AK 372 Kankaan liikunta-alue ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Iisalmen kaupunki Kaavoitus Kaavaselostus Pvm muutettu (21) Asianumero IIS/908/ /2017 AK 372 Kankaan liikunta-alue ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS Asemakaavan muutos, joka koskee: 1. kaupunginosan korttelia 202. Asemakaavan muutoksella muodostuu Iisalmen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 202 sekä virkistys- ja katualuetta. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, kaavoitus, Pohjolankatu 14, PL 10, IISALMI Hannele Kelavuori, asemakaava-arkkitehti Jyrki Könttä, kaupungininsinööri Maarit Vanhanen, kaavavalmistelija puh puh puh Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hannele.kelavuori@iisalmi.fi jyrki.kontta@iisalmi.fi maarit.vanhanen@iisalmi.fi

2 Kaavaselostus 2 (21) 1.TIIVISTELMÄ 1.1.Asemakaavan muutosalue Alue sijoittuu Kankaalle, ydinkeskustan koillispuolelle. Alueella on Iisalmen kaupungin uimahalli ja jäähalli sekä tekonurmikenttä. Näiden lisäksi alueella on yksityisomisteinen keila- ja liikuntahalli, rautakauppakäytössä oleva liikekiinteistö sekä asuinkiinteistöjä. Alueella on arvokasta mäntypuustoa ja maisemaan alueella vaikuttaa merkittävästi alueen huomattava korkeusero. Alueen keskiosa on ympäröivää katuverkkoa ja alueen itäosaa noin 6 metriä alempana. 1.2.Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Iisalmen kaupunki on linjannut, että nykyistä uimahallia ei peruskorjata, vaan se korvataan uudisrakennuksella. Uudisrakennus tulee sijoittaa eri paikkaan kuin nykyinen uimahalli käytön jatkuvuuden turvaamiseksi. Alueen asemakaavaa päivitetään myös muilta osin. Alueen pohjois/koillisosassa on ollut pientaloja, joista suurin osa on jo purettu. Myös Karjalankadun varresta on purettu yksi pientalokiinteistö ja toinen tultaneen purkamaan. Näin ollen myös tämän alueen tuleva käyttö tutkitaan kaavalla. Lisäksi pyritään ratkaisemaan alueen pysäköintitarpeet ja huomioimaan muut, esimerkiksi täydennysrakentamiseen liittyvä tarpeet. Kaava-alueen pinta-ala on noin 10 ha. Kaavaalueen ympäristössä on runsaasti kerrostalovaltaista ja pientalovaltaista asutusta. 1.3.Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kaavan käsittelyvaiheet: Iisalmen Sanomat OAS nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavaluonnos nähtävillä Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaavaehdotus nähtävillä Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

3 Kaavaselostus 3 (21) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Asemakaavan muutosalue Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat ja alueen nykytilanne Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi Asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavamerkinnät - ja määräykset Nimistö Mitoitus Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteutus Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavakokousten ja viranomaisneuvottelujen muistiot 4. Yhteenvedot lausunnoista ja vastineet 5. Valokuvia/havainnekuvia alueesta 6. Tehdyt selvitykset: Kankaan pientaloalueen inventointikortti, maaperäselvitys

4 Kaavaselostus 4 (21) 2. LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1.Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueella sijaitsee jäähalli, uimahalli, liikuntahalli, yksityinen kuntoliikunta- ja keilaushalli, liikekiinteistö (rautakauppa), sekä asutusta (pientalo, pienkerrostalo ja kerrostalo). Näiden lisäksi alueella on tekonurmikenttä, pysäköintialueita, kattamaton ulkojää jäähallin yhteydessä sekä parkour-leikkikenttä-liikunta-alue, ulkoilupolku/hiihtolatu ja telemasto. Alueella on maisemallisesti arvokasta puustoa, joka tukee alueen virkistyskäytöllisiä arvoja. Puustoinen alue sijoittuu pääosin kaava-alueen itäosaan. Alueen ympäristössä on pääosin asuinalueita: pohjois-itäpuolella on Kankaan kulttuurihistoriallisesti arvokas pientaloalue, eteläpuolella yhtenäinen kerrostaloalue ja länsipuolella sekoittuneempaa kaupunkirakennetta, jossa on yhdistys-, liike- ja asuin käytössä olevia kiinteistöjä. Myös vesitorni sijoittuu kaava-alueen länsipuolelle ollen voimakas maamerkki alueella. Alue rajoittuu lännessä vilkkaaseen Karjalankatuun. Pohjoispuolella on Kankaankatu, joka on Makkaralahden asuinalueen käytetty yhteys keskustaan. Keskustaseudun osayleiskaavassa (v.2007) alue on pienin toimenpitein kehitettävää virkistysaluetta. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma vuonna Viheraluejärjestelmässä alue on kehitettävä liikunta-alue. Alueella on voimassa asemakaava 301, hyväksytty 2000, jossa alue on pääasiassa YU- käyttötarkoitusmerkinnällä (urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Kankaankadun varteen on kaavoitettu pientaloalue, jonka käyttötarkoitus on muuttunut. Karjalankadun varressa on kerrostalorakennusten, autopaikkojen ja toimitilarakennusten korttelialue. Pääosa alueen puustosta on osoitettu säilytettäväksi. Kuva 1 Välikatu, ympäristöä

5 Kaavaselostus 5 (21) Kuva 2 Välikatu, hallien suuntaan Kuva 3 Joukolankatu, länteen Alakadun suunnasta Palvelut ja toiminnallisuus Etenkin pysäköintitarpeen arviointia varten käyttäjätiedot keskeisten toimitilojen osalta ovat tärkeitä. Käyttäjämäärätietoja jäähallin osalta (v 2016): Arkipäivät, keskimäärin noin käyttäjää (jäällä). Suurin käyttäjämäärä klo välisenä aikana. Viikonloput, keskimäärin noin käyttäjää (jäällä) /päivä. Suurin käyttäjämäärä noin klo välisenä aikana. Viikkotason käyttäjämääriä: 2700, 1550,3100,1800,1600,3850,2600,2350,3750,2450,1650,2450. Kuukausitasolla käyttäjiä noin (keskimäärin noin ).

6 Kaavaselostus 6 (21) Nykyisen uimahallin osalta: Keskimääräinen käyttäjämäärä vuositasoilla: Päivittäinen kävijämäärä vaihtelee syyskuusta huhtikuuhun arkipäivinä välillä. Kuntosalin käyttäjämääräksi on arvioitu noin käyttäjää vuodessa. Lähde: Uimahallin hankesuunnitelma Liikenne Alueelle suuntautuva liikenne alueella jakaantuu pääasiassa Karjalankatu-Untamokatu liittymän ja uimahallin Joukolankadun liittymän välille. Kapeammilta asuntokaduilta on huomattavasti vähemmän liikennettä tai läpiajoa. Alueen sisällä liikennöintiä on etenkin ns. keilahallin sekä jäähallin ja tekonurmikentän välisillä pysäköintialueilla sekä uimahallin pysäköintialueella. Virkistys Alueella on virkistyskäyttöön osoitettuja puustoisia alueita, joilla kulkee reitistöä (talvella latuja, kesällä pururata). Alueen virkistyskäytön arvoa lisää se, ettei lähialueella ole muita lähiliikuntaan ja virkistykseen soveltuvia alueita ja 500 m säteellä alueesta asuu noin 650 yli 65-vuotiasta. (Keskusta-alueelta enemmän yli 65-vuotiaita samalla säteellä asuu ainoastaan Haukiniemen alueella, jossa rannan ulkoilureitistö on hyvin saavutettavissa) Luonnonympäristö Alue on hiekkakangasta. Jäähalli ja tekonurmikenttä sijoittuvat maisemallisesti ympäröivää maanpintaa alemmalle tasolle siten, että korkeuseroa on noin 6 metriä (n ). Alueella on maisemallisesti arvokasta mäntypuustoa alueen itäosissa Rakennettu ympäristö Kankaan alueen historiaa: Kaupungin pohjoisliepeille alkoi kehittyä mökkiläisasutusta 1900-luvun alussa. Alueen omistaja, maaseurakunnan kirkkoherran virkatalo, ei asettanut läheskään sellaisia esteitä

7 Kaavaselostus 7 (21) asumiselle kuin kaupunki. Kaupungilla oli tiukka mäkitupien ja muiden vastaavien asumusten rakentamiskielto. Näin muodostui vähitellen mökkiläisasutusta kaupungin sorakuopan itäpuolelle, joka sai Kankaan asutusalueen nimen luvulla kaupunkiin pyrki maaseudulta työväestöä. Kauppalan aikaiset tontit olivat suuria, jotta omavarainen maatalous olisi mahdollista. Köyhemmillä ei ollut näihin varaa. He hankkivat tontin heti kaupungin rajan pohjoispuolelta, jonne muodostui suunnittelematonta pienten mökkien muodostamaa esikaupunkiasutusta. Kankaalle muodostui 1920-luvulta alkaen Iisalmen ensimmäinen työläisten asuinalue, kaunis puutalomiljöö. Vuodesta 1883 lähtien Kankaan elämään toi oman lisänsä Iisalmen reservikomppania. Reservikomppanian kasarmialueeksi Suomen valtio oli lunastanut Hiekkahauta-alueen kirkkoherran virkatalolta. Kaikkiaan kasarmialueella oli 10 erilaista rakennusta sekä harjoitus- ja ampumarata-alueet. Reserviläisten jälkeen kasarmit jäivät käyttämättömiksi ja myöhemmin valtio vuokrasi ne paikalliseksi keuhkotautiparantolaksi. Tuberkuloosiparantola aloitti vuonna 1913 ja parantolan päärakennuksena toimi entinen kasarmin upseeritalo. Parantolan toiminta lopetettiin lokakuussa 1939 sodan lähestyessä. Vuonna 1905 kaupunki pakkolunasti pappilalta 14,6 hehtaarin alueen nykyisen Pohjolankadun itäpuolelta rautatieaseman ja reservialueen vierestä helpottamaan asuntopulaa. Kaupunki rakennutti sinne muutaman pientalon joihin asunnottomia perheitä sijoitettiin. Iisalmen maalaiskunnan keskusalueiden suunnitelmallinen rakentaminen alkoi vuoden 1932 alussa astuneen asemakaavalain vaikutuksesta. Ensimmäisen sysäyksen tähän antoi kaupunki, joka anoi lääninhallitukselta Kirkonkylään kuuluvaa, aivan kaupungin rajalla sijaitsevaa Kangaskylää, rakennussuunnitelma- alueeksi. Suunnitelman laatiminen siirtyi käytännössä sodanjälkeiseen aikaan. Vuonna 1952 Kangaskylän ja Kirkonkylän ympäristöaluetta varten laadittiin rakennussuunnitelman takaista aluetta koskevat määräykset, joilla voitiin estää haitallinen lievealuerakentaminen. Vanhaa asemakaavalakia korvaava rakennuslaki astui voimaan Iisalmen kaupunki laaditutti ensimmäisen yleiskaavansa lainmukaisesti professori Otto-Iivari Meurmanilla. Samaan aikaan maalaiskunta oli saamassa valmiiksi omaa esikaupunkialueiden yleiskaavaansa. Kaupunkiseudun kannalta Meurman piti kuntarajaa haitallisena. Hän piti tarkoituksenmukaisena maalaiskunnan puolen esikaupunkialueiden liittämistä ennen pitkää kaupunkiin korostaen suunnitelmallisen rakentamisen etuja hajarakentamiseen nähden. Vähitellen alkoi kehittyä ajatus hiekkahaudan varaamisesta urheilutarkoituksiin. Kaupunginhallitus hyväksyi 1962 jääkiekkokaukalon sijoittamisen alueelle ja 1970-luvun alkupuolella rakennettiin uimahalli. Muodostui Kankaan urheilualue, jossa nykyisin sijaitsevat muun muassa uimahalli, jäähalli sekä liikuntahalli. Kankaan ja Kasarminkankaan alueen rajaa nykyisin pohjoisessa Kilpivirrantie, idässä junarata, etelässä Joukolankatu ja lännessä Karjalankatu sekä Karikatu ja Pohjolankatu. Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuusi kerrostaloa ( tornitalot ) sekä pientaloalue, keskellä urheilualue ja etelässä kerrostalot. (lähde: kulttuuriympäristöselvitykset, Iisalmen kaupunki) Nykytilanne Alueen toteutunut rakennuskanta on pääasiassa suurimittakaavaista, mutta harvaan sijoittuvaa. Viime vuosina toteutuneet kenttä- ja pysäköintialueet ovat parantaneet alueen yleisilmettä. Alueen palvelut muodostavat merkittävän osan Iisalmen keskusta-alueen sisäliikuntapaikoista, jonka myötä alueelle suuntautuu liikennöintiä alueen ulkopuolelta. Tekninen huolto (johtokartat) / Masto Alueella on Kaisanet Oyn telemasto, joka sijoittuu Kankaankadun ja Poikkikadun väliselle puustoiselle viheralueelle. Pääosa alueen vesi- ja viemärilinjoista sijoittuu katualueille. Alueen sisällä on tonttikohtaisia johtoja. Alueella on kaukolämpöön liitettyjä kiinteistöjä. Lisäksi alueen itäosassa Mäkikadun päässä on muuntamo.

8 Kaavaselostus 8 (21) Pysäköintialueet ja pysäköintipaikkojen määrä Alueelle on toteutettu pysäköintialue 2010-luvulla, jolla on 122 autopaikkaa (jäähallin ja tekonurmikentän välillä). Tämän lisäksi alueella on pienempiä pysäköintialueita noin 10ap+ 32 ap suuremman pysäköintialueen välittömässä läheisyydessä Untamonkadun päässä. Näiden lisäksi pysäköintipaikkoja on jäähallin sisäänkäynnin luona (noin 10 ap + henkilökunnan ja linja-autojen pysäköintipaikat) sekä ns. keilahallin piha-alueella. Uimahallin pysäköintialue ja ns. keilahallin pysäköintialueet ovat jäsentymättömiä. Liikekiinteistön ja asuinkiinteistöjen pysäköinti on hoidettu tonttikohtaisesti. Kokonaisuutena urheilutoimintojen osalta pysäköintiä on suunniteltu ja toteutettu alueelle laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Rakennettu kulttuuriympäristö Alueen rakennuskanta on verrattaen nuorta. Pientalot, liikekiinteistö ja pienkerrostalo Karjalankadun varressa ovat 1960-luvulta. Uimahalli on rakennettu 1970-luvulla. Asuinkerrostalo on rakennettu 1990-luvun alussa ja liikuntahalli 2000-luvun alussa. Ns. keilahallia on laajennettu, rakennus on rakennettu 1980-luvun lopulla. Kaava-alue rajautuu itä- ja pohjoisosiltaan Kankaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen pientaloalueeseen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole todettu olevan erityisiä ympäristöhäiriöitä. Urheilualueet Alueella on mm. tekonurmikenttä, ulkokaukalo, skeittiramppeja, koripallokenttä sekä tenniskenttä. Näiden lisäksi alueella on mm. yhdistetty leikki-kuntoilualue sekä pururatatyyppinen reitti. Asuminen ja ikärakenne Alueella asuu 16 ihmistä. Alueen lähiympäristössä asuu kuitenkin hyvin laajasti ihmisiä, joista suuri osa on yli 65-vuotiaita. Esimerkiksi 200 m säteellä alueesta asuu yht. 956 asukasta, joista 317 on yli 65-vuotiasta. 500 metrin säteellä alueesta asuu yhteensä 3238 asukasta, joista 1200 on yli 65-vuotiasta Maanomistus Iisalmen kaupunki on alueen suurin maanomistaja. Karjalankadun varressa on tämän lisäksi yksityistä maanomistusta (liike- ja kerrostalotontit). Alueen pinta-ala on n. 10 ha. Kaavaalueen asukasmäärä on 15 henkilöä, mutta alueen välittömässä läheisyydessä noin 0,5 km säteellä alueesta asuu noin 1900 asukasta. Heistä yli 65-vuotiaita on noin 35 %.

9 Kaavaselostus 9 (21) Kuva: Alueen maanomistus: oranssi: Iisalmen kaupungin omistuksessa / tumma oranssi: vuokrattu, omistajana Iisalmen kaupunki ja väritön: yksityinen omistus. 2.2.Kaavoitus- ja suunnittelutilanne

10 Kaavaselostus 10 (21) Kuva 4 Alueen pitkäjänteistä suunnittelua Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet tulevat voimaan Näistä asemakaavahanketta koskevat mm. seuraavat teemat: 3.1 toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen: Mm. luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. kohta 3.4: Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä ja viheralueverkoston jatkuvuudesta. Maakuntakaava Alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C 002).

11 Kaavaselostus 11 (21) Kuva 5 ote maakuntakaavasta Iisalmen keskustan alueella Yleiskaava Alue on pienin toimenpitein kehitettävä virkistysalue. Tämän lisäksi alueella on autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten aluetta. Alueella on voimassa keskustaseudun osayleiskaava vuodelta Kuva 6 ote yleiskaavasta

12 Kaavaselostus 12 (21) Asemakaava Alueen nykyisten kaavojen rajaus Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Rakennuskiellot Päätökset, sopimukset, suunnitelmat ja investoinnit Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna Muut suunnitelmat ja selvitykset Kuva 7 Viheraluestrategia

13 Kuva 8 alueen toiminnot viherrakenteessa Kaavaselostus 13 (21)

14 Kaavaselostus 14 (21) Kankaan alueen yleissuunnitelma Kuva 9 yleissuunnitelma vuodelta 2010 Kankaan pientaloalue Liitteenä on Kankaan pientaloalueen inventointikortti. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 3.1.Asemakaavan suunnittelun tarve Iisalmen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää kaupunginvaltuustolle Kankaan urheilualueen kaavoituksen käynnistämisestä. Taustalla on tarve löytää uimahallille sijaintipaikka, joka mahdollistaa uimahallin keskeytymättömän käytön uuden uimahallin rakentamisaikana. Voimassa olevassa kaavassa rakentamiselle varattu alue uimahallin ympäristössä on nykyisen hallin kohdalla. Samalla uudistetaan muu Kankaan alueen kaava. Uimahallin hankesuunnitelma on käsitelty KH ja TEKLA Uudisrakennuksesta on suunniteltu kokoluokaltaan nykyistä vastaavaa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ovat seuraavat tahot: Viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus

15 Kaavaselostus 15 (21) Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Pohjois-Savon pelastuslaitos Lautakunnat: tekninen lautakunta tekninen jaosto sivistys- ja hyvinvointilautakunta SOTE Kuntayhtymän ympäristölautakunta Asukkaat ja maanomistajat Järjestöt ja yhdistykset: Ylä-Savon kulttuuriyhdistys ry Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry nuorisoneuvosto ikäihmisten neuvosto vammaisneuvosto yrittäjäjärjestöt (Iiden ry, Iisalmen yrittäjät, Iisalmen Seudunyrittäjänaiset) harrastusjärjestöt Sähkö-, vesi-, puhelinyhtiöt: puhelinyhtiöt: Kaisanet Oy, TeliaSonera Finland Oyj Savon Voima Verkko Oy Savon Voima Oyj/ Energiantuotanto ja kaukolämpö Iisalmen Vesi Ylä-Savon Vesi Oy Naapurikunnat Muut tarpeen mukaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas-tilaisuus järjestettiin uimahallilla Oas pidettiin nähtävillä Viranomaisyhteistyö Kaavahankkeesta ei ole käyty viranomaisneuvottelua alkuvaiheessa. 3.3.Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen Kaavoituspäätös KV Asemakaavan muutoksesta ja 1. yleisötilaisuudesta kuulutettiin ilmoitustaululla xx.xx.xxxx ja Iisalmen Sanomissa xx.xx.xxxx Yleisötilaisuus: osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ja osallisten kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupunginvirallisilla ilmoitustauluilla.

16 Kaavaselostus 16 (21) xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus. Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalolla. Yhteistyötä on tehty kaupungin kadut ja ympäristö -vastuualueen suunnittelu sekä viher -ja liikunta-alueet yksiköiden ja toimitilojen kanssa (mm. vaikutusten arviointi). Lisäksi tonttipalvelut, kaupunkimittaus- ja rakennusvalvonta ovat osallistuneet yhteistyöhön. Infrayhtiöiden osalta on kuultu näkemyksiä olemassa olevan verkoston osalta ja alueen yrittäjiä / kiinteistönomistajia on tavattu yleisötilaisuudessa Asemakaavan tavoitteet Iisalmen strategia 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Toimiva kaupunkiympäristö ja rakentaminen: Iisalmen kaupunkiympäristö on viihtyisä, turvallinen ja esteetön Iisalmen yhdyskuntarakenne on tiivis ja toimiva palveluverkko on hyvin saavutettavissa. iisalmen liikuntareitit ja puistot houkuttelevat ihmiset liikkumaan. Alueelle on osoitettu uudisrakentamisen mahdollisuuksia ja näin täydennetään ja tiivistetään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Uimahalli tulee sijoittumaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja on siten hyvin saavutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa. Täydennys- ja uudisrakentamisen sijaintipaikat eivät edellytä merkittäviä muutoksia mm. katuverkkoon tai jo tehtyihin merkittäviin investointeihin. Osaaminen ja hyvinvointi: Iisalmelaiset ovat aktiivisia ja hyvinvoivia. Tätä edistetään luomalla mahdollisuuksia ja kannustamalla omatoimiseen liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen Kaavamuutoksella turvataan monipuolisten vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Kankaan alueella. Uimahallille kaavoitetaan rakentamispaikka siten, että nykyinen halli voi säilyä käytössä rakentamisen ajan. Viheralueiksi osoitetut ja puustoisena säilytettävät alueet mahdollistavat ja edistävät omatoimisen liikunnan mahdollisuuksia ja houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. Arvot: Ympäristövastuullisuus Ympäristön kunnioittaminen: Kaavassa on esitetty säilytettävänä mäntypuustoiset alueet. Esitetyt ratkaisut eivät vaadi merkittäviä muutoksia maanpinnan nykyiseen korkomaailmaan. Pitkän tähtäyksen suunnitelmat, pitkäjänteinen päätöksenteko: Kaavaluonnokset on laadittu huomioiden suunnittelun lähtökohtina alueen aiemmat suunnitelmat ja toteutuneet rakenteet mahdollisuuksien mukaan (mm. Kankaan yleissuunnitelma, viheraluejärjestelmä, yleiskaava). Yritysvaikutukset: Alueen nykyisille toimijoille on varattu toiminnan laajentamismahdollisuuksia tai säilytetty ne vähintään ennallaan.

17 Kaavaselostus 17 (21) Yleiskaava ja maakuntakaava Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve. Yhdyskuntarakenteen tiivistämis/eheyttämistarve-aluetta sekä pienin toimenpitein kehitettävä virkistysalue. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Käsitelty kohdassa 2.2. Viheraluejärjestelmä Kehitettävä liikunta-alue, joka käyttöpuistoa. Kevyenliikenteen reitti yhteys pohjoiseteläsuunnassa alueen läpi. Osallisten tavoitteet Osallisten kannanottoina on kuultu ennen luonnosvaihetta mm. seuraavia tavoitteita: -Tavoitteena mahdollistaa tulevaisuudessa toiminnan laajentaminen alueella. (kiinteistönomistaja) -Säilyttää telemasto alueella (Kaisanet) -Varata ns. harjoitusjäähallille varaus nykyisen ulkojään paikalle. (Iisalmen kaupunki / vapaaaika ja liikunta) - Varata riittävät pysäköintimahdollisuudet alueella (liikuntapuoli, kiinteistönomistaja) - Toiminnallinen yhteys jäähallin ja uimahallin välillä (toimija), voisiko uimahalli olla kiinni jäähallirakennuksessa, sen itäpuolella 3.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaa varten laadittiin jo uimahallin hankesuunnittelun yhteydessä syksyllä 2017 alustavia vaihtoehtoisia sijaintipaikkatarkasteluja. Kankaan liikunta-alue käytiin kokonaisuudessaan läpi pohdittaessa mahdollisia sijaintipaikkoja. Vaihtoehtovertailuun otettiin seuraavat sijainnit: nykyinen uimahallin paikka (uudisrakennus entisen tilalle) uimahallin pysäköintialue rakentamispaikaksi ja pysäköintialue nykyisen rakennuksen paikalle Kankaankadun ja Poikkikadun kulmaus Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että uimahallin tulee voida olla käytössä rakentamisajan, joten nykyisen uimahallin paikka ei tässä mielessä sopiva. Kaavaluonnoksiksi on laadittu kaksi muuta vaihtoehtoa. Vaikutusten arviointi vaihtoehtojen välillä on esitetty taulukkomuodossa ja se on kaavaselostuksen liitteenä Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Täydennetään ehdotusvaiheessa.

18 Kaavaselostus 18 (21) 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1.Kaavan rakenne Kaavaluonnosvaihe Kaavaluonnosvaiheessa laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa. VE 1 mahdollistaa uimahallin sijoittamisen nykyisen uimahallin pysäköintialueelle. VU-merkintä on osoitettu Kankaankatu- Poikkikatu läheiselle virkistysalueelle.ve 2 mahdollistaa uimahallin sijoittamisen Poikkikadun varteen. Nykyisen uimahallin alue on osoitettu VU-merkinnällä. Alueelle on esitetty uusi kerrostalotontti Karjalankadun varteen. Tämän perusteena on tavoite tiivistää Iisalmen kaupungin yhdyskuntarakennetta keskusta-alueella. Tontilta on purettu pientalo ja sisääntulo alueelle (risteysalue) on hajanainen. Kerrostalo voisi olla 4 kerroksinen. Pääosa kaava-alueesta on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU). Alueen käyttötarkoitusvaraukset tukevat pitkälti nykyistä alueen käyttöä (asuminen, liikekiinteistö, urheilutoiminnot). VU-aluevaraus on esitetty uutena kaavaan, joskin sen käytännössä etenkin ve1 osalta vastaa pitkälti toteutunutta tilannetta ja kaavallista ohjausta. Ve 2:ssa esitetty VU-aluevaraus poistaa rakentamismahdollisuuden nykyisen uimahallin alueelta ja keskittää alueen virkistyskäyttöön yleiskaavan ohjauksen mukaisesti. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna muutosta on myös mm. Kankaankadun varressa, jossa pientalotontit ovat muutettu virkistysalueeksi (ve1) tai pysäköintialueeksi (ve2). Toteutuneelle mastolle on osoitettu ET-merkintä. Kaavaluonnoksissa on säilytetty hallin rakentamismahdollisuus ns. ulkojääradan paikalle alueen pohjoisosaan. Toteutuneen kenttäalueen osalta suuri rakennusoikeusvaraus on poistettu, joka aikanaan on kaavoitettu ns. kuplahallia varten. Ns. keilahallin mahdollista laajentamista on mahdollistettu nykyisen pysäköintialueen ja tekonurmikentän väliselle alueelle, jossa sijaitsee tällä hetkellä tenniskenttä. Alueen katuverkko ei muutu Aluevaraukset YU VU AK Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Pääosa alueen toiminnoista sijoittuu tälle alueelle. Alue käsittää myös näille toiminnoille varattujen pysäköintialueiden sijoittamisen, kuten myös tarvittavien kenttäalueiden sijoittamisen. Alueen keskeiset ajoväylät on osoitettu ajo merkinnöin ja keskeinen pohjois-eteläsuuntainen kl-reitti pp merkinnällä. Istutettavat alueen osat sekä säilytettävä puusto-merkinnän alaiset alueet turvaavat alueen maisemallisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja säilyttäen ne viheraluetyyppisinä alueina. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue YU toimintaan verrattuna VU aluetta ei ole tarkoitettu alueeksi, jolle sijoittuu paljon rakentamista vaan käyttö on virkistysaluepainotteisempaa. Kuitenkin tälle alueelle on mahdollista sijoittaa esimerkiksi palloilu- ja urheilualueita huomioiden sp-merkinnän ohjaus. Asuinkerrostalojen korttelialue Olemassa olevien kerrostalojen lisäksi alueelle on kaavoitettu uusi kerrostalotontti. Alue sijaitsee noin 200 metrin päässä terveyskeskuksesta ja päivittäistavarakaupasta, joten alue on palveluiden suhteen hyvin saavutettavissa. Kerrostalon on mahdollista olla IV-kerroksinen. Karjalankadun varteen on toteutunut

19 Kaavaselostus 19 (21) K ET vastaavan korkuinen kerrostalo kadun toiselle puolelle vinottain. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Kiinteistö sijaitsee Karjalankadun varressa alueella, jossa on muutoinkin liikerakentamista Pohjolankadun suuntaan. Kaavan mahdollistama rakentamisen laajuus on pitkälti toteutuneen kaltainen, joskin rakennusalaa on väljennetty. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alueella sijaitsee telemasto Kaavamerkinnät - ja määräykset sp = Alueen osa, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Yleismääräykset: Olemassa olevat rakennukset on lupa kunnostaa ja laajentaa pienimuotoisesti kaavamerkinnöistä huolimatta. k-1 35% merkinnän mukaista rakennusoikeutta voidaan käyttää toimisto- ja liiketilojen lisäksi myös majoitustiloja varten. VU-alueelle on laadittava alueen julkista luonnetta kehittävä yleissuunnitelma. Suunnitelmassa esitetyt rakennelmat voidaan toteuttaa rakennusoikeuteen kuulumattomana. Alueelle ei tule sijoittaa runsaasti pysäköintikäyttöön varattua aluetta tai muodostaa ajoneuvojen läpiajon mahdollistavia yhteyksiä. UUDISRAKENTAMINEN POIKKIKADUN LÄHEISYYTEEN Uudisrakentaminen tulee sijoittaa pääty katualueen suuntaan. Yhtenäisen julkisivun enimmäispituus Poikkikadun suuntaan on 20 metriä. Mikäli julkisivu on tätä pidempi, tulee se porrastaa vähintään 5 metriä julkisivulinjasta sisäänvedettynä. Rakennuksen aukotus tulee suunnitella siten, ettei se pääasiallisesti avaudu pientaloalueen suuntaan. Myös rakennuksen huoltotilat ja -piha tulee suunnitella siten, etteivät ne avaudu suoraan pientaloalueen suuntaan. Rakennuksen arkkitehtuurissa tulee huomioida läheisen pientaloalueen mittakaava mm. materiaalivalinnoilla, rakennuksen mittasuhteilla ja julkisivun jäsentämisellä. YU-alueen pysäköintialueita voidaan hyödyntää vuoropysäköintiin, mikäli se todetaan alueella tarpeelliseksi Nimistö Alueen nimistö ei muutu Mitoitus (liikekiinteistö) toteutunut kerrosala voimassa oleva kaava kaavaluonnokses sa osoitettu (rakennusala kohtainen) muutos(k-m2) kaavojen osalta 708 k-m2 e=0,40=

20 Kaavaselostus 20 (21) (AK) 420 k-m2 630+a t k-m2 630+a t k-m (ns.keilahalli) Jäähalli 3735 k-m (+2400) 4000 (+2400) +800 Liikuntahalli 2181 k-m nyk. uimahalli 2680 k-m2, kokonaisala 4071 m2. Uusi kerrostalotontti AO-16 0 e=0, ns. tekonurmialue Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen Vaikutusten arviointia on tehty luonnosvaiheessa erilliseen taulukkoon kahden uimahallin sijaintipaikan osalta. Tavoitteita on käsitelty kohdassa 3.4.

21 Kaavaselostus 21 (21) 5.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Mahdollisen uuden uimahallin osalta kaavan määräykset tulevat huomioitavaksi uudisrakennusta suunniteltaessa toimitilat vastuualueen ohjauksessa. VU-alueelle edellytetyn yleissuunnitelman laatimisesta vastaa kaupungin kadut ja ympäristö vastuualue. Alueelle on tarpeen laatia uusi tonttijako mm. ns. keilahallin osalle. Iisalmessa Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti