämeenlinna 1,41 % Eteva kuntayhtymä, Mäntsälä 0,09 % Tytäryhteisöt: Ypäjän Lämpö Oy, Ypäjä 100 % Asunto Oy Tolminrivi, Ypäjä 100 % Asunto Oy Kurjenlento, Ypäjä 100 % Kiinteistö Oy Ypäjän opiskelija-asunnot, Ypäjä 53,34 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Asunto Oy Soininmäki, Ypäjä 28 % Asunto Oy Sepänpirtti, Ypäjä 24 % Asunto Oy Kartanonmäki, Ypäjä 20 % Ypäjän Hevossairaala Oy, Ypäjä 28 % Asunto Oy Ypäjän Helorinne, Ypäjä 20 % Konsernin toiminnan ohjaus Ypäjän kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet. Niiden mukaisesti kunnanhallitus (konsernijohto) on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut heille tarvittaessa suullisia evästyksiä käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeiden mukaisesti Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien konserniyhteisöjen toimielinten jäseniksi tulee pyrkiä valitsemaan kunnan strategiat ja toiminnan hyvin tuntevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Ypäjän kunnan strategian vuoden 2018 toimeenpano-osaan on kirjattu maininta hallinnon ohjausasiakirjojen päivityksestä. Konserniohjeen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi toimintavuonna 2018 jo pelkästään kuntalain muutosten myötä. 30

31 1.9.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntakonsernissa ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia. Vuonna 2014 toimintansa aloittaneen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) toiminnot ovat jatkuneet myös toimintavuoden 2017 aikana. FSHKY:n toiminnassa keskeisin muutostekijät ovat olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamista koskeva yhteisyritysvalmistelu Pihlajalinna Oy:lle. Toteutuessaan sopimus olisi vakiinnuttanut SOTEpalvelut paikkakunnalla ja lähiseudulla uuden maakunnallisen SOTE-mallin voimaantulon jälkeen vuodeksi. Tarjouskilpailussa mukana olleen Terveystalo Oy:n tehtyä tarjouskilpailusta valituksen markkinaoikeuteen päätti Ypäjän kunnanvaltuusto kesällä keskeyttää yhteisyritysvalmistelun osaltaan ja jatkaa SOTE-valmistelua osana Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallista kokonaisratkaisua koordinoivaa Oma Hämettä. Vastaavaan ratkaisuun päätyivät myös muut sopimuskunnat tehdyn valituksen johdosta. Syksyn 2017 aikana peruskunnat ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä neuvottelivat Oma Hämeen kanssa muita seutukuntia tiukemmalla aikataululla johtuen yhteisyritysratkaisuun kuluneesta ajasta. Huolta aiheuttivat Forssan sairaalan (FSHKY perusyksikkö) palvelutason heikennys nykyisestä muun muassa erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuksien siirtyessä uuden terveydenhuoltolain muutosten vaatimuksista ympärivuotisesti päivystäviin keskussairaaloihin lukien. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on tehty talouden tasapainottamisohjelma. Ypäjän kunnan vastuulla on kuntayhtymän alijäämästä ,24 euroa, josta on tehty pakollinen varaus. Pakollista varausta on purettu ,91 eurolla. Entinen Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä muutti nimensä Lounais- Hämeen koulutuskuntayhtymäksi (LHKK) lukien Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Systemaattista arviota konsernivalvonnasta ei ole vuonna 2017 tehty. Tytäryhteisöiltä on pyydetty ja saatu tilinpäätöstiedot, mutta konserniohjeen edellyttämiä puolivuotisraportteja ei ole pyydetty. Kuten jo mainittua (ks ), Ypäjän kunnan strategian vuoden 2018 toimeenpano-osaan on kirjattu maininta hallinnon ohjausasiakirjojen päivityksestä. Konserniohjeen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi toimintavuonna 2018 jo pelkästään kuntalain muutosten myötä. Kiinteistö Oy Ypäjän Opiskelija-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja Vesa Ketola ajalla ja vt. kunnanjohtaja Sam Vuorinen Ypäjän Lämpö Oy:n hallituksessa ovat toimineet keskeiset luottamushenkilöt, joiden osalta kokoonpanossa ei tehty muutoksia kuntavaalien myötä vielä toimikaudella Puheenjohtajana on toiminut valtuutettu Markku Leppälahti (kh:n pj ) koko yhtiön toimintavuoden. Vastuullisten viranhaltijoiden osalta vt. kunnanjohtaja Sam Vuorinen kor- 31

32 vasi hallituksessa kunnanjohtaja Vesa Ketolan lukien. Sihteerinä jatkoi tekninen johtaja Jouko Käkönen. Asunto Oy Kurjenlennon ja Asunto Oy Tolminrivin hallitusten puheenjohtajana on toiminut valtuutettu Jari Hepomaa (teknisen ltk pj , valtuuston pj ) Tekninen johtaja Jouko Käkönen on ollut kummankin hallituksen jäsenenä. Kuntayhtymien toimintaa kunnanhallituksella on ollut mahdollisuus seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osakkuusyhteisöissä kuntaa edustavat konsernijohdon nimeämät viranhaltijat. 32

33 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,58 Toimintakulut , ,83 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 26,90 37,72 Toimintakate , ,53 Verotulot , ,23 Valtionosuudet , ,53 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 473, ,06 Muut rahoitustuotot , ,26 Korkokulut , ,49 Muut rahoituskulut , ,19 Vuosikate , ,87 Poistot ja avonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,84 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 0,00 Arvonalentumiset , ,23 Satunnaiset erät ,95 0,00 Tilikauden tulos , ,20 Tilinpäätössiirrot 253,80 0,00 Tilikauden verot 0,74 0,00 Laskennalliset verot ,00-1,19 Vähemmistöosuudet -118,38 0,00 Tilikauden ylijäämä / alijäämä , ,39 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 47,9 % 48,4 % Vuosikate/ Poistot, % 125,5 % 97,8 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: 33

34 1.9.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 26 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset *) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0-1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % 0,0 % 205,6 % Lainanhoitokate 0 4,1 Kassan riittävyys, pv 0 26,9 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) 34

35 1.9.7 Konsernitase ja sen tunnusluvut PYSYVÄT VASTAAVAT AineettoVASTAAVAA Aineettomat oikeudet 0, ,76 Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,53 Ennakkomaksut 0,00 75,91 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 0, ,20 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 0, ,51 Rakennukset 0, ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0, ,25 Koneet ja kalusto 0, ,63 Muut aineelliset hyödykkeet 0, ,89 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,23 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 0, ,69 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 0, ,39 Osakkeet ja osuudet 0, ,42 Lainasaamiset 0, ,34 Muut saamiset 0, ,17 Sijoitukset yhteensä 0, ,32 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0, ,53 Vaihto-omaisuus 0, ,18 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 0, ,20 Saamiset yhteenä 0, ,20 Rahoitusarvopaperit 0, ,65 Rahat ja pankkisaamiset 0, ,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ 0, ,10 35

36 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 0, ,16 Arvonkorotusrahasto 0, ,74 Muut omat rahastot 0, ,74 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 0, ,23 Tilikauden yli- / alijäämä 0, ,39 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 0, ,48 VÄHEMMISTÖOSUUDET 0, ,98 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0, ,41 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0, ,19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 0, ,17 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0, ,65 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0, ,87 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 0, ,34 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 0, ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0, ,10 Konsernin omavaraisuusaste (%) 0,0 53,1 Suhteellinen velkaantuneisuuus (%) 0,0 31,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuus (%): = 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/ (koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma -Saadut ennakot)/käyttötulot Rahoitusvarallisuus /asukas: = ((Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma- Saadut ennakot))/ Asukasmäärä Konsernin lainakanta : = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas. = Konsernin lainakanta / asukasmäärä Konsernin lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt lainasaamiset 36