TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Talousarvion ja suunnitelman perustelut Toimintaympäristö, muutokset Organisaatio ja johtaminen Tulosalueiden strategia Toiminta ja talous Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investoinnit Rahoitus Kuntalaskutusperusteet Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Henkilöstö Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Talousarvion sitovuus Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiot Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus Projektit ja hankkeet Väestö... 39

3 1 1 Johdanto 1.1 Talousarvion ja suunnitelman perustelut Talousarviokehys vuodelle 2013 on määritelty kuntayhtymähallituksessa seuraavasti: Talousarvio laaditaan pohjautuen toukokuun 2012 toteutumaan ja siitä seuraavaan tilinpäätösarvioon seuraavin kehysarvioin: Toimintatuotot (ilman kuntalaskutusta) enintään + 2 % Toimintakulut enintään: henkilöstömenot + 3 % palvelujen ostot + 5 % aineet, tarvikkeet, tavarat + 2 % muut kulut + 2 % Tämä kehys sitoo erikoissairaanhoitoa, hallintopalveluja ja tukipalveluita. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa se sitoo yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluita. Kuntakohtaisissa lähipalveluissa kehysarviot ovat periaatteessa samat, mutta näissä palveluissa jäsenkuntien päättämät palvelujen laajuus ja sisältö ratkaisevat kuntakohtaisen kehyksen tason. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava kuntien kiinteistöjen vuokrasopimusten ja kiinteistöön liittyvien kulujen vaikutukset kustannuksissa ja niiden kohdistamisessa sekä sairaankuljetuksen siirtyminen erikoissairaanhoidon vastuulle. 1.2 Toimintaympäristö, muutokset Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Etelä-Savon väkiluku on jatkanut laskuaan. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 lasku oli 4,5 %, kun koko maassa väestö kasvoi samana aikana 2,3 % vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut ,4 %:sta 12,4 %:iin (koko maa 8,5 % - 10,3 %) ja yli 75- vuotiaiden 10,4 %:sta 11,9%:iin (koko maa 7,5% - 8,1%). Yli 75-vuotiaiden määrä on sairaanhoitopiirin alueella lisääntynyt noin 100 asukkaan vuosivauhdilla. Sairaanhoitopiirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Lasten, nuorten ja työikäisten määrät laskevat tasaisesti vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista. Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta Suunnitteilla olevan portaattoman hoitorakenteen toteutus nähdään välttämättömyytenä vinoutuvan huoltosuhteen hallitsemiseksi.

4 2 Piirin väestöpohja on vähentynyt 2000-luvulla myös jäsenkuntien vähenemisen vuoksi neljänneksellä, mikä on merkinnyt varsinkin erikoissairaanhoidon sopeuttamista. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Terveydenhuollon, vanhusten hoivan ja palveluasumisen kustannukset / asukas noudattelevat pääsääntöisesti sairastavuutta. Tarvevakioidut kustannukset sekä terveydenhuollossa että vanhusten hoivassa ja palveluasumisessa ovat noin 3 % maan keskitasoa alhaisemmat. Jäsenkuntien väestöä kuvaavien hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan yleisen korkean sairastavuuden ohella alueella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä sekä terveydellisen epätasaarvon kasvua väestön sisällä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Vanhusväestön osalta todettiin tapaturmien lisääntyminen, kodinhoitoapua saaneiden osuuden vähentyminen ja ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivien lisääntyminen. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä yli kuntarajojen - niiden palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä piirin alueella, joiden kustannustehokkaaseen hoitoon väestöpohja riittää Taloudellinen kehitys Monet ns. yleiset syyt ovat huonontamassa vuoden 2013 talouden näkymiä.

5 3 Inflaatio jatkuu nopeana välillisten verojen muutosten vuoksi v noin 2,9 % ja v noin 2,2 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, ostovoiman paraneminen hiipuu, reaaliansiot kasvavat hyvin vaimeasti. Ruoan hinta on noussut v noin 4,5 %, polttoaineet kallistuivat noin 10 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hintoihin tehtiin indeksikorotuksia vuodenvaihteessa. Alv muutokset palvelujen hinnoissa korottivat elinkustannuksia. (Suomen Pankin julkaisu Euro & Talous ) Näillä mainituilla tekijöillä on oma välillinen ja välitönkin vaikutuksensa kuntayhtymän talouteen. Lisänä ovat edelleen vaikeudet lääkärirekrytoinnissa sekä virka- että ostolääkärien. Ennakoitavuus palvelujen tuotannontekijöiden hankinnassa on hyvinkin hankalaa, mikä heijastuu vuoden mittaan erilaisena kuormituksena ja jakautumisena erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Talousarvion muuttamisesta ja kuntalaskutushintojen tarkistamisesta kesken vuotta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kuntayhtymän talousarvio on nyt huomattavasti suurempi kuin tarkistettu v talousarvio ja kehys on tilinpäätösennusteeseen pohjautuva. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Savonlinna, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos toteutuu v alusta. Vuoden 2014 alusta perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut siirtyvät Savonlinnan kaupungin tehtäväksi. Talousarvion rakenne on muutettu kuntaliitosta vastaavaksi v Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen suunnitelmavuosien 2014 ja 2015 taloutta ja toimintaa ei ole tähän talousarvioon arvioitu. Muutokseen liittyvät palvelujen, henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden siirrot valmistellaan v aikana. Muutoskustannuksiin on varattu noin 0,5 m. Perussopimus muutetaan myös vastaamaan syntyvää tilannetta kuntayhtymän jäsenkunnat ovat v alusta Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan siirtyneiden toimintojen osalta. Savonlinna lisäksi: päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski (pääosin ulkoistettuna), Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Puumala ja Juva hankkivat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina Erikoissairaanhoito Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen on varsin sekavassa tilanteessa valtakunnallisen kuntauudistuksen ja samaan aikaan valmisteltavien sosiaali- ja terveydenhuol-

6 4 lon uudistusten kanssa. Erikoissairaanhoidon asema ja järjestäminen on myös koko ajan murroksessa. Itä-Suomen neljä sairaanhoitopiiriä aloittivat varautumisen tulevaan muutokseen. Koko SOSTERI:n tulevaisuuden toiminnan kannalta Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen strategiaohjelmassa oli suunniteltu koko Itä-Suomen kattavaa sairaanhoitopiiriä. Tämän hankkeen valmistelu kuitenkin keskeytettiin alkusyksystä 2012 ja jäätiin odottamaan valtion toimenpiteitä. Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti sote rakenteen supistuminen kolmesta kahteen sairaanhoitopiirien poistuessa em. rakenteesta, hyvin alkanutta ISER hanketta jatketaan ns. ISKE hankkeena, jolloin mukana on myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Valtiovallan linjaukset saataneen käyttöön ennen talousarviokautta Itä-Savon sairaanhoitopiirin koordinoimana jatkuu lähes keskeytymättömänä Erva-alueen tietohallintoyhteistyö. Henkilöstöresursointikustannuksiin vuoden 2013 loppuun saakka kaikki viisi sairaanhoitopiiriä osallistuvat tasasuuruisella osuudella. Hankkeen toteutuksessa voidaan hyvin hyödyntää Itä-Savon sairaanhoitopiirin pilotointikokemukset valtakunnallisen e-arkisto hankkeen toteutuksessa. E-arkistoa koskevan lainsäädännön mukaan arkisto tulee ottaa käyttöönsä Erva- ict yhteistyötä toteutetaan myös tiiviinä yhteistyönä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa tavoitteena saada kustannussäästöjä yhteishankinnoissa sekä niihin liittyvissä lisenssikustannuksissa. Henkilöstötarve ja saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve pysyttelee samoissa määrissä kuin aiempinakin vuosina. Pitkän aikavälin henkilöstöstrategian tulee perustua SOSTERIN strategisiin tavoitteisiin kuitenkin huomioiden organisaatioon liittyvät muutospaineet. Siihen nojautuva alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin ja rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa on myös paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Terveydenhuollossa saannin osalta kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi myös hoitohenkilöstöä Itä-Suomessa. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen. Osin työvoimapulaa pyritään helpottamaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä. Henkilöstön eläköitymisen ja tulevaisuuden muutospaineiden myötä rekrytointi tulee jatkossa olemaan entistä haasteellisempaa. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla, vuosilomajärjestelyillä ja riittävällä perehdyttämisellä tulee organisoida henkilöstöresurssien käyttö siten, että määräaikaisten palvelussuhteiden ja sijaisten määrä vähentyy.

7 5 Lääkärivaje on Sosterissa pitkään ollut suuri ja on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin, joita ei ole viime aikoina ollut läheskään aina saatavissa. Lääkäreitä koskevia rekrytointisopimuksia on tarkennettu ja sillä pyritään osaltaan parantamaan vakinaisten lääkärien palvelussuhde-ehtoja kilpailukykyisiksi, tukemaan vakinaisten virkojen täyttämistä ja minimoimaan ostopalvelulääkäreiden työpanosta. Osaltaan rekrytointia tehostamaan on myös panostettu sairaalamiljöön rannalla olevien työsuhdeasuntojen peruskorjaukseen. Rekrytointikampanjointia on suunnattu yhteydenpidoilla yliopiston kandiseuroihin ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuten sairaanhoitajapäiviin ja Nuori Lääkäripäiviin. Muutospaineista huolimatta tarkoituksena on lisätä Sosterin imagoa hyvänä työnantajana Talousarvion ja suunnitelman sisällön perusteet Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: Tasapainoperiaate: tulot kattavat suunnitelmakaudella menot ja kuntayhtymän maksuvalmius on riittävä. Talousarvion rahoitusosa: tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutokset: muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen. Bruttoperiaate: menot ja tulot päätetään talousarviossa ja -suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista. Yhtenäisyysperiaate: valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä.

8 6 1.3 Organisaatio ja johtaminen YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Erikoissairaanhoidon tulosalue Toimialajohtaja Tukipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Perusterveydenhuollon tulosalue Toimialajohtaja Sosiaalipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Operatiivinen tulosyksikkö Talous- ja henkilöstöpalvelut Enonkoski TK SOS Savonlinna Konservatiivinen tulosyksikkö Tietohallinto ja arkistotoimi Rantasalmi TK Kuntien yhteinen Psykiatria Osastosihteerit Savonlinna TK Päivystys Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Ravintohuolto Kuntien yhteinen Lääkehuolto Työterveyshuolto Laitoshuolto Ympäristöterveydenhuolto

9 7 1.4 Tulosalueiden strategia ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMIALAN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilö Väestö, potilaat ja asiakkaat Prosessit ja rakenteet Palvelutavoitteiden toteuttaminen muitten ERVA sairaaloiden kanssa Vuoden 2013 aikana valmistautuminen ERVA järjestämissopimuksen ja päivystysasetuksen mukaiseen sekä paikalliseen palvelurakennemuutokseen Palveluketjujen kehittäminen muiden ERVA alueen keskussairaaloiden kanssa Vuonna 2014 uusi palvelurakenne erva-alueella ja paikallisesti Kiinteä yhteistyö pth/sos kanssa jatkuu sekä työnjaot ja vastuut on määritelty Erikoisalakohtaisesti määritellyt ER- VA järjestämissopimuksen mukaiset suunnitelmat potilaiden hoidon järjestämiseksi Vuoden 2014 talousarvio Yhteistyöfoorumit on määritelty Toimialajohtaja / johtoryhmä ja erikoisalaylilääkärit Toimialajohtaja / johtoryhmä Toimialajohtaja / johtoryhmä Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Potilasturvallisuusohjelman toteuttamisen aloittaminen Uuden esh palvelurakenteen mukainen talousarvio 2014 Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis Potilasturvallisuus verkkooulutus käytössä HaiPro käytössä Vuoden 2014 talousarviosuunnittelussa rakennemuutokseen valmistautuminen Kyllä/Ei Vuoden 2014 talousarvio valmisteluohjeet Potilasturvallisuusohjelmasta vastaavat Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön riittävyys Vuonna 2013 rekrytoidaan erikoislääkäreitä. Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt / Ylihoitajat 85% hoitohenkilökunnasta on vakituisia Exreport Henkilöstön joustava käyttö Jalkautuvan rektytointimallin käyttö vakiintuu Aamutapaamiset toteutuvat säännöllisesti Ylihoitajat/ osastonhoitaja / Rekrytoija

10 8 PERUSTERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat Hoidon saatavuus paranee vuoden 2012 tasosta Hoidon saatavuus toteutuu, asiakas saa ajan 3 kk sisällä yhteydenotosta Seurantaraportti 1 x kk perusterveydenhuollon jaosto toimialajohtaja Väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Perusturvatyöryhmissä käydään 1 x vuosi hyvinvointikertomus läpi ja sovitaan kuntakohtaiset terveydenedistämisen painopisteet valtuustokausittain ja joita seurataan vuosittain Perusturvatyöryhmissä sovitut painopistealueet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi perusturvatyöryhmät toimialajohtaja ylihoitaja Prosessi ja rakenteet Yhteydensaannin turvaaminen Yhteydenottoihin (puhelut) vastaamattomuus pysyy alle 3 % Puhelinjärjestelmän tuottama tilastointi kuukausittain toimialajohtaja Potilaiden ja asiakkaiden hoidontarpeen arviointi laitoshoidossa ja ksh:ssa tehdään RAI- mittarilla Yli 75 v. laitoshoidon sekä ksh:n ja kp:n yhteisistä asiakkaista, kunnissa missä RAI-arviointijärjestelmä käytössä 70 %:ssa on tehty hoidontarpeen arviointi RAI- arviointijärjestelmällä RAI- arviointijärjestelmä THL:n raportit PTH:n ylilääkäri (laitoshoito, kotisairaanhoito) Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti; vaikuttavuus, laatu ja asiakkaat huomioiden. Lääkäreiden rekrytointi vakituisiin virkoihin Suoritemäärä tavoite: + 2 %:a vuoden 2012 toteumasta suhteutettuna henkilöstöresurssiin ja muuhun kustannuskehitykseen Kolme (3) uutta virkalääkäriä v aikana Exreport kuukausittain Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi toimialajohtaja tulosyksiköiden päälliköt toimialajohtaja Hoitotyön avoimet toimet ja sijaisuudet täytetty Kaikissa toiminnan kannalta välttämättömissä sijaisuuksissa on koulutettu tai riittävät opinnot omaava tekijä Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi ylihoitajat

11 9 SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALAN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat Tuotetaan tarpeen mukaiset palvelut palvelusopimusten mukaisesti Palvelusopimusten toteutuminen Palvelusopimusten ja kuntien tilauksen toteumaseuranta 2 x vuodessa toimialajohtaja Palveluohjaus toimintamallina vakiintuu vanhusten kotihoidon palveluissa Palveluohjaus käytössä, palveluohjauskäynti/ ennaltaehkäisevä kotikäynti toteutettu 90 %:lle niistä 75 vuotta täyttävistä, jotka eivät ole Sosterin ikäihmisille kohdennettujen säännöllisten palvelujen piirissä. Palveluohjaus tilasto Exreport toimialajohtaja ja kotihoidon päällikkö Prosessi ja rakenteet Tavoite kohti yksiportaista palvelurakennetta, kehittämistyöhön osallistuminen Yksiportaisen palvelurakenteen toteuttamissuunnitelma valmis Loppuraportti keskushallinnon johtoryhmä (= projektiryhmä) Mobiilihoivaan liittyvän teknologian käyttöönotto kotihoidossa Uusi turvallisuusteknologia otetaan käyttöön 100 kodissa mennessä Mobiiliteknologialla varustettujen kotien määrä toimialajohtaja ja kotihoidon päällikkö Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Talousarviossa pysyminen Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja palvelumuoto/ -rakenne vastaa asiakkaiden palvelutarvetta Talousarvion menokehys 2012 Laitoshoidon käyttöaste 98,5% ja palveluasumisessa 97,5%. Asumispalveluun ohjattavien palvelutarve on 80 %:lla suuri tai erittäin suuri (MAPLe 5 lk 4-5) Exreport kuukausittain Exreport kuukausittain Exreport kuukausittain RAI-tilastot (RAI HC tai Screener- Oulu) toimialajohtaja esimiehet toimialajohtaja toimialajohtaja toimialajohtaja Säännöllisen kotipalvelun asiakkaista max. 20 % :lla palvelutarve on vähäinen (MAPLe 1) tai lievä (MAPLe 2) RAI-tilastot 2x vuosi (RAI HC= Home Care) kotihoidon päällikkö Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja henkilöstön joustava käyttö Päihdekuntoutuksen hpv:t ostopalveluna on korkeintaan vuoden 2012 tasolla Täydennyskoulutusta keskimäärin 3 pv / tt Tavoitekeskustelujen tot 70 % Exreport Exreport Exreport päihdehuollon johtaja toimialajohtaja esimiehet

12 10 TUKIPALVELUIDEN TULOSALUEEN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat - Toteutunut/ ei toteutunut Prosessi ja rakenteet Erityisvastuualueen ERVA ja Etelä- ja Itä-Savon sähköisen asioinnin yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen - Sähköisen asioinnin kehittäminen - Perustietotekniikan harmonisointi ja alueverkkotoiminta Asiakastyytyväisyyden parantaminen - Henkilöstöruokailu - potilasruokailu ja kotipalvelun asiakkaat - lääkehuolto Osastofarmasian palveluprosessin uudelleen organisointi - www sivuston ja intran tekninen alusta tuotantokäytössä elokuun loppuun mennessä (ERVA) - ICT loppuraporttiin perustuva toteutussuunnitelma vuoden loppuun mennessä (ERVA) - Etelä- ja Itä-Savon shp:n ICT yhteistyön tuloksena lisenssikustannussäästö vähintään 5 % Asiakaskyselyn tulokset (4-10) Henkilöstöruokailu 8,5 Kotiateriat 9,0 Potilasruokailu 8,5 Lääkehuolto 9 (9- ed.) Osastofarmasian palveluprosessin omistajuus sekä osastofarmaseuttien työnjako, vastuut ja tehtävät määritelty - Laskutuksessa osoitettu säästön toteutuminen Asiakaskysely Toteutetaan alkuvuodesta Osastofarmasian prosessikuvauksia 2 kpl tietohallintopäällikkö pääsuunnittelija asianomaiset projektipäälliköt ravitsemispäällikkö ravitsemistyönjohtajat sairaala-apteekkari sairaala-apteekkari Uudistettavan ravintokeskuksen toimintamallin määrittäminen Uuden toimintamallin edellyttämä ruokalista käytössä, ravintosisältölaskelmat ja tuotanto-suunnitelma laadittu. Tuotannonohjaus (Aivo) ohjelmassa on ruokalistat ja laskelmat ravintosisällöstä ja elintarvike-kustannukset ravitsemispäällikkö Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Osastosihteeriyksikön työprosessien ja johtamisen organisoiminen ja kehittäminen Exreport- raportointijärjestelmän hyödyntäminen kustannusseurannan, tehokkuuden ja tuottavuuden osalta Kunnallisen eläkevakuutuksen (KE- VA) selvityksen toimenpideehdotusten kattava hyödyntäminen Tavoitekeskustelujen/kehityskeskustelujen kattava toteutus Osastosihteeriyksikön henkilöstön työaikarakenteen uudistaminen Henkilöstön käyttösuunnitelma laadittu henkilötyöaika 2014 vuoden 2012 tasolla. Palvelupäällikön ja palveluesimiehen tehtävät, työnjako ja vastuut on määritelty huhtikuun loppuun mennessä Toiminta- ja talouslukujen säännöllinen (kuukausittainen raportointi) sekä toiminta- ja talousluvuista johdetut toimenpiteet Työpaikkakokoukset kuukausittain. Työpaikkakokousten järjestäminen, työyhteisön sisäinen tiedottaminen, yhteisistä asioista sopiminen, kirjaaminen Tavoitekeskustelujen käyminen mahdollisimman laajasti joko yksiköittäin tai tiimeittäin Toteutumisaste 90 % Työaikarakenteen uudistaminen lisää henkilötyövuosia vähintään 3,5 henkilötyövuotta ja samalla sijaisuustarve vähenee vastaavalla määrällä Henkilötyöaika Toteutunut/ ei toteutunut Johtamistoimenpiteet todettavissa järjestelmästä Säännönmukainen kokoontuminen, asialistat, osallistumis-aktiivisuus ja kirjatut muistiot Toteutuminen 90 %:sesti, Raportointi henkilöstöhallinnon järjestelmästä Todettavissa Personec ESS tilastoinnista Palvelupäällikkö Talouspäällikkö Tulosyksiköiden päälliköt Tulosyksikköpäälliköt Työyksikköpäälliköt Tulosyksikköpäälliköt Työyksikköpäälliköt Palvelupäällikkö Toimistopäällikkö (palkkaasiamies)

13 11 KESKUSHALLINNON TAVOITTEET V Hallinto, riskien hallinta, potilas-/sosiaaliasiamiestoiminta, viestintä, laadunhallinta Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja Potilas-/sosiaaliasiamies-palvelujen potilas-/sosiaaliasiamies asiakkaat kattava ja ajantasainen saatavuus Potilas-/sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot ja palvelupyynnöt käsitellään viipymättä tavoitteena asiakastyytyväisyyden parantaminen ja jatkovalitusten vähentäminen. Puhelinyhteydenottoihin vastataan heti ja henkilökohtaista tapaamista vaativat keskustelut aloitetaan väh. viikon kuluessa yhteydenotosta Jatkovalitusten määrä, % Prosessit ja rakenteet Riskienhallintaan liittyvän turvallisuusportaalin kattava hyödyntäminen Turvallisuusportaalin palvelu-osioista henkilöstö saanut perehdytyksen portaalin käytöstä (kattavuus 90 %, nyt 70 %) Perehdytyksen käyttöaste, % turvallisuuspäällikkö Luottamushenkilöhallinnon toimintaedellytysten turvaaminen (valtuusto, hallitus, kuntajohtajaneuvottelukunta) Kokousvalmistelun ajantasaisuus/virheettömyys Hyväksytyn kokousaika-suunnitelman toteutuminen (% -osuus) Oikaisuvaatimusten/ hallintovalitusten lkm/päätökset Lukumäärä/vuosi sairaanhoitopiirin johtaja Jatkuvan laadunparantamisen varmistaminen Laatuauditoinnin kehittämissuositusten toteutumisen arviointi väh. 2 x vuosi Lukumäärä/vuosi hallintoylihoitaja Tavoitekeskustelujen toteutuminen suunnitelmallisesti Tavoite/kehityskeskustelujen toteutuminen 100 % keskushallinnossa Toteutuneiden tavoitekeskustelujen %- osuus keskushallinnon henkilöstössä sairaanhoitopiirin johtaja, toimialajohtajat Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Sairaanhoitopiirin strategian tarkistaminen vastaamaan kiireelliselle hoidolle asettamia vaatimuksia mukaan lukien KYS- Erva-järjestämissopimuksen linjausten huomioiminen strategiassa Keskushallinnon uudistuneen henkilöstörakenteen vaatiman työnjaon selkeyttäminen ja toimintavalmiuksien kehittäminen Strategia kuntayhtymän ylimmän päätöksentekoelimen käsittelyssä ennen kesäkautta 2013 Henkilöstörakenteen kuvaus ja muutoksen vaatima perehdytys mennessä Toteutumisajankohta Toteutumisajankohta sairaanhoitopiirin johtaja sairaanhoitopiirin johtaja

14 12 2 Toiminta ja talous 2.1 Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

15 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

16 Sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

17 Tukipalvelut TUKIPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

18 Keskushallinto KESKUSHALLINTO TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

19 Tuloslaskelmaosa SAIRAANHOITOPIIRI TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot yht Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

20 18 Käyttötalousosassa olevat tulosalueitten ulkoiset määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelmassa päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Poistot perustuvat hyväksyttyyn poistosuunnitelmaan. Poistolaskentaan tulevien hankintojen raja on Toimintatuotot Kuntayhtymän palvelukokonaisuuden vuoden 2013 talousarviossa toimintatuottojen (ilman kuntalaskutusta) on arvioitu pysyvän ennallaan verrattuna talousarvioon Tilinpäätökseen 2011 verrattuna alenema on lähes 0,9 m. Kuntalaskutus jakaantuu seuraavasti Jäsenkuntatuotot TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 ERIKOISSAIRAANHOITO Jäsenk.korv. oma toiminta ESH Jäsenk.korv. ostopalvel. ESH ERIKOISSAIRAANHOITO PERUSTERVEYDENHUOLTO Jäsenk.korv. oma toiminta PTH Jäsenk.korv. ostopalvel. PTH PERUSTERVEYDENHUOLTO SOSIAALIPALVELUT Jäsenk.korv. oma toiminta SOS Jäsenk.korv. ostopalvel. SOS SOSIAALIPALVELUT KAIKKI YHTEENSÄ Kokonaisuudessaan kuntalaskutus kasvaa 4,97 m - noin 3,5 % verrattuna muutettuun talousarvioon 2012, nousu tilinpäätökseen 2011 verrattuna on 13,2 m eli 11,3 %. Kuntalaskutuksen nousu johtuu merkittävältä osin palvelujen ostojen lisääntymisestä erityisesti erikoissairaanhoidossa sekä henkilöstömenoista. Kehys vuodelle 2013 on vuoden 2012 tilinpäätösarvio (toukokuun toteutuman perusteella). Talousarviota ja kehystä on vertailtu seuraavalla sivulla. Kuntalaskutuksen erittely on kohdassa 9.2.

21 19 KEHYSVERTAILU Vertailu on tehty ulkoisten kulujen ta 2012 muutettu tas tot tp ta 2013 osalta. Ulkoiset tuotot ilman kunta- ta 2012 tp 2012 laskutusta eivät nouse - kehys oli + 2 %. KEHYS Ulkoiset kulut % % % % Muutos edelliseen, ja % , , ,78 Muutos muutettu ta 2012 / ta 2013, ja % ,45 Muutos ta 2012 / ta 2013, ja% ,07 Henkilöstökulut yht ,61 Palvelujen ostot yht ,68 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,43 Avustukset ,94 Muut toimintakulut ,83 Yhteensä ,78 Talousarvion 2013 kehys Talousarvio laaditaan pohjautuen toukokuun 2012 toteutumaan ja siitä seuraavaan tilinpäätösarvioon seuraavin kehysarvioin: Toimintatuotot (ilman kuntalaskutusta) enintään + 2,0 % Toimintakulut enintään: henkilöstömenot + 3,0 % palvelujen ostot + 5,0 % aineet, tarvikkeet, tavarat + 2,0 % muut kulut + 2,0 % Kuntayhtymähallitus Kokonaisuutena vuoden 2013 talousarvio on kehyksessä ulkoisten kulujen osalta. Ilman kuntalaskutusta arvioidut ulkoiset tuotot eivät ole + 2 %:n kehyksessä, vaan jäävät vuoden 2012 talousarvion tasolle.

22 Toiminta Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON TP TP TP TP TA TA KESKEISET TOIMINTALUVUT Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys * vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erik.alojen hoitoa odottavat lkm (kaikki) joista hoitotakuuseen kuuluvia (kaikki odotusajat yht) Operatiivinen toimenpide, kaikki jonottajat joista kirurgiset Avohoitokäynnit (sis. päiväkirurgian asti) Päivystys Ensi Uusinta Konsultaatio *Päiystyskäynnit % kaikista käynneistä 15,6 15,6 15,7 15,1 16,2 17,6 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 4,0 4,0 4,1 4,9 4,2 4,2 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto Synnytykset, lukumäärä Leikkaukset yhteensä (lkm) Kaihileikkaukset, Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt joista vain pkl-palveluja käyttäneet TA-luvut perustuvat yksiköiden omiin arvioihin, joissa on huomioitu toiminnan mahdolliset muutokset. Luvut tarkoittavat: Erikoisalojen hoitoa odottavat tarkastelupäivänä: eivät hoitotakuuajan ylittäneitä, vaan kaikki odottajat, joista lähete on tullut, mutta eivät ole vielä hoitoa saaneet (aika voi olla annettu). Avoihoitokäynnit ovat käyntien lukumääriä käyntityypeittäin. Päivytyssisäänotot ovat päivytyksenä alkaneita hoitojaksoja (lukumäärä) Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

23 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLLON KESKEISET TOIMINTALUVUT TP TP TP TP TA TA AVOHOITO A Terveydenhoito Terveysneuvonta (vo+nlat ym.) Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö Perhepalvelukeskus B Sairaanhoito Vastaanottotoiminta, josta yhteispäivystys Kotisairaanhoito Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö (* C. Työterveyshuolto HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Röntgen Kuntoutus (sis ryhmät+vuodeos.käynnit) Erityistyöntekijät (sos.tt kontaktit) Apuvälinelainaus (** VUODEOSASTOT, hoitopäivät YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto (* Kotihoidon Mielitiimi ja PTH:n mielenterveystyö yhdistyivät, v alkaen suoritteissa molemmat toiminnot (** v alkaen sisältää yhdistetyn apuvälinekeskuksen lainausten lukumäärät ei lainaajien lukumäärät Luvut tarkoittavat: - avohoidossa käyntejä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla tai potilaan kotona. - hammashuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin käyntejä - täydentävissä palveluissa röntgenissä tutkimuksia, kuntoutuksessa käyntejä, erityistyötekijöissä käyntejä, apuvälinelainauksessa lainausten lukumäärää - vuodeosastoilla hoitopäiviä (brutto eli tulo- ja lähtöpäivä mukana) - terveysvalvonnassa valvontatapahtumia (tarkastuskäyntejä, vesitutkimuksia, tupakkalain valvontaa ym.) - eläinlääkinnässä käyntejä eläinlääkärin luona tai eläimen / eläinten kotona

24 Sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TP TP TP TP TP TA TA Palvelut kotona annettava ateriapalvelut kauppakassit turvapuhelin asiakkaat Käynnit A-klinikkakäynnit päiväkeskuskäynnit Hoitopäivät (brutto) Pärnälä huoltokoti (2010 saakka) palveluasuminen vanhainkoti kuntoutusosasto *) ( saakka) Luvut tarkoittavat: Palvelut ovat pavelujen käyntilukumääriä Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana. *) kuntoutusosasto lakkautettu Pihlajassa ja paikat sijoitettu Karpalokotiin

25 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten sairaansijat: Rantasalmi, OS1RS 24 Savonlinna - OS1 KM 35 - OS1 PH 24 - OS1SLN-OS3SLN 118 Sulkava, OS1SU 30 yhteensä 231 Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: Operatiivinen tulosyksikkö 77 (ml. teho-os:n 6 sairaansijaa) Konservatiivinen tulosyksikkö 56 Psykiatrian tulosyksikkö 23 Päivystyksen tulosyksikkö 10 (tarkkailuosasto) Sairaanhoidolliset tukipalvelut 0 yhteensä 166 Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Savonlinna - Vanhainkoti Kerimäki 45 pitkäaikaispaikkaa, 5 lyhytaikaispaikkaa - Vanhainkoti Rauhala 13 pitkäaikaispaikkaa, 1 lyhytaikaispaikka - Vanhainkoti Päivärinne 20 pitkäaikaispaikkaa, 2 lyhytaikaispaikkaa yhteensä Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on KOTIHOITO (yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) Palvelu on järjestetty kuntakohtaisena lähipalveluna: Savonlinnassa yhteensä viisi (5) kotihoitoaluetta ja 15 tiimiä Palveluketjuun liittyy PALVELUASUMINEN, jota piirin omana toimintana on Savonlinnassa - Toivola 14 asuntoa/ympärivuorokautinen henkilökunta - Helminauha 14 asuntoa, 23 asukaspaikkaa/ työntekijä klo Karpalokoti 56 paikkaa/ympärivuorokautinen henkilökunta Ostopalveluna hankitaan palveluasumispaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Sopimusten mukaisesti hankittavien paikkojen määrä on yhteensä 294 palveluasumispaikkaa

26 24 3 Investoinnit INVESTOINTIEN YHTEENVETO Tarvittava määräraha (veroton) TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 ERIKOISSAIRAANHOITO Sopeuttamistoimet Lääkintälaitteet ja -kojeet Muut koneet ja kalusto ESH yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Lääkintälaitteet ja -kojeet Muut koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet PTH yhteensä SOSIAALIPALVELUT Muut koneet ja kalusto SOS yhteensä TUKIPALVELUT Koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet Rakennushankkeet ja perusparannukset TUKIPALV. yhteensä SOSTERI YHTEENSÄ Investointeihin sisältyy: Erikoissairaanhodossa Skooppipesukone endoskooppien päivittäiseen pesuun Gastroskooppi (maha-suolikanavan tutkimus ja hoito) Ultraäänilaite Silmänpohjakamera (silmä pkl) Silmänpohjakamera (kiertää tk:ssa) Sydämen ultraäänilaite ( 5 A) Thymatron System IV, ECT-laite lisätarvikkeineen Pintapainemittari Perusterveydenhuollossa Hammashoitoyksikkö Hälytysjärjestelmä Melumittari Kaasuanalysaattori Verianalyysilaitteistot 2 kpl Ultraäänilaitteet 2 kpl Tukipalveluissa D-talon B-portaan saneeraus Ravintokeskuksen tuotantotilan suunnittelu ja rakentaminen Magneetikuvauslaitteelle tilakorjaukset Pää- ja nousukeskusten maadoitukset Ravintokeskuksen vapautuvien tilojen suunnittelu ja rakentaminen Eläinlääkäritalo II-osa Patologian piha-alueen rakentaminen paikoitusalueeksi

27 25 4 Rahoitus RAHOITUSOSA TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 muutettu Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/ Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin + Käyttöomaisuuden myyntituotot Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys + Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten saamisten lis/vähennys -/+ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Tulorahoituksen korjauserät +/- Investoinnit Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikaiset lainat Leasing-vastuut Leasingvastuiden määrää ei voida suunnitelmakaudella tarkoin ennakoida, koska perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osuus tarkistetaan näiden palvelujen siirtyessä pois Sosterista. Erikoissairaanhoidon magneettilaitteen leasing-rahoitus nostaa kulua v

28 26 5 Kuntalaskutusperusteet 5.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan 22 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti.