KV LIITE 13 KH LIITE 25

Transkriptio

1 KV LIITE 13 KH LIITE 25 TILINPÄÄTÖS 2018

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus.6 Yleistietoa Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien talouden kehitys Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut

3 1.10 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus Johtamispalvelut Hallintopalvelut Lomituspalvelut Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Peruskoulutus ja opetustoimen hallinto Muut koulutuspalvelut Kirjasto Kulttuuritoimi Liikunta ja ulkoilu Nuorisotyö Rakennuslautakunta Lupa- ja valvontapalvelut Tekninen lautakunta Yleiset alueet Rakennukset Vesihuoltolaitos Palo- ja pelastuspalvelut Muut tekniset palvelut Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely

4 1.15 Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA JA INTRESSITAHOTAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

5 4.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOSITELAJIT SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINTARKASTUSMERKINTÄ 107 5

6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Talouden sopeuttamistoimia jatkettiin edelleen ja taloudellisen ajattelun merkitystä on korostettu kaikilla toimialoilla. Epätaloudellisia käytänteitä on lopetettu ja kulurakennetta ryhdytty tarpeettomilta osiltaan sopeuttamaan ennakoidusti, valtionosuuksien pienentyessä vielä merkittävästi vuodelle Kaiken kaikkiaan valtionosuudet laskivat merkittävästi myös vuonna 2018, vaikuttaen oleellisesti toiminnan suuntaamiseen vuonna Vertailuna on voin todeta, että vuosien välisenä aikana valtionosuudet supistuvat Talouden sopeuttamisen tarve jatkuu vielä vuosia. Kouluverkkomuutos kokonaisuudessaan kaipaa suurta tukea myös jatkossa. Asiasta on käyty paljon keskustelua, mikä on hyvä, jotta kokonaisuudesta tulee mahdollisimman ystävällinen kaikille toimijoille eri rooleissa. Kunnassa otettiin 2018 käyttöön uusi viestintäohje, jonka kautta kunnan viestintää on yhtenäistetty ja täsmennetty. Kunnan yritysasiamies on toiminut kunnassa sovittuun tapaan. Yritysasiamies kiertää yrityksissä, järjestää yrittäjien aamukahvi ja ajankohtaistilaisuuksia, sekä toimii asiantuntijana kunnan ja yrityselämän yhteistyössä, varmistaen yritystoimintaan liittyvien asioiden kuuluvuuden kunnassa. Sekä toimii yhdessä uusien yrittäjien kanssa, tarjoten verkostoja uuden yrittäjän käyttöön. Seutukunnallista elinvoimaa on lähdetty kehittämään voimakkaasti monelta eri suunnalta yhdessä seutukuntien eri toimijoiden kanssa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja hankkeisiin. Ypäjän kunnan strategia kytkeytyy maakunnalliseen sekä seutukunnalliseen elinvoimastrategiaan. Ypäjä on päättänyt olla mukana Oma Hämeen valmistelutyössä. Kanta-Hämeen sosiaalija terveyspalveluiden maakunnallista kokonaisratkaisua koordinoiva Oma Häme on aloittanut uuden Assi sairaalan suunnittelun. Tämä 8 tähden sairaalan on tarkoitus olla osa isompaa sairaanhoidon kokonaisuutta, varmistaen erikoissairaanhoidon Kanta- Hämeen alueella. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä sai pitää päivystyksen myös vuonna 2018, joka toi selvästi uskoa omien toimintojen säilymisestä seutukunnalla. SOTE ja MA- KU uudistusten lainsäädäntöpohjan valmistumista odotettiin koko vuosi. Asiaan ei kuitenkaan loppuvuoteen mennessä saatu mitään päätöksiä asian etenemisen suhteen. Palikkalan ja Kurjenmäen maankäyttö- ja kaavoitusasiat etenivät ripeästi 2018, asia valmistuu kuitenkin vasta vuoden 2019 puolella. Tämä mahdollistaa yritystoiminnan kehittymisen alueella. Kaavamuutos on ollut kauan puheissa, nyt sen edettyä hyvää vauhtia toivomme sen auttavan yrityksiä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tuulivoimahanke etenee ja toteuduttuaan sillä on merkittävä vaikutus kunnan kiinteistöverotuloihin. Työpaja Vieterin toiminta on hyvin merkityksellistä toimintaa, jolla on selvä vaikutus kunnan talouteen, sekä suoraan että välillisesti. Ypäjällä Riikka Riihimäki kunnanjohtaja 6

7 Yleistietoa Ypäjä on pinta-alaltaan 182 km 2 :n maaseutumainen alue Lounais-Hämeessä, Kanta- Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajalla. Seudullista yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa aluekehittämisessä Forssan, Jokioisten, Humppilan ja Tammelan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajan, erityisesti Loimaan kaupungin kanssa. Kunta on huolehtinut kuntalaisten peruspalveluista itse lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jota hallinnoi ja järjestää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ja toisen asteen koulutusta, jota ollaan mukana järjestämässä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä sekä Hevosopisto Oy:ssä. 7

8 Asukasluku Asukasluvun kehitys Ypäjän kunnan asukasluku laski vuoden 2018 aikana 0,55 %:lla, yhteensä 13 henkilöllä. 8

9 Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Luottamuselin- ja toimialaorganisaatio Ypäjän kunnan keskeinen luottamuselin- ja toimialaorganisaatio on esitetty seuraavassa kaaviossa. Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta VALTUUSTO Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Jari Hepomaa kok Juha Lundström vihr 1.varapuheenjohtaja Taneli Käpylä kesk Jenni Mäntynen vihr 2. varapuheenjohtaja Tapio Ahonen kok Vesa Oja vas Matti Alanko kesk Pirjo-Riitta Palonen sdp Sampsa Jaakkola kok Susanna Romu kesk Mirja Jokio sdp Jari Rämö kesk Olli-Pekka Kaunela kesk Virve Saarikoski kok Päivi Laine kesk Markku Saastamoinen kok Markku Leppälahti kesk Janika Varjorinne- sdp Mäkeläinen Keijo Leppänen kesk Anni Vääri kok Heikki Levomäki kesk 9

10 Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Juha Lundström Jari Rämö Hilkka Vanne Virve Saarikoski Pirkko Lipponen Kunnanhallitus Puheenjohtaja Markku Saastamoinen 1. varapuheenjohtaja Matti Alanko 2. varapuheenjohtaja Janika Varjorinne-Mäkeläinen Anni Vääri Markku Leppälahti Päivi Laine Pirkko Herd Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Sampsa Jaakkola Varapuheenjohtaja Juha Mäenpää Susanna Romu Piia Heikkilä Kalle Kähkönen Susanna Romu Pasi Uusitalo Keijo Leppänen Maarit Ruusiala Mirja Jokio Anna-Katriina Ankelo 10

11 Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Timo Laine Olli-Pekka Kaunela Jukka Hyrsylä Mikko Vähämäki Riina Levander Sari Airo Virve Saarikoski Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pirjo-Riitta Palonen Heikki Levomäki Hannu Paija Heli Kantonen-Heikkilä Johanna Alanko Ari Väisänen Tero Reittonen Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Markus Hollo Riitta Pyykkö Hilkka Vanne Juha Lundström Markku Heikkilä Tilivelvollisia viranhaltijoita: Kunnanjohtaja Talouspäällikkö Tekninen johtaja Yläasteen rehtori Koulutoimen sihteeri Varhaiskasvatusjohtaja Kirjaston johtaja 11

12 Lomituspalvelupäällikkö Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,3 % vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava BKT oli viime vuonna 234 miljardia euroa. Käyvin hinnoin laskettuna 4,3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna Bruttokansantuotteen volyymin kasvu oli 2,3 prosenttia. Tavoitteena on kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta ja nostaa työllisyysastetta ja lopettaa velaksi eläminen vuonna Työttömyysasteen ennustetaan laskevan ja työllisyysasteen nousevan. Työllisyystilanne kohenee kuitenkin maltillisesti ja väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on pidemmällä aikavälillä merkittävä kestävyysvaje eli epätasapaino tulojen ja menojen välillä Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna Vuonna 2019 BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin ja vuonna 2020 kasvua on noin 1,3 prosenttia. Kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Palkat ja palkkiot kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia, kulutusmenot olivat 3 prosentin kasvussa. Säästämisaste oli 0,6 prosenttia. Suomen viennin arvo vuonna 2018 kohosi 5,5 prosenttia edellisvuodesta. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 91 miljardia euroa ja viennin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 39 prosenttiin. Tuonnin arvo kohosi 8 prosenttiin vuonna 2018 ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen nousi 38,5 prosenttiin. Lähde: Tilastokeskus kansantalouden tilinpito 2018, Elinkeinoelämän keskusliitto Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Suomen talouden hyvä suhdannetilanne on kohentanut julkisen talouden tilaa. Hallituksen päättämät julkisten menojen kasvua hillitsevät toimet ovat myötävaikuttaneet myös alijäämän pienenemiseen. Talouskasvu jatkuu kohtuullisena vielä v. 2019, jolloin julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu. Ensi vuosikymmenen alkupuolella talouskasvun arvioidaan hidastuvan vajaaseen prosenttiin, ja sitä myöten myös julkisen talouden rahoitusasema alkaa heiketä jälleen. Valtiontalouden alijäämä on supistunut viime vuosina ja kehitys jatkui samankaltaisena myös vuonna Suurin syy rahoitusaseman kohentumiseen on verotulojen, etenkin tuloverojen ja arvonlisäveron tuotonripeä kasvu. Lähde: Valtiovarainministeriön julkaisuja 33a/

13 Kuntien taloudellinen kehitys Manner-Suomen kuntien ilmoittamien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 1,2 miljardia euroa vuonna 2018, eli yli kolmanneksen verrattuna edellisen vuoden tilinpäätöksiin. Kuntien lainakanta kasvoi 3,8 prosenttia 16,7 miljardiin euroon. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin vuoden 2018 tilinpäätösarviotietoja kaikilta Manner-Suomen 295 kunnalta ja 134 kuntayhtymältä. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 neljännen neljänneksen lopussa 137,5 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,8 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 0,3 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta. Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,8 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 20,6 miljardia euroa. Lähde: Tilastokeskus Oman alueen taloudellinen kehitys Kanta-Hämeessä on monipuolinen elinkeinorakenne toisaalta selkeät kärjet ovat puuttuneet. Perinteisesti vahvoja toimialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, maatalous ja elintarviketeollisuus. Kanta-Hämeen monipuolinen toimialarakenne pienentää äkillisiä suhdannevaihteluita ja syvän rakennemuutoksen riskiä. Hämeenlinnan seutu on Kanta-Hämeen kolmesta seudusta elinkeinorakenteeltaan monipuolisin. Keskeisiä toimialoja ovat mm. teollisuus (metalli- ja terästeollisuus, elintarviketeollisuus), logistiikka ja kauppa. Monipuolisuuden kääntöpuoli on se, että selkeitä kärkialoja on haastavampi löytää. Julkisen sektorin työpaikkojen suuri osuus seutukunnassa tuo vakautta aluetalouteen. Alueen vahvuuksiin kuuluu myös monipuolinen koulutustarjonta. Haasteena nähdään ikääntyvien yrittäjien suuri määrä ja vaikeudet löytää jatkajia toimiville yrityksille. Suurimmat riskit äkillisen rakennemuutoksen suhteen liittyvät julkisen sektorin muutoksiin sekä yksittäisten suurempien yritysten mahdollisiin vaikeuksiin. Riihimäen seudulla on lukuisia menestyviä pk-yrityksiä ja monipuolinen yrityskanta. Alueella on toimiva yrityspalveluverkosto, joka helpottaa yritysten sijoittumista alueelle. Alueelle hakeudutaan muualta maasta, kun halutaan pääkaupunkiseudulle, ja alue onkin yritysten sijoittumisen kannalta houkutteleva vaihtoehto. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kampusalueen kehittäminen ja yhteistyö yritysten kanssa tuo lisäarvoa alueelle. Forssan seudulta löytyy vahvaa teollisuusosaamista ja seudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja yrittäjyys arvostettua. Seutua leimaa vahva teollinen perinne. Nykyisiä kärkitoimialoja ovat elintarvike-, elektroniikka- ja ympäristöalat sekä informaatioteknologia. Seudulla on useita näiden alojen kansainvälisiä yrityksiä. Vahvan teollisen perinteen rinnalle tarvitaan myös uudenlaista palveluyrittäjyyttä. Alueen vahvuuksiin kuuluu Luonnonvarakeskuksen (Luke) päätoimipaikan sijoittuminen Jokioisille. Kanta-Hämeellä ei ole ollut selkeää erikoistumisen kärkeä, josta alue olisi tunnettu. Maakunnassa on kuitenkin vahvoja toimialoja, muun muassa metalli- ja elintarviketeollisuutta. Kanta-Häme on luonnonvara-alan ja siihen perustuvan teollisuuden osaamiskeskittymä ja 13

14 Suomen ruokamaakunta. Luonnonvara-alalla on keskimääräistä vahvempi yrityspohja ja maakunnan ympärillä on neljän miljoonan ihmisen lähiruokamarkkinat. Nämä ovat alueen selkeitä kilpailuetuja. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus tuo vakautta maakunnan aluetalouteen. Tämä koskee erityisesti Hämeenlinnan seutua. Biotalouden merkitys vahvistaa jatkossa myös maaseutupainotteisten kuntien elinvoimaa ja kiertotalous luo uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle kaupunkikeskuksissa. Hyvä maantieteellinen sijainti, lyhyet matkat Etelä- Suomessa sekä yhteydet pääkaupunkiseudulle ja muille kasvualueille ovat alueen keskeisiä vahvuuksia. Lähde: Hämeen liitto Väestö Hämeessä Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Lähde: Hämeen liitto Työttömien osuus (%) työvoimasta 2018 lopussa 11/ / /2017 Muutos 10/2018 Muutos 11/2017 Hämeenlinnan seutu 8,7 8,5 9,8 0,2-1,1 Riihimäen seutu 6,7 6,5 7,9 0,2-1,2 Forssan seutu 8,3 8,3 9,6 0,0-1,3 Kanta-Häme 8,1 7,9 9,2 0,2-1,1 Lähde: Hämeen ELY-keskus

15 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajana ja kunnan päävastuullisena tilivelvollisena toimi vt. kunnanjohtaja Sam Vuorinen. Ypäjän kunnan strategia päivitettiin jo vuonna 2017 valtuustokaudelle Kunnan strategiset linjaukset tarkastettiin ja uutena elementtinä laadittiin neljä strategista valintaa toiminnan painopisteiksi: hevosala, yrittäjyys, lapsiperheet ja nuoret sekä ypäjäläinen arki. Strategisten linjausten ja valintojen käytännön toimenpiteet todetaan vuosittain päivitettävässä strategian toimeenpano-osassa, jonka kanssa limittäin talousarvio laaditaan. Kunnan elin-, pito- ja vetovoiman varmistamiseksi palkattiin viestintä- ja elinvoimasuunnittelija määräaikaiseen tehtävään vuodesta Kulurakennetta sopeutettiin aiemmin sovitun pohjalta ennakoidusti. Merkittävimpänä talouden tasapainottamistoimena kunnan kouluverkkoa päätettiin supistaa jo vuonna 2017 ja asian konkreettiset toimenpiteet alkoivat vuonna 2018 etupainoisesti Levän alakoulun lakkauttamisella syksystä 2018 lukien. Levän koulun reaalioppilasmäärät ovat laskeneet syksystä 2015 vuoden 2017 syksyyn noin 36 prosenttia, mikä yhdistettynä valtionosuuksien laskuun ei mahdollistanut toiminnan perusteltua jatkamista pidempään. Yritysasiamiehen työtä toteutetaan yhdessä Jokioisten kunnan kanssa. Ypäjän kunta osti Jokioisilta yritysasiamiehen lähipalveluita päivän viikossa. Muutos on vaikutuksiltaan yritysasiamiehen kiertäessä konkreettisesti ypäjäläisissä yrityksissä, järjestäen yrittäjien aamukahvi- ja ajankohtaistilaisuuksia sekä toimimalla asiantuntijana kunnan yrityselämän ja - myönteisyyden kehittämisessä. Kunnanjohtaja, yritysasiamies ja mainittu viestintähenkilö muodostivat kunnan tehostetut elinvoimapalvelut. Ypäjän kunnanvaltuusto päätti olla mukana SOTE-valmistelussa osana Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallista kokonaisratkaisua koordinoivaa Oma Hämettä. Palikkalan ja Kurjenmäen maankäyttö- ja kaavoitusasiat etenivät joutuisasti vuoden 2018 aikana. Asia valmistuu vuoden 2019 alussa. Tyrinselän tuulivoimahanke etenee, tuulivoimaloiden olisi määrä valmistua

16 Ypäjän kunnan vuosikate vuosina (euroa/asukas): 1.2 KUNNAN HENKILÖSTÖ Ypäjän kunnan henkilöstö Ypäjän kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 160 henkilöä, joista toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oli 110 henkilöä ja määräaikaisessa suhteessa (sijaiset, tilapäiset) 50 henkilöä. Päävastuualueet Hallintotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Tilikaudelta 2018 laaditaan erillinen henkilöstöraportti. 16

17 1.3 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKI- JÖISTÄ SEKÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA SEI- KOISTA Toimintaan ja sen kehittämiseen vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät voidaan jakaa kunnan näkökulmasta ulkoisiin ja sisäisiin, joista ulkoisten painoarvo on yleisesti ottaen suurempi. Suurimpana ulkoisena riskinä sekä Kanta-Hämeen että Forssan seutukunnan näkökulmasta on väkiluvun lasku. Yleisesti ottaen noin prosentin asukasluvun pienentyminen on haitallista ja lähemmäs kahden prosentin vähennys jo vahingollista toiminnan järjestämisen, palveluiden turvaamisen ja verotulokertymän kannalta. Kunnan suurimpana väestöpaon hillitsijänä voitaneen nähdä Ypäjän Hevosopisto. Suurimmat vaikuttimet väestön vähenemisen taustalla seutukunnan kannalta ovat jatkokoulutusvaihtoehtojen vähäisyys ja jopa puute tietyillä aloilla. Samanaikaisesti seutukunnassa on erityisesti tarve metalli-, sähkö- ja rakennusalan työvoimasta, jota on osittain rekrytoitunut länsirannikon laiva- ja autoteollisuuteen. Seutukunnalliset oppisopimus- ja koulutuspolut suoraan paikallisiin yrityksiin on nostettu esille ja toteutukseen. Kunnan suurimpien työnantajien (Hevosopisto, Ypäjä Golf) kanssa keskusteluyhteys tulee olla niin ikään matala. Merkittävimpänä ulkoisena epävarmuustekijänä voidaan niin ikään nähdä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntarakenteen uudistus, joka nykyisellä suunnittelumallillaan siirtää erikoissairaanhoidon palvelut Forssan sairaalasta Hämeenlinnan keskussairaalaan ja edelleen yliopistollisiin sairaaloihin. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa pieneneviin verotuloihin. Edelleen edustukselliset vaikutusmahdollisuudet maakuntavaltuustossa jäänevät pienimpien kuntien osalta hyvin vähäisiksi. Sisäisistä riskeistä merkittävimpänä voidaan nähdä sisäisen valvonnan puutteellisuus, joka tulee jo aloitettujen toimenpiteiden myötä saattaa kuntoon (ks. 1.4). Sisäisen valvonnan osana henkilöstöresurssin riittävyys ja työssä jaksaminen muodostaa kunnan toimintojen kannalta keskeisimmän kysymyksen. Säästöjen ja talouden tasapainottamisen myötä henkilöstörakenne tulee tarkastella ja mitoittaa oikein, mutta tämän tulisi tarkoittaa niin ikään henkilöstömäärän lisäämistä tarvittaessa keskeisillä toimialoilla ja -alueilla, kuin myös tehtävänkuvausten ja toiminnan prosessien tarkastamista. Kaikki toimet on aloitettu tarkastelujaksolla. Koko väestöön ja paikkakuntaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä on kartoitettu valmiussuunnittelun piirissä. Toimintayksiköt ovat valmistelleet omia suunnitelmiaan kuviteltavissa olevien uhkien varalta, ja koko seutukunnan valmiussuunnittelua edistämään käynnistyi kuntien yhteinen hanke. Kunnan palvelujen mahdollisimman häiriötön tarjoaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on yhteinen tavoite. Niin ikään vähäiset pohjavesivarannot ovat riski kunnan yleisille elinoloille. Asiaan on puututtu yhdysputkiverkostoa laajentamalla. 17

18 1.4 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISES- TÄ Ypäjän kunnan sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää yleisesti kaikkia niitä toimintaja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset toimielimet, viranhaltijat ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista, tuloksellista ja kehityshakuista päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan omaisuus ja voimavarat turvataan riskit ennaltaehkäistään ja hallitaan Käytännössä sisäisen valvonnan perusajatuksena pyritään varmistamaan, että oikeat henkilöt tekevät oikea-aikaisesti ja -oppisesti oikeita asiakokonaisuuksia. Ypäjän kunnan sisäinen valvonta toimii osana päivittäistä johtamisjärjestelmää. Sen perusteet on määritelty lainsäädännön lisäksi seuraavissa johtosäännöissä ja muissa asiakirjoissa: kuntastrategia hallintosääntö konserniohje valtuuston työjärjestys kunnanhallituksen johtosääntö sivistystoimen johtosääntö teknisen toimen johtosääntö henkilöstön tehtävänkuvaukset (luottamushenkilöiden palkkiosääntö) Kunnan sisäisen valvonnan tehostamisen ja uudelleen järjestämisen ensimmäinen vaihe oli kuntastrategian päivitys valtuustokaudelle kunnan keskeisimpänä pitkän aikavälin johtamisasiakirjana. Strategiatyössä otettiin huomioon kaikkinainen toimintaympäristön muutos riskienhallinnan näkökulmasta. Työssä päivitettiin kunnan strategiset linjaukset ja laadittiin uutena elementtinä neljä strategista valintaa toiminnan painopisteiksi. Strategisten linjausten ja valintojen käytännön toimenpiteet todetaan vuosittain päivitettävässä strategian toimeenpano-osassa, jonka kanssa limittäin talousarvio laaditaan. Lopputuloksena saatiin ymmärrettävämpi ja läpinäkyvämpi kunnan johtamisen asiakirja, jota jatkossa toki hiotaan edelleen. Muiden asiakirjojen päivitystyö ja kokoaminen tehtävänkuvauksia lukuun ottamatta keskitetysti hallintosäännön alle kaikilta osin voimaan tulleen uuden kuntalain (410/2015) edellyttämällä tavalla käynnistettiin kesällä 2017, työtä ei saatu selvitettyä loppuun vuonna 2018, vaan se valmistuu vasta Henkilöstön tehtäväkuvausten tarkastus on jo edennyt hyvin. Kunnan nykyinen hallintosääntö määrittelee seuraavat johtamisen ja ohjaamisen menettelyt: Päätöksenteko- ja hallintomenettely Kunnan toimintaa ohjaavat säännöt 18

19 Luottamushenkilöorganisaatio ja kokousmenettely Henkilöstöorganisaatio ja yhteistoiminta Toimivalta henkilöstöasioissa Muut määräykset Hallintosäännön määräyksiä on tarkennettu vielä toistaiseksi mainituissa johtosäännöissä. Toiminnan johtaminen, ohjaaminen ja myös sen valvonta tapahtuu toisaalta määritellyn luottamushenkilöorganisaation ja toisaalta henkilöstöorganisaation kautta. Luottamushenkilöorganisaation muodostavat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat kunnanhallituksen alaisuudessa. Kunnanhallitus on nimennyt erikseen edustajansa lautakuntiin voidakseen seurata niiden työskentelyä. Henkilöstöorganisaation kunnan päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: hallinto-osasto sivistysosasto tekninen osasto Osastoa johtaa osaston päällikkö. Osaston päällikkö vastaa strategian toimeenpano-osan tulostavoitteiden saavuttamisesta talousarvion reunaehtojen ollessa keskeinen tekijä. Talouden toteutumista seurataan osavuosikatsauksessa, joka saatetaan valtuustolle tiedoksi. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt muodostavat kunnan johtoryhmän. Johtoryhmätyötä on toimintavuonna 2018 on toteutettu johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Omalta osaltaan sisäistä valvontaa tehostavat osastokohtaiset osastokokoukset/muut palaverikäytännöt, joiden avulla tieto välittyy organisaatiossa. Kunnanjohtaja on koollekutsunut virastokokouksen kuukausittain hallinto-osaston päällikkönä. Päätösten otto-oikeus ja sen käyttämisen harkinta tuovat toimielimille ja esimiehille mahdollisuuden oikaista ajoissa näkemiään epäkohtia. Toimielimet seuraavat viranhaltijapäätöksiä hyvin, ja kunnanjohtajalla on myös mahdollisuus nähdä päätökset ajantasaisesti yhteisessä tietoarkistossa. Tehtävänkuvauksilla ja niiden vuosittaisella tarkastelulla huolehditaan tehtävien jakamisesta henkilöstölle, ja kehityskeskustelukäytäntö (esimies ja alainen vähintään kerran vuodessa) tuo kunnan tavoiteasettelun ja toteutuksen seurannan henkilötasolle saakka. Kuntakonsernin valvontavastuu on kunnanhallituksella. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan :ssä 23 kunnan konserniohjeen. Konserniohjeen päivittäminen oli ajankohtaista vuonna 2018, sen kuitenkaan valmistumatta, työ siirtyy vuodelle Ypäjän kunnan kuntakonserniin kuuluvia yhteisöjä on kokonaisuudessaan 14. Niistä kuntayhtymiä ja osakkuusyhteisöjä on viisi (5), tytäryhteisöjä neljä (4). Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen prosentuaalisista omistusosuuksista ks. luku 1.9. Havainnekuva sisäisestä valvonnasta henkilö- ja luottamushenkilöorganisaatioissa: 19

20 Lait, asetukset Kuntastrategia ml. talousarvio Hallintosääntö Johtosäännöt, työjärjestykset ja Henkilöorganisaatio ohjeet Luottamushenkilöorganisaatio - Kunnanvaltuusto Johtoryhmä Kunnanhallitus Viranhaltijapäätökset Lautakunnat, toimielimet ja - kunnat - Puheenjohtajisto Osastokokoukset/palaverikäytänteet (Ryhmäkokoukset) Kehityskeskustelut - Tehtävänkuvaukset - 20

21 1.5 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset) TULOSLASKELMA (1.000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 7 Muut rahoitustuotot Korkokulut -2-2 Muut rahoituskulut -3-4 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennnys Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 27,1 % 29,2 % Vuosikate/ Poistot, % -57,9 % 130,3 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/ Poistot Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/ Asukasmäärällä 21

22 1.6 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1 Vaihto-omaisuuden muutos -1 2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % -26,7 % 164,9 % Lainanhoitokate -9,8 26,1 Kassan riittävyys, pv 12,5 16,8 Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolis. + Lainanlyh.) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 22

23 1.7 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1.000 euroa) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 1 Muu vaihto-omaisuus 3 1 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 2 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Ed.tilik.yli-/alijäämä, pakollinen varaus Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 7 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,7 % 67,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 27,6 % 21,8 % Velat ja vastuut % käyttötuloista 28,0 % 22,0 % Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä /asukas Asukasmäärä

25 1.8 KOKONAISTULOT JA MENOT Kunnan kokonaistulot ja menot (1000 ) ulkoiset Tulot % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,3 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,6 Korkotuotot 1 0,0 Muut rahoitustuotot 11 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 80 0,5 Investoinnit Rahoitusos. investointimenoihin 50 0,3 Pys.vastaavien hyödykk. luovutustulot 119 0,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 17 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Menot % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,3 Korkokulut 2 0,0 Muut rahoituskulut 3 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Pysyvien vastaavien 43 0,2 hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot ,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 34 0,2 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 25

26 1.9 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Ypäjän kuntakonserniin kuuluivat seuraavat yhteisöt: Konsernitaseeseen yhdisteltävät yhteisöt Omistusosuus Kuntayhtymät: L-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky, Forssa 4,41 % Forssan seudun hyvinvointi ky, Forssa 4,08 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky, Hämeenlinna 0,46 % Hämeen liitto, Hämeenlinna 1,41 % Eteva kuntayhtymä, Mäntsälä 0,09 % Tytäryhteisöt: Ypäjän Lämpö Oy, Ypäjä 100 % Asunto Oy Tolminrivi, Ypäjä 100 % Asunto Oy Kurjenlento, Ypäjä 100 % Kiinteistö Oy Ypäjän opiskelija-asunnot, Ypäjä 53,34 % Liitetietoihin merkittävät yhteisöt Osakkuusyhteisöt: Asunto Oy Soininmäki, Ypäjä 28 % Asunto Oy Sepänpirtti, Ypäjä 24 % Asunto Oy Kartanonmäki, Ypäjä 20 % Ypäjän Hevossairaala Oy, Ypäjä 28 % Asunto Oy Ypäjän Helorinne, Ypäjä 20 % Konsernin toiminnan ohjaus Ypäjän kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet. Niiden mukaisesti kunnanhallitus (konsernijohto) on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut heille tarvittaessa suullisia evästyksiä käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeiden mukaisesti Taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävien konserniyhteisöjen toimielinten jäseniksi tulee pyrkiä valitsemaan kunnan strategiat ja toiminnan hyvin tuntevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Ypäjän kunnan strategian vuoden 2018 toimeenpano-osaan on kirjattu maininta hallinnon ohjausasiakirjojen päivityksestä. Konserniohjeen päivittäminen on vielä kesken. 26

27 1.9.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntakonsernissa ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia. Vuonna 2014 toimintansa aloittaneen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) toiminnot ovat jatkuneet myös toimintavuoden 2018 aikana. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on tehty talouden tasapainottamisohjelma. Ypäjän kunnan vastuulla on kuntayhtymän alijäämästä 3 056,72 euroa, josta on tehty pakollinen varaus. Pakollista varausta on purettu ,52 eurolla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätökseen sisältyy rakennuksista tehty 60 miljoonan euron alakirjaus, joka on katettu sairaanhoitopiirin peruspääomaa alentamalla Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Systemaattista arviota konsernivalvonnasta ei ole vuonna 2018 tehty. Tytäryhteisöiltä on pyydetty ja saatu tilinpäätöstiedot, mutta konserniohjeen edellyttämiä puolivuotisraportteja ei ole pyydetty. Kiinteistö Oy Ypäjän Opiskelija-asuntojen hallituksen puheenjohtajana on toiminut vt. kunnanjohtaja Sam Vuorinen Ypäjän Lämpö Oy:n hallituksessa ovat toimineet keskeiset luottamushenkilöt. Puheenjohtajana on toiminut valtuutettu Markku Leppälahti koko yhtiön toimintavuoden. Sihteerinä jatkoi tekninen johtaja Jouko Käkönen. Asunto Oy Kurjenlennon ja Asunto Oy Tolminrivin hallitusten puheenjohtajana on toiminut valtuutettu Pirjo-Riitta Palonen. Tekninen johtaja Jouko Käkönen on ollut kummankin hallituksen jäsenenä. Kuntayhtymien toimintaa kunnanhallituksella on ollut mahdollisuus seurata esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta. Osakkuusyhteisöissä kuntaa edustavat konsernijohdon nimeämät viranhaltijat. 27

28 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,47 Toimintakulut , ,11 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 015,01 26,90 Toimintakate , ,74 Verotulot , ,89 Valtionosuudet , ,94 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 897, ,56 Muut rahoitustuotot , ,74 Korkokulut , ,55 Muut rahoituskulut , ,86 Vuosikate , ,98 Poistot ja avonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 0,00 Arvonalentumiset , ,05 Satunnaiset erät 3 647, ,95 Tilikauden tulos , ,23 Tilinpäätössiirrot 14, ,76 Tilikauden verot ,06 0,74 Laskennalliset verot , ,00 Vähemmistöosuudet -62,35-118,38 Tilikauden ylijäämä / alijäämä , ,35 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 46,6 % 47,9 % Vuosikate/ Poistot, % -7,5 % 125,2 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentakaavat: 28

29 1.9.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma (1.000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 4 13 Tilikauden verot -3 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset *) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 10 8 Vaihto-omaisuuden muutos -5 8 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Investointien tulorahoitus, % -6,1 % 159,8 % Lainanhoitokate -0,2 4,0 Kassan riittävyys, pv 16,8 20,2 Asukasmäärä

30 1.9.7 Konsernitase ja sen tunnusluvut PYSYVÄT VASTAAVAT AineettoVASTAAVAA Aineettomat oikeudet , ,59 Muut pitkävaikutteiset menot 7 780, ,17 Ennakkomaksut 23,48 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,76 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,25 Rakennukset , ,01 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,98 Koneet ja kalusto , ,48 Muut aineelliset hyödykkeet , ,60 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,91 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,23 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,95 Osakkeet ja osuudet , ,61 Lainasaamiset , ,14 Muut saamiset 1 400, ,17 Sijoitukset yhteensä , ,87 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,69 Vaihto-omaisuus , ,47 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 686,14 566,53 Lyhytaikaiset saamiset , ,45 Saamiset yhteenä , ,98 Rahoitusarvopaperit , ,65 Rahat ja pankkisaamiset , ,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,58 30

31 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,18 Arvonkorotusrahasto , ,74 Muut omat rahastot , ,88 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,37 Tilikauden yli- / alijäämä , ,35 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,52 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 694, ,36 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,55 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,71 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,39 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,68 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,33 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,04 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,44 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,58 Konsernin omavaraisuusaste (%) 49,6 54,9 Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 33,0 29,3 Velat ja vastuut % käyttötuloista 33,4 29,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuus (%): = 100 * (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset )/ (koko pääoma - Saadut ennakot) Velat ja vastuut % käyttötuloista: = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot+vuokravastuut)/käyttötulot Rahoitusvarallisuus /asukas: = ((Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma- Saadut ennakot))/ Asukasmäärä Konsernin lainakanta : = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat /asukas. = Konsernin lainakanta / asukasmäärä 31

32 1.10 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAI- NOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on ,23 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan ,98 euroa - tilikauden alijäämä ,25 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan resurssit tulee keskeisimmiltä osiltaan käyttää talouden tasapainottamiseen. Tilikausikohtaiset alijäämät tulee taittaa, jotta oman pääoman pieneneminen pysähtyy. Kunnan resurssit tulee keskeisimmiltä osiltaan käyttää talouden tasapainottamiseen. Tilikausikohtaiset alijäämät tulee taittaa, jotta oman pääoman pieneneminen pysähtyy. Merkittävimpänä talouden tasapainottamistoimena kunnan kouluverkkoa on supistettu, Levän koulu lakkautettiin vuonna Valtuusto päätti Levän koulun sulkemisesta Kouluverkon muutos tasapainottanee välillisesti taloutta muutoinkin henkilöstömäärän luontaisenakin vähentymisenä sekä toimintojen keskittämisen kautta. Opetusryhmien kokoja tulee niin ikään uudessa tilanteessa tarkastella. Tarvittaessa myös tuotannollistaloudellisia perusteita henkilöstöorganisaation oikein mitoittamisessa on pystyttävä käyttämään, palvelujen laatu huomioiden. Yhtäältä tehtävänkuvien tarkastaminen on tuloksellisesti aloitettu ja tehtävien uudelleen mitoittaminen tulee tarkastella aina rekrytointien yhteydessä. Niin ikään kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja yhteishankintoja tulee lisätä tarkoituksenmukaisissa toiminnoissa. Kuntarajat ylittävä yhteistyö rakennusvalvonnan osalta käynnistyi Kunnan veropohjan laajentumisen tukeminen on aloitettu panostamalla yritys- ja elinkeinoelämän kaikkinaiseen hyvinvointiin. Kunnan varsin monipuolisen ja lukuisan yrityskentän yhteisöverotuottojen pienikin kasvu on kunnalle eduksi. Yritysasiamiehen tehtävänä, joka toteutetaan seutuyhteistyönä, on ollut edistää alueen yrityselämän kehittymistä ja laajentumista aiemmin sovitun mukaan. Kunnan kärkihankkeissa mm. kaavoituksen uudistaminen tähdätään myös yritystoimintojen tuotannolliseen kasvattamiseen, mutta myös paikalliseen työllisyyden tukemiseen, mikä välillisesti vaikuttaisi tuloverokertymään. Edelleen kiinteistöveropohjan tarkastaminen on käynnistetty yhteistyössä FCG-konsultoinnin kanssa. Oletettavaa on, että kiinteistörekistereissä ei ole kaikkea kunnan alueen rakennettua kiinteistökantaa. Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi ja rakentamisen mahdollisesti käynnistyessä lähivuosina, voi voimaloiden verokertymä osaltaan elvyttää kunnan taloutta taloussuunnittelukaudella. Työllisyyden velvoitteet koskettavat kuntaa entistä voimakkaammin uuden lainsäädännönkin myötä. Työpaja Vieterin toimintaa on nimenomaisesti tästäkin näkökulmasta tehostettu laatimalla toiminnalle suuntaviivat toimintasuunnitelmassa. Toiminta on todettu onnistuneeksi ja sillä on ollut positiivinen vaikutus kunnan talouteen. On lisäksi nähtävissä, että 32

33 valtiollisestikin paranevan työllisyystilanteen myötä talous voi niin ikään kohentua. Työvoiman alueelliseksi pysymiseksi kunnan tulee asumisen eri muodoissa ja kaavoituksessa tukea elämänsä ja uransa eri vaiheissa olevia perhekuntia. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 1.11 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Vaalit Keskusvaalilautakunta Päämäärät 2018: - Tasavallan presidentin- sekä maakuntavaalien toteuttaminen riittävin resurssein - Sähköiseen vaaliluetteloon siirtyminen - Vaalitoimintojen ja äänestystapahtumien tilajärjestelyjen parantaminen kunnanvirastolla Toteuma: - Tasavallan presidentinvaalit pidettiin Ennakkoäänestyksen ajanjakso oli Ypäjällä äänestysalueita oli 1 (yksi), joka kattoi koko kunnan. Varsinaisena vaalipäivänä otettiin Ypäjällä ensimmäisen kerran käyttöön sähköinen vaaliluettelo. Rinnalla pidettiin paperinen luettelo, joka toimi varajärjestelmänä, jos olisi tullut sähköiseen luetteloon käyttökatkoksia. - Sähköisen vaaliluettelon käyttöä harjoiteltiin kenraaliharjoituksissa , jossa oli paikalla niin keskusvaalilautakunnan kuin vaalilautakunnan jäseniä. Vaalipäivänä sähköisen luettelon käyttö sujui ongelmitta. - Vaalihuoneistoksi järjestettiin uusi kokoustila Alpakka. Tilan toimivuus vaalihuoneena todettiin hyväksi. Ulkoiset tuotot ja kulut TP 2017 TA2018 Tot.2018 Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

34 Sisäiset tuotot ja kulut TP 2017 TA2018 Tot Erotus Keskusvaali- Toimintatuotot lautakunta Toimintakulut Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut Toimintakate TP 2017 TA2018 Tot Erotus Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastus Päämäärät 2018: - Kunnan hallinnon ja talouden seuranta ja tarkastus - Arviointikertomuksen laatiminen Toteuma: - Tarkastuslautakunta on kuullut teknisen toimen ajankohtaiskatsauksen ja talouspäällikön tilinpäätösennusteen sekä kunnanjohtajan ja talouspäällikön esittelyn vuoden 2017 tilinpäätöksestä. - Tarkastuslautakunta on saattanut tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2017 valtuuston käsittelyyn sekä antanut valtuustolle arviointikertomuksen vuodelta Sidonnaisuusrekisteri on päivitetty. - Kunnan maa- ja metsätiloihin on tutustuttu sekä KOy Ypäjän Opiskelijaasuntoihin ja Caissaniemen käyttötilastoon ja -kustannuksiin. Ulkoiset tuotot ja kulut TP 2017 TA2018 Tot Erotus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset tuotot ja kulut TP 2017 TA2018 Tot Erotus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

35 Ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TP 2017 TA2018 Tot Erotus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallitus Johtamispalvelut Päämäärät 2018: - Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntauudistuksen valmisteluihin sitoutuminen maakunnallisena ratkaisuna kunnan tarpeet ja väestöpohja huomioiden - Kanta-Hämeen maakunnan Elinvoimaa Hämeeseen -hankkeeseen sitoutuminen - Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaiseen hevosklusteriin yhtenä päätoimijana osallistuminen (hevosalan osaamisen edistämisen, verkottumisen ja markkinoinnin tehostaminen), hevosalan seudullisen neuvotteluelimen perustamisen selvitystyö olemassa oleville organisaatiorakenteille - Seudulliseen imago- ja vetovoimahankkeeseen sitoutuminen - Seudullisen henkilöstö- ja palkkahallinnon kokonaisratkaisun selvitystyöhön osallistuminen - Lounais-Hämeen rengasreitin suunnitteluun osallistuminen - Eerikkilän Urheiluopiston ja Metsähallituksen Luonto Lisää Liikettä - hankkeeseen sitoutuminen - Ystävyyskaupunkiyhteistyön lisääminen Unkariin eurooppalaisen hevososaamisen näkökulmasta, hyvien käytänteiden selvittäminen ja kohdentaminen toimialoille sekä kuntalaisille - Työpajatoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen toimintasuunnitelman toteutuksella, kuntakohtaisen polun suunnittelu oppisopimukseen, koulutuspaikan löytymiseen ja/tai työllistymiseen alueen yrityksiin, kyläyhdistysrajapinnan kartoittaminen - Kunnan palvelusopimuskokonaisuuksien kilpailutus ja uusiminen kokonaistaloudellisiksi - Kannustimet Ypäjän Hevosopistosta valmistuneiden sitouttamiseksi alueelle - Kannustimet ulkopaikkakuntalaisten hevosalan toimijoiden ja yrittäjien sitouttamiseksi alueelle - Ypäjäläisten yrittäjien ja muun kolmannen sektorin integroiminen keskeisiin kunnan kehittämishankkeisiin, keskusteluyhteyden edelleen kehittäminen - Kyläyhdistysten näkyvyyden kehittäminen kunnan verkkosivuilla - Kuntalaistalohankkeen edellytysten selvittäminen - Nuorisovaltuuston toiminnan vakiinnuttaminen päätöksentekoelimissä - Kunnan markkinointiviestintäsuunnitelman laatiminen, resurssien kohdentaminen/palkkaus - Yritysasiamiespalveluiden toiminnallinen tarkastus, resurssien kohdentaminen/palkkaus 35