TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Talousarvion ja suunnitelman perustelut Toimintaympäristö, muutokset ja talous Organisaatio ja johtaminen Tulosalueiden strategia Toiminta ja talous Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investoinnit Rahoitus Kuntalaskutusperusteet Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Henkilöstö Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Talousarvion sitovuus Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiot Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus Projektit ja hankkeet Väestö Liite 1 investointien erittely... 40

3 1 1 Johdanto 1.1 Talousarvion ja suunnitelman perustelut Vuoden 2016 talousarvion ja - suunnitelman vv varten kuntayhtymähallitus on määritellyt ohjeet ja kehyksen, joiden keskeinen sisältö on: Talouden säästötarve on 3 m v ja samoin 3 m v Säästöt esitetään edellisen vuoden talousarvion toimintakuluihin verrattuina - siten v toimintakulut ovat 3 M pienemmät kuin v talousarviossa ja v taloussuunnitelman toimintakulut ovat 3 M pienemmät kuin v talousarviossa. Lukuja ei ole muutettu tulosalueiden arvioihin eikä koko Sosterin tuloslaskelmaan, koska vv ja 2018 toiminnan ja talouden muutokset ovat työn alla eikä muutosten kohdentumista voida vielä tietää. Siten säästösummat ovat tässä esillä kokonaisuutena. Sosiaalipalvelujen mahdollinen muutos, jossa Savonlinnan kaupungin hoitamat sosiaalipalvelut siirtyvät Sosterille, on tiedossa ja tarpeelliset muutokset talousarvioon tehdään vuoden 2016 alussa. Talousarviossa huomioidaan keväällä ja elo - syyskuussa 2015 käytyjen yt neuvottelujen tulos henkilöstömuutoksineen. Talousarviota valmisteltaessa on myös v talousarvion muutos jouduttu huomioimaan vuoden 2016 sisältöä hahmoteltaessa. Edelleen on jatkettu portaattoman hoitomallin kehittämistä sairaansijoja vähentämällä ja siirtämällä painopistettä perusterveydenhuoltoon sekä sosiaalipalvelujen tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon. Erikoissairaanhoidon rakenteellista muuttamista on jatkettu omaa palvelutuotantoa tehostamalla. Kuntayhtymän strategia vv Kuntayhtymävaltuusto on / 24 päättänyt kuntayhtymän strategian vuosiksi Päätetty strategia ohjaa kuntayhtymän valtuustokauden päätöksentekoa. Strategia on huomioitu vuoden 2016 talousarviota laadittaessa. 1.2 Toimintaympäristö, muutokset ja talous Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Kuntayhtymän väestö on iäkkäämpää kuin muissa sairaanhoitopiireissä, mikä tarkoittaa suurempaa palvelujen tarvetta. Piirin väestömuutokset painottuvat iäkkäämpien väestöryhmien kasvuun ja kokonaismäärän vähenemiseen. Vuotuinen vähenemä piirin alueella on noin asukasta ja ikäluokkien v sekä v. määrät nousevat v mennessä ja alkavat sitten laskea. Yli 85 v. määrä nousee kaikissa kunnissa koko ajan ja erittäin voimakkaasti vv Yli 85 v. määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Piirin väestömäärä on vähentynyt sekä ns. luonnollisen poistuman myötä että jäsenkuntien erottua kuntayhtymästä. Vuosien välisenä aikana väestö on vähentynyt :stä :een (taulukko sivulla 39). Palveluja saaneiden eri henkilöiden määrät ovat alentuneet niin ikään em. aikana erikoissairaanhoidossa :sta :ään ja perusterveydenhuollossa :stä :een. Sosiaalipalvelujen vanhustenhuollossa palveluasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut 374:stä 614:ään, kotipalvelun piirissä oli asiakkaita v (tuolloin kotisairaanhoito ja kotipalvelu olivat erillisiä ja sama asiakas on voinut olla kummankin palvelun piirissä, mikä selittää suuremman luvun) ja v tämän lisäksi tulipalveluasiakkaita oli Henkilöstön määrä (sis. määräaikaiset) on vähentynyt vastaavana aikana 1.875:stä 1.511:een. Määrän pienenemisestä huolimatta henkilöstökulut eivät ole alentuneet johtuen 7 vuoden aikana toteutuneista palkkausmuutoksista - nousu :sta :oon.

4 2 Kuntayhtymässä on toteutettu säästötoimia, joiden seurauksena henkilöstömenoja säästyy v n. 3,5 m vakinaisesta henkilöstöstä kohdistuen pääosin tukipalveluihin. Säästötoimia jatketaan vielä v Tavoitteena on toiminnan tehostuksin, henkilöstösäästöin sekä palvelurakennemuutoksin saada kuntayhtymän palvelutuotanto vastaamaan kuntien kantokykyä ja väestön tarpeita taloudellisesti ja tehokkaasti. Seuraavassa selvitetyt väestön sairastavuustiedot eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta vaan ovat edelleen samat: Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa tilannetta v Tuolloin koko maan indeksi oli 117 ja Itä-Savon 106. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä indeksi vaihteli 106:n ja 127:n (Pohjois-Savo) välillä - KYS alueella se oli 117. Siten Itä-Savon sairastavuus on erityisvastuualueella alhaisempaa kuin alueen muissa piireissä, vaikka väestö onkin vanhempaa. Jäsenkuntien väestöä kuvaavien hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan kuitenkin varsin korkean sairastavuuden ohella alueella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä sekä terveydellisen epätasa-arvon kasvua väestön sisällä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, suonensisäisten huumeiden käytön lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät: - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä edelleen vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) osuuden kasvamista vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarpeen lisääntymistä - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä yli kuntarajojen - niiden palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä piirin alueella, joiden kustannustehokkaaseen hoitoon väestöpohja riittää - strategian mukaisesti integraatiota edelleen kehitetään ja yhteistyötä lisätään kolmannen sektorin kanssa Kuntayhtymässä on edelleen haasteita lääkärirekrytoinnissa sekä virka- että ostolääkärien. Tuottavuuden parantaminen on tavoitteena erikoissairaanhoidossa, jossa tuottavuus - ja tuotantoluvut ovat alentuneet monena vuonna peräkkäin. Erikoissairaanhoidon rakennetta on muutettu ja kehitetty sopeuttaen sitä muuttuneeseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä on tullut huomioitavaksi erikoissairaanhoitoa koskevan päivystysasetuksen vaikutukset, erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erityisvastuualueella ja portaattoman hoitomallin toteuttaminen vv Edelleen jatkuvassa muutostilanteessa huomattava osa eri tulosalueiden talouteen vaikuttavista tekijöistä on varsin vaikeasti arvioitavissa. Erityisesti ostopalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa, mutta myös muualla, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla taloudellisen tuloksen kehittymiseen. Vuoden 2016 talousarvion kehysvertailu on esitetty sivulla 19.

5 3 Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Savonlinna, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos on toteutunut v alusta. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan siirtyneiden toimintojen osalta. Savonlinna lisäksi: päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski (pääosin ulkoistettuna), Savonlinna, Sulkava Rantasalmi, terveysvalvonta, eläinlääkintä ja terveysneuvontapiste, ei muuta perusterveydenhuoltoa. Kuntayhtymä tuottaa osan Rantasalmen perusterveydenhuollon tarvitsemista tukipalveluista eri sopimuksella ulkoisen palveluntuottajan kanssa. Puumala ja Juva hankkivat terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina Sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon palvelurakennemuutokset on kuvattu kummankin tulosalueen tavoitteiden yhteydessä. Erikoissairaanhoito Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Erikoissairaanhoidon rakenteen muutokset ja palvelutuotannon kohentaminen on kuvattu tulosalueen tavoitteita koskevassa osassa. Henkilöstötarve ja saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve pysyttelee samoissa määrissä kuin aiempinakin vuosina kuitenkin painottuen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä eniten sosiaalipalveluihin. Talousarvion laadintaohjeissa on todettu, että henkilöstömäärä ei saa nousta ja sijaisten hankintaan on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota. Tulevissa muutoksissa on huomioitava työn teettämisen tarve ja sitä kautta henkilöstön työpanoksen kierrättäminen sekä joustava käyttö osaaminen huomioiden. Palvelurakennemuutos edellyttää henkilöstövolyymin ja -rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla sekä vuosilomajärjestelyillä organisoidaan henkilöstöresurssien käyttö vastaamaan organisaation ja työyksiköiden tarpeita. Terveydenhuollossa saatavuudeltaan kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen ja sitä kautta ostopalvelujen vähentäminen. Osin työvoimapulaa pyritään helpottamaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja vain silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä. Rekrytointikampanjointia on suunnattu yhteydenpidoilla yliopistojen kandiseuroihin ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuten Nuori Lääkäripäiviin ja sairaanhoitajapäiviin. Henkilöstön eläköitymisen ja tulevaisuuden muutospaineiden myötä rekrytointi tulee jatkossa olemaan entistä haasteellisempaa. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaamisessa tulee korostumaan yhteistyö koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa. Sosterin imagoa hyvänä työnantajana on tarkoitus ylläpitää ja kasvattaa vaikka alueellinen ja valtakunnallinen SOTE -muutos ja Sosterin rakennemuutokset aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuudesta.

6 4 Talousarvion ja suunnitelman sisällön perusteet Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 110 :n edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: Tasapainoperiaate: tulot kattavat suunnitelmakaudella menot ja kuntayhtymän maksuvalmius on riittävä. Talousarvion rahoitusosa: tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutokset: muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen. Bruttoperiaate: menot ja tulot päätetään talousarviossa ja -suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista. Yhtenäisyysperiaate: valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. Lähitulevaisuus Vaikka toimintaympäristö ja sen vaikutukset Sosterin palveluihin ja talouteen näyttävät jonkin verran matalaviritteisiltä, on sekä toiminnan että talouden suunta kääntymässä parempaan. Portaatonta hoitomallia on saatu vietyä käytäntöön, palvelurakennetta on kehitetty perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen suuntaan ja kustannuksiakin on saatu karsittua. Erikoissairaanhoidossa osastotoimintoja on kehitetty voimakkaasti tehokkaammaksi - aiempien yli kahdenkymmenen paikan lisäksi vähennystä on vielä 23 paikkaa. Emme ole enää erikoissairaanhoidossakaan Suomen huonoin keskussairaaloiden kustannuskehitysvertailussa v.2014 (THL). Epävarmuutta ja monenlaista työympäristöön liittyvää muutospainetta edelleen aiheuttava sote-uudistus tulee varmaan aikanaan. Siihen Sosteri on sitten valmistautunut trimmaamalla palvelunsa ja sen rakenteet vähintäänkin hyvään kuntoon.

7 1.3 Organisaatio ja johtaminen 5

8 6 1.4 Tulosalueiden strategia ERIKOISAIRAANHOITO TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Palvelutavoitteiden toteuttaminen yhteistyössä KYS erva alueen kanssa - Osastotoimintojen muutokset 2015 ja 2016 huomioiden erikoissairaanhoidon ss käytön tavoitetaso 83 % - Uusi esh:n palvelurakenne on sopeutettu säästövelvoitteiden ja päivystystoimintaan kohdistuvien vaatimusten mukaiseksi - Henkilöstömitoitus, henkilöstön riittävyys, - rakenne ja osaaminen vastaavat alueen väestöpohjaa ja palvelutarvetta Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Palveluketjujen kehittäminen KYS erva alueen sairaaloiden kanssa KYS erva järjestämissopimuksen mukaiset erikoisalakohtaiset suunnitelmat potilaiden hoidon järjestämiseksi; toteutunut / ei toteutunut Toimialajohtaja / ESH johtoryhmä / tulosyksiköiden päälliköt / ylilääkärit / ylihoitajat Erikoissairaanhoidon osastotoimintojen käyttöaste nostetaan ensi vuoden aikana keskimäärin 83 % tasolle Vuoden 2016 talousarvio sopeutettu toisen vaiheen rakennemuutokseen. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan esh:n rakennemuutoksen seuraavaan vaiheeseen. - Päihdehuollon, mielenterveystyön ja psykiatrian integraation valmistelu. - Päivystyksen lääkäripalvelujen yhteensovittaminen / uudelleenjärjestelyt Käyttöaste seuranta kuukausittain Exreport kuukausittain 2017 toimintasuunnitelma / TA:ssa huomioitu Toimialajohtaja / ESH johtoryhmä / tulosyksiköiden päälliköt / ylilääkärit / ylihoitajat Toimialajohtaja / ESH johtoryhmä / tulosyksiköiden päälliköt / ylilääkärit / ylihoitajat

9 7 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Viroissa ja toimissa on koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstörakenne on taloussuunnitelman mukaisella tasolla. 85 % hoitohenkilökunnasta on vakituisia. Varahenkilöstön avulla vähennetään sijaisten käyttöä lyhytaikaisiin poissaoloihin. Tehostetaan lääkäreiden rekrytointia virkasuhteisiin. Lisätään lääkäreiden kumppanuusvirkoja KYS erva alueen sairaaloiden kanssa Exreport toteutunut lkm Toimialajohtaja / ESH johtoryhmä / tulosyksiköiden päälliköt / ylilääkärit / ylihoitajat

10 8 ESH tulosalue, vuosi 2016 Erikoissairaanhoidon tulosalueella talousarviokaudella 2016 suurimpana muutoksena vuoteen 2015 nähden on sairaansijamäärän pienentäminen sekä konservatiivisessa että operatiivisessa tulosyksikössä. Lastentaudit siirtyvät pois operatiivisesta tulosyksiköstä lasten ja nuorten yksikköön ja sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö lakkaa ja sen yksiköt siirretään toisten tulosyksiköiden alaisuuteen. Niissä toiminta mukautetaan kliinisten erikoisalojen tarpeeseen. Konservatiivisessa tulosyksikössä vuodeosastotoimintaa toteutetaan vuonna 2016 kahdella sisätautien vuodeosastolla (4A ja 5A), kun keuhkosairauksien ja neurologian vuodeosasto 4B lopetti toimintansa marraskuun 2015 alussa. Tällä muutoksella vähentyi 16 ss ja 16 htv. Operatiivisessa tulosyksikössä sairaansijamäärää pienennetään molemmilla osastoilla (3A ja 2A), yhteensä 7 ss. Henkilökuntavähennys on 6 htv. Erikoissairaanhoidon sairaansijamäärä on siis vuonna 2016 yhteensä 114, mikä on siis 23 ss vähemmän kuin vuonna Sairaansijamäärän vähentäminen asettaa vaatimuksia jatkohoitojärjestelyille, mihin haasteeseen osaltaan odotetaan vuoden 2016 alussa aloittavan tehostetun kotihoidon (Tehosa, kotisairaala) vastaavan. Portaatonta hoitomallia kehitetään edelleen niin, että potilaat kotiutuvat suoraan erikoissairaanhoidosta aina kun se potilaan vointi huomioon ottaen on mahdollista. Leikkausosasto toimii edelleen klo Kirurgialla jatkaa sekä etu- että takapäivystys ympärivuorokautisesti. Päivystysasetuksen voimaantulon myötä päivystysleikkausten määrä on selkeästi vähentynyt, mutta edelleen SKS:ssa tehdään virka-aikana matalan komplikaatiotason päivystystoimenpiteitä. Kiireellisiä tai henkeä pelastavia toimenpiteitä tehdään virka-ajan ulkopuolella hälytystyönä pienessä määrin. Päivystyspotilaiden hoito toisissa sairaaloissa kasvattaa huomattavasti ostopalvelukustannuksia. Synnytysten loppumisen ( ) yhteydessä perustettu kätilörinki on osoittautunut tarpeelliseksi ja se jatkaa toimintaansa integroituna kirurgian ja naistentautien osaston 3A toimintaan. Pienten erikoisalojen; KNK -, silmätaudit sekä hammas- ja suusairaudet, toiminta jatkuu nykymuodossaan. Silmäsairauksien osalta hoidontarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä ja asettaa vaatimuksia hoitotakuussa pysymiseen. Päivystysalueella on vakiintunut käytännöksi yhden päivystyksen malli. Potilaita ei enää erotella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaiksi, vaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella päivystykseen tulevat potilaat jaetaan suoraan nopeaan fast track -linjaan, konservatiiviseen ja operatiiviseen linjaan. Päivystyksen tiloissa toteutetaan edelleen vuonna 2016 alusta arki-iltaisin maanantaista torstaihin perusterveydenhuollon lääkärivastaanottotoimintaa, jonne ohjataan ns. puolikiireellisiä potilaita, jotka eivät tarvitse välitöntä päivystyksellistä hoitoa. Tästä vuonna 2015 saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Valvontaosasto (tehostettu valvonta 3 ss ja nopean vasteen yksikkö 5 ss) jatkaa toimintaansa päivystyksen yhteydessä. Psykiatrian tulosyksikössä toiminta jatkuu entisellään, henkilökuntavähennys 1 htv.

11 9 PERUSTERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIPALVELUT TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Kotihoitopainotteisuus, tehostettu kotisairaanhoito - Vastaanottotoiminnan vahvistaminen - Lasten ja lapsiperheiden palvelut - Palveluseteli-valmistelu, kotihoito - Toimintakyky-yksikkö Tavoite Mittari Vastuuhenkilö - Väestön peruspalvelut pystytään järjestämään oikea-aikaisesti ja kattavasti koko sairaanhoitopiirin alueella - toimivat palveluketjut, ensivuoden painopisteiksi; Tehosa, lasten- ja nuorten palvelut, toimintakyky-yksikkö - yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon ja hoidon tarpeen arviointi vuorokauden sisällä (100 %) - kiireettömään hoitoon pääsy alle kolmessa kuukaudessa, suun terveydenhuollossa alle kuudessa kuukaudessa (100 %) - palvelutarvearvio ja palvelupäätös sosiaalipalveluissa säädetyssä ajassa (100 %) - palveluketjut kuvattu vuoden 2016 aikana - tulosaluejohtaja, tulosyksikön päälliköt, ylihoitaja

12 10 Perusterveydenhuollon tulosalue 2016 Perusterveydenhuollossa vastaanottotoimintaa vahvistetaan tavoitteena varmistaa viiveetön ja helppo yhteydensaanti perusterveydenhuollon yksikköön. Tavoitteena on nopeuttaa ei- kiireelliseen hoitoon pääsyä lääkärin vastaanotolle ja suun terveydenhuoltoon. Tämä edellyttää onnistumista vakituisen henkilökunnan rekrytoinnissa sekä henkilökunnan työnjaon kehittämisessä. Vakituisesta lääkärikunnasta eläkeiän saavuttavien määrä vuonna 2016 on merkittävä. Portaattomaan hoitomalliin liittyvä perusterveydenhuollon osastotoimintojen rakennemuutos on toteutettu vuoden 2015 loppuun mennessä. Viimeisinä tähän liittyvinä muutoksina oli osasto 3:n toiminnan lakkautuminen ja akuuttiosaston paikkamäärän lisääntyminen. Vuodeosastopaikkojen huomattava vähenemä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa edellyttää tehokkaita hoito- kuntoutus- ja kotiutusprosesseja sekä kotihoidon ja kotikuntoutuksen vahvistamista. Tähän vastataan yhdistämällä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntoutuksen resurssit perustettavaan toimintakyky-yksikköön ja vahvistamalla yhteistyötä kotihoidon kanssa. Lasten ja lapsiperheiden palveluita vahvistetaan yhdistämällä erikoissairaanhoidon lastenyksikön ja perhepalvelukeskuksen resurssit. Valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa erikseen määriteltävissä palveluissa. Sosiaalipalvelujen tulosalue 2016 Sosiaalipalveluissa käynnistyy uutena toimintona kotihoidossa TEHOSA, tehostettu kotisairaanhoito, jolla pyritään vastaamaan kotihoidon sisällölliseen muutokseen ja siihen, että kotona voidaan jatkossa hoitaa sellaisia hoidollisesti vaativia tehtäviä, jotka aiemmin ovat vaatineet sairaalahoitoa. Sosiaalipalvelujen tavoitteena on, että kotona asuu itsenäisesti tai kattavan palvelutarvearvion mukaan myönnettävien tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin % yli 75-vuotiaista. Kotihoidossa tavoitteena on, että kotihoidon välitön asiakastyöaika on 60 % kokonaistyöajasta. Mikäli Savonlinnan kaupunki tekee päätöksen sosiaalihuollon palvelujen siirtämisestä Sosteriin, keskitytään tulevan vuoden alkuvaiheessa siirron toteuttamiseen. Päihdehuollossa kehitetään päihdekuntoutuskeskuksen kotiin vietäviä palveluja ja ehkäistään asiakkaiden pyöröovi-syndroomaa. Palvelusetelin käyttöönottoa valmistellaan, alkuvaiheessa kotihoidon eri palveluissa.

13 11 TUKIPALVELUT TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Toimintojen uudelleen järjestelyt, eri mahdollisuuksien selvittäminen ja toteuttaminen - Valmistaudutaan sosiaalipalvelujen siirtymiseen Savonlinnan kaupungilta Sosterille (henkilöstö, talous) Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Palvelusetelien käyttöönotto erikseen päätetyissä Setelien käyttövolyymi / talous Martikainen, Suokas palveluissa Toimintaohjeiden (sisäiset/ulkoiset) päivitys Asiakastyytyväisyyskyselyt laitoshuollossa, tietohallinnossa ja varahenkilöyksikössä. Tulosyksiköiden toimintaohjeet on päivitetty vuoden 2016 loppuun mennessä Kyselyt on tehty v loppuun mennessä tulosyksikköpäälliköt tulosyksikköpäälliköt Tukipalveluihin on yhdistetty aiemmin erillisenä ollut keskushallinto kokonaisuudessaan. Tästä johtuen tukipalvelujen talous ja henkilöstä kasvaa. Palvelusetelien käyttöönottoa selvitetään ja voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön erikseen päätettävissä terveyden- ja sairaanhoidon sekä vanhustenhuollon palveluissa. Savonlinnan kaupungin mahdollinen päätös siirtää kaupungin tuottamana oleva sosiaalipalvelujen osa Sosterille huomioidaan erillisenä talousarviomuutoksena.

14 12 2 Toiminta ja talous 2.1 Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

15 Perusterveydenhuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

16 Sosiaalipalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

17 Tukipalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , Vyörytetyt nettotuotot , VYÖRYTETYT TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

18 Keskushallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,0 0 0 Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot ,0 0 0 ULKOISET TUOTOT YHT ,0 0 0 Vyörytetyt nettotuotot ,0 0 0 VYÖRYTETYT TUOTOT YHT ,0 0 0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0 0 0 Henkilösivukulut Eläkekulut ,0 0 0 Muut henkilösivukulut ,0 0 0 Henkilöstökulut yht ,0 0 0 Palvelujen ostot yht ,0 0 0 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 ULKOISET KULUT YHT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,0 0 0 TOIMINTAKATE ,0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

19 Tuloslaskelmaosa SOSTERI YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- TS 2017 TS 2018 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , Vyörytetyt nettotuotot , VYÖRYTETYT TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut yh , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0

20 18 Käyttötalousosassa olevat tulosalueitten ulkoiset määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelmassa päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Poistot perustuvat hyväksyttyyn poistosuunnitelmaan. Poistolaskennan hankintojen raja on Kuntalaskutus jakaantuu seuraavasti: Jäsenkuntatuotot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 tulosalueittain (kuntalaskutus) ERIKOISSAIRAANHOITO Jäsenk.korv. oma toiminta ESH Jäsenk.korv. ostopalvel. ESH Jäsenkk.Uusi kotik ostop PERUSTERVEYDENHUOLTO Jäsenk.korv. oma toiminta PTH Jäsenk.korv. ostopalvel. PTH Jäsenkk.Uusi kotik ostop SOSIAALIPALVELUT Jäsenk.korv. oma toiminta SOS Jäsenk.korv. ostopalvel. SOS Jäsenkk.Uusi kotik ostop KAIKKI YHTEENSÄ Kuntalaskutuksen erittely on kohdassa 9.2.

21 19 KEHYSVERTAILU ULKOISET KULUT ULKOISET TUOTOT ilman kuntalaskutusta TA 2015 ESITYKSET EROTUS % TA 2015 ESITYKSET EROTUS % ESH , ,84 PTH , ,07 SOS , ,58 TUKIP , ,66 KESKUSH , ,00 YHTEENSÄ , ,10 kuntalaskutus kuntalaskutus kuntalaskutuksen muutos ,55 ULKOISET KULUT ULKOISET TUOTOT ilman kuntalaskutusta TA 2015 ESITYKSET EROTUS % TA 2015 ESITYKSET EROTUS % Muutettu ESH , ,84 PTH , ,07 SOS , ,58 TUKIP , ,66 KESKUSH , ,00 YHTEENSÄ , ,10 V talousarviota on jouduttu muuttamaan mm. kuntalaskutus kuntalaskutus kuntalaskutuksen muutos päivystysasetuksen vuoksi kohonneiden ostopalvelu- arvio kustannusten vuoksi. Tästä johtuen kehystavoitetta ,31-3 m ta 2015 toimintakuluista ei saavuteta vaan vertailu tehdään muutettuun talousarvioon.

22 Toiminta Erikoissairaanhoito Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys * vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erik.alojen hoitoa odott. lkm (kaikki) joista hoitotakuuseen kuuluvia (kaikki yht) Operatiivinen toimenpide, kaikki jonottajat joista kirurgiset Avohoitokäynnit Päivystys Ensi Uusinta Konsultaatio *Päivystyskäynnit % kaikista käynneistä 15,7 15,1 14,4 14,6 14,9 34,2 32,0 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 4,1 4,9 4,6 4,7 4,8 4,5 5,0 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto joista vain pkl-palveluja käyttäneet Synnytykset, lukumäärä Leikkaukset yhteensä (lkm) Kaihileikkaukset, Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt TA-luvut perustuvat yksiköiden omiin arvioihin, joissa on huomioitu toiminnan mahdolliset muutokset. Luvut tarkoittavat: Erikoisalojen hoitoa odottavat tarkastelupäivänä: eivät hoitotakuuajan ylittäneitä, vaan kaikki odottajat, joista lähete on tullut, mutta eivät ole vielä hoitoa saaneet (aika voi olla annettu). Avohoitokäynnit ovat käyntien lukumääriä käyntityypeittäin. Päivystyssisäänotot ovat päivystyksenä alkaneita hoitojaksoja (lukumäärä) mukana myös ennen yhteispäivystyksen käyntien lukumäärissä olleet käynnit. Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

23 Perusterveydenhuolto Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA AVOHOITO Apuvälinepalvelu Avosairaanhoito Jalkaterapia Kouluterveydenhuolto Lastenneuvola Merimiesterveydenhuolto Mielenterveystyö Muu palvelutoiminta Muu terveydenhoito Muut neuvolapalvelut (vanhus -ym) Opiskeluterveydenhuolto Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola Seulonnat ja muut joukkotarkastukset Äitiysneuvola PERHEPALVELUKESKUS Perheneuvola Puheterapia Lastenpsykiatria Työterveyshuolto HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Röntgen (PTH) Kuntoutus (sis ryhmät+vuodeos.käynnit) Apuvälinelainaus VUODEOSASTOT, hoitopäivät YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Luvut tarkoittavat: Avohoidossa käyntejä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla tai potilaan kotona. hammashuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin käyntejä Täydentävissä palveluissa röntgenissä tutkimuksia ja kuntoutuksessa käyntejä vuodeosastoilla hoitopäiviä (brutto eli tulo- ja lähtöpäivä mukana) Terveysvalvonnassa valvontatapahtumia (tarkastuskäyntejä, vesitutkimuksia, tupakkalain valvontaa ym.) Eläinlääkinnässä käyntejä eläinlääkärin luona tai eläimen / eläinten luona 2015 Perhepalvelukeskuksen luku pitää sisällään lastenpsykiatrian käynnit luvut sisältyvät erikoissairaanhoidon lukuihin luvuista poistettu Rantasalmen osuus (vain ympäristöterveydenhuollon luvuissa mukana) Kuntoutuksen luvuissa aiemmin erikoissairaanhoidon lukuihin kuuluneet käynnit.

24 Sosiaalipalvelut Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA Palvelut Kotihoito *) Ateriapalvelut Kauppakassit Turvapuhelin asiakkaat Käynnit A-klinikkakäynnit Päiväkeskuskäynnit Sos.tt kontaktit 2014 alk Hoitopäivät (brutto) Pärnälä huoltokoti (2010 saakka) Palveluasuminen Vanhainkoti Päihdehuoltokeskus, yöpymiset kotihoito *) - kattaa sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon käynnit (yhdistetty kotihoito v alk.) Luvut tarkoittavat: Palvelut ovat palvelujen käyntilukumääriä Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

25 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten sairaansijat: Savonlinna Kuntoutusosasto OS1SL 31 Kuntoutusosasto OS2SL 36 Sulkava Vuodeosasto OS1SU 30 Kuntien yhteinen Akuuttiosasto 20 yhteensä 117 Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: Operatiivinen tulosyksikkö 48 Konservatiivinen tulosyksikkö 36 Psykiatrian tulosyksikkö 22 Päivystys/tarkkailu tulosyksikkö 8 yhteensä 114 Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Savonlinna - Vanhainkoti Kerimäki 42 - Vanhainkoti Päivärinne 20 yhteensä Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on KOTIHOITO (yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) Palvelu on järjestetty kuntakohtaisena lähipalveluna: Savonlinnassa - yhteensä seitsemän (7) kotihoitoaluetta Palveluketjuun liittyy PALVELUASUMINEN, jota piirin omana toimintana on Savonlinnassa - Karpalokoti 52 paikkaa/ ympärivuorokautinen henkilökunta - Helminauha 53 paikkaa/ympärivuorokautinen henkilökunta Helminauha sisältää ent. Toivola, Rauhala, Helminauha sekä Punkaharjun vuodeos. Ostopalveluna hankitaan palveluasumispaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Palveluasumisen ostoissa astuivat voimaan uudet, tehostetun ja vaativan tehostetun palveluasumisen sopimukset, jotka perustuvat puite-järjestelyyn. Marraskuussa 2015 on ollut 305 asukasta Sosterin sijoittamana ostopalveluina hankitussa tehostetussa palveluasumisessa.

26 24 3 Investoinnit INVESTOINTIEN YHTEENVETO Tarvittava määräraha (veroton) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 ERIKOISSAIRAANHOITO Lääkintälaitteet ja -kojeet Kiinteät koneet ja laitteet ESH yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Lääkintälaitteet ja -kojeet Kiinteät koneet ja laitteet PTH yhteensä SOSIAALIPALVELUT Kiinteät koneet ja laitteet SOS yhteensä TUKIPALVELUT Koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet Rakennushankkeet ja perusparannukset TUKIPALV. yhteensä SOSTERI YHTEENSÄ

27 25 4 Rahoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin + Käyttöomaisuuden myyntituotot Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys + Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten saamisten lis/vähennys -/+ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Tulorahoituksen korjauserät +/- Investoinnit Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikaiset lainat Leasing-vastuut

28 26 5 Kuntalaskutusperusteet 5.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan 22 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla Erikoissairaanhoito Oma toiminta Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat poliklinikkakäynnit, hoitopäivät, tutkimukset, käyntikerrat, konsultaatiot ja toimenpiteet. Hoitopäivinä käytetään bruttopäiviä. Poliklinikkakäynnit ja hoitopäivät ryhmitellään erikoisaloittain vaativuustason mukaan eri hintaryhmiin, joihin sisältyvät tavanomaiset tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Röntgentutkimukset ovat erikseen kuntalaskutettavia eivätkä sisälly em. käynteihin ja hoitopäiviin.

29 27 Erikseen laskutettavia ovat leikkaus- ja toimenpideosastolla tehtävät leikkaustoimenpiteet ja erikoisalojen poliklinikoilla ja muissa toimitiloissa tehtävät erikoistutkimukset / toimenpiteet, kuten tähystystutkimukset, kipsaukset, rasitustutkimukset, allergia- ja altistuskokeet, radiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset, kalliit lääkkeet, potilaille annettavat/asennettavat kojeet sekä laboratoriotutkimukset. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. Kalliin hoidon tasaus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymässä tasataan jäsenkuntien kesken erillisen kalliinhoidon kustannuksia. Kunnille hyvitetään potilaskohtaiset tasausrajan ylittävät kustannukset. Hyvitysten kokonaismäärä peritään asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten hyvitetyt ja veloitetut kokonaismäärät ovat samansuuruiset. Vuonna 2016 kalliin hoidon tasaus tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisena: Järjestelmällä tasataan potilaskohtaisia vuotuisia kuusikymmentätuhatta (60.000) euroa ylittäviä kustannuksia. Tasaus koskee omaa toimintaa ja ostopalvelua. Asukaslukuna käytetään 2014/2015 tilannetta Perusterveydenhuolto Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset ja eri käynnit terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotoilla tai heidän käyntinsä potilaan luona, hoitopäivät, tutkimukset, hoitokokoukset /-neuvottelut ja puhelinkontaktit. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain pl. ravitsemusterapia, kuntoutus ja perhepalvelukeskus. Asukaslukuperusteisesti laskutetaan terveysneuvontapiste (SIILI), apuvälinekeskus ja terveysvalvonta. Eläinlääkinnässä laskutusperusteena on käynti, jonka hinta on sama kullekin kunnalle. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Sosiaalipalvelut Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset käynnit, palvelukerrat, asumis- ja hoitopäivät, turvapuhelinten määrä. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Palvelut laskutetaan jäsenkuntahinnoilla, ellei toisin ole sovittu.

30 28 6 Henkilöstö 6.1 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Sosterin vakinaisen henkilöstön lukumäärä on 1350 henkilöä. Vakanssimäärä on 1507, joista avonaisia vakansseja on 166. Määräaikaisia oli Sosterin palveluksessa 150 henkilöä. Kaikkien lukujen tilannepäivänä on Talousarviossa 2016 on huomioitu rakenteelliset muutokset, sopeuttamistoimet sekä alueen palvelujen oston muutokset. Esityksiä uusista viroista / työsopimussuhteista ei ole, mutta nimikemuutoksia on esitetty 26 vakanssille. Luonnollisen poistuman kautta ja YT-neuvottelujen myötä on vuoden 2016 talousarviossa 72 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstöllä on rakennemuutosten myötä enemmän mahdollisuuksia työtehtävien vaihtamiseen ja työkiertoon organisaation sisällä ja tämä tietyiltä osin lisää painetta työnantajan näkökulmasta katsottuna. Sijaisten palkkaaminen on keskitetty varahenkilöyksikköön mutta henkilöstömäärärahat vakinaisen henkilöstön (lääkärit ja muu henkilöstö) ja sijaisten osalta on talousarviossa varattu kunkin työyksikön kustannuspaikalle. Esimiehiä on ohjeistettu, että sijaisuudelle on oltava selkeä määräaikaisuuden peruste ja toiminta on pystyttävä järjestämään hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Työnantaja on ohjeistanut, että harkinnanvaraisia palkattomia vapaita voidaan myöntää, mutta pääsääntö on, että sijaista ko. ajalle ei palkata. Hoito- ja hoivatyön yksiköissä vakituisen henkilöstön poissaoloja paikkaavien varahenkilöiden kustannukset vyörytetään kuhunkin yksikköön käytön mukaisesti. Tätä varten määrärahavaraus on tehty vyörytyskuluihin tilille Henkilöstömäärärahojen käytön seuraamisesta kokonaisuutena sekä määrärahavarauksen riittämisestä vastaavat yksiköiden lähiesimiehet, ylihoitajat ja päälliköt sekä tulosyksikköpäälliköt kukin omalla vastuualueellaan. Lomapalkkavelan pienentämiseksi on henkilöstöä ohjeistettu vuosilomien pitämisestä ajallaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Tehtyjen rakennemuutosten myötä on keskushallinto sijoitettu tukipalvelujen tulosalueelle. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä tulosalueittain TA 2014 TA 2015 TA 2016 otanta pvä ( ) ( ) ( ) Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Yhteensä Vakinaisen henkilöstön lukumäärä ammattiryhmittäin TA 2014 TA 2015 TA 2016 Akateemiset Hoitohenkilökunta, AMK, opisto Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu Huoltohenkilökunta Lääkärit / Hammaslääkärit Toimistohenkilökunta Tutkimusta ja hoitoa avustavat Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä Yhteensä

31 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Lakkautettavat vakanssit

32 30

33 Nimikemuutokset 31