EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta

Transkriptio

1 EU:n tiekartta hiilivapaalle liikenteelle 2050 entä Suomen näkökulma? Maria Rautavirta

2 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden vähentäminen Sosiaalinen, taloudellinen ja geopoliittinen näkökulma Liikenneonnettomuuksien vähentäminen 2

3 EU:n liikennepolitiikalla pyritään irti öljyriippuvuudesta VALKOINEN KIRJA Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää 03/2011 EU:lle vuonna 2010 öljyn tuonnista aiheutunut lasku oli noin 210 miljardia euroa. EU:n liikenne on energiatarpeidensa suhteen edelleen 96-prosenttisesti öljystä ja öljytuotteista riippuvainen. EU:n on vähennettävä päästöjään yleisesti ottaen prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. 3

4 Kehitykseen vaikuttavat määräykset ja linjaukset Kehittyneiden maiden tulisi leikata CO2-päästöjään % vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen valkoinen kirja: kaupunkiliikenteen sähköistäminen ja - 60 % vähennys CO2-päästöihin EU:n vuoden 2020 sitovien energia- ja ilmastotavoitteiden täyttäminen ei vielä edellytä sähköautojen käyttöönottoa. Sähköautot ovat osa tulevaisuuden vähähiilistä tai hiilineutraalia liikennejärjestelmää. Sisällytetty EU-tason strategioihin, ja teknisiin standardeihin ja direktiiveihin. Sähköautot sisältyivät myös vuoden 2008 talouden elvytyspakettiin (Green Car Initiative). Suomessa v valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2050) ilmasto- ja politiikasta ottaa kantaa sähköautoihin. Päästövähennystavoite -80 % 2050 edellyttää sähköistystä Hallitusohjelma: Liikenteen päästöjä vähennetään mm...suosimalla vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Energia- ja ilmastopoliittinen strategia (2020) uusitaan. 4

5 Tulevaisuuden käyttövoimat Polttomoottori Bioetanoliseokset Biodieselseokset Biokaasu Sähkömoottori Vety - Polttokenno Akkusähkö Johdin (jakeluliikenne, bussit) Hybridit Yhdistelmiä edellisistä vastaamaan kuljetus- ja liikkumistarpeita 5

6 Vähähiilinen Eurooppa liikenneskenaariotarkastelu 6

7 Määritelmiä plug-in hybridi Sähköverkosta ladattava hybridiauto, ladattava hybridiauto, ladattava hybridi, lataushybridi, plug-inhybridi (Plug-in hybrid electric vehicle PHEV) Ladattavan hybridin käyttämästä nettoenergiasta osa on sähköenergiaa, joka on ladattu akkuihin sähköverkosta tai muusta ulkoisesta lähteestä. Kun akut tyhjenevät riittävän tyhjäksi, ladattavan hybridiauton toiminta muuttuu hybridiauton toiminnan kaltaiseksi. Alkuvaiheessa voidaan ennakoida, että usean automallin akkuvoimin ajettava matka on suhteellisen lyhyt. Niinpä pidemmän toimintasateen autoille ovat valmistajat pyrkineet luomaan omia tuotekategorioita joita ovat E- REV (Extended Range Electrical Vehicle) ja REEV (Range Extended Electrical Vehicle). Nämä ovat joka tapauksessa myös ladattavia hybridiautoja. Sarjavalmistukseen ensimmäiset 2011, kauppanimiä Opel Ampera, myös Toyota Priuksesta ladattava versio 7

8 Määritelmiä - täyssähköauto Sähköauto, akkusähköauto (Electric vehicle EV) Sähköautossa ei ole lainkaan polttomoottoria eikä generaattoria, vaan kaikki auton käyttämä energia on varastoitu akkuihin ja on peräisin sähköverkosta tai muusta ulkoisesta lähteestä. Suomessa rekisterissä 2011 n. 55 kpl sähköhenkilöautoa Akkuteknologia on keskeinen tekijä valmistuskustannuksissa ja määrän kehityksessä Kauppanimiä tarjolla 2011: Peugeot ion, Mitsubishi imiev, Citroen C-Zero 8

9 Määritelmä polttokennoauto Polttokennoauto (polttokennosähköauto, polttokennohybridi) Polttokenno on laite, jolla voidaan tuottaa sähkövirtaa suoraan jostain nestemäisestä tai kaasumaisesta polttoaineesta auton sähkömoottorille. Autokäyttöön soveltuvin polttokennotyyppi on ns. PEM (polymer electrode membrane) tyyppinen kenno, jonka polttoaineena on tavallisimmin vety. Polttokennoautoissakin on yleensä akusto tai jokin muu sähköenergiavarasto puskuroimassa tehontarvetta ja ottamassa talteen sähköksi regeneroitavaa liike-energiaa. Akusto voi myös olla niin suuri, että sitä ladataan verkosta, ja polttokenno toimii vain varavoimanlähteenä. 9

10 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2020 Energiatehokkuus paranee 20 % Hiilidioksidipäästöt vähenee 20 % Uusiutuvan energian osuus kasvaa 20 % 10

11 CO2-päästötavoite uusilla myydyillä henkilöautoilla 130 g/km g/km

12 Sähköautojen ilmastovaikutukset Suomessa Suomessa vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen ei edellytä sähköautojen käyttöönottoa. Vuonna 2020 sähköautot voisivat vähentävät tieliikenteen CO2-päästöjä 1 3 %, todennäköisimmin noin 1 %. Vuoteen 2030 mentäessä sähköautojen merkitys kasvaa, ja sähköautot tuonevat %:n vähennyksen tieliikenteen CO2-päästöihin. Verrattuna autoon, jonka CO2-päästö on 180 g/km (~kannan keskiarvo), sähköauto alentaa kaikilla sähkön muodoilla marginaalisähkö mukaan lukien koko energiaketjun yli laskettuja CO2-päästöjä. Jos vertailukohtana on energiatehokas dieselauto (116 g CO2/km), marginaalisähkön käyttö lisää CO2:n kokonaispäästöjä. Lähde: Sähköautoselvitys, Nylund

13 Vaikuttimet sähköautojen edistämiseen Jos liikenteen CO2-päästöjä halutaan leikata 80 % vuoteen 2050 mennessä, sähköautoja tarvitaan varmasti. Sähköajoneuvot mahdollistavat laajan primäärienergian kirjon, mukaan lukien erilaiset uusiutuvan energian muodot, hyödyntämisen liikenteessä Sähköautot mahdollistavat kestävän kehityksen mukaiseen hiilineutraaliin liikennejärjestelmään uusiutuvaa energiaa käytettäessä Sähköautot mahdollistavat energiatehokkuuden parantamisen. Sähköautot vähentävät ihmisille haitallisia paikallisia ilmansaasteita ja aiheuttavat vähemmän melua kuin polttomoottoriautot. Sähköautot nähdään mahdollisuutena uudistaa ja elvyttää autoteollisuutta. Mutta sähköautot eivät ratkaise perusongelmia suoritteiden ja ruuhkautumisen lisääntymistä, melua rengasmelun osalta tai turvallisuusongelmia eli tarvitaan aina myös muita keinoja ja erityisesti tulee huolehtia etteivät sähköautoilun edistämiseen tähtäävät kannustimet ole ristiriidassa joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteiden kanssa. Lähde: Sähköautoselvitys, Nylund

14 Käyttövoimat kriteerit Keskipitkän aikavälin polttoaineratkaisujen tulee olla linjassa pitkän tähtäimen tavoitteiden kanssa Kaluston uusiminen kallista Jakeluverkon ja polttoaineentuotannon investoinnit pitkäikäisiä Polttoaineratkaisuissa huomioitava päästövähennys koko elinkaarelle Polttoaineet joilla rakennetaan siltaa nykyisen kaluston ja uusien käyttövoimien välille, tulee pitää lyhytaikaisina, jos niiden käytölle on rajoituksia: Energian tuotannon suhteen Biomassan saatavuuden suhteen Biomassan suorien ja epäsuorien maankäyttövaikutusten suhteen Riippumatta energian kantajasta (Neste- ja kaasumaiset polttoaineet, akkusähkö, vety), energian primäärilähteen on pitkällä tähtäimellä oltava hiilivapaa Huomioitava lisäksi kuluttajien tarpeet ja uusien käyttövoimien mahdollisuudet markkinoilla 14

15 Tulevaisuuden käyttövoimien soveltuminen eri liikennemuodoille Future Transport Fuels, Expert Group EU 01/

16 TIELIIKENNE Henkilöautot/kevyt jakeluliikenne Raskaat ajoneuvot Kaupunkiajo Pitkät matkat Bioetanoli Biodiesel Sähkö Sähkö (hybridi) LYHYT AIKAJÄNNE 2020 Vety LPG Vety (bussit) HVO HVO/ Metaani kaksikäyttö Metaani Bioetanoli -ja biodieselseokset (2. sukupolvi) Biodieselseokset (1. ja 2. sukupolvi) Biodieselseokset (1. ja 2. sukupolvi) Sähkö Sähkö (hybridit) Vety KESKIPITKÄ AIKAJÄNNE 2030 BtL/GtL (pitkät matkat) Biometaani Synteettiset polttoaineet (GtL) CNG HVO Sähkö (uusiutuvasta lähteestä) PITKÄ AIKAJÄNNE 2050 Biopolttoaineseokset (2. ja 3. sukupolvi) (vain pitkät matkat) Biometaani (pitkät matkat) Vety (uusiutuvasta lähteestä) Biometaani Biopolttoaineseokset (2. ja 3. sukupolvi) 16

17 Vedyn/polttokennon kilpailukyky polttoaineena LYHYT AIKAJÄNNE 2020 Henkilöautot ja kevyt jakeluliikenne kaupunkiliikenteessä Bussit kaupunkiliikenteessä KESKIPITKÄ AIKAJÄNNE 2030 Henkilöautot Jakeluliikenne ja tiekuljetukset PITKÄ AIKAJÄNNE 2050 Kaupunkien henkilö- ja jakeluliikenteessä vain sähkömoottoreita Vety uusiutuvasta lähteestä 17

18 Clean Transport System Komission aloite puhtaasta liikennejärjestelmästä: Tiedonanto Q1/2012 Pitkän tähtäimen vaihtoehtoisten polttoaineiden strategia Koko liikennejärjestelmää koskeva toimenpidesuunnitelma Sisältää tavoitetilan, jonka pohjalta teollisuus, julkinen sektori ja kuluttajat voivat toimia tavoitteena kiihdyttää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa EU:n toimilla luodaan puitteet EU:n laajuiselle liikennöinnille ajoneuvoilla, jotka käyttävät vaihtoehtoisia polttoaineita Säädösehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista? komission mietinnässä Julkinen konsultaatio (määräaika 6.10.): 06-cts_en.htm 18