NUOREN MASENNUKSEN NUORISOPSYKIATRIAN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "NUOREN MASENNUKSEN NUORISOPSYKIATRIAN"

Inkeri Laakso
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 NUOREN MASENNUKSEN ARVIOINTI EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLA PsM, psykologi Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

2 Arviointijakso osana nuoren masennuksen hoitoa Arviointijakso sisältää tiiviin 3-5 kerran yksilökäyntijakson nuoren kanssa nuorisopsykiatrian poliklinikalla Parhaimmillaan arviointijakso selkeyttää ja jäsentää nuoren moninaista oireilua ja antaa ymmärrystä masennuksen syistä ja taustoista Parhaimmillaan arviointijaksolla saadaan tietoa masennuksen alkuperästä, vakavuudesta ja vaikutuksesta mm. nuoren toimintakykyyn Parhaimmillaan se myös selkeyttää hoidon tavoitteet, motivaation ja nuoren kyvyn/ sitoutumisen hoitoon, hoitokontaktiin ko. työntekijän kanssa Arviointijakson tavoitteena on auttaa myös nuorta itseä tunnistamaan ja havannoimaan omaa oireiluaan ja sen syitä ja taustoja

3 Nuoren haastattelu arviointijaksolla Nuoren haastattelu on keskeinen osa arviointijaksoa Haastattelussa saa työntekijä käsityksen siitä, kuinka nuori pystyy kahdenkeskiseen kontaktiin aikuisen kanssa, kuinka avoimesti /luottavaisesti pystyy keskustelemaan masennuksestaan, tilanteestaan, kuinka paljon häneltä löytyy uskallusta /kykyä pohtia oireiluaan ja siihen liittyviä syitä/taustoja Täytettävät lomakkeet auttavat usein nuorta sanoittamaan ja tunnistamaan masennuksen taustalla olevia uskomuksia, käsityksiä itsestä Lomakkeet saattavat auttaa myös helpommin sanoittamaan oma paha olo ja toimivat siten hyvänä pohjana keskustelulle

4 Nuoruusiän psyykkisen kehityksen arviointi Haastattelussa on tärkeää kiinnittää huomiota nuoren kasvuun ja kehitykseen, onko se ikätasoista, ikätasoa jäljessä/ edellä Masentuneen nuoren psyykkisen kehityksen arvioinnissa on hyvä huomioida: 1. Estääkö masennus nuoren psyykkisen kehityksen etenemisen? 2. Auttavatko nuoren sosiaaliset suhteet aikuistumista ja itsenäistymistä? 3. Mikä on nuoren kyky käsitellä ja ilmaista tunteitaan? 4. Kuinka nuori suhtautuu seksuaaliseen kypsymiseensä ja omaan seksuaalisuuteensa? 5. Kuinka nuori suhtautuu tulevaisuuteensa? Myös nuoren toimintakyvyn arvio on tärkeä osa arviota: Selviytyminen koulusta, opiskelusta tai työstä ja oman arjen hallintataidot, oppimisongelmat

5 Masennuksen arviointi (Structured Interview for Kids and Adolescents (SIKA)) Masennuksen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon: 1. Kauanko nuori tunnistaa masennuksensa /alakuloisuutensa, surullisuutensa, itkuisuutensa kestäneen 2. Onko rajua mielialanvaihtelua, ärtymystä, suuttumista? 3. Onko asioita, jotka vielä kiinnostavat, vai kyllästyttääkö kaikki? 4. Onko ajatuksia itsensä vahingoittamisesta tai kuolemasta? 5. Paraneeko mieliala välillä? 6. Onko nukahtamis-, uni- tai keskittymisvaikeuksia? 7. Onko levottomuutta /hidastumista? 8. Onko voimakkaita syyllisyydentunteita? Toivottomuutta? 9. Pystyykö näkemään itsessään mitään hyviä ominaisuuksia?

6 Mielialanvaihtelujen arviointi Mielialan vaihtelu on hyvin tyypillistä nuoruusiässä, eikä bipolaaridiagnoosia kovin helposti anneta Kaksisuuntaisen mielialaepäilyn herätessä on tärkeää seurata mielialan vaihtelua pidemmän aikaa, esim. mielialan seurantalomakkeen avulla Arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon: 1. Onko mieliala joskus jollain tapaa epätavallisen hyvä? 2. Onko tuolloin unentarve vähäisempi? 3. Onko ollut epätavallista vauhdikkuutta ja aktiivisuutta? 4. Onko tuntunut, että ajatuksia/puhetta tulee tuolloin epätavallisen paljon? 5. Onko harkintakyky pettänyt ja tullut sitä myötä vaikeuksia? 6. Onko epätavallista ärtyneisyyttä ja kiihtyneisyyttä?

7 Ahdistuneisuuden arviointi Usein masennukseen liittyy myös voimakasta ahdistuneisuutta Ahdistuneisuushäiriöissä erotusdiagnostiikka on tärkeää Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on syytä ottaa huomioon: 1. Huolestuuko ja murehtiiko nuori liikaa? 2. Onko epätavallisen usein tai jatkuvasti jännittynyt? 3. Tuleeko poissaoloja koulusta huonovointisuuden tai sairastelun takia? 4. Miettiikö nuori usein virheitään? 5. Onko nuori huolissaan omasta osaamisestaan ja pätevyydestään? 6. Pystyykö lainkaan unohtamaan huolet ja rentoutumaan? 7. Onko paljon somaattisia oireita, esim. erilaisia kipuja, särkyjä?

8 Ahdistuneisuuden arviointi Sosiaalisen fobian arvioinnissa on syytä ottaa huomioon: 1. Onko sosiaalisissa tilanteissa usein epämiellyttävä olla? 2. Onko nuori huomattavan ahdistunut vieraiden ihmisten seurassa? 3. Välttääkö jo ihmiskontakteja/ sosiaalisia tilanteita? Paniikkihäiriön arvioinnissa on syytä ottaa huomioon: 1. Pelottavan kohtauksen kuvaus, kesto, toistuvuus 2. Somaattiset oireet: Hengenahdistus, sydämentykytykset, rintakipu, pahoinvointi, kuumotus, viluntunne, tukehtumisen tunne, pyörrytys, tunnottomuus, hikoilu, heikkouden tunne, vapina, 3. Liittyykö kohtaukseen kuolemanpelkoa /hallinnanmenettämisen pelkoa?

9 Fobioiden arviointi Antaa hyvää tietoa ahdistusherkkyydestä ja reaktioista pelkoa aiheuttavissa tilanteissa Hyvä kartoittaa myös lapsuudessa esiintyneet pelot ja miten ne kenties ovat helpottaneet Myös eroahdistukseen liittyvät pelot on hyvä kartoittaa ja onko ne kenties liittyneet joihinkin elämän kriisi- tai vaikeisiin tapahtumiin: 1. Pelkääkö / onko nuori pelännyt joutuvansa eroon vanhemmistaan esim. onnettomuuden takia? 2. Pelkääkö nuori, että vanhemmille tapahtuisi jotain? 3. Onko kouluhaluttomuutta /-kieltäytymistä, jonka syynä on halu olla kotona vanhempien kanssa? 4. Pelkääkö nuori nukkua poissa kotoa tai yksin? Vältteleekö sitä? 5. Pelkääkö olla kotona yksin? 6. Näkeekö nuori painajaisia, joissa joutuu eroon vanhemmistaan tai vanhemmille tapahtuu jotain?

10 Pakko-oireiden arviointi Pakko-oireet luokitellaan ahdistuneisuushäiriöiden alle Arvioinnissa on hyvä tarkastella erikseen pakkoajatukset ja pakkotoiminnot. YALE- BROWNin OC-SCALE on erittäin hyvä lomake arvioinnin pohjana 1. Pakkoajatuksiin/toimintoihin käytetty aika 2. Pakkoajatusten/toimintojen häiritsevyys 3. Pakkoajatusten/toimintojen aiheuttama tuska 4. Pakkoajatusten/toimintojen vastustaminen 5. Pakkoajatusten/toimintojen hallinnan aste

11 Käytöshäiriön /uhmakkuushäiriön arviointi Nuoren masennus voi näyttäytyä myös käytösoireiluna/ uhmakkuutena Käytöshäiriössä nuori toistuvasti/jatkuvasti rikkoo toisten oikeuksia sekä ikäryhmänsä sosiaalisia sääntöjä ja normeja DSM: early onset type vs. later onset type ICD 10: perheensisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen käytöshäiriö, uhmakkuushäiriö Diagnosoinnissa tärkeää, oireilun kesto vähintään kuusi kuukautta Tunteettomat piirteet vakavin käytöshäiriön muoto: ei empatiaa, ei syyllisyyttä, ei tunneilmaisua, ei mielialan laskua Uhmakkuushäiriössä nuori jatkuvasti/ toistuvasti uhmakas, tottelematon ja vihamielinen auktoriteetteja kohtaan Puuttuu käyttäytyminen, jossa rikotaan lakia tai muiden perusoikeuksia

12 Keskittymisvaikeuksien arviointi Nuoren masennukseen liittyy usein keskittymisvaikeuksia, jotka saattaa olla vaikea erottaa varsinaisesta tarkkaavaisuushäiriöstä Keskittymisvaikeuksia arvioitaessa on hyvä huomioida: 1. Kuinka kauan keskittymisen- ja tarkkaavaisuudenvaikeuksia on ollut? 2. Ovatko vaikeudet kenties alkaneet jo ennen kouluikää/varhain alakouluiässä? 3. Onko keskittymisvaikeus enemmänkin keskittymiskyvyttömyyttä/ tarkkaamattomuutta vai liittyykö siihen myös yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta?

13 Syömishäiriöiden arviointi Myös syömishäiriön kaltainen oireilu on tyypillistä masentuneelle nuoruusikäiselle ja liittyy tuolloin enemmän itsetunto-ongelmiin Syömiseen liittyviä ongelmissa on hyvä ottaa huomioon: 1. Missä määrin nuori on tyytymätön omaan kehoonsa? 2. Tunteeko itsensä lihavaksi/ pelkääkö lihoavansa? 3. Pyrkiikö nuori rajoittamaan syömänsä ruoan määrää? 4. Kuinka paljon nuoren ajatukset pyörivät ruoassa, syömisessä ja kaloreissa /kehon muodossa, painossa? 5. Tunteeko nuori voimakasta halua laihtua? 6. Jos nuori on laihtunut paljon, kokeeko edelleen olevansa liian lihava? 7. Ahmiiko nuori välillä hillittömän paljon ruokaa? 8. Onko joskus oksentanut ahmimisen jälkeen?

14 Traumaperäisten oireiden arviointi Traumaperäinen oireilu on yksinkertaisinta kartoittaa IES-lomakkeen avulla, jonka pohjalta on helppo arvioida tapahtumaan/tapahtumiin (esim. koulukiusaaminen) liittyvät mieleentunkeutumisen sekä välttämiskäyttäytymiseen liittyvät oireet sekä ylivirittyneisyyteen liittyvät oireet, jotka nuori liittää tapahtumaan/tapahtumiin Lisäksi voi olla hyvä kartoittaa dissosiaatio-oireet, varsinkin jos nuoren masennukseen liittyy paljon keskittymisvaikeutta, sekavuutta, epätodellista oloa, muistivaikeuksia

15 Psykoosin arviointi Psykoosin arvioinnissa on syytä ottaa huomioon mahdollinen dissosiatiivinen oireilu Psykoosin huolestuttavimmat oireet ovat negatiivisia, eivät niinkään harhaaistimukset, yliluonnolliset kokemukset, epäluuloiset ajatukset On hyvä tarkoin kartoittaa myös päihteiden käyttö Psykoottisen masennuksen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon: 1. Onko nuoren toimintakyky laskenut huomattavasti? 2. Ovatko nuoren kokemat harhat yms. mielialansuuntaisia, esim. syytteleviä 3. Kuvastaako nuoren masennusta syvä toivottomuus? 4. Ovatko esim. nuoren syyllisyydentunteet täysin epärealistia?

16 Arviointijaksolla käytettäviä lomakkeita: Nuorten masennusoirekysely RBDI Ahdistuskysely BAI (paniikkioireilu) Ahdistuneisuuskysely GAD-7 SPIN-FIN jännityksen itsearviointiin Pelkokysely SCARED YALE-BROWN OBSESSIVE.COMPULSIVE SCALE Psykoosien esioirekysely PROD Traumaoirekysely IES Dissosiaatio-oirekysely A-DES Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus TAQ Nuoruusiän kokemuskysely (nuorten ja nuorten aikuisten psykoosien prodromaalioireista) Kaksisuuntaisen mielialahäiriön seula MDQ Youngin Mania-asteikko YMRS Mielialan seurantalomake Syömishäiriötesti EDI Borderline Symptom List BSL Nuorten päihdemittari ADSUME Audit Achenbachin oirekyselylomakkeet CBCL ja YSR SCL-90 oirekyselylomake

Samankaltaiset tiedostot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt