1. HAASTE. Arviointi ja palaute. Miten voisimme kehittää palautteenannosta ja arvioinnista monipuolisempaa ja motivoivampaa?

Transkriptio

1 Haasteet

2 1. HAASTE Arviointi ja palaute Miten voisimme kehittää palautteenannosta ja arvioinnista monipuolisempaa ja motivoivampaa?

3 Tavoite: Vahvistaa palautteenannon ohjaavaa roolia oppimisprosessin kannalta. Palautteen tehtävänä on sisäisen motivaation herättäminen: oppilas kokee, että palaute vie hänen oppimisprosessiaan eteenpäin. Arviointi tekee näkyväksi tavoitteet ja sen, miten oppilas etenee niitä kohti, jolloin opettaja ja oppilas itse pystyvät ohjaamaan oppilaan oppimista. Yksilön arvioinnin lisäksi arvioinnin pitäisi tehdä näkyväksi yhteisöllisen oppimisen ja yhdessä tiedon rakentamisen. Asteittain kehittyvä ja monipuolistuva palautejärjestelmä, joka tukee oppilaan omaa edistymistä ja auttaa oppilasta tekemään ratkaisuja. Luonteeltaan palautteen tulisi olla jatkuvaa (koulupäivän, oppitunnin, ryhmätyön) aikana, vuorovaikutteinen (myös itse- ja vertaisarviointi) ja tukea positiivista kasvua. Arvioinnin ja palautteen antamisen pitäisi kuitenkin tapahtua niin, ettei opettajalle synny ylimääräistä raportointia eri järjestelmiin. Koulun arki: Oppimisprosessin aikainen palaute ei tallennu minnekään ja oppilas näkee vain loppuarvosanan. Usein arviointi ei vaikuta prosessiin, koska se annetaan vasta lopuksi. Palautteen tulisi edistä tavoitteeseen pääsemistä. Arvioinnin tulisi toimia läpi peruskoulun. Opetussuunnitelma: Uusi opetussuunnitelma korostaa prosessin arviointia pelkän tuotoksen sijaan. Koska opiskelu on yhteisöllistä, arvioinninkin pitää tehdä näkyväksi yhteisöllisen oppimisen lisäarvo.

4 2. Haaste Kolmannet tilat Miten löytää säännöllisesti monipuolisia oppimistiloja kouluympäristön ulkopuolelta?

5 Miten löytää säännöllisesti monipuolisia oppimistiloja kouluympäristön ulkopuolelta? Tavoite: Opettajat voivat helposti saada tietoa ympäristön vapaista mahdollisista opetuskäyttöön soveltuvista tiloista. Yritykset, yhdistykset, taloyhtiöt ja muut kiinteistöjen haltijat voivat työkalun avulla tarjota vapaita tilojaan ja laitteitaan koulujen käyttöön. Samalla yritykset voivat halutessaan tarjota myös asiantuntemustaan. Yritykset voivat antaa oppilasryhmille myös haasteita ratkottavaksi, jolloin yritykset saavat mahdollista out of the box ajatuksia/ideoita. Toivottavasti myös muut koulut ja kaupungit voisivat ilmoittaa spacebasen kautta omat vapaat tilansa, jotka voisivat olla koulujen käytössä. Helsingin strategisena tavoitteena on, että vähintään 30% koulun opetusryhmistä opiskelee 9,5 päivää koulualueen ulkopuolella vuonna Koulun arki: Kiireinen, tilojen etsiminen on opettajan omalla vastuulla, ja kontaktit tai kaupunkituntemus voivat olla vähäisiä. Monipuolistaa oppilaan arkea, motivoi (L3), avartaa näkemyksiä (L7) ja antaa esimerkkejä työelämästä ja yrittäjyydestä (L6). Opetussuunnitelma: Opetuksen laajentaminen kouluympäristön ulkopuolelle. L3, L6, L7

6 3. Haaste Immersio, AR ja VR opetuksessa Miten ar-lasit voisivat vapauttaa oppimisresurssia? Mitä lisäarvoa immersiivisen tilan käyttö tuo opetukseen?

7 Yhteiset tavoitteet: Teknologian käyttö ei rajoitu tiettyyn oppiaineeseen tai tiettyyn luokka-asteeseen. Lähtökohtaisesti käytetään osana opetusta eli haetaan opetuksellista sisältöä ja/tai ratkaisua, joka mahdollistaa opettajien tai oppilaiden oman sisällöntuotannon ja -jakamisen. Sisällöllisiä vaatimuksia: Ei oppikirjamaisia tehtäviä vietynä uudelle teknologiselle alustalle tai jo nyt käytössä olevien 360-Youtube-videoiden tai Google Earthin hyödyntämistä. Sisältö kiinnostaa vielä uuden teknologian tuoman wow-efektin jälkeen. Erityisen kiinnostavaa on vuorovaikutus oppilaiden keskinäinen tai ihmisen ja teknologian välinen. 1. Immersiivinen huone Valmistuu Hiidenkiven peruskouluun syksyllä 2018 Erityistavoite: Mahdollistaa yhteinen tekeminen, selvittää miten immersiivisyys tarjoaa parhaan lisäarvon opetukseen. Heijastettavien pintojen kosketusominaisuuden hyödyntäminen luetaan eduksi. Esimerkkitilanteita: Oppilaat tuottavat itse 360 -kuvan metsästä, jonka päälle rakentavat kosketuksella aukeavia teksti-/kuva-/videosisältöjä puista, kasveista, veden kiertokulusta ja biodiversiteetistä. 2. AR/VR-lasit opetuksessa Erityistavoite: Mahdollistaisi monimutkaistenkin projektien vaiheittaisen opettamisen eriyttämällä ja samalla vapauttaa opettajan opetustilanteiden toistolta. Mahdollistaisi oppilaiden omatahtisuuden ja vastuuttaisi oppilasta ottamaan vastuuta omasta oppimisesta. Helpottaisi Siis niinku ope mitä pitää tehdä? tilanteissa. Esimerkkitilanteita: Oppilas voi itsenäisesti opetella langan laittamisen ompelukoneeseen tai hahmottaa lävistäjän.

8 Opetussuunnitelma: Opettajan roolin muutos enemmän motivoinnin suuntaan, samalla oppilaan rooli ja vastuun ottamisen tapa muuttuisi. Opetuksen ja käytännön lähentäminen. Oppilaan aktiivinen rooli tiedon tuottajana. Teknologiakasvatus. Immersiivinen huone Valmistuu Hiidenkiven peruskouluun syksyllä 2018, noin syyskuussa Tilaan tulee projisointi kuudella tykillä kolmelle seinälle. Kosketusominaisuus toteutetaan laserilla. Käytössä on Windows 10 -tietokone ja lähtökohtaisesti kaikki Helsingin opetuskäytössä olevat tietokoneet ovat Windows-käyttöjärjestelmällä. Tilaan mahtuu noin 25 oppilasta kerralla. Helsinki on jatkossa toteuttamassa myös muita immersiivisiä tiloja kouluihin. AR/VR-lasit opetuksessa Tarjouksen voi jättää joko pelkästä softasta tai softa+lasit kombolla. Nopeassa kokeilussa kehitetään sisältöä eikä testata tai kehitetä lasien teknisiä ominaisuuksia. Helsingin kaupunki voi mahdollisesti hankkia arlaseja osana perustoimintaa, mikäli sellainen jätetty tarjous tulisi valituksi toteutukseen, mihin ei sisälly ar- /vr-laseja. Oppilaat voivat käyttää omia laitteita, mutta sisällön käyttö ei saa perustua niihin (koulutuksen järjestäjä ei voi edellyttää, että oppilailla on älypuhelimet).

9 4. Haaste Sosio-emotionaaliset taidot Miten koulu voi paremmin tukea sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä?

10 Miten koulu voi paremmin tukea sosio-emotionaalisten taitojen kehittymistä? Tavoite: Koulu tukee jokaista oppilaista vahvojen sosio-emotionaalisten taitojen kehittymisessä ja antaa näin erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Koulu on yhteiseen elämään, vuorovaikutustaitoihin, empatiaan ja monimuotoisuuteen kasvattava. Koulun pedagogiikka nojaa yksilön vahvuuksien kannustamiseen ja positiiviseen palautteeseen. Voiko positiivista yksilöllistä kasvua edistää teknologian avulla? Miten tukea oppilaan oman empatiakyvyn, etiikan, arvojen ja moraalin kehittymistä? Opetussuunnitelma Monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttää kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Oppilaat oppivat ilmaisemaan tunteitaan, näkemyksiään, ajatuksiaan ja ideoitaan eri tavoin. Sosioemotionaalisille taidoilla on iso merkitys menestymiseen opinnoissa ja työelämässä.

11 5. Haaste Työelämäopetus kaikille lukiolaisille Kuinka kohdistaa työelämäopetus kaikille lukiolaisille?

12 Kuinka kohdistaa työelämäopetus kaikille lukiolaisille? Lukiolaiset kokevat omat työnhakuun ja yleisemminkin työelämään liittyvät taitonsa riittämättömiksi ja lukiossa tapahtuvan työelämäopetuksen heidän tarpeitaan vastaamattomaksi. Työelämäopetuksen ongelmiksi koettiin erityisesti: heikko integraatio muun lukiossa tapahtuvan opetuksen sekä yritysten kanssa, sekä heikko ajankohdallinen ja aiheellinen kohdistaminen kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Lukio-opiskelijoilta puuttuu ehkä työnhaun kannalta olennaisin asia kokemus. Työelämäopetuksen integrointi muuhun opetukseen: Lukio on eräänlainen kupla, jolla on vähän kytköksiä arkielämään ja opetettavat asiat jäävät usein melko teoreettisiksi ja irrallisiksi muusta elämästä. Integroimalla työnhakuopetusta muihin oppiaineisiin ja jakamalla vastuuta opetuksesta koko opettajakunnan kesken, lukiossa opittavat asiat voisivatkin ankkuroitua tehokkaammin myös arkielämään. Sisällön kohdistaminen: Ryhmäopetuksesta johtuen työelämäopetus pyritään kohdistamaan kaikille, jolloin se ei vastaa optimaalisesti usein juuri kenenkään tarpeita. Ajallinen kohdistaminen: Työelämäopetuksesta saa suurimman hyödyn irti silloin, kun se on ajoitettu oikein ei liian aikaisin eikä liian myöhään, vaan ideaalisesti juuri kun työnhakuprosessi on käsillä.