Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet. Maria Rautavirta TransEco seminaari

Transkriptio

1 Tieliikennesektorin energia ja ilmastohaasteet Maria Rautavirta TransEco seminaari

2 Tulevaisuuden taustalla isot tavoitteet Ilmastopäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen Öljyriippuvuuden vähentäminen Liikenneonnettomuuksien vähentäminen 2

3 Liikkumisen taustatrendit Väestölliset: Väestönkasvu, kaupungistuminen (mutta kehyskunnistuminen!), muuttoliike, ikääntyminen Ympäristölliset Ilmastonmuutos, paikalliset haasteet, luonnonvarojen niukentuminen Markkinoihin liittyvät Globalisaatio, ajoneuvoteollisuuden kilpailun jatkuva kiristyminen, läpinäkyvyyden lisääntyminen, uudet kulutustottumukset Yhteiskunnalliset Verkottumisen lisääntyminen, keskiluokan kasvu, perherakenteiden muutos, turvallisuuden arvostuksen lisääntyminen Suomen erityispiirteet Muusta Euroopasta poikkeava liikenneinfrastruktuuri, harva asutus, pitkät etäisyydet, kuljetusintensiivinen teollisuus, kylmä ilmanala 3

4 Energia ja ilmastohaasteet Energiatehokkuus Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuva energia 4

5 Energiatehokkuus Tavoite parantaa 20 % vuoteen 2020 mennessä Henkilöautot Suomi tavoite (koko kanta) 20 %: 143 g/km ILPO tavoite (uudet autot): 130 g/km 2015, 95 g/km 2020 Toteutuma (uudet autot) g/km 2010/ g/km = 17 % EU tavoite 130/120 g/km 2012 (2015) 2009 toteutuma 145,7 65 % autoista oli alle 130 g/km, mikä vastaa vuoden 2012 tavoitetta liukumasäännöksen kanssa Uusien autojen keskimääräiset CO2 päästöt EU:ssa

6 Henkilöautojen valmistajia sitova CO2 raja arvo Asetus 443/2009/EY Asetuksen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt on vuoteen 2015 mennessä pudotettava keskimäärin arvoon 130 g/km ja 95 g/km vuoteen Monitorointi käynnistyy Monitoroinnista erillinen komission asetus Asetu N:o 1014/2010 Vuoden 2009 monitorointiaineisto maittain saatavilla: /gge_ldv/library >Public > Monitoring 6

7 CO2 päästövaatimukset 7

8 Pakettiautojen sitova CO2 raja arvo Ehdotus KOM(2009) 593 lopullinen Asetusehdotuksen mukaan uusien pakettiautojen hiilidioksidipäästöt saisivat keskimäärin olla 175 g/km vuonna 2016 Pitkän tähtäimen tavoitteeksi komissio ehdotti 135 g/km. Tällä hetkellä käynnissä neuvoston ja parlamentin (sekä komission) välinen epävirallinen trilogi säädöksen sisällöstä Neuvotteluissa esitetty päästörajaa väliltä g/km 8

9 EU:n edistymisraportti Komission kertomus kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan strategian täytäntöönpanossa (saatavilla: cules/index_en.htm) 9

10 CO2 päästöjen kehitys uusilla myydyillä henkilöautoilla 10

11 Kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan strategian täytäntöönpanon edistyminen 11

12 Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY Direktiivi edellyttää, että hankintaviranomaiset, hankintayksiköt sekä tietyt liikenteenharjoittajat ottavat tieliikenteen moottoriajoneuvoja ostaessaan huomioon ajoneuvon elinkaarenaikaiset energia ja ympäristövaikutukset 12

13 Henkilöautojen ns. merkintädirektiivi Direktiivi 1999/94/EY; muutosehdotusta odotellaan Tavoitteena on, että kuluttajien saataville saatetaan tietoja yhteisössä myytäväksi tai liisattavaksi tarjottavien uusien henkilöautojen polttoainetaloudesta ja hiilidioksidipäästöistä 13

14 Eurooppalainen puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen strategia komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous ja sosiaalikomitealle (KOM(2010)186 lopullinen) tavoitteena edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden raskaiden (linja ja kuorma autojen) ja kevyiden ajoneuvojen (henkilö ja pakettiautojen) sekä kaksi, kolmi ja nelipyörien kehittämistä ja käyttöönottoa Strategialla edistetään perinteisiin polttomoottoreihin perustuvien puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen kehittämistä, ja samalla helpotetaan uusien teknologioiden hyödyntämistä erittäin vähän hiilipäästöjä tuottavissa ajoneuvoissa Strategia sisältää myös toimintasuunnitelman 14

15 Eurooppalainen puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen strategia 2 Toimintasuunnitelman osa alueet Sääntelypuitteet (mm. autojen sitovat CO2 raja arvot) Tuki vihreisiin teknologioihin liittyvälle tutkimukselle ja innovoinnille Käyttöönotto markkinoilla ja kuluttajatiedotus (mm. autoja ajoneuvoverotus, hankintojen ohjaaminen, ajoneuvojen energiamerkinnät) Globaalit kysymykset (kv. standardointitoimet, sääntelyyhteistyöaloitteet, raaka aineisiin liittyvät aloitteet) Työllisyys Väliarviointi hiilidioksidipäästölainsäädännöstä (viimeistään v. 2013) Sähköautoja koskevat toimet (mm. markkinoille saattaminen, standardointi, infrastruktuuri, energia, sähköntuotanto ja jakelu) 15

16 Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 16

17 ILPO keinot 1. Henkilöautokantaa uudistetaan 2. Liikenteen energiatehokkuutta parannetaan 3. Kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvu ohjataan ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin 4. Tietoyhteiskunta ja viestintäpolitiikalla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista 5. Liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päätetään v

18 ILPO seuranta Henkilöautokannan uudistaminen (päästövähennyspotentiaali 2,1 2,3 milj. t) Tavoite on toteutumassa, joskin toivottua hitaammin. Uusien henkilöautojen keskimääräiset CO2 päästöt vähenivät vuosina (noin 7 % vuonna 2008, noin 6 % vuonna 2009). Uusia autoja myytiin kuitenkin vain noin kappaletta vuonna 2009 (noin 4 % autokannasta). Tarve kannan uudistumiseen autoa/vuosi 18

19 ILPO seuranta 2 Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen (päästövähennyspotentiaali 0,3 milj. t) Tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yrittäjien toiminnassa sekä yleisen energiatehokkuuden paraneminen koko liikennesektorilla. Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan vähintään 80 % kattavuutta alan kaikista yrityksistä, tavaraliikenteessä 60 %. Tavoite ei näillä näkymin toteudu. Sopimusten toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle vain kangerrellen. Tavaraliikenteen sopimukseen on liittynyt noin 670 yritystä (tavoitteena noin 6000 yritystä), joukkoliikenteen sopimukseen taas 4 yritystä (tavoitteena noin 1200 yritystä). 19

20 ILPO seuranta 3. Kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvun ohjaaminen ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin (päästövähennyspotentiaali 0,3 milj. t) Tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä. Tavoitteen toteutuminen näyttää hyvin epätodennäköiseltä. 20

21 ILPO seuranta 4 Tietoyhteiskunta ja viestintäpolitiikan hyödyntäminen Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteena on, että hallinnonala edistää suunnitelmallisesti tietoyhteiskunnan palveluiden käyttöä. Tietoyhteiskuntapalvelut vähentävät päästöjä elinkeinotoiminnassa, hallinnossa ja kansalaisten arjessa. Tietoyhteiskuntapolitiikassa otetaan painokkaasti huomioon ilmastopolitiikan tavoitteet. Viestintäteknologian ja palveluiden sähköistämisen vaikutukset erityisesti liikenteen päästöihin selvitetään vuosien aikana. Tavoite saavutetaan ainakin osittain. 21

22 ILPO seuranta Liikennesuoritteiden rooli ILPO ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää liikenteen kasvun pysymistä hyvin maltillisena (noin 0,5 1,5 % / vuosi). Tätä suurempi liikenteen kasvu vaatii lisäponnisteluja kaikilla ILPO aihealueilla tai muualla (verotus, biopolttoaineet jne.). Jos kulkumuotojakaumat eivät muutu toivotulla tavalla, liikennesuoritteet mitä todennäköisimmin kasvavat enemmän kuin 0,5 1,5 % / vuosi. 22

23 ILPO seuranta Biopolttoaineiden rooli ILPO ohjelmassa biopolttoaineiden määräksi oletettiin vuonna 2020 EU:n yhteinen tavoite, ja biopolttoaineiden käytön päästöjä vähentäväksi vaikutukseksi noin miljoona tonnia CO2. Tällä vähennyksellä oletettiin kuitattavan liikennemäärien 0,5 1,5 % vuosittainen kasvu. TEM:n valmistelemassa biopolttoaineiden jakelulain muutosesityksessä linjataan, että Suomessa edistettäisiin biopolttoaineiden käyttöä huomattavasti muita EU maita nopeammalla tahdilla. Esityksen tavoitteena on 20 % biopolttoaineosuus kaikesta myydystä polttoaineesta vuonna 2020 (EU tavoite 10 %). Biopolttoaineiden käyttömäärien mahdollinen tuplaantuminen vuonna 2020 ei välttämättä juurikaan lisäisi liikenteen päästövähennyksiä, jos markkinoille tuotavat biopolttoaineet ovat ns. toisen sukupolven aineita, jolloin niihin voidaan soveltaa RES direktiivin ns. tuplalaskentasääntöä. 23

24 Uusiutuva energia 24

25 Uusiutuva energia liikenteessä EU27 maiden biopolttoaineiden osuus bensiinin ja dieselin loppukulutuksesta oli vuonna ,5 prosenttia (10,1 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) 2,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Biodieselin osuus biopolttoaineiden kokonaismäärästä oli 81 %. ETBE:n ja etanolin osuus oli 18 prosenttia. Biopolttoaineiden epäsuorista maankäyttövaikutuksista käynnistetään mahdollinen lainsäädäntöhanke, joka parantaa uusiutuvien polttoaineiden CO2 tasetarkasteluja 0_10_31_iluc_and_biofuels_en.htm 25

26 Uusiutuvien energiavarojen ns. RES direktiivi (2009/28/EY) Osa EU:n ilmasto ja energiapakettia Sisältää jokaiselle jäsenmaalle maakohtaiset, sitovat tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi niin, että yhteinen 20 % tavoite täyttyy Suomelle direktiivin asettama lisäysvelvoite 9,5 % (tavoitetaso uusiutuvien energialähteiden osalta yhteensä 38 %) Sisältää myös kaikille jäsenmaille yhteisen tavoitteen uusiutuvan energian osuuden nostamisesta liikenteessä 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä 26