VETOVOIMAISEN HOITOTYÖN MALLI JA SEN PIIRTEITÄ OYS:N ERVA-ALUEEN SAIRAALOISSA
|
|
- Leena Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 2/2009 VETOVOIMAISEN HOITOTYÖN MALLI JA SEN PIIRTEITÄ OYS:N ERVA-ALUEEN SAIRAALOISSA Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Oulun yliopistollinen sairaala Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos, terveyshallintotiede Oulu 2009
2 Oulun yliopistollinen sairaala Hallintokeskus PL OYS Oulun yliopisto Terveystieteiden laitos Aapistie 5 A PL Oulun yliopisto ISBN (PDF) ISSN Oulun Kopiokeskus Oy Oulu 2009
3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä No 2/ Tekijät: Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Julkaisun laji (ks. kääntöpuoli): Muut raportit Julkaisun nimi: Vetovoimaisen hoitotyön malli ja sen piirteitä OYS:n ERVA-alueen sairaaloissa Tiivistelmä: Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos aloittivat vuonna 2008 yhteisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen tutkimus- ja kehittämishankkeen, vetovoimainen sairaala - hankkeen. Julkaisun tarkoituksena oli tarkastella uuden mallin vetovoimatekijöitä ja niiden piirteitä OYS:n erva-alueen sairaaloissa hoitotyön dokumenttien perusteella. Vetovoimainen malli muodostuu viidestä vetovoimaisuustekijästä, jotka ovat transformationaalinen johtajuus, toimivien rakenteiden avulla voimaannuttaminen, ammatillisen hoitotyön malli, näyttöön perustuva hoitotyö innovatiivisena kehitystekijänä ja vetovoimaisuus hoidon laatuna ja tukena. Vetovoimainen malli perustuu empiiriseen tietoon ja tutkimukseen. Teoreettisessa osassa tarkastellaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita, väitöskirjoja sekä muuta kirjallisuutta organisaatioiden johtamisen sekä henkilöstöjohtamisen alueilta. Avainsanat (asiasanat): Erikoissairaanhoito, hoitotyö, johtaminen, vetovoima Kokonaissivumäärä: 70 ISSN: ISBN: (PDF) Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Hallintokeskus OYS Kpl-hinta: 10 e
4 JULKAISUN LAJI Alueelliset hoito-ohjelmat Kehittämisprojektien loppuraportit Tutkimukset Selvitykset Muut raportit Audiovisuaaliset tuotteet
5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date No 2/ Authors: Outi Kääriäinen, Anne-Maria Törmä, Kaarina Torppa, Leena Paasivaara Publication class: Other reports Publication name: Attractive model for the caring and the characteristics of OYS's ERVA-area hospitals Summary: Oulu University Hospital (OUH) in cooperation with the Institute of Health Sciences at The University of Oulu in the capacity of being responsible for special fields of medicine in Northern Ostrobothnia, started a research and development project in 2008 called An Appealing Hospital. The aim of the publication was to analyse the appeal factors of the new model and their characteristics in the hospitals lying within the area of responsibility of OUH, based on documents pertaining to nursing. The appealing model consists of five different appeal factors, which are transformational leadership, empowerment through functional structures, a model of professional nursing, nursing as an innovative development factor founded on proven track records, and the appeal factor as a foundation and quality guarantee of nursing. The appealing model is built on empirical data and research. The theoretical part examines both Finnish and international scientific articles, PhD theses, and other literature from the fields of organizational management and human resource management. Keywords (indexwords): special health care, nursing, management, appeal Number of pages: 70 ISSN: ISBN: (PDF) Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Hallintokeskus OYS Price: 10 e
6 PUBLICATION CLASS Regional care programmes Final reports for development projects Researches Studies Other reports Audiovisual products
7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VETOVOIMAINEN SAIRAALA VETOVOIMAISEN SAIRAALAN TAUSTA UUSI VETOVOIMAINEN MALLI Transformationaalinen johtajuus Rakenteiden avulla voimaannuttaminen Ammatillisen hoitotyön malli Näyttöön perustuva toiminta innovatiivisena kehitystekijänä Vetovoimaisuus hoitotyön laatuna ja tuloksena YHTEISTYÖ ERVA-ALUEEN HOITOTYÖSSÄ BENCHMARKING VETOVOIMAISUUS ERVA-ALUEELLA VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMINEN ERVA-ALUEELLA HOITOTYÖN LINJAUKSET ERVA-ALUEELLA VETOVOIMAISUUS- MALLI SOVELLETTUNA ERVA-ALUEEN TOIMINTOIHIN TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAMINEN ERVA-ALUEELLA RAKENTEIDEN AVULLA VOIMAANNUTTAMINEN ERVA-ALUEELLA AMMATILLISEN HOITOTYÖN MALLI ERVA-ALUEELLA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA INNOVATIIVISENA KEHITYSTEKIJÄNÄ ERVA-ALUEELA VETOVOIMAISUUS HOITOTYÖN LAATUNA JA TUKENA ERVA- ALUEELLA PÄÄTELMÄT LÄHTEET... 48
8 Julkaisussa esitetyt kuviot Kuvio 1. Muokattu McCluren & Hinshawn (1983) tutkimuksesta Magnet Hospitals. Attraction and Retention of Professional Nurses. (Lash ym. 2005, 7 12)...6 Kuvio 2. Magneettisairaaloiden keskeiset tekijät eri tutkimusten mukaan (Partanen ym. 2008)...7 Kuvio 3. Uusi vetovoimaisen Magneetti -mallin mukainen viisiosainen rakenne (Wolf, Triolo, Ponte. 2008, )...8 Kuvio 4. Mukaeltu kaaviokuva 14 -osaisesta vetovoimaisuusmallista kuvattuna uudessa viisiosaisessa mallissa. ( 2008)...9 Kuvio 5. Tantun (2008) näkemys hoitotyön systemaattisesta kirjaamisesta (Härkönen 2008)...19 Kuvio 6. ERVA-ALUE maantieteellisesti...25 Kuvio 7. Benchmarking, tarkastelunäkökulmat jaettuna viiteen ulottuvuuteen. (Tanskan valtionvarainministeriö 2000; LIITTEET LIITE 1 Pohjois-Pohjanmaan seutukuntajako....58
9 1 1 JOHDANTO Valtakunnalliset terveydenhuollon linjaukset asetetaan Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja vähentää syrjäytymistä sekä lisätä tasapuolisesti hyvinvointia ja terveyttä kaikille Suomen kansalaisille sekä maassa asuville. Myös palveluiden laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen pyritään vaikuttamaan edistävästi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a, 24 27) Hyvinvointitavoitteisiin pyritään tarjoamalla kunnille asiantuntija-apua toimintojen suunnitteluun ja organisointiin, kehitetään lainsäädäntöä sekä seurantajärjestelmiä, erityisesti vertailutietojärjestelmää. Työelämää kehitetään vastaamalla kysyntään tarkoin suunnitellulla koulutuksella sekä laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja mitoituksesta tuottavuuden parantamiseksi. Laadukkaan tuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan osaamista, jota pyritään kehittämään eriasteisten oppilaitosten yhteistyökäytänteitä lisäämällä sekä asiakastyytyväisyyttä seuraamalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008a, 30 40) Pohjois-Suomen alueen sairastavuus (Näyhä 2005, 9) ja lääkäripulasta johtuvat supistukset terveydenhuollon toiminnoissa (Teperi, Vuorenkoski, Manderbacka, Ollila, Keskimäki 2006, 43 45, 82) aiheuttavat kovasti paineita terveydenhuollon tuottavuuden ja vetovoimaisuuden kehittämiselle. Hoitohenkilöstön ammattitaito ja alan vetovoimaisuus ovat merkittäviä yhteiskunnallisia terveydenhuollon tuottavuuden mittareita. Terveydenhuollon henkilöstön terveyttä ja työkykyä ovat luvuilla uhanneet voimavarojen vähennykset, jatkuvat toiminnalliset ja hallinnolliset muutokset sekä pätkätöiden lisääntyminen. Alkaneella vuosikymmenellä eläkepoistuma kasvaa nopeasti samaan aikaan kun hoito- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Jotta alalle saataisiin uutta työvoimaa, on huolehdittava alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista sekä sovitettava yhteen työ- ja perhe-elämä. (Elovainio & Kivimäki, 2005) Sairaanhoitajat ovat innostuneita työnsä sisällöstä kansainvälisen sairaanhoitajajärjestön (International Council of Nurses, ICN) teettämän globaalin tutkimuksen mukaan (Sairaanhoitajaliitto 2007). Tänä päivänä terveydenhuollon ammattilaisella on vara valita, minne osaamisensa suuntaa. Jatkossa pätevän henkilöstön tarpeen ennustetaan paisuvan ennestään. Joidenkin arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on pian yli työpaikkaa, joista pääosa kohdistuu hoitotyöhön. Tämän vuoksi käytännön toimenpiteet tulevaisuuden ammattilaisten saatavuuden takaamiseksi ovat tarpeen. Vetovoimainen sairaala (Magneettisairaala-termi) on lähtöisin USA:sta, jossa tietyt kriteerit täyttävillä sairaaloilla on mahdollisuus saada magneettisairaalan status. Magneetti ohjelma on Yhdysvalloissa rekisteröity terveydenhuollon laadunvarmistusohjelma, jonka syntyminen sijoittuu kahdeksankymmentäluvulle, kun Yhdysvallat kärsi ammattitaitoisen terveydenhuoltoalan henkilöstön vajeesta. Samaan aikaan AAN (American Academy of Nurses) toteutti laajan, 163 sairaalaa käsittävän tutkimuksen, jossa tutkittiin sairaaloiden kykyä säilyttää henkilöstö sekä rekrytoida uusia sairaanhoitajia, huolimatta kovasta kilpailusta koskien ammattitaitoista henkilöstöä. Näistä tutkituista sairaaloista neljäkymmentäyksi identifioitui Magneettisairaalaksi,
10 2 erityisesti sen vuoksi, että ne kykenivät luomaan myönteisen työilmapiirin ja täyttivät alkuperäiset vetovoimatekijät. (Brady-Schwartz 2005, ) Vetovoimainen sairaala -mallissa toimintaympäristöä seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään näyttöön perustuvaa toimintaa. Vetovoimainen sairaala vetää työntekijöitä puoleensa omalla alueellaan, mutta myös sen ulkopuolelta. Perusideana on, että sekä työntekijät, että potilaat tulisivat sairaalaan mielellään ja kokisivat sen toimivaksi ympäristöksi. Asiakasnäkökulmasta katsottuna tärkeitä asioita ovat muun muassa tyytyväisyys, laadukas kivun hoito ja potilasohjaus sekä kokonaistaloudellisuus toiminnassa. Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos aloittivat vuonna 2008 yhteisen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen hoitotyön tutkimus- ja kehittämishankkeen, Vetovoimainen sairaala. Sen tarkoituksena on kehittää moniulotteinen näyttöön perustuva hoitotyön toimintamalli, jolla tuetaan vaikuttavan hoitotyön edellytyksiä johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Keski-Pohjanmaan-, Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakuntayhtymä. Hanketta johtaa kehittämistyön osalta hallintoylihoitaja, TtT Kaarina Torppa PPSHP:sta ja tutkimustyöstä vastaa terveyshallintotieteen dosentti Leena Paasivaara Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselta. Tässä julkaisussa tarkastelemme hoitotyön uuden mallin vetovoimatekijöitä ja niiden piirteitä OYS:n Erva-alueen sairaaloissa hoitotyön dokumenttien perusteella. Keskeistä hankkeessa on erilaisten hoitotyösensitiivisten tulosmittaristojen kehittäminen, saatujen tietojen yhdistäminen, analysointi ja toiminnan kehittäminen saatujen tunnuslukujen perusteella. Tavoitteena on siten tuottaa tietoa strategiseen hoitotyön johtamiseen Ervaalueen hoitotyön toiminnan edistämiseksi.
11 3 2 VETOVOIMAINEN SAIRAALA Magneettisairaaloiden 1 vetovoimaisuuden avaintekijät liittyvät organisaatio- ja johtamiskulttuuriin. Magneettisairaaloihin kohdistettu laaja tutkimustoiminta vahvistaa menestyksen tunnuspiirteiksi erinomaiset potilaiden hoitotulokset ja henkilöstön työolosuhteisiin ja työtyytyväisyyteen liittyvät tulokset (Aiken ym. 2000). Verrattaessa vetovoimaisia sairaaloita vähemmän vetovoimaisiin sairaaloihin on voitu osoittaa, että vetovoimaisuuteen vaikuttavat erityisesti sellaiset johtamisominaisuudet kuten johtajien visionäärisuus, näkyvyys sekä avoin, kuunteleva vuorovaikutteisuus henkilöstön kanssa. Lisäksi merkittävät vetovoimatekijät liittyvät sairaanhoitajien työolosuhteisiin kuten mahdollisuudet hoidollisiin vuorovaikutussuhteisiin, sairaanhoitajien työssään kokema autonomia ja osallistuminen päätöksentekoon sekä yhteistyösuhteet lääkärikunnan kanssa (Scott ym ) Kunta-alalla on käynnissä suuria muutoksia, joissa tarvitaan taitavaa johtamista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Kunnilta vaaditaan myös kykyä uudistua työnantajina, sillä kuntaala joutuu kilpailemaan työmarkkinoilla yhä tiukemmin osaavasta työvoimasta. Tulevaisuudessa osaajat valitsevat työyhteisön, jossa määrätietoisesti panostetaan johtamiseen, jokaisen yhteisön jäsenen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen ja hyvän tiedonkulun kehittämiseen. Hyvä työilmapiiri ja korkea työhyvinvoinnin taso on pitkäjänteisen kehittämisen tulos. Parhaiten työhyvinvoinnin kehittäminen on onnistunut niissä työpaikoissa, joissa hyvät käytännöt on omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. (Kuntaliitto 2003.) 2.1 VETOVOIMAISEN SAIRAALAN TAUSTA Vetovoimainen sairaala vetää työntekijöitä puoleensa omalla alueellaan, mutta myös sen ulkopuolelta. Perusideana on, että sekä työntekijät, että potilaat tulisivat sairaalaan mielellään ja kokisivat sen toimivaksi ympäristöksi. Asiakasnäkökulmasta katsottuna tärkeitä asioita ovat muun muassa tyytyväisyys, laadukas kivun hoito ja potilasohjaus. Kilpailu tulevaisuuden ammattilaisista lisää paineita terveydenhuollon johtamisen kehittämiseen ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin sekä terveydenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tämä on huomioitu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa seuraavasti; Hallituksen tavoitteena on asiakaskeskeisten palveluiden ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttaminen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa parannetaan palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tehostetaan uuden teknologian 1 Magneettisairaala -malli käsitteenä, käännetään vetovoimaiseksi sairaalaksi suomalaisessa kirjallisuudessa (Partanen ym. 2008, 69 88)
12 4 käyttöönottoa sekä parannetaan palvelujärjestelmän läpinäkyvyyttä ja ohjausta. Parannetaan kansalaisten toimintaedellytyksiä sekä mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja osallistumiseen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on toiminnan perusta. (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 2007, 51) Vetovoimainen sairaala on vetovoimainen potilaiden ja työntekijöiden sekä myös talouden näkökulmista. Hoidon laatu on korkeatasoista, henkilökunta on motivoitunutta, osaavaa ja sitoutunutta ja johtaminen on kehittynyttä ja vuorovaikutus henkilökunnan ja johtajien välillä on avointa, myös eri henkilöstöryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa. Näissä vetovoimaisissa sairaaloissa potilaan hoito on laadukasta, työntekijät ammattitaitoisia ja innovatiivisia. (Sherwill-Navarro & Allen, 2008, 1.) Hoitotyön johtajien tuleekin keskittää huomiota hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen ja pyrkiä tarjoamaan mielekkäitä ratkaisuja, jotta organisaatio kykenee lisäämään tehokkuutta ammattitaitoiseen hoitotyöhön potilaan parhaaksi ja vähentämään menoja, jotka liittyvät runsaaseen henkilöstön vaihtuvuuteen (Lacey 2003, 25 26). Magneettisairaalatutkimuksella on pyritty selvittämään luvun alkupuolelta lähtien erityisesti hoitotyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mittareina on käytetty hoitotyön henkilöstömitoituksen yhdistämistä tuloksiin potilaiden, henkilöstön ja organisaation kannalta. Pääasiassa tutkimus on keskittynyt sairaaloihin, tulevaisuudessa tutkitaan myös indikaattoreiden löytämistä muista terveydenhuollon konteksteista, jotta tieteellistä tutkimustietoa saataisiin myös pitkäaikaishoidon ja avopuolen palveluiden osalta. Magneettisairaala käsitteenä tarkoittaa rekisteröityä laatuohjelmaa, jonka tarkoituksena on tutkimuksen avulla kehittää hoitotyötä ja luoda yhtenäisiä toimintatapoja ja laatukriteerejä käytännön hoitotyöhön. ANCC (The American Nurses Credentialing Center) 2 kehitti kriteerit ja rekisteröi laatuohjelman 1994, The Magnet Recognition Program ( Ohjelma muodostuu 14 standardista, joiden tavoitteena on varmistaa hoitotyön laatu, hoitamisen laadukkuus sekä innovatiivisen ajattelun lisääminen (McClure ym. 1983), (Stolzenberg 2003, 522). Malli perustuu ANA:n (American Nurses Association) ohjelmaan Scope and Standards for Nurse Administrators ja korostaa erityisesti tutkimustyötä sekä tutkimuksella saatavan tiedon jalkauttamista kliiniseen hoitotyöhön (Messmer ym. 2002, ) 3. Ohjelma käsittää myös benchmarking 4 -ajattelun, eli 2 Amerikkalainen johtava hoitotyön jäsenkeskus, jonka tavoitteisiin kuuluu hoitotyön kehittäminen ja hoitotyön laadunvarmistus. ( 2008 American Nurses Credentialing Center) 3 liite I 4 Suomen kielessä benchmarking käsitteelle ei ole luotu yleistä, käyttökelpoista vastinetta, käsitettä käytetään lainasanana. Benchmarking suomen kielessä tarkoittaa esimerkiksi vertailua, vertailevaa arviointia, parhaiden käytänteiden etsimistä. Esikuvaarviointi on myös hyvä vastine vieraskieliselle benchmarking -sanalle. Tässä tutkielmassa käytetään sanaa benchmarking.
13 5 organisaatioiden on mahdollista vertailla esimerkkimallia ja pyrkiä parempiin tuloksiin tai maksimaaliseen tulokseen (McClure ym. 1983). Magneettisairaala vetovoimaisena organisaationa on ollut esimerkkinä menestyvästä organisaatiosta kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Jotta vetovoimaisuus kyetään säilyttämään uusissa ympäristön vaatimuksissa, uusiutumista tulee tapahtua. Magneetti - statuksen omaavat sairaalat tulevat olemaan pioneereja ja esimerkkejä menestyvistä organisaatioista. Magneettisairaalat toimivat myös innovaattoreina tulevaisuuden terveydenhuollon ja hoitotyön kehittämisessä. Seuraavassa kuviossa 1 esitetään tutkimuksiin perustuvat 14 vetovoimaisuustekijää, joilla on merkitystä henkilöstön työtyytyväisyyteen, pysyvyyteen ja sitoutumiseen sekä hoidon tuloksellisuuteen ja potilastyytyväisyyteen. Vetovoimaisuustekijä Hoitotyön johtamisen laatu Organisaation rakenne Johtamistyyli Hoitotyön ammatillinen malli Henkilökohtainen kehittyminen Hoidon laatu Laadunparannus Konsultaatio ja resurssit Ilmenee Johtajat ovat tietoisia, vastuullisia riskinottajia ja tukevat hoitohenkilöstöä laadukkaan työn kehittämisessä ja toteuttamisessa. Matala, hajautettu hallintomalli, jossa päätöksiä tehdään yksikkötasolla. Hoitotyö on hyvin edustettuna myös ylimmillä päätöksentekotasoilla. Osallistuva johtamistyyli, käytössä hyvä vuorovaikutus ja palautejärjestelmä. Hoitotyön johtajat ovat esillä ja helposti lähestyttäviä. Hoitotyöntekijä on vastuussa omasta toiminnastaan ja vastaa hoitotyöstä. Palkkaus ja edut kilpailukykyisiä, vaikutusmahdollisuus työn suunnitteluun. Hoito on laadukasta ja korkeatasoista sekä tuottavaa. Hoitotyön johtajat ovat vastuussa hoitotyön kehittämisestä. Laadunparannustyö on implementoitu koulutukseen johon hoitotyöntekijät osallistuvat. Käytössä on laaja-alainen mahdollisuus käyttää asiantuntijoiden konsultaatioapua kuten esimerkiksi asiantuntijasairaanhoitajan apua tai ulkopuolisia asiantuntijoita.
14 6 Autonomia hoitotyössä Yhteisö ja sairaala Hoitotyön imago Hoitotyöntekijä opettajana Vuorovaikutussuhteet Ammatillinen kehittyminen Vapaus luoda standardeja, asettaa tavoitteita, seurata toiminnan kehittymistä ja mitata tuloksia. Hoitotyöntekijöitä rohkaistaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja heidän odotetaan toimivan itsenäisesti moniammatillisen ryhmän jäsenenä. Yhteiskunta on vahvasti mukana tutkimushankkeissa ja sairaalan imago on vahva, positiivinen ja tuottava. Hoitotyöntekijät nähdään taidokkaina, luotettavina ja taitavina, heitä arvostetaan. Hoitotyö on voima, johon organisaation toiminta perustuu. Hoitotyöntekijä opettaa sekä kollegoita, yksilöitä, ryhmiä ja yhteiskuntaa omalla toiminnallaan sekä myös itseään. Opetustehtävä on ammatillisuuden ilmentymä kaikkine mahdollisuuksineen. Tieteidenvälinen kunnioitus sekä niiden yhteistyö. Jatkuva, elinikäinen oppiminen vahvistaa ammatillisuuden arvoa, joka varmistaa laadukkaan potilaan hoidon. Korkeakoulusivistys suositeltavaa. KUVIO 1. MUOKATTU MCCLUREN & HINSHAWN (1983) TUTKIMUKSESTA MAGNET HOSPITALS. ATTRACTION AND RETENTION OF PROFESSIONAL NURSES (LASH YM. 2005, 7 12) Yhdysvalloista lähteneen Magneetti -mallin tutkimus on keskittynyt Margaret McCluren, Marlene Kramerin & Claudia Schmalenbergin sekä Linda Aikenin tutkimusohjelmiin. Partanen ym. (2008) ovat koonneet tutkimuksista keskeisimmät vetovoimaisuuteen vaikuttavat tekijät seuraavaan kuvioon 2.
15 Mc Clure ym.(1986), katso Mc Clure ym. 2006, 13 7 Kramer & Schmalenberg 2006, 14 Tekijät Tekijät Tekijät Hallinto - Johtamistyyli -Hoitotyön johtamisen laatu - Organisaatiorakenne hajautettu -komiteat - Henkilöstömitoitus - työvuorosuunnittelu -etenemismahdollisuudet Ammatillinen hoitotyön käytäntö -Hoitotyön laatu - ammatilliset hoitotyön mallit - autonomia - konsultointi ja voimavarat - Opettaminen - Hoitotyön imago Ammtillinen kehittyminen - Perehdytys - Täydennyskoulutus - Muodollinen koulutus - Uramahdollisuudet - Työskentely osaavien sairaanhoitajien kanssa - Hyvä sairaanhoitajalääkäri yhteistyösuhteet ja kommunikaatio - Hoitotyön autonomia ja vastuullisuus - Lähijohtajan tuki - Hoitotyön toimintaympäristön kontrollointi - Tuki kouluttautumiselle - Riittävä henkilöstömitoitus - Potilaan asema keskeinen Aikenin tutkimusryhmä Aiken, Sochalsky & Lake 1997a, 3, Aiken 2006, 4 Sairaanhoitaja - potilas suhdeluku ja henkilöstörakenne Hoitotyön toimintaympäristö - Riittävät voimavarat - Hallinnon tuki - Sairaanhoitaja lääkäri yhteistyösuhteet KUVIO 2. MAGNEETTISAIRAALOIDEN KESKEISET TEKIJÄT ERI TUTKIMUSTEN MUKAAN (PARTANEN YM. 2008) 2.2 UUSI VETOVOIMAINEN MALLI Uudenlaisen mallin kehittäminen aloitettiin maaliskuussa Uuden mallin avulla kyetään paremmin kirkastamaan eri vetovoimatekijöiden merkitystä hoitotyön toimintojen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Muutokset potilasaineksessa, yhteistyökumppaneissa, teknologian ja lääketieteen kehityksessä aiheuttavat suuria muutoksia terveydenhuollossa, joihin vetovoimatekijät tulee uudelleen kohdentaa. (Wolf, Triolo, Ponte, 2008, ) Uusi malli, joka otettiin strategiseen käyttöön kesällä 2008, muodostuu viidestä vetovoimatekijästä. Malli rakentuu seuraavista osatekijöistä: transformationaalinen johtaminen, toimivien rakenteiden avulla voimaannuttaminen, ammatillisen hoitotyön
16 8 malli, uusi tieto, innovaatiot ja parannukset. Edellä luetellut osatekijät perustuvat empiiriseen tietoon ja tutkimukseen. Empiirinen tutkimus ja näyttöön perustuva toiminta nousee kokoavaksi tekijäksi menestyvän ja vetovoimaisen terveydenhuollon organisaation mallissa. (Wolf ym. 2008, ) Uuden sukupolven magneettisairaala -malli on saanut arvostetun ISO 9001: 2000 laatusertifikaatin erityisistä hoitotyön katkuvaa kehittämistä osoittavista toimintamalleista. ( ) Uudessa mallissa yhdistyvät globaalit kysymykset sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Niissä huomioidaan muuttuvat ja haasteelliset tekijät terveydenhuollossa. Uuden viisiosaisen mallin tarkoituksena on selkeyttää ja mahdollistaa tulosten mittaaminen tehokkaammin ja näin kyetä arvioimaan suorituskykyä paremmin. ( Wolf ym. 2008, ) Kuvassa 3 kuvataan uuden mallin viisi osa-aluetta. KUVA 3. UUSI VETOVOIMAISEN MAGNEETTI -MALLIN MUKAINEN VIISIOSAINEN RAKENNE (WOLF, TRIOLO, PONTE. 2008, )
17 9 Seuraavassa kuviossa esitetään McCluren ym. (1983) alkuperäisen vetovoimaisuus - tutkimuksen standardit uuden viiden vetovoimatekijän mallissa. Alkuperäiset standardit on merkitty numeroilla vetovoimaisuustekijöihin. MALLIN OSATEKIJÄT VETOVOIMAISUUSTEKIJÄT Transformationaalinen johtaminen Hoitotyön johtamisen laatu (Standardi 1) Johtamistyyli (Standardi 3) Rakenteiden avulla Organisaatiorakenne (Standardi 2) voimaannuttaminen Henkilökohtainen kehittyminen (Standardi 4) Yhteisöllisyys (Standardi 10) Hoitotyön imago (Standardi 12) Ammatillinen kehittyminen (Standardi 14) Ammatillisen hoitotyön malli Professionaalisen hoitotyön mallit (Standardi 5) Konsultaatio ja voimavarat (Standardi 8) Autonomia hoitotyössä (Standardi 9) Hoitotyöntekijä opettajana (Standardi 11) Moniammatillinen yhteistyö (Standardi 13) Näyttöön perustuva toiminta Laadunparannus (Standardi 7) innovatiivisena kehitystekijänä Vetovoimaisuus hoitotyön laatuna ja Hoidon laatu (Standardi 6) tuloksena KUVIO 4. MUKAELTU KAAVIOKUVA 14 -OSAISESTA VETOVOIMAISUUSMALLISTA KUVATTUNA UUDESSA VIISIOSAISESSA MALLISSA. ( 2008) Transformationaalinen johtajuus Nykyinen terveydenhuollon ympäristö on kohdannut ennätyksellisen paljon uudistuksia. Toisin kuin eilisen johtajuuden vaatimukset vakauttamisesta ja kasvusta, tämän päivän johtajilta edellytetään mukautumista organisaatioiden arvoksi, uskomukseksi, sulautumiseen ja käyttäytymiseen. On suhteellisen helppoa johtaa ihmisiä kohti heidän haluamaansa päämäärää. Transformationaalisen johtajan tulee johtaa ihmisiä suuntaan jossa kohdataan tulevaisuuden vaatimukset. Tämä edellyttää johtajalta visioita,
18 10 vaikutusvaltaa, kliinistä tietämystä ja asiantuntijuutta käytännön hoitotyössä ja johtamisessa. Tämä edellyttää että muuntautuminen luo turbulenssia ja erilaisia ongelman ratkaisukeinoja. Organisaation ylin johto luo tulevaisuuden vision, systeemin ja rakenteet saavuttaa visio. Organisaation ylimmän johdon on valistettava henkilöstöä miksi muutos on välttämätön. (Wolf ym. 2008, ) Transformationaalista johtamista on käytetty Suomen puolustusvoimien johtamiskäytännön kehittämisessä, syväjohtaminen nimellä. Syväjohtamisen kulmakivet sisältävät tiedon erinomaisesta johtamiskäyttäytymisestä. Nämä kulmakivet ovat luottamuksen rakentuminen, inspiroiva tapa motivoida, älyllinen stimulointi ja yksilöllinen kohtaaminen. (Nissinen. 2006, 34) Malli on kehitetty vuosien tieteellisen työn tuloksena ja toimii työkaluna johtamisen kehittämisessä. Malli perustuu kolmeen osioon, joista ammattitaito on perusasia, käsittäen valmiudet. Käyttäytyminen on toinen osa-alue, joka pohjautuu luottamukseen, motivointiin, älylliseen stimulointiin, ihmisen yksilölliseen kohtaamiseen sekä kontrolloivan ja passiivisen johtamisen määrään. Edellä lueteltujen optimaalisesta käytöstä voidaan varmistaa kolmannen osion toimivuus, joka muodostuu ihmisten tyytyväisyydestä, tehokkuudesta ja yrittämisen halusta. (Nissinen 2006, 37.) Luottamuksen syntyminen ja olemassaolo varmistavat muutosten onnistumisen (Lashinger ym. 2000, ), sillä viisaalla organisaatiolla on kyky uusiutua, ennakoida muutoksia ja oppia nopeasti. Organisaatiolla on selkeä visio ja strategia, joilla kuvataan organisaation tarkoitus ja koko henkilöstö osallistuu strategian luomiseen. Organisaation toimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja se nojaa toiminnassaan omien arvojensa lisäksi universaaleihin arvoihin, kuten yksilön kunnioitukseen, jatkuvaan oppimiseen ja kestävään kehitykseen. Organisaation toiminnan pohjalla on jatkuvan kehityksen ja laadun parantamisen ideologia. Laatu syntyy siitä, että jokainen tekee aina parhaansa. Henkilöstöjohtamiseen organisaatiossa panostetaan, koska henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi, jonka osaamiseen ja motivaatioon kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan säännöllisillä henkilöstökyselyillä. Johtaminen nähdään organisaatiossa palvelufunktiona (Sydänmaanlakka 2000, , Yukl 2002, , Allen 2004, 39 40, Northouse 2004, 37.) Sairaalaorganisaation on sanottu poikkeavan monista muista organisaatiotyypeistä. Wiili-Peltolan (2000, , 130) mukaan sairaalat ovat byrokratian, hierarkian ja professionalismin muovaamia organisaatioita. Sairaaloita pidetään perinteisesti byrokraattisina organisaatioina, joille on tyypillistä ylhäältä alaspäin suuntautuva ohjaus, tarkat säännöt ja normit sekä tiukka ammattiryhmien välinen työnjako. Byrokraattinen rationaliteetti on usein edellytys tehokkaalle toiminnalle, niin suuressa mittakaavassa kuin se julkisessa terveydenhuollossa on tarpeellista, mutta saattaa kääntyä liian pitkälle vietynä itseään vastaan. Yleisesti ottaen suurten hallintokoneistojen, esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioiden, tapa toimia on säänneltyä. Organisaatioissa on selvät toimivaltarajat ja rakenteet on usein järjestetty hierarkkisesti. (Salminen 2004, 41.) Terveydenhuollon hallinnollinen hierarkia ei noudata perinteistä yksilinjaista organisaatiomallia. Vastuu toiminnasta jakautuu erillisille hallinnon, lääketieteen ja hoitotyön sektoreille, joilla kaikilla on oma hierarkiansa. Sekä lääkäreiden että hoitajien ammattikunnat ovat
19 11 jakautuneet monimutkaisiin sisäisiin hierarkioihin, joissa voidaan tunnistaa virallisia, epävirallisia ja erikoisalakohtaisia statuseroja, jotka vaikuttavat sairaaloiden sisäiseen auktoriteetti- ja arvostusrakenteeseen. Erityisesti lääketieteellisen sektorin professionaalinen hierarkia on vaikuttanut sairaaloiden toiminnan ytimeen. (Torppa 2007, 30 32, Wiili-Peltola 2005, ) Terveydenhuollon johtamista leimaavat edelleen byrokraattisuus ja hierarkkisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tällä hetkellä ole sellaista uutta tapaa organisoida ja johtaa toimintaa, joka ottaisi kattavasti huomioon meneillään olevan jatkuvan, nopean kehityksen ja muutoksen. (Risikko 2008.) Menestyksekkäiden yritysten organisaatiorakenne on hyvin yksinkertainen, itsehallintoa on siirretty alemmas tuotteiden kehitysryhmille ja tuotantoportaalle (Peters & Waterman 1984, 33). Magneettisairaalan organisaatiorakenne on matala ja päätöksenteko tapahtuu yksikkötasolla. Hoitohenkilöstö osallistuu päätöksentekoon ja oman yksikkönsä kehittämistyöhön. (Upenieks 2003, 457.) Menestyneiden yritysten sisäinen toiminta perustuu siihen, että he kohtelevat alimpia organisaatiotasoja laadun ja tuottavuuden parantamisen ydintekijöinä, missä työntekijä nähdään idealähteenä eikä suinkaan käsiparina (Peters & Waterman 1984, 32). Johtaminen jaetaan yleensä ihmisten (leadership) ja asioiden johtamiseen (management). Ihmisten johtaminen on erityisesti esimiesten vastuulla, johtaminen on esimiestyötä. Keskeistä esimiestyössä on alaisten voimavarojen tukeminen, esimies palvelee työyhteisöä resurssien optimaalisella kohdentamisella. Henkilöstön voimavarojen tukeminen on käytännön johtamista, esimiestyötä, vuorovaikutusta henkilöstön kanssa ja hyvinvointinäkökulman huomioon ottamista päätöksenteossa (Yukll 2002, 2 8, Riikonen ym. 2003, 24, Trofino, 2003). Hyvä henkilöstöjohtaminen on eräs viisaan organisaation tunnusmerkki. Organisaatiossa tiedostetaan, että sen menestys riippuu osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Hyvä henkilöstöjohtaminen perustuu yksilön kunnioittamiseen. Yksilöllä on arvo sinänsä, hän ei ole pelkkä resurssi tai kustannustekijä. Henkilöstöjohtamisen tulisi tiedostaa ihmisen eri puolet ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Ihminen on kokonaisuus ja tämä kokonaisuus vaikuttaa hänen toimintansa tehokkuuteen. Ainoastaan yksilö, joka tuntee itseään arvostettavan, pystyy tuottamaan tarvittavan energian (Sydänmaanlakka 2000, , Berntsson & Furaker 2003, Trofino 2003). Transformationaalinen johtajuusteoria kiinnittää huomiota johtajan motiiveihin, joiden ollessa puutteelliset tai huonot ei hyvää johtajuutta tämän teorian mukaan ole. Transformationaalinen johtaminen on prosessi, joka muuttaa ja muovaa sekä johtajaa että johdettavaa. Tällaiset johtajat toimivat muutosagentteina, hyvinä roolimalleina sekä kykenevät luomaan ja viestittämään selkeän vision organisaatiolle. (Yukl 2002, , Northouse 2004, , Sydänmaanlakka 2004,42 43, Lämsä & Hautala 2005, ) Transformationaalista johtajuutta kuvataan ihanteelliseksi, innoittavaksi, älyllisesti stimuloivaksi ja yksilöitä huomioivaksi (Upenieks 2003, 458). Ihanteellisuus on arvojen luomista ja selventämistä; johtaja on esikuva johdettaville. Innoittavuus tarkoittaa
20 12 ihmisen motivointia ja sitouttamista ja sen tavoitteena on saada johdettavat yltämään parhaimpaansa. Johtaminen on ihmisten energisointia. Älyllinen stimulaatio viittaa sellaisten kannusteiden etsimiseen, joiden avulla ihmiset säilyttävät aidon kiinnostuksen työhönsä ja löytävät uusia keinoja sen kehittämiseksi. Transformationaalista johtajuutta pidetään yhtenä varsin kehittyneenä eettisen johtajuuden teoriana, koska se painottaa eettisyyttä monesta näkökulmasta (Yukl 2002, , Northouse 2004, , Sydänmaanlakka 2004, 42 43, Lämsä & Hautala 2005, ). Verrattaessa vetovoimaisia sairaaloita vähemmän vetovoimaisiin sairaaloihin, on voitu osoittaa, että vetovoimaisuuteen vaikuttavat erityisesti sellaiset johtamisen ominaisuudet kuten johtajien visionäärisuus, näkyvyys sekä avoin, kuunteleva vuorovaikutteisuus henkilöstön kanssa. Lisäksi merkittävät vetovoimatekijät liittyvät sairaanhoitajien työolosuhteisiin kuten mahdollisuudet hoidollisiin vuorovaikutussuhteisiin, sairaanhoitajien työssään kokemaan autonomiaan ja osallistumiseen päätöksentekoon. Merkittävä vetovoimatekijä on moniammatillinen toiminta ja yhteistyösuhteet lääkärikuntaan (Scott ym. 1999, 17, Upenieks 2003, ) Rakenteiden avulla voimaannuttaminen Organisaation tarkoituksena on operationalistaa missio, visiot ja arvot ja saavuttaa tarvittavat tulokset. Tämä lähtee johtajuudesta ja tarkoituksena on saavuttaa organisaation strateginen suunnitelma, rakenne, järjestelmät, politiikat ja ohjelmat. Henkilökuntaa on kehitettävä, johtamistehtävien tuettava organisaation tavoitteita ja saavuttaa halutut tulokset. Tämä voi toteutua yhdistelemällä eri rakenteita ja ohjelmia: selkeästi yksi malli ei sovi kaikille. (Wolf ym. 2008, ) Alkuperäisen vetovoimatekijämallin mukaiset ammatillinen kehittyminen, organisaation rakenteet, toimintasuositukset, toimintaohjeet ja hoitotyön ohjelmat sisältyvät tähän vetovoimatekijään, jonka vaikuttavuutta mitataan resursseilla ja kehittämistyön tuloksilla (Wolf ym. 2008, ). Oppiva organisaatio -malli on voimistavan johtamisen (empowering management) taustalla oleva suuntaus. Oppiva organisaatio ymmärretään luovuuden, kokeilunhalun ja toimintakeskeisen toimintatavan malliksi, jossa virheistä pyritään oppimaan ja löytämään uusia innovatiivisia toimintamalleja. Mikäli virhettä ei voida ratkaista, oppimistakaan ei tapahdu. (Senge 1990, 13.) Oppiva organisaatio on taitava viidellä alueella, joita ovat systemaattinen ongelmanratkaisu, uusien lähestymistapojen kokeilu, omista kokemuksista ja menneisyydestä oppiminen, toisten kokemuksista oppiminen ja osaamisen nopea sekä tehokas siirto läpi organisaation. Päätöksenteko oppivassa organisaatiossa muistuttaa tieteellistä menetelmää, sillä ratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu pyritään toteuttamaan hyvin monipuolisesti ja laaja-alaisesti eri vaihtoehdot mukaan lukien, sekä ratkaisusta seuraavien mahdollisten vaikutusten analysointi mukaanlukien. (Laaksonen 2008, 23.)
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotEva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori
Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotVetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni
Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotParas työpaikka tulevaisuuden osaajalle
Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen rooli reformin
Henkilöstöjohtamisen rooli reformin toteuttamisessa Johtaminen, säästöt ja henkilöstö Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä 28.10.2015 Riikka-Maria Yli-Suomu, puheenjohtaja, AMKE:n HRMD-verkosto
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotHUS MAGNEETTISAIRAALAMALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMA
HUS MAGNEETTISAIRAALAMALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMA HUS-vastuuhenkilö hallintoylihoitaja TtT Kaarina Torppa & magneettikoordinaattori TtT Marita Ritmala-Castren, kehittämispäällikkö dosentti Kristiina Junttila
LisätiedotFaktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla
Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotValtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013
Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
Lisätiedot13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020
Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?
LisätiedotPotilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotTEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!
TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee 3. Rohkeammin digiaikaan 4. Hyva n hoidon ketju 5. Tekijaẗ ja asiakkaat
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTyöhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä
Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotHoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija
Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotMihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?
Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
Lisätiedot