Myönteinen tunnistaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli hanke

Transkriptio

1 Myönteinen tunnistaminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko Epeli hanke

2 Suomen Vanhempainliitto ry jäsenyhdistyksiä 1339 kpl, joista n.100 päiväkodeissa, 100 lukioiden yhteydessä alueellisia yhdistyksiä 21 kpl, uusin Oulussa päärahoitus: STEA, ministeriöt edistää vanhempien ja koulu-, päiväkoti- ja oppilaitosyhteisöjen välistä sekä vanhempien keskinäistä yhteistyötä tuo esille vanhempien näkökulmaa opetusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä, on sillanrakentaja kodin ja koulun välillä Tj. Ulla Siimes, Pj. Johanna Laisaari

3 EPeLI -hanke Koti koulu ja kolmas sektori erityislasten ja perheiden osallisuuden edistäjinä koulussa Kohderyhminä erityislapset, -perheet, erityistä tukea itse tarvitsevat vanhemmat, erityisperheiden isät STEA tukee , Suomen Vanhempainliitto hallinnoi Pilottikouluina Haukiputaan koulu, Martinniemen koulu ja Kiiminkijoen koulu rityiskasvatus

4 Päätavoite edistää yhteisöllisesti erityislasten yhdenvertaisia osallisuuden mahdollisuuksia koulussa ja vahvistaa erityisperheiden osallisuutta vanhempaintoiminnassa sekä kodin ja koulun yhteistyössä.

5 Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka viittaa samanarvoisuuteen kaikilla ihmisillä. Vakiintunut käytäntö on käyttää yhdenvertaisuuden käsitettä eri ihmisryhmien välillä, ja tasa-arvon käsitettä eri sukupuolista tai sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellosta ja syrjinnän ennaltaehkäisystä puhuttaessa.

6 Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia erilaisuuden hyväksyminen ei riitä: tarvitaan erilaisuuden arvostamista (Taylor 1992, 64) sokeutuminen ihmisten luontaiselle erilaisuudelle tuottaa normitettua yhdenmukaisuuden painetta ja edistää yhteiskuntien ja yhteisöjen syrjäyttäviä prosesseja (Taylor 1992; ks. myös Laitinen 2009; Manninen 2010; Huuki 2010). - Huomioidaanko toiminnassa erityiset tarpeet? - Hyväksytäänkö jokainen omana ittenä? - Voivatko kaikki osallistua yhteisiin tapahtumiin?

7 JOKAISELLA TULISI OLLA PAIKKOJA, JOSSA VOI KOKEA KUULUVANSA JOUKKOON. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että olen siellä missä haluan olla, ja toiset haluavat minut mukaan. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että olen siellä, missä todella haluan olla, mutta toiset eivät välitä, olenko mukana vai en. Joukkoon kuuluminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen minä. Joukkoon sopeutuminen tarkoittaa, että minut hyväksytään, koska olen niin kuin kaikki muutkin. Lähde: Brené Brown

8 Koulu yhdenvertaisuuden toteuttajana Syrjinnän vastainen lainsäädäntö ei koostu yksistään syrjintäkielloista vaan myös velvoitteista edistää yhdenvertaisuutta aktiivisin keinoin. ->järjestöt mukaan tähän työhön!

9 Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät esimerkiksi: Mahdollisuuksien tasa-arvon ja positiivisen erityiskohtelun toteutuminen Ennakkoluulojen tiedostaminen ja purkaminen Joukkoon kuulumisen vahvistaminen ja yksilöiden hyväksyminen omana ittenä Myönteinen tunnistaminen ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä laajemmin yhteisössä ja yhteiskunnassa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osallisuuden kivijalka.

10

11

12

13

14

15

16

17 Mitä tulee mieleen sanasta pakolainen?

18

19 Maahanmuuttaja?

20

21 Syrjintä ja rasismi koulussa kuka ei kuulu joukkoon? Suosiohierarkiat ja kaverisuhteet ohjaavat lasten ja nuorten sosiaalista vuorovaikutusta (Souto 2011; Manninen 2010; Huuki 2010). Samanlaisuuden ja tavallisuuden normi ohjaa erilaisiksi koettujen oppilaiden ulossulkemiseen. Erilaisuus ilmaistaan kyseenalaistamattomana ja pysyvänä ominaisuutena - erilaiseksi nimetyn todellisia kykyjä ja omakohtaista toimijuutta ei nähdä erilaisuuden takaa. Määrittely lokeroi ja estää yksilön yhdenvertaisen mahdollisuuden toimia marginalisoituminen vahvistuu. Erilaisuudesta tulee entistä vaikeammin kohdattavaa asia. Muut eivät voi määritellä kuka tai mitä oppilas on identiteetiltään.

22 Myönteinen tunnistaminen Näkökulma varhaisen tuen uudelleen suuntaamiseen Lapsia ja nuoria (tai vanhempia) ei erotella tuettaviin ja pärjääviin, vaan myönteinen tunnistaminen voi toteutua kenen kanssa tahansa, missä ja milloin vain. Kyse on ideologisesta, käytännöllisestä ja ammatillisesta painopisteen muutoksesta, joka merkitsee siirtymistä normaalin tavoittelusta erilaisuuden arvostamiseen, riskeihin puuttumisesta voimavarojen tunnistamiseen sekä yksilöön kohdistuvista toimintatavoista lasten ja nuorten tukemiseen arjen yhteisöissään. Pitkällä aikavälillä myönteinen tunnistaminen voi toimia paitsi yksilöitä voimaannuttavana ja yhteisöjä sitouttavana periaatteena, myös tehokkaana hyvinvoinnin tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen menetelmänä, joka vapauttaa varhaisen puuttumisen resursseja instituutioiden perustoimintaan. (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 15.)

23 Myönteisen tunnistamisen idea NORMAALI/POIKKEVA -> NORMAALI POIKKEAVUUS RISKIT JA ONGELMAT -> VOIMAVARAT JA MAHDOLLISUUDET HAITAT -> HYVINVOINTI MENNEISYYS JA TULEVAISUUS -> TÄSSÄ JA NYT YKSILÖKESKEISYYS ->YHTEISÖLLISYYS VARHAINEN PUUTTUMINEN ->JATKUVA TUNNISTAMINEN (Kirsi Pauliina Kallio 2016)

24 Tunnustussuhdeteoriat Ihmisen aktiivinen pyrkimys tulla tunnustetuksi on tunnustussuhdeteorioiden (theories of recognition) lähtökohta Axel Honnethin mukaan yksilön identiteetti kehittyy jatkuvassa kamppailussa inhimillisestä arvostuksesta, jota on mahdollista saada vain ihmisten keskinäisen arvonannon kautta. (vrt. respektin tavoittelu; Manninen 2010; Huuki 2010) Lähisuhteissa koettu emotionaalinen tuki ja hoiva, yksilön oikeuksien ja toimijuuden kunnioittaminen yhteiskunnan tasolla sekä yhteisöllistä osallisuutta vahvistava sosiaalinen arvostus kehittävät identiteetin muotoutumiselle välttämätöntä itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015;Honneth 1995; Fraser & Honneth 2003; Huttunen 2006)

25 Kielteinen tunnistaminen Charles Taylor: tavoitteena tulisi olla tunnistaminen, joka koetaan oikeaksi ja ohittaa kategoriset määrittelyt (recognition vs. non/mis/disrecognition) (Kalllio 2016) Harhaanjohtava tai hajottava tunnistaminen voi olla myös tahallista tunnustuksen kieltämistä (disrecognition) (Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 19) Esimerkiksi homoseksuaalisen suuntautumisen tunnistamatta jättäminen tilanteessa, jossa kumpikin osapuoli on suuntautumisesta tietoinen, evää toiselta ihmiseltä mahdollisuuden elää sukupuolisuuttaan (ks. Korkala 2014). Tällaista aktiivista kielteistä tunnistamista voidaan pitää aktiivisen myönteisen tunnistamisen vastakohtana (vrt. Häkli, Kallio & Korkiamäki 2015, 20; Ikäheimo 2008; Metteri 2012; Turtiainen 2012)

26 Oikea ja väärä tunnistaminen Oikeaan osuvassa tunnistamisessa (recognition) ihminen tulee kohdatuksi sellaisena kuin hän kokee olevansa ja haluaa tulla ymmärretyksi. Väärin tunnistettu ihminen puolestaan jää vaille huomioiduksi tulemisen kokemusta (nonrecognition) tai Tulee kohdatuksi tavalla, joka ei vastaa hänen käsitystään itsestään tai siitä, miten hän haluaa tulla ymmärretyksi (misrecognition). Musta tuntuu että kukaan ei näe mua. (nonrecognition) KUTSU MUA! Erityisoppilas # Oppilaskunnan puheenjohtaja (misrecognition/recognition)

27 TUTUSTUMINEN Myönteiseen tunnistamiseen sisältyvät tunnustaminen ja tuki Myönteinen tunnistaminen edellyttää henkilökohtaista tutustumista; muuten toimimme oletusten ja muiden tekemien tulkintojen pohjalta TUNNUSTAMINEN Tutustuminen lisää tietoisuutta siitä, mikä kullekin ihmiselle on erityisen tärkeää; tämän perusteella voi antaa tunnustusta ja saada arvostusta TUKEMINEN Tavoitteellista tutustumista ja tunnustuksen antamista; pyritään toimijuuden tukemiseen ja toimijoiden voimaannuttamiseen Arkielämässä ulottuvuudet kietoutuvat yhteen; toimimalla yhdessä tutustutaan, annetaan arvostusta ja tarjotaan tukea Myönteistä tunnistamista voi toteuttaa myös tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi (Kallio 2016)

28 Oikein tunnistetuksi tuleminen tuottaa itsekunnioitusta, itsearvostusta ja itsetuntoa; väärin tunnistaminen johtaa epäoikeudenmukaisuuden ja arvottomuuden kokemuksiin

29 Priviledge walk Saat roolilapun Mieti, miltä elämäsi tässä roolissa näyttää. Miten haluat tulla tunnistetuksi? Miten tulet tunnistetuksi yhteisössäsi eri toimintaympäristöissä? Ota askel, jos kuulemasi väittämä sopii sinuun

30 Lähteet ja linkkejä Lähteet: ks. Itkonen, Tuija & Talib, Mirja-Tytti (2012). Aito yhdenvertaisuus koulussa. yhdenvertaisuus/yhdenvertaisuusmateriaalit/ us/hyvat_kaytannot f