Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Transkriptio

1 Lanu -koulutus 5.9, 11.9, EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK. SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI

2 Nuoren hoitojaksoon liittyvä perhetyö Puhutaan vanhempien tuki- ja ohjauskäynneistä. Vanhempia tavataan n. kuukauden-kahden välein, tarvittaessa tiiviimmin. Käyntitiheyteen vaikuttaa paljon nuoren oireilu ja vanhempien halu/hätä/keinottomuus. Tuki- ja ohjauskäynneillä kartoitetaan ajankohtainen nuoren tilanne ja vaikeudet tai etenemiset siinä. Kysytään nuoren kokemuksia omista hoitokäynneistään. Kartoitetaan unihäiriön korjaantumista ja päivärytmiä. Annetaan selkeitä ohjeita myös; kännykkä illalla pois ja nukkumaan ajoissa. Päivän struktuuria pohditaan ja korjaustarpeita siinä.

3 Pohditaan vanhempien mahdollisuuksia tehdä jotain toisin ; esim. käytösongelmaisen nuoren kohdalla rajojen ja seuraamusten tiukentamisen tarve, ahdistuneen nuoren kohdalla ettei vanhempi itse ahdistuisi, masentuneen nuoren kohdalla edelleen vaaditaan ikätasoista käyttäytymistä ja myös osallistumista kodin töihin jne. Stressi-alttiusmallia syvennetään; selvitellään tarkemmin sukupolvien ketjuja sekä mahdollisia vanhemman ja parisuhteen kuormitustekijöitä. Tarvittaessa ohjataan vanhempia pariterapiaan tms. Selvitellään vanhempien omaa avuntarvetta. Oman hoidon tarvetta tai esim. lastensuojelun tukitoimia perhetyön, tukihenkilötoiminnan tms. kautta. Yhteistyö lastensuojelun kanssa.

4 Selvitellään perheen taloudellista tilannetta ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin tai esim. poliklinikan sosiaalityöntekijälle. Selvitellään perheen muiden lasten tilannetta tarkemmin ja kartoitetaan mahdollista avuntarvetta ja ohjataan eteenpäin ja myös autetaan siinä. Eronneiden vanhempien kohdalla pyritään tapaamisiin yhdessä, keskiössä on kuitenkin nuoren asiat. Toisinaan on hyvä ottaa välillä myös erillisiä tapaamisia, että vanhemmat voivat vapaammin kertoa omasta tilanteestaan. Melko usein vanhemmat eivät missään nimessä voi tulla yhdessä. Monta kertaa hoitojakson perhetyö tehdään työparityöskentelynä toisen perhepsykoterapeutin kanssa.

5 Työparityöskentelyssä on silloin paljon elementtejä pari- ja perheterapiasta, vaikka varsinaisia terapioita ei työajalla ehdi tehdäkään. Käytetään mm. sukupuutyöskentelyä ja selvitellään sen avulla vanhemmuuden rakentumista oman lapsuuden kautta. Myös sukupolvien ketjuja vanhemmuuden sudenkuopissa tutkitaan. Sukupuutyöskentelyllä selvitellään myös oman lapsuuden tunneilmaston laatua ja sen siirtymistä omaan perheeseen. Tabuja, tapoja, asenteita ym. Tavoitteena olisi tavata nuorta ja vanhempia muutamia kertoja ja myös kytkeä tapaamisiin sisaruksia mukaan. Näitä on jonkun verran toteutunutkin.

6 Mikäli vanhemmilla itsellään on jotain omaa vanhemmuutta kuormittavaa; psyykkinen sairaus, avioero, työttömyys, taloudelliset vaikeudet. Voidaan työparityöskentelynä toteuttaa myös Perheinterventio (THL; Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmät). Perheintervention tarkoituksena on tuoda perheen lapsille oman vanhempansa kertomana iänmukaista asiatietoa omasta tilanteestaan. Perhetapaamisiin saatetaan päätyä myös omahoitajan ja nuoren toiveesta. Tällöin työskennellään nuoren ja vanhempien kanssa. Perhetapaamisissa selvitellään ainakin alkuun nuoren toivomia asioita, epäkohtia tai sorvataan uusia toimintatapoja. Perhetapaamisia voidaan järjestää myös vanhempien toiveesta, mikäli nuori suostuu.

7 Työskentely voi olla ns. vakauttavaa narratiivista perheterapeuttista työskentelyä, jossa rakennetaan tarinaa nuorta/vanhempia/perhettä kuormittaneista asioista. Tässä työskentelyssä kytketään esim. valokuvia, videoita lapsuudesta tarkoituksena on positiivisten muistojen avulla keventää kuormittavien asioiden tuomaa painetta.