Ylitornion kunta TILINPÄÄTÖS. Kunnanvaltuusto..2018

Transkriptio

1 Ylitornion kunta TILINPÄÄTÖS 2017 Kunnanvaltuusto..2018

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden 2017 tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutupalvelut Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Talousarvion rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tulosarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernilaskelmat Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos 113

3 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuottojen jakautuminen hallintokunnittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pakolliset varaukset Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Omistukset muissa yhteisöissä Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja muilta omistusyhteisöiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua Varaukset Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja muille omistusyhteisöille Muiden velkojen erittely Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuut Takausvastuut Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset ja merkinnät 133

4 1 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevat säännökset Vuonna 2016 voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskeva säädökset on esitetty pykälissä Niiden mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta (kalenterivuodelta) tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Tarkastuksen jälkeen kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös ja sen on laadittava samalta ajalta kuin kunnan tilinpäätös. (KuntaL 114 ) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa sekä sellaisista olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. (KuntaL 115 ). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa vuosittain ohjeita kunnille ja kuntyhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä tilinpäätöksen liitetiedoista.

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Huhtikuussa 2017 järjestetyt kuntavaalit toivat kuntaan uudet päättäjät. Iso muutos oli jo se, että valtuuston koko muuttui 27 valtuutetusta 17 valtuutettuun. Kunnan vanha ja uusi hallinto vaihtoivat viestikapulaa toukokesäkuun vaihteessa. Myös lautakuntaorganisaatio uudistui aikaisemmasta. Isojen lautakuntien koko pieneni 9 jäsenestä 7 jäseneen. Maaseutulautakunnan toiminta loppui viime kevääseen. Kunnanhallituksen koko säilyi ennallaan 7 jäsenessä. Edellinen valtuusto päätti nämä muutokset viime töikseen ja hyväksyi myös voimaan tulleen Ylitornion kunnan hallintosäännön. Hallintosäännössä ovat kaikki kunnan toiminnan kannalta keskeiset toimintaohjeet ja säännöt. Valtuutettujen nimet vaihtuivat kovasti. Moni pitkän uran Ylitornion kunnan luottamushenkilönä toiminut henkilö jätti tehtävänsä. Suuri kiitos heille Ylitornion kunnan ja kuntalaisten parhaaksi tehdystä merkittävästä työstä. Kesällä ja syksyllä toteutettiin uusien luottamushenkilöiden koulutus ja perehdytys tehtäviin. Syksyn aikana toteutettiin laajalla rintamalla eri tahojen kuulemista ja vuoropuhelua. Tämä liittyi kunnan strategia- ja talousarviotyöhön sekä elinkeino-ohjelman tekemiseen. Tilaisuuksiin kutsuttiin järjestöjä, yrittäjiä, alkutuotantoyrittäjiä ja kuntalaisia. Kunnantalolla järjestettiin vuoropuhelun ja kuulemisen merkeissä lokakuussa avointen ovien päivä. Avointen ovien tapahtumaan osallistuvilta kysyttiin mielipiteitä kunnan palveluista ja toiminnasta. Osallistujien vastauksista päätellen kunnan asukkaat ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin. Toimintavuotta leimasi edelleen valmistautuminen tulevaan maakuntauudistukseen sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen. Palavereja uudistusten valmistelussa pidettiin kiihtyvällä tahdilla. Tätä katsausta kirjoitettaessa näyttää todennäköiseltä, että uudistuskokonaisuus toteutuu vuoden 2020 alusta lukien. Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle perustettavaan soteyhteisyritykseen mukaan lähteminen oli Ylitornion kunnanvaltuuston agendalla. Kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa, ettei Ylitornion kunta ole mukana yhteisyrityksen perustamisessa. Neljä Meri-Lapin kuntaa on mukana yhteisyrityksen perustamisessa ja mikäli toiminta käynnistyy, tulee se vaikuttamaan joiltakin osin erikoissairaanhoidon palveluissa myös meihin ylitorniolaisiin. Kunnanvaltuuston joulukuussa 2016 hyväksymän vuoden 2017 talousarvion mukaan tilikauden tulos olisi ollut noin euroa miinusmerkkinen. Valtuusto päätti talousarviovuoden aikana muutamia lisämenoja toimintaan. Talousarvion ja siihen vuoden aikana tehtyjen muutosten jälkeen tilikauden alijäämä olisi ollut lähes euroa. Talouden osalta vuosi toteutui arvioitua paremmin. Tilikauden tulos on reilu euroa plusmerkkinen. Kunnan käyttötalous on toteutunut arvioitua paremmin. Merkittävin syy arvioitua paremmalle tulokselle on henkilöstömenojen toteutuminen arvioitua pienempänä. Henkilöstömenojen toteutuma oli yli miljoona euroa pienempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Verotulot, valtionosuudet ja palvelujen ostot toteutuivat kutakuinkin talousarviossa ennakoidun mukaisesti. Koko organisaatio, niin henkilöstö kuin luottamushenkilöstö ansaitsevat suuren kiitoksen hyvästä talouden toteutumasta. Kunnan alueen väestökehitys on suurin huolenaiheemme. Kunnan asukkaita kuolee paljon enemmän kuin uusia lapsia syntyy. Ylitornion elinkeino-ohjelmaa hyväksyttäessä todettiin, että positiivisemman kehityksen aikaansaaminen edellyttää vielä vaikuttavampia toimenpiteitä. Vanhat keinot eivät yksin riitä. Uutena aluevaltauksena Ylitorniolle saapui syksyllä ensimmäinen ryhmä kiintiöpakolaisia. Uudet asukkaat otettiin kotikunnassamme vastaan suuren yksituumaisuuden vallitessa ja valtuusto hyväksyi joulukuun kokouksessa, että Ylitornion kunta on valmis ottamaan vastaan uusia kiintiöpakolaisia myös vuosina 2018 ja Suomen elinkeinoelämässä ja taloudessa on meneillään positiivinen vire. Se näkyy Ylitorniollakin ja luo uskoa tulevaisuuteen. Vuotta 2017 leimasivat kotikunnassamme monet mittavat tapahtumat. Tapahtumat tuovat paikkakunnalle elinvoimaa ja luovat myönteistä kuntakuvaa.

6 3 Kunnan henkilöstö on avainasemassa kunnan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa kunnan asukkaille. Lokakuussa 2017 toteutettiin henkilöstökysely kunnan palveluksessa olevalle henkilöstölle. Noin puolet kunnan palveluksessa olevista henkilöistä vastasi kyselyyn. Kyselyn tulokset ovat kannustavia. Esimerkiksi työilmapiiri kunnassa koetaan hyväksi. Ylitornion kuntakuva on hyvä. Ylitornion kunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat tehneet hienoa työtä. Samoin yhteistyö yrittäjien, järjestöjen, urheiluseurojen ja muiden kumppaneiden kanssa on ollut hyvää ja tuloksellista. Kiitos kaikille! Tapani Melaluoto Ylitornion kunnanjohtaja

7 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Ylitornion kunnan ylin päättävä toimielin on kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 27 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2016 toiminut Reeta Laitinen (Kesk) ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Rauha Turunen (Vas) ja Jouni Ollikkala (Kesk). Kunnanvaltuuston jäsenet asti: Jäsenet Reeta Laitinen, puheenjohtaja Rauha Turunen, 1. varapuheenjohtaja Jouni Ollikkala, 2. varapuheenjohtaja Markku Antti Pentti Hyrkäs Matti Häggman Eero Jaako Tanja Joona Markku Kangas Teija Kannala Martti Koivuranta Tommi Knuuti Erkki Kumpula Marketta Yrjänheikki Timo Kunnari Kalevi Mäki Arto Nalli Eugen Parviainen Veikko Rautio Raimo Keskitalo Arto Salmi Pekka Savolainen Heli Syväjärvi Jorma Uusimaa Vuokko Vakkuri Risto Vanhatalo Salme Ylävaara Uusi kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 17 valtuutettua, kokoontui ensimmäisen kerran Kunnanvaltuuston jäsenet lukien: Jäsenet Reeta Laitinen, puheenjohtaja Rauha Turunen, 1. varapuheenjohtaja Kalevi Mäki, 2. varapuheenjohtaja Jari Angeria Eero Jaako Markku Kangas Tommi Knuuti Katriina Koskela Aino Kurtti Markku Montell Marjo Petäjäniemi Arto Salmi Tuomas Sandqvist Regina Savolainen Heli Syväjärvi Vuokko Vakkuri Risto Vanhatalo Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna kertaa ja teki päätöksen 106 asiasta Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Ylitornion kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuului vuoden 2017 aikana yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2017 toiminut Jorma Uusimaa ja varapuheenjohtajana Vuokko Vakkuri.

8 5 Kunnanhallitukseen ovat kuuluneet saakka seuraavat jäsenet: Jäsenet Jorma Uusimaa, puheenjohtaja Vuokko Vakkuri, varapuheenjohtaja Markku Kangas Marketta Yrjänheikki Teija Kannala (ero ) Heli Syväjärvi ( lukien) Eugen Parviainen Pekka Savolainen Varajäsenet Risto Vanhatalo Rauha Turunen Arto Nalli Tanja Joona Heli Syväjärvi ( saakka) Reeta Laitinen ( lukien) Tommi Knuuti Raimo Keskitalo Kv valittu kunnanhallitus kokoontui ensimmäisen kerran Jäsenet Markku Kangas, puheenjohtaja Vuokko Vakkuri, varapuheenjohtaja Tommi Knuuti Jari Angeria Arto Salmi Regina Savolainen Heli Syväjärvi Varajäsenet Markku Montell Marjo Petäjäniemi Martti Koivuranta Jorma Törmänen Risto Vanhatalo Tanja Joona Aino Kurtti Kunnanhallitus kokoontui vuonna kertaa ja teki päätöksen 297 asiasta. Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Lautakunnat ja muut yhteistyöelimet, joissa kunnan edustus Perusturvalautakunta Jäsenet Heli Syväjärvi, puheenjohtaja Markku Antti, varapuheenjohtaja Maija Körkkö Kati Välimaa Sari Koivuniemi Matti Häggman Pekka Savolainen Risto Vanhatalo Varajäsenet Raimo Yrjänheikki Petri Miikki Eveliina Vanhatalo Henna Siponen Anneli Keskitalo Jaakko Bimberg Timo Mäntyranta Markku Heikkilä Kv valittu perusturvalautakunta: Jäsenet Tanja Joona, puheenjohtaja Sari Koivuniemi, varapuheenjohtaja Eugen Parviainen Jorma Törmänen Jouni Ollikkala Veikko Mäki Heli Syväjärvi Varajäsenet Henna Siponen Armi Yrjänheikki Jarmo Joona Timo Perkkiö Marja-Helena Niemi Markku Heikkilä Hanna Metsävainio Perusturvalautakunta kokoontui vuonna kertaa ja teki päätöksen 119 asiassa.

9 6 Sivistyslautakunta Jäsenet Tanja Joona, puheenjohtaja Tommi Knuuti, varapuheenjohtaja Hanna-Riikka Heikka Kaarina Lohiniva Pentti Hyrkäs Sulo Pajuniemi Jorma Törmänen Aija Koskinen Raimo Keskitalo Varajäsenet Pentti Vuolo Veikko Mikkola Arja Parviainen Riitta Törmänen Reijo Kvist Jarmo Huhtanen Katri Aalto Rauno Kuitunen Monia Matikainen Kv valittu sivistyslautakunta: Jäsenet Aino Kurtti, puheenjohtaja Marjo Petäjäniemi, varapuheenjohtaja Terho Nahkiaisoja Erkki Kumpula Antti Eteläaho Eeva-Kaarina Hanna Metsävainio Varajäsenet: Tuomas Sandqvist Arja Parviainen Reima Karjalainen Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Kimmo Kantomaa HeikkiläMinna Juvani Riitta Törmänen Sivistyslautakunta kokoontui vuonna kertaa ja teki päätöksen 108 asiasta. Tekninen lautakunta Jäsenet: Kalevi Mäki, puheenjohtaja Martti Koivuranta, varapuheenjohtaja Rauha Turunen Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Eveliina Vanhatalo Arto Nalli Erkki Kumpula Eeva-Maija Väisänen Arto Salmi Varajäsenet: Markku Kangas Tommi Knuuti Marjo Petäjäniemi Reeta Laitinen Marja-Helena Niemi Jorma Törmänen Seppo Viiri Eero Jaako Monia Sundman Kv valittu tekninen lautakunta: Jäsenet Markku Montell, puheenjohtaja Katriina Koskela, varapuheenjohtaja Martti Koivuranta Tuomas Sandqvist Raimo Yliniva Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Kaarina Lohiniva Varajäsenet Petri Juvani Rauha Turunen Tommi Knuuti Timo Kannala Reeta Laitinen Erkki Kumpula Tarja Tjäderhane Tekninen lautakunta kokoontui vuonna kertaa ja teki päätöksen 124 asiasta.

10 7 Tarkastuslautakunta Jäsenet Salme Ylävaara, puheenjohtaja Veikko Rautio, varapuheenjohtaja Juhani Keisu Heikki Eteläaho Martta Leppänen Varajäsenet Reeta Laitinen Kari Rantanen Arto Ollikkala Irmeli Partanen Armi Yrjänheikki Kv valittu tarkastuslautakunta: Jäsenet Eero Jaako, puheenjohtaja Rauha Turunen, varapuheenjohtaja Veikko Rautio Eveliina Vanhatalo Jouni Vuolo Henkilökohtaiset varajäsenet Asta Väisänen Martta Leppänen Martti Koivuranta Reeta Laitienn Juhani Keisu Tarkastuslautakunta kokoontui vuonna kertaa. Maaseutulautakunta Jäsenet Marja-Leena Kantomaa, puheenjohtaja Esko Koivisto, varapuheenjohtaja Veikko Mäki Aino Kurtti Leena Taavettila Varajäsenet Virpi Naasko Helena Mört Reijo Oja Kaarina Lohiniva Paavo Koski Maaseutulautakunta kokoontui 2 kertaa ja teki päätöksen 9 asiassa. Keskusvaalilautakunta Jäsenet Raimo Lohiniva, puheenjohtaja Tero Hyttinen, varapuheenjohtaja Anne Sainmaa Anna-Maija Rissanen Rauno Kuitunen Varajäsenet 1. Jouni Ollikkala 2. Arja Parviainen 3. Veijo Pokka 4. Sakari Rissanen 5. Aija Koskinen Kv valittu keskusvaalilautakunta: Jäsenet Jouni Ollikkala, puheenjohtaja Tero Hyttinen, varapuheenjohtaja Salme Ylävaara Anna-Maija Rissanen Rauno Kuitunen Varajäsenet 1. Pertti Siikavirta 2. Arja Parviainen 3. Anne Marjeta 4. Erkki Kumpula 5. Aija Koskinen Rovaniemen ympäristölautakunta Kv Risto Vanhatalo Risto Vanhatalo

11 8 Kuntayhtymät ja niissä kunnan edustajat: Lapin liitto kuntayhtymä: v Eugen Parviainen Vuokko Vakkuri v Jouni Ollikkala Reeta Laitinen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä v Veikko Rautio Marjo Petäjäniemi v Marketta Yrjänheikki Heli Syväjärvi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Koivuniemi Sari Koivuniemi Heli Syväjärvi Regina Savolainen Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappia Tanja Joona Katja Tuukkanen Petri Miikki Aino Kurtti Tornionlaakson Neuvosto Marketta Yrjänheikki Vuokko Vakkuri Vuokko Vakkuri Kalevi Mäki

12 Kunnan organisaatiokaavio Ylitornion kunnassa on yhteensä 5 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Talousarvion toteutuminen on esitetty sitovuustasoittain tulosalueittain, josta ilmenee myös toimielinten vastuuhenkilöt. Ylitornion kunnan luottamushenkilöorganisaatio ( alkaen): Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 123 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, kunnanjohtaja, toimielinten alaisten hallintokuntien ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä Johtoryhmä Vuoden 2017 aikana on jatkettu entisellä neljällä osastomallilla: perusturva, sivistys, tekninen ja yleishallinto. Vuoden 2017 johtoryhmä: Kunnanjohtaja Perusturva Sivistys Tekninen Yleishallinto Tapani Melaluoto Eeva Leukumaa, perusturvajohtaja Petri Pasanen, sivitysjohtaja Jarmo Jaako, tekninen johtaja Marja-Leena Erkheikki, hallintojohtaja

13 10 Virasto-organisaatio Kunnanjohtaja Johtoryhmä Yleishallinto Hallintojohtaja Perusturva Perusturvajohtaja Sivistys Sivistysjohtaja Tekninen Tekninen johtaja

14 Henkilöstöorganisaatio 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuoden 2016 lopulla alkanut maailmantalouden hyvä vire vahvistui entisestään vuonna 2017, jossa oli koko maailma mukana samanaikaisesti. Taloutta uhkasivat poliittiset riskit eri puolilla maailmaa. Poliittinen epävarmuus kasvoi monissa maissa, mutta niillä ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta talouden hyvään vauhtiin. OECD:n mukaan kaikki sen seuraamat 45 taloutta kasvoivat yhtä aikaisesti. Edellisestä vastaavasta tilanteesta on ehtinyt kulua jo kymmenen vuotta. Suomi pääsi kasvuun mukaan vuonna 2017 ja yhden mittarin, bruttokansantuotteen, volyymin kasvu oli 2,7 %. Lopullisten tilastojen mukaan vuoden 2016 vastaava luku oli peräti 2,1 %, joten BKT:n kasvu on jatkunut kaksi vuotta peräkkäin. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 3,4 %. Suomessa päätoimialojen liikevaihto kasvoi seuraavasti: Rakentaminen 8,4 % Teollisuus 7,7 % Palvelualat 6,0 % Kauppa 4,7% Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 3,6 %. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien ja viennin lisääntyminen. Investoinnit kasvoivat 6,3 % ja viennin volyymi kasvoi 7,8 % edellisestä vuodesta. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 % ja julkinen 1,3 %. Viennin nousussa on vahvasti ollut mukana myös metsätalous, etenkin sellun vienti on ollut kovassa kasvussa. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi peräti 17,5 %, yrittäjätulo kasvoi 10 %. Yritykset maksoivat osinkoja noin 6 % vähemmän ja välittömiä veroja 27 % enemmän kuin vuonna Yrityksien rahoitusasema oli 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,3 %, kun palkkatulot kasvoivat nimellisesti 2,6 %. Sosiaalietuudet kasvoivat 0,3 %, koska vuonna 2017 työeläkkeelle siirtyvien määrä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien maksamat verot kasvoivat 0,8 %, kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 % ja investoinnit 8,9 % (pääasiassa asuntoihin). Korot ovat edelleen hyvin matalalla, koska inflaatio on pysynyt kurissa. Hintojen ja palkkojen nousu on ollut maltillista. Korkojen ennustetaan pysyvän alhaalla vielä vuoden Euroalueella odotetaan korkojen nousua aikaisintaan syyskesällä Maailmalla korkojen nousu on lähtenyt jo liikkeelle. Esimerkiksi USA:ssa korkoja on keskuspankki nostanut jo pariin otteeseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa , mikä on työtöntä enemmän kuin vuonna Työttömyysaste oli 8,4 %, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 %. Työllisiä oli enemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Neljännellä vuosineljänneksellä (loka-joulukuussa) työttömyysaste oli 7,6 %, mikä oli 0,4 % pienempi kuin vuoden 2016 vastaavalla ajanjaksolla. Vuonna 2017 työttömyysaste oli keskimäärin 8,6 %, kun se vuonna 2016 oli 8,8 %. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä , kun vuotta aiemmin määrä oli

16 13 Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, %:a Lähde: tilastokeskus Julkisyhteisöjen yli- /alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, %:a Lähde: tilastokeskus

17 14 Katsaus oman talousalueen kehitykseen Ylitornion kunnassa on yli 350 yritystä, eri toimialat kattavasti edustettuina. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 111 miljoonaa euroa, liikevaihto on kasvusuuntainen. Yritykset työllistävät yli 660 henkilöä. Vaikka trendinä on ollut henkilömäärän vuosittainen lasku, on työntekijöiden tuottavuus samaan aikaan parantunut. Vuonna 2016 liikevaihto per henkilö oli euroa. Tornionlaaksossa kehitys on ollut yleisesti saman suuntaista. Matkailun ja pienteollisuuden aloilla on havaittavissa kasvua sekä uusia investointeja. Myös uusia työpaikkoja syntyy näille aloille. Lähiruoka-alan ja muiden elintarvikkeiden tuottajat kehittävät tuotteitaan samalla hakien uusia markkinoita. Tornionlaaksossa kalastusmatkailu on yksi kesämatkailun valteista, talvella matkailu keskittyy järvialueiden matkailuyrityksiin. Rekisteröityneitä yöpymisiä oli vuonna 2016 Tornionlaaksossa noin Näistä kotimaisia hieman alle 70 %. Majoittujien kansalaisuudet vaihtelevat runsaasti eri yritysten ja alueiden välillä. Järvikylissä on yrityksiä, joiden kaikki majoittuvat tulevat ulkomailta. Ylitornion alueen tonttitarjonta houkuttelee uusia rakennusinvestointeja teollisuuden ja matkailun aloille, kotitalouksia unohtamatta. Rajakauppa käy vilkkaana, kauppiaat markkinoivat tuotteitaan molemmin puolin rajaa. Vilkas valtatie tuo lisää liiketoimintaa kaupan ja palvelualojen yrityksille sekä ravitsemus- ja majoitusliikkeille. Ajoneuvojen liikennemäärät valtatie 21 ovat kasvussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan suurhankkeet tarjoavat työtä Lapin alueen yrityksille ja yksityishenkilöille. Julkinen talous Suomessa Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli yhdeksättä vuotta peräkkäin alijäämäinen ollen vuonna 2017 miljardi euroa (0,4 % bruttokansantuotteesta). Vuoden 2016 alijäämä oli 3,9 miljardia euroa, joten suunta on parempaan päin. Nettoluotonannon alijäämäisyyttä valvoo EU-komissio. Valtionhallinnon alijäämä oli 3,5 miljardia (vuonna 2016 summa oli 5,8 miljardia). Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen kasvu 4 %. Kuntien ja kuntayhtymien nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan 0,2 miljardiin euroon, kun nettoluotonanto edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Julkisyhteisöihin lasketaan mukaan työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Julkisyhteisöjen tilinpito on yleensä ylijäämäinen. Vuonna 2017 työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,1 miljardia ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,7 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta, koska ulosmaksettujen eläke-etuuksien kasvu oli suurempi kuin saatujen eläkemaksujen. Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,6 %, mikä on 1,1 % vähemmän kuin vuonna Julkisyhteisöjen parantuneista luvuista huolimatta velka jatkoi kasvuaan, mutta velan osuus bruttokansantuotteesta (BKT) pieneni, koska BKT:n kasvu oli nopeampaa kuin julkisen velan kasvu. Ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen velka tilivuoden lopussa oli 137,3 miljardia euroa (vuoden 2016 lopussa velka oli 136,1 miljardia). Velan osuus BKT:stä oli 61,4 % (vuonna 2016 velan osuus BKT:sta oli 63,6 %). Julkisyhteisöjen velka ylittää edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn 60 % viitearvon.

18 15 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Lähde: tilastokeskus Alla olevaan taulukkoon on kerätty kuntien ja kuntayhtymien talouslukuja vuoden 2017 kuntaliiton keräämien ennakkotietojen perusteella. Ylitornion luvut ovat toteutuneita, luvuissa on mukana vain kunta, ei kuntakonsernia. Kuntatalous yhteensä Ylitornion kunta Toimintatulot, muutos % -22,0 0,3 0,8-3,1-4,7 1,0 Toimintamenot, muutos % -4,4 1,3-3,3-2,7 1,1-3,9 Toimintakate, muutos % 3,3 1,6 4,3 2,6 2,8-4,7 Verotulot, muutos % 2,8 1,4 2,0 1,0-2,0 0,8 Valtionosuudet, muutos % 0,5 7,0-3,3-1,5 1,0-2,7 Vuosikate, muutos % -6,2 16,8 14,8 37,8-56,6 137,9 Tulos,muutos % 21,3 11,2-253,3 204,4 Kunnallisvero%:n muutos 1,8 1,1 Palkkamenot, % ed v -0,8 0,2-3,6-2,1-6,6 Kuntatalouden velka mrd 17,4 18,1 18,3 muutos ed vuoteen % 5,5 % 4,0 % 0,8 %

19 16 Kuntatalous Suomessa Kuntasektorin talous vahvistui vuoden 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin odotettiin vielä syksyn kuntatalousohjelman kehitysarvioissa. Kehitys kunnissa on ollut positiivinen useampana vuonna peräkkäin. Kunnille ei ole enää lisätty tehtäviä, yhtenä vähennyksenä vuoden 2017 alusta oli perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Myös työllisyyden kohentuminen tuki kuntataloutta. Vuoden 2017 tilikauden yhteenlaskettu tulos kunta- ja kuntayhtymissä parani 200 miljoonalla eurolla, vaikkakin ennakko-odotukset olivat tätäkin korkeammat. Koko kuntasektorin lainakanta ei pienentynyt, vaan ainoastaan kuntien lainakanta pieneni. Kuntataloudessa toimintakulut ja tuotot laskivat noin prosentin, verotulot kasvoivat, mutta valtionosuudet putosivat. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani 0,5 miljardia euroa, mutta kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset erot ovat vieläkin suuria. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa (295 kunnasta pl Ahvenanmaa) ja 53 kuntayhtymässä. Investointimenot olivat maltilliset ja laskivat kunnissa, mutta kasvoivat kuntayhtymissä. Monessa kunnassa on viety läpi talouden tasapainottamisohjelmia ja rakenteellisia uudistuksia. Niillä on ollut iso rooli kuntien talouskehitykseen. Kuntaliiiton keräämien ennakkotietojen mukaan paikallishallinnon (eli kuntien ja kuntayhtymien) velka ennakkotietojen mukaan kasvoi 0,15 miljardia ollen vuoden lopussa 18,25 miljardia. Peruskuntien lainakanta kuitenkin pieneni 0,6 % eli 100 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien lainakanta sitä vastoin kasvoi 250 miljoonaa euroa. Kuntien lainakannan odotetaan pienenevän myös tänä vuonna. Pääsääntöisesti lainaa ei tarvita enää toiminnan kulujen kattamiseen vaan lainaa tarvitaan investointien rahoittamiseen. Vuoden 2017 aikana toteutettiin muutoksia, jotka vaikuttivat kuntien toimintakuluihin: - perustoimeentulotuen siirto Kelalle vähensi kuntien menoja 660 miljoonaa euroa - kiky-sopimus supisti toimintakuluja 447 miljoonaa euroa - kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet - ikärakenteen tuomat paineet - korkealla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys - maakuntauudistuksen valmistelu Ilman perustoimeentulon siirtoa ja kiky-sopimusta toimintakulujen kasvu olisi ollut 1,5 %. Toimintatuotot laskivat reilun prosentin perustoimeentulotuen siirto Kelaan 330 miljoonaa euroa. Verotulot kunnille kasvoivat 2 % eli 450 miljoonaa euroa, josta kunnallisverojen osuus oli 0,1 % (noin 20 miljoonaa euroa). Yhteisöverotulot kasvoivat 21,5 % edellisvuodesta eli noin 330 miljoonaa euroa. Kiinteistöverot kasvoivat 6,3 % (100 miljoonaa euroa) kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksilla. Valtionosuuksia leikattiin 300 miljoonaa euroa eli pudotusta oli 3 % verrattuna vuoteen Rahoituksellinen tasapaino nousi plussalle noin 200 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että kuntien rahoitusasema on pitkästä aikaa tasapainossa. Kuntatalouden näkymät ovat heikkenemässä tulevina vuosina. Tulevat vuodet 2018 ja 2019 ennen soteaikakautta ennustavat tulostason heikentymistä, koska toimintakulut kasvavat, eikä verotulojen tai valtionosuuksien ennusteta kasvavan samaan tahtiin. Investointien ennustetaan kasvavan jo vuonna 2018 lähes viidenneksellä, mikä puolestaan uhkaa kääntää kuntien lainakantaa kasvuun. Kuntaliitto ja FCG ovat selvittäneet kuntakonsernien korjausvelkaa. Tutkimuksen mukaan katettavaa korjausvelkaa tulee olemaan neljä miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta.

20 17 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta asukasta kohden * Vuosien väestötietona on käytetty kunkin vuoden väkilukua Vuoden 2017 arviotiedoissa on käytetty väkilukua *Tilinpäätösarviot Vuoden 2017 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 0,5 miljardia euroa suurempi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Vuosikatteen vahvistumiseen vaikuttivat erityisesti toimintakulujen 2,1 % väheneminen sekä verotulojen 2,0 % kasvu. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin vuoden 2017 tilinpäätösarviotietoja kaikilta Manner-Suomen 295 kunnalta ja 134 kuntayhtymältä. Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla tilinpäätösvuonna ja tulevaisuudessa Vuoden 2017 talousarvio tehtiin alijäämäiseksi, jopa niin, että tilikauden tulos oli puoli miljoonaa tappiollinen. Vuonna 2017 kunnanvaltuusto on myöntänyt ylitysoikeuden perusturvaosaston sosiaalipalvelujen tulosalueelle euroa. Ylitysoikeus myönnettiin myös teknisen osaston kolmelle tulosalueelle: hallinto ja suunnittelu, liikenneväylät ja yleiset alueet sekä kiinteistötoimi,ylitysoikeuden ollen yhteensä euroa. Kaikki ylitysoikeudet ovat yhteensä euroa, joka talousarvion mukaan veisi tuloksen lähes miljoona euroa tappiolliseksi. Tiukassa talousarvion laadintatilanteessa verotulot ja valtionavustukset pyrittiin arvioimaan mahdollisimman lähelle oikeaa. Arvioinnissa onnistuttiin hyvin, koska ero tilinpäätöksessä on vain euroa vähemmän kuin talousarviossa. Jos lukuja vertaa vuoteen 2016 on näissä tulonlähteissä tapahtunut suuri muutos. Valtionosuudet putosivat reilu euroa ja jatkavat edelleen laskua. Vuoden 2018 valtionosuus on euroa pienempi kuin vuonna Verotulot olivat euroa talousarviota paremmat, joten hyvä talousvuosi 2017 kasvatti myös Ylitornion kunnan verotuloja, vaikka väestön määrä on vähentynyt 2 %. Verotulot kasvoivat vuodesta 2016 reilun euroa, mikä ei kuitenkaan riitä kattamaan valtionosuuden pudotusta. Verotulojen vähäiset vuosittaiset muutokset ovat selittyneet erittäin maltillisilla kiinteistöverojen korotuksilla, lähes poikkeuksetta vastaamaan prosentin alarajojen korotuksia. Vaikka väestö on vähentynyt, verotettavien ansiotulojen määrä on pysynyt lähes vakiona. Vuoden 2017 reilu 2 % kasvu tuloissa kompensoi verotusmuutoksia, kunnallisverotulo oli 0,6 % edellisvuotta vähemmän. Kiinteistövero ja yhteisövero kasvoivat edellisestä vuodesta. Kunnan veroprosentti on ollut sama vuodesta 2009 eli 19,25 %, joka on toiseksi alhaisin Lapin maakunnan kunnista.

21 18 TILIVUOSI Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä verotulot Verotulot /asukas TILIVUOSI Valtionosuudet Kehitys % 15,8 % 0,4 % 1,2 % -1,5 % 1,0 % -2,7 % Valitonosuus/asukas Asukaskohtaisia keskiarvoja laskettaessa on käytetty tilastokeskuksen asukaslukua

22 19 Väestön kehitys maakunnassa ja Ylitorniolla Vuonna 2017 Lapin väestö väheni ennakkotietojen mukaan 926 henkeä (-0,5 %) ja Ylitornion osuus muutoksesta oli 10,9 %. Väestöä Lapissa oli henkilöä, josta Ylitornion osuus oli 2,3 %. Ylitornion väestömuutokset Lähde: Tilastokeskus Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Työttömiä oli Ylitorniolla 2017 keskimäärin 228 henkilöä, joka on 60 henkilöä (-20,8 %) edellistä vuotta vähemmän. Koko Lapin alueella vähennystä oli yhteensä henkilöä (-12,7 %). Joulukuun lopussa työttömiä oli Ylitorniolla 216 henkilöä, kun vuoden 2016 lopussa työttömiä oli 272 henkilöä (muutos -56 henkilöä). Työttömyysluvut ovat laskeneet Ylitorniolla Lapin keskiarvoa enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski Lapissa keskimäärin -16,4 %, kun Ylitorniolla laskua oli -23,5 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kääntyi myös laskuun, kun joulukuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli 27,3 % kaikista työttömistä (tammikuussa 2017 osuus oli 37,7 %). Talousarvioon vuodelle 2017 kunnan tekemät panokset ovat tuottaneet tulosta. Myös yleinen talouskasvu on osaltaan vaikuttanut työllisyystilanteen parantumiseen. 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Työttömyysaste Ylitorniolla ja Lapissa vuoden keskiarvo Ylitornio Lappi

23 20 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista Ylitorniolla ja Lapissa vuoden keskiarvo Ylitornio Lappi Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma ulkoinen Ylitornion kunta Ero % Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,6 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,9 VUOSIKATE ,7 Poistot ja arvonalennukset ,4 TILIKAUDEN TULOS ,9 Varausten ja rahastojen muutokset ,3 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ ,4 Taseen loppusumma ,0

24 21 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 21,8 21,2 Verotulot /asukas Vuosikate/Poistot % Vuosikate /asukas Asukasmäärä Oleellisista eristä perustoimeentulotuen maksun siirtyminen Kelalle vähensi kunnan menoja reilut euroa. Toimintakateeseen vaikutus jäi kuitenkin noin euroon, koska valtio korvaa puolet maksetuista toimeentulotuista. Vuoden aikana valmistuneet vanhusten palveluasumisen menot sekä kotipalvelun menot kasvattivat vanhustyön menoja edellisestä vuodesta 5,4 % (vanhustyön toimintakatteen muutos), kun taas terveyskeskuspalvelujen toimintakate oli 8,8 % pienempi kuin vuonna Suurimmat talousarvioalitukset positiivisessa mielessä olivat terveyskeskuspalveluissa, perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vanhustyössä ja työllistämisen tulosalueilla. Toimintakate TA 2017 TOT 2017 ero % Terveyskeskuspalvelut ,3 % Vanhustyö ,3 % Perusopetus ,7 % Varhaiskasvatus ,2 % Työllistäminen ,0 % Talousarviossa ennakoitu toimintakate oli vajaa 1,5 miljoonaa euroa parempi kuin ennustettu. Terveyskeskuspalveluita selittää vuodepaikkojen vähentyminen. Vanhustyöhön varatut rahat eivät toteutuneet ennakoidussa määrin. Työllistämisessä Kelalle maksettava kuntaosuus alittui eurolla ja työllistämiseen varatut rahat noin euroa. Suurimmat talousarvion ylitykset olivat teknisen tukipalveluissa ja erikoissairaanhoidossa, joka on aina yhtä vaikeasti ennakoitavissa. Erikoissairaanhoidon suurimmat kulukuukaudet ajoittuvat loppuvuoteen. Yhteenlaskettu ylitys kahdessa toimialueessa oli euroa. Toimintakatteita verrattaessa edellisen vuoden tilinpäätökseen suurimmat muutokset: Toimintakate TOT 2016 TOT 2017 ero % Terveyskeskuspalvelut ,8 % Perusopetus ,0 % Erikoissairaanhoito ,9 % Kiinteistötoimi ,7 % Sosiaalipalvelut ,8 % Suurimmat muutokset edellisvuoteen toimintakatteen kasvussa oli vanhustyössä, jossa negatiivinen toimintakate kasvoi euroa, mikä oli ennakoitavissa runsaan palveluasumisen tarjonnan lisääntyessä kunnassa. Kaikki halukkaat on voitu sijoittaa palveluasumiseen.

25 22 Vuosi 2018 Vuoden 2018 talousarvio on laadittu siten, että tulos on tappiollinen euroa. Toimintakate alijäämää on vuoden 2017 vastaavaan talousarviolukuun leikattu. Kunnan tuloissa valtionosuuden pudotus ei ollut niin suuri kuin talousarviossa, toteutunut vähennys jäi euroon, joten muiden osioiden toteutuessa suunnitellulla tavalla tulos jäi vain hieman yli euroa tappiolliseksi. Verotulojen ennuste on lievästi positiivinen, koska vuodelle 2018 veroprosentti nostettiin 20,0 % (korotusta 0,75 %). Valitettavin kehitys kunnan talouden hoitoon on väestön määrän vähentyminen ja väestörakenteen muutos (nuorien ja syntyvien vähentyminen suhteessa ikääntyneisiin). Myönteisenä kehityksenä on nähtävä talouden parantunut tilanne, mikä näkyy muun muassa kunnan ulkopuolella työssäkäyvien määrän lisääntymisenä. Sekä metsä- että metalliteollisuus alueellamme on hyvällä kasvu-uralla Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio tulevasta kehityksestä Suurin tulevaisuuden haaste tulee olemaan muutokset, mitkä ovat toteutumassa laajalla alueella kunnan toimintoja: koko perusturvan toiminta siirtyy uudelle maakunnalle samoin kuin Ylitornion kunnan hallinnoimat maaseutupalvelut kolmen kunnan alueella sekä Tornionlaakson lomituspalveluiden järjestämisvastuu. Tulevissa muutoksissa tärkeäksi osa-alueeksi muodostuu edunvalvonta ja maakuntahallinnon hajauttamien palveluiden sijoittuminen myös kunnan alueelle. Vuoden 2017 talousarviossa valtionosuuksien ennakoitiin vähenevän euroa. Kun päätös tuli, oli muutos edellisvuoteen peräti euroa, joka on ollut historian suurin lasku. Valtionosuus jatkaa tulevaisuudessa edelleen vähenemistään. Vuoden 2018 valtionosuus on reilu euroa pienempi kuin vuoden Ylitornion kunnan taloustilanne on ollut pitkään hyvä ja se antaa mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista.

26 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrää on tarkastelu vuodenvaihteen tilanteesta (palkat maksettu vakituisille ja määräaikaisille). Mukana ovat kaikki ne määräaikaiset, joille on maksettu palkka, vaikka kyseessä olisi palvelussuhteen päättymispäivä. Osa-aikaiset on merkitty taulukkoon suhteellisten osuuksien yhteismäärän perusteella. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Yleishallinto Elinkeinotoimi Työllistetyt Maaseutupalvelut lomatoimi maaseututoimi Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Henkilöstörakenne Kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Palvelussuhteen luonne M N YHT Muutos% ed vuodesta kokoaikainen määräaikainen virka tai toimi ,0 % kokoaikainen oppisopimussuhteinen 0-100,0 % kokoaikainen työllistämistuella työllistetty ,7 % kokoaikainen vakinainen ,6 % muu omasta pyynnöstä osa-aikainen vakinainen ,1 % osa-aikaeläkeläinen vakinainen ,4 % osa-aikainen virka tai toimi määräaikainen ,9 % osa-aikainen virka tai toimi työllistämistuella työllistetty ,0 % osa-aikainen virka tai toimi vakinainen ,0 % osittainen hoitovapaa vakinainen ,0 % sivuvirka tai sivutoimi määräaikainen virka tai toistaiseksi 0-100,0 % Yhteensä % 23 % 77 % Palvelussuhde M N Yht Osuus % Vakinaiset ,4 % Määräaikaiset ,4 % Työllistetyt ,2 % Yhteensä ,0 %

27 24 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 49,5 vuotta (vuonna 2016 keski-ikä oli 49,9 vuotta). Vuoden aikana vakinaisesta henkilöstöstä eläkkeelle siirtyi 9 henkilöä, irtisanoutui 17 ja kuoli 2. Uusia vakinaisia palkattiin 23. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,6 % ,1 % ,9 % ,3 % ,0 % Yhteensä ,0 % Keski-ikä 49,5 Henkilöstön poissaolot Sairauspoissaolot työpäivinä Osastot Muutos ed v Kunnanhallitus, yleishallinto, elinkeino ja maaseututoimi Lomatoimi Työllistetyt Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Sairauspoissaolot yhteensä Henkilöstön määrä Keskim. sairauspoissaolopv/hlö 13,08 12,77 12,76 13,30 0,54

28 Muutos ed v Työpäivät Sairauspoissaolot joista työtapaturmat, työmatkatapaturmat Sairauspoissaolot per henkilö (koko henkilökunta) 13,11 12,77 12,76 13,30 0,54 Sairauspoissaolot henkilötyövuotta 26,9 23,6 23,1 25,8 2,7 Kuntoutus palkaton Keva/työkokeilu 41 Kuntoutus palkallinen Kela Määräaikainen kuntoutustukieläke Äitiys- ja vanhempainlomat Hoitovapaat Sairaan lapsen hoito Opintovapaalain mukainen opintovapaa Henkilöstökulut Vuoden 2017 suurin muutoserä tuli lomarahojen leikkauksesta. Lomarahat maksetaan kerran vuodessa ja niitä leikattiin 30 %. Henkilöstökulut Ero ed vuoteen % palkasta % Palkat ja palkkiot ,0 % Eläkekulut ,7 % 24,3 % 26,1 % Henkilösivukulut ,9 % 4,0 % 7,2 % Yhteensä ,1% 28,4 % 33,3 %

29 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista sekoista Henkilöstöriskit Henkilöstön keski-ikä aleni puolella vuodella edellisen vuoden lopusta. Kunnan vakituisesta henkilöstöstä viidennes tulee eläkeikään seuraavan viiden vuoden aikana. Vuoden 2017 aikana sairauspoissaolot lisääntyivät 11,6 %. Sairauspoissaoloista kertyi lähes 26 työvuotta. Näiden poissaolojen paikkaaminen on hoidettu lisähenkilöillä, mutta joillakin osastoilla työt ovat kasautuneet töissä oleville ja työn kuormitus voi johtaa uusiin sairauspoissaoloihin. Näitä riskejä on arvioitava osastokohtaisesti ennalta. Vuoden 2017 aikana suoritettiin henkilöstökysely, jonka tulokset on hyödynnettävä ja ehdotetuista toimenpiteistä on tehtävä toimintasuunnitelma. Rahoitusriskit Rahoituksellisiksi riskeiksi luetaan korko-, valuutta-, maksuvalmius- ja luottoriskit. Varsinaisen kunnan lainakanta on pieni, mutta konsernin yhteinen lainakanta on 3,6 miljoonaa euroa, missä yhden prosentin koron nousu toisi lisäkustannuksia konsernille euroa. Korkojen nousun todennäköisyys on vielä pieni ja korkojen odotetaan nousevan aikaisintaan vuosien aikana, joskin silloinkin maltillisesti. Maksuvalmius on kunnassa hyvällä tasolla, mutta konserniyhtiöiden tulee huolehtia maksuvalmiudestaan riittävillä luottoreserveillä. Kunnan takausvastuut omien tytäryhtiöiden puolesta ovat 2 miljoonaa euroa (vuonna 2016 takausvastuut olivat 2,2 miljoonaa euroa). Yhteisvastuullisena Kuntien takauskeskuksen vastuuosuus on noussut 23,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 20,7 miljoonasta eurosta. Kunnan takausvastuut Ainiovaaran Kiinteistöt Oy ,00 Alkkulan Aluelämpö Oy ,88 Perämeren Jätehuolto Oy (lainatakaus) ,75 Perämeren Jätehuolto Oy (ympäristöluvan vakuus) ,97 Kuntien takauskeskus ,60 Yhteensä ,00 Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vakuutukset kattavat kiinteän ja irtaimen omaisuuden. Vahinkoriskien hallinnassa kunnalla on apuna vakuutusmeklari Vakuutusvälitys Arktia Oy. Vakuutusturva on tarkistettu kokonaisuudessaan vuonna 2016 ja vakuutukset on kilpailutettu. Kilpailutuksen voitti Vahinkovakuutusyhtiö IF Oy, jolle siirtyi myös henkilöstön tapaturmavakuutus. Kilpailutuksen järjesti Arktia Oy.

30 27 Ympäristötekijät Ylitornion kunnalla ei tällä hetkellä ole sellaisia avoimia ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti lähivuosina vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen: - Nuotiorannalla sijaitsevan meijerin rakennusten purkaminen entisestään tiukentuvien ympäristömääräysten mukaisesti. Arvio purkutöiden kustannuksista on 2-3 miljoonaa euroa. - Kunnalla on myös muita merkittäviä purkukohteita; Meltosjärven koulu, Ojavainio, Kaulirannan koulun asuntola ja Tolpin asuntola. - Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen on käynnistynyt.

31 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuonna 2014 päivitettiin uudet ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Uusi hallintosääntö tuli voimaan Koko henkilökuntaa koskeva henkilöstöopasta päivitettiin vuonna Uusi asiakirjahallinnon toimintaohje on hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa ja se on tullut voimaan Valvonnassa on painotettu talouden seurantaa ja johtoryhmätyöskentelyä sekä tiedonkulun tärkeyttä riskien hallinnassa. Hallintokunnille on raportoitu kuukausittain talousarvion toteutuminen. Lisäksi on korostettu tulosalueiden omaa talouden seurantaa. Tulosalueen tilivelvollinen on vastuussa tehtäväalueestaan, eli seuraamaan ja valvomaan sitä, että jokainen työntekijä noudattaa lainsäädäntöä, valtuuston, kunnanhallituksen sekä toimielinten päätöksiä ja annettuja ohjeita. Lisäksi toimielimet ovat toimintakertomuksen yhteydessä antaneet selonteot seuraavista kokonaisuuksista: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Esimiesten toimien arviointi ja johtaminen sekä henkilöstöpolitiikka Tavoitteiden toteutuminen sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Päättyneen vuoden aikana sisäistä tarkastusta on tehty johdon tarpeiden mukaan omana toimintana. Sisäisen tarkastuksen johtopäätökset eivät ole johtaneet erillisiin toimenpiteisiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulosaluejako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle tulosalueelle on osoitettu siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen. Maaseutulautakunnan tehtävät siirtyivät kunnanhallitukselle uuden valtuustokauden alusta alkaen. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu johdon toimesta kuukausittain ja lisäksi laaditaan kattavammat osavuosiraportit kaksi kertaa vuodessa. Tilinpäätös on kolmas raportti ja käsittää koko tilivuoden. Raportit on saatettu myös kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot. Kunnanvaltuusto on käsitellyt kokouksissaan talousarvioon tehdyt muutokset vuoden 2017 osalta. Maaseutuvirasto on suorittanut viimeksi tarkastukset kevään 2016 aikana, jolloin ei ollut mitään huomautettavaa yhteistoiminta-alueen toiminnasta, vuonna 2017 vastaavaa tarkastusta ei ole tehty. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) on tarkastanut lomitustoiminnan vuodelta 2015 ja antanut siitä raportin Mela ei ole tehnyt tarkastusta vuonna Samoin Lapin maistraatti (Kemin yksikkö) tarkistaa vuosittain edunvalvonnan toiminnan ja tilit. Vuonna 2017 edunvalvonnan tarkastus valmistui lokuussa. Maistraatilla ei ole ollut huomautettavaa tilityksistä. Tarkastettavia edunvalvonnan raportteja oli 47 kappaletta. Tilintarkastusyhteisö BDO Oy tarkastaa kunnan ja kuntakonsernin talouden pidon ja hallinnon vuosittain vahvistettavan suunnitelman mukaan. Vastuullisena tarkastajan on toiminut Tuula Roininen, hän on myös tarkastuslautakunnan sihteeri. Tarkastuslautakunta raportoi suoraan kunnanvaltuustolle.