Elina Stenvall SOS-Lapsikylä Yhdessä kohti myönteistä tunnistamista

Transkriptio

1 Elina Stenvall SOS-Lapsikylä Yhdessä kohti myönteistä tunnistamista

2 Elina Stenvall, kehittämissuunnittelija HT Tutkija, kouluttaja; lasten ja perheiden kohtaaminen; osallisuuden ja toimijuuden kysymykset Lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen

3 Rinnallakulkijuus III OHJELMA 12:00-12:45 Myönteisen tunnistamisen lähtökohtia 12:45-13:15 Keskustelutehtävä 13:15-14 Myönteinen tunnistaminen ammatillisena käytäntönä Kahvitauko (15 min) 14:15-15 Työryhmätyöskentely 15:00-15:30 Työryhmätyön purku 15:30-16 Yhteenveto ja askelmerkit jatkoon

4 Tausta ja lähtökohdat

5 Tutkimuksellinen tausta Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) Sinipohjaisissa dioissa on hyödynnetty työpajojen ja kirjan aineistoa sekä hankkeessa tutkijana muodostamaani ymmärrystä Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (Skidi-Kids) - tutkimusohjelma ( ), tutkimushankkeet Preventing children's marginalization through place-based participation (SA134949, Jouni Häkli, Kirsi Pauliina Kallio, Pia Bäcklund ja Elina Stenvall) Early recognition in curbing the marginalization risk of children and youth (SA264436, Jouni Häkli, Kirsi Pauliina Kallio, Riikka Korkiamäki ja Elina Stenvall) Tutkimuksen kolme painopistettä Lapsi- ja nuorisopolitiikan ja siihen liittyvän julkishallinnon tutkimus (säädökset, lastensuojelusuunnitelmat + strategiset dokumentit, asiantuntijahaastattelut) Lasten ja nuorten arkea käsittelevä etnografia ( vuotiasta, Helsinki, Tampere) Myönteisen tunnistamisen kehittäminen kokemusasiantuntijayhteistyössä (5 työpajaa, 36 koulutus- ja sosiaalialan ammattilaista ja hallinnon toimijaa)

6 Painopiste I: Julkishallinnon näkökulmien tutkiminen Hyvin monenlainen lievä oireilu kotona, päivähoidossa tai koulussa saattaa olla varhainen merkki mahdollisesta mielenterveydenterveydenhäiriöön sairastumisesta tai sille altistumisesta. (Ls-suunnitelma ik3/s.21)

7 12-vuotias poika pelaa sotapelejä verkossa, on pelissä tarkka-ampuja ja pitää itseään hyvänä pelaajana. Hän on saanut ystävän pelimaailmasta. Hänen vanhempansa ovat eronneet ja tilanne on vielä hieman epäselvä. Hänellä on kaksi siskoa, jotka usein kiusaavat häntä. Hänen harrastuksensa on epäselvä, sillä sinne pääseminen riippuu isän joskus hieman muuttuvista aikatauluista. Hän ei ole juurikaan kiinnostunut koulunumeroista ja mainitsee, ettei isäkään ole niistä järin kiinnostunut. Painopiste II: Lasten ja nuorten näkökulmien tutkiminen 12-vuotias poika pelaa kavereiden kanssa. Peliin on syytä saada paljon porukkaa, joten kaikki halukkaat ovet tervetulleita mukaan. Hän tykkää käydä isänsä kanssa kalassa ja usein leipoo äidilleen ja äitinsä kanssa. Hänellä on kaksi siskoa. Koulussa hän pärjää ihan hyvin, ja tykkää erityisesti köksästä. Hän ei viihdy tiettyjen poikien seurassa, sillä he yrittävät hänen mielestään olla liian koviksia. Hänellä on useita hyviä ystäviä.

8 Teoreettinen tausta: Tunnustussuhdeteoriat Axel Honneth: identiteetti ja itsetunto kehittyvät kamppailussa inhimillisestä arvostuksesta Charles Taylor: tunnustamisessa kysymys tunnistetuksi tulemisesta tavalla, jonka henkilö kokee oikeaksi ja joka ohittaa ulkokohtaiset ja kategoriset määrittelyt recognition, misrecognition, non-recognition (disrecognition) Sosiaalinen identiteetti voi erota kokemuksellisesta subjektiviteetista

9 Myönteisen tunnistamisen idea Vaihtoehtoinen ja täydentävä näkökulma ongelmalähtöisille ja yksilökeskeisille lähestymistavoille (esim. varhainen puuttuminen) Huomion siirtyminen riskeistä resursseihin ja haitoista hyvinvointiin yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen Tavoitteena kohtaamiset ja toimintatavat, jotka tukevat lasten ja nuorten itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta Voi olla toimintaperiaate ammatillisissa käytännöissä (esim. opetus) ja rakentua osaksi yksikön toimintakulttuuria (esim. koulu) Olemassa olevien toimintamuotojen ja -periaatteiden sanallistamista, jakamista ja kehittämistä (ei uusi keksintö tai erillinen menetelmä)

10 Myönteinen tunnistaminen: tutustumista, tunnustamista, tukemista 1. Tutustuminen Jotta myönteinen tunnistaminen voi toteutua, tulee ihmisten tutustua toisiinsa sen sijaan, että he olettavat tietävänsä millaisia ihmisiä toiset ovat 2. Tunnustaminen Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää ja missä hän voi saada tunnustusta ja arvostusta 3. Tukeminen On tutustumista ja tunnustuksen antamista tietoisena toimintamuotona, joka keskittyy voimavaroihin ja onnistumisiin (ongelmien sijaan) Arkielämässä ulottuvuudet kietoutuvat yhteen; toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea Myönteistä tunnistamista voi toteuttaa myös tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi

11 Toimiminen myönteisen tunnistamisen hengessä Arkiympäristössä toimiminen Toimitaan siellä, missä ihmiset ovat; ei erillisiä toimintoja, toimitiloja, projekteja tai hankkeita Jokapäiväistä elämää ja arkisia kohtaamisia jokainen voi vaikuttaa ajattelun syntymiseen ja vahvistumiseen Keskittyminen voimavaroihin Etsitään mahdollisuuksia ongelmien sijaan; erilaisten toimijuuksien vahvistamista Ennaltaehkäisy Yhteinen toimintatapa kaikissa kohtaamisissa mahdollistaa luottamuksellisen ilmapiirin ja asioiden esiintulo helpottuu

12 Keskustelutehtävä Omien kokemusten jakaminen (15 minuuttia) Keskustellaan pienryhmissä omista kokemuksista; Millaisia ajatuksia heräsi? Millaisia omakohtaisia kokemuksia tuli mieleen? Jaetaan keskustelujen pohjalta keskeisimmät tunnelmat (15 min) Kootkaa lyhyet vastaukset Kaikkien yhteinen keskustelu

13 Ammatilliset käytännöt ja työote

14 Ammatilliset käytännöt suhteessa toisiin ammattilaisiin Yhteisöllisyys Hyvinvoinnin tukeminen syrjäytymisen ehkäiseminen ymmärrys tavasta toimia Mahdollisuus jakaa samanlainen ymmärrys luo yhteisöllisyyttä Ennaltaehkäisy Yhteinen arvopohja ja tapa työskennellä vahvistaa ennakoivaa työotetta Luottamus asioiden ratkeamiseen Toimintakulttuuri Toimitaan yhdessä ja jaetaan vastuu myönteisen toimintakulttuurin kehittämisestä ja ylläpitämisestä; hyvinvointi on kaikkien asia

15 Myönteinen tunnistaminen moniammatillisessa työssä Palveluiden muotoileminen perheiden tarpeesta lähtöisin Esimerkiksi Korhosen perheen vaihtuvat työntekijät, maaliin osumattomat ehdotukset ja työntekijöiden määrä Yhteinen ymmärrys kohtaamisen tavasta Yhteisöllinen ja kokonaisvaltainen työskentelyote Esimerkiksi Korhosen perheen alati monimutkaistuva tilanne, jossa tarvittaisiin koordinaatiota Yhteinen ymmärrys omasta ja muiden työstä

16 Luo luottamusta suojele lasta esimerkki

17 Mitä tunnistaminen voisi olla? Omana kokemuksena: Tunnistamisen kohteena voi olla mikä tahansa asia, joka on tärkeä käsitykselle itsestä Millainen olen (työ)yhteisön jäsenenä ja yhteistyökumppanina? Tilanneherkkyys Luodaan ja luotetaan omaan ja muiden kykyyn ratkaista tilanteita Kyetään reagoimaan eteen tuleviin tilaisuuksiin tarkoituksenmukaisin keinoin Tilaisuuksien tietoinen rakentaminen Tunnistetaan ne hetket, joissa tilanteeseen voi reagoida ja sen voi hoitaa myönteisen tunnistamisen hengessä

18 Mitä tunnistaminen voisi olla? Työyhteisöjen käytäntönä: Kaikkien kesken jaettu (aikuinen-aikuinen; aikuinen-lapsi; ammattilainen-asiakas; ammattilainen-ammattilainen: asiakasasiakas jn.) kiinnostus, kunnioitus ja arvostus (hiljaisia) Käytäntöjä, joissa ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi siten kuin he kussakin tilanteessa haluavat tulla ymmärretyiksi Miten voin itse edesauttaa yhteistyön rakentumista ja toimivuutta? Tunnistetuksi tulevat myös sellaiset yhteisöjen ominaisuudet, joita yleensä pitävät arvossa vain muut saman yhteisön jäsenet.

19 Mallin juurruttaminen käytäntöön Päätös Jokaisen henkilökohtainen ja työyhteisön yhteinen päätös suhtautua tilanteisiin myönteisyyden kautta Ei vaaleanpunaista höttöä vaan näkökulman muutos Keskustelu ja viestintä Mahdollistaa keskustelujen käyminen ja antaa tilaa eriäville mielipiteille myönteisessä hengessä Johtaminen Organisaatiojohtamisesta verkostojohtamiseen Tapoja esittää asiat on monia ja on valintakysymys, millainen tapa on vallitseva

20 Ihmisen kohtaamisen ohjeet a la Kierkegaard (1848) 1. Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan. 2. Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutus. 3. Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasa-arvoisesti. 4. Aloita sieltä, missä toinen on, älä sieltä missä odotat oletat tai haluat toisen olevan. 5. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi. 6. Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi Lähde Leif Berg, FinFami Uusimaa

21 Työryhmätyöskentely Uudenlaisen työotteen ja ajattelumallin vahvistaminen (tutustuminen, tunnustaminen, tukeminen) (30 min) Jakaannutaan pienryhmiin (nro 1-4) Kirjatkaa ylös yhteisen keskustelun pohjalta: Yhteinen työ miten myönteinen tunnistaminen on /voisi olla osa yhteistyötä muiden kanssa? Milloin yhteisessä työssä olisi ollut/on ollut/voisi olla hyötyä myönteisestä tunnistamisesta? Millaisia tekoja vaaditaan, jotta työote tai ajattelumalli juurtuisi? Entä mitä mahdollisia esteitä tunnistatte? Jaetaan keskustelun pohjalta keskeiset tunnelmat (20 min) Kaikkien yhteinen keskustelu

22 KIITOS!

23 Tutkimustuloksia kiteytetysti käytännön toimijoille ja opetukseen Häkli, J., Kallio, K.P. & Korkiamäki, R. (toim.) (2015) Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkoston Kenttäsarjan julkaisuja. Helsinki: NTV. Yleistajuinen teos, jossa tutkijat ja ammatilliset kokemusasiantuntijat avaavat myönteistä tunnistamista lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn näkökulmista. Tilattavissa kustantajalta ja saatavana avoimesti verkkojulkaisuna es/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf

24 Työryhmien yhteenveto

25 Työryhmätyöskentelyn yhteenveto I Mitä ajatuksia tai kokemuksia? Luottamuksen rakentaminen; taito pyytää anteeksi ja etsiä ratkaisuja oletusvapaasti Kaikkien asenne ja osaaminen; yhteensovittava johtaminen; yhteisöjen rooli Käytäntöjä Rinnallakulkijuus osaksi kehityskeskusteluja Selvitetään lähtötilanne kyselyllä; mukaan myös srk ja järjestöt Ammattilaisista koostuva konsultatiivinen ryhmä tukemaan työyhteisöjä Useiden toimijoiden yhteiset työnohjaukset ja koulutukset

26 Työryhmätyöskentelyn yhteenveto II Mitä hyötyä voi olla; mitä tekoja vaaditaan? Välittämisen kulttuuri jokaisen aikuisen velvollisuus ja asenne, kohtaamista, kuuntelemista ja luottamuksen rakentamista (kuunteleminen/kuuleminen). Valmius tehdä työtä uudella tulokulmalla. Moniammatillisuus; yhteisvastaanotot (so-te-yhteistyö). Käytännöt riittävä aika kohtaamiselle, arkiympäristöissä toimiminen (koti/toimisto). Lomakkeiden ja valmiiden kysymysten merkitys keskustelun ohjaamisessa, kirjaamisten merkitys (miten ja missä) sekä tiedonsiirto. Palvelujen tunnettuus pulaa hoitopaikoista. Verkostotyökyky. Kustannuskysymysten huomioiminen. Vastaanottoajat.

27 Työryhmätyöskentelyn yhteenveto II Kokonaisuuksien tunnistaminen realistinen näkemys ja ymmärrys kokonaistilanteesta, erilaiset työt esim. perhekumppani, joka koulutetaan, työnohjaus. Luonnollisten verkostojen kokoaminen Yhteinen ymmärrys rakennetaan yhteinen ymmärrys ja sitä tukevat rakenteet Rinnallakulkijan rooli tuntee asiakkaan; asiakkaan asianajaja, joka tuntee asiakkaan

28 Työryhmätyöskentelyn yhteenveto II Organisaationäkökulma Dialoginen työote Itseluodun kiireen vähentäminen Yhteinen työ; raja-aitojen poistaminen toimijoiden välillä; osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Jokaisen panosta tarvitaan Mitataan muutosta; hyvinvoiva työyhteisö Asiakkaan kohtaaminen Sanottaa asioita; vahvistaa ihmisen toimijuutta Kohdata asiakas ihmisenä; asiakkaan tarve edellä As

29 Elina Stenvall SOS-Lapsikylä Rinnallakulkijuus Lohjalla ja Karviaisissa

30 Mitä rinnallakulkijuus tarkoittaa yleisesti? Palveluiden pirstaloitumiseen ratkaisuksi esitetty tapa tukea perheitä oikea-aikaisesti ja heidän toimijuuttaan vahvistaen Lasten, nuorten ja perheiden tueksi, jotta ei tarvitsisi tietää, mistä ja millaista tukea on saatavilla Koordinoija ammattilaisten yhteisen työn tueksi Rinnallakulkijuus = mukana kulkemista, tukemista, jaettua ymmärrystä, yhdessä tekemistä

31 Rinnallakulkijuus asenteena ja rakenteena Vastuut ja velvollisuudet kopinotossa Kokonaistilanne ja asiakaslähtöisyys Toimintakulttuurin muuttaminen mukaankutsuvaksi ; osaamisen lisääminen; keskustelukulttuuria asennemuutoksen tueksi Kohtaamisen tapa ja lupa yhteydenottoihin Johtaminen ja esimiestyö

32 Miten rinnallakulkijuus onnistuu? Muotoilemalla palveluita ja kiinnittämällä huomiota kirjauksiin Yksi henkilö koko perheelle vs. perheenjäsenillä omia henkilöitä Perheen toimijuuden tunnustaminen uskoa ja luottaa perheen arvioon Vastuukysymysten perkaaminen miten vastuu jakaantuu? Tiedonkulku Vaihtuvuuden ja henkilöstöresurssien huomioiminen Uudenlaiset muotoutuvat tiimit

33 Rinnallakulkijuus Lohjalla ja Karviaisissa Nostetaan perheiden tarpeet keskiöön Rakennetaan rinnallakulkijuutta suhteessa asiakkaaseen ja suhteessa ammattilaiseen Muotoillaan palveluja tarpeista lähtien ja rakennetaan luottamusta eri toimijoiden välille Ymmärretään rinnallakulkijuus sekä rakenteena että asenteena ja toimintatapana Tunnistetaan rinnallakulkijuuden monet tasot; jo olemassa olevat työmuodot sekä uudet määrittelyt Johtaminen, yhteinen ymmärrys ja keskustelu Menetelmiä rinnallakulkijuuteen on (esim. perhekummi, OmaKamu, Perhekumppani, Nimetty työntekijä) muodostetaan rakenteet rinnallakulkijuutta tukevaksi

34 Rinnallakulkijuuden muodostaminen Asenne ja kohtaaminen esim. myönteinen tunnistaminen Toimintatavat ja yhteinen ymmärrys esim. menetelmät ja koulutukset (esim. Luo luottamusta suojele lasta; yhteinen tilannearvio ja suunnitelma; yhteiset pelisäännöt) Johtaminen ja viestintä esim. kirjaukset strategioihin, prosessikuvaukset tai johtamisen työpajat Kaikkia tarvitaan, koska yksittäisenä tekona rinnallakulkijuus jää ilmaan eikä voi onnistua.

35 Rinnallakulkijuus kuvana Yhteinen ymmärrys Strategiat ja prosessit Yhteiset suunnitelmat ja tavoitteet Johtaminen ja esimiestyö Menetelmät ja käytännöt

36 Työpajojen ideat kehittämiseen ja jatkosuunnitelmiin Samaan teemaan kiinnittyvää laajempaa koulutusta sekä Lohjalla että Karviaisissa Rinnallakulkijuuden ja myönteisen tunnistamisen nostamista osaksi kehityskeskusteluja, jotta syntyisi rinnallakulkijuuden ohjelmointia Aluerajat ylittävää koulutusta, jotta yhteinen keskustelu mahdollistuisi (esim. koulut) Yhteinen työnohjaus verkostoille Asiakkaan verkostokartta Opinnäytetyön mahdollisuus tuottaa uudenlaista tietoa ja ymmärrystä