TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto xx.xx.2013

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Talousarvion ja suunnitelman perustelut Toimintaympäristö, muutokset Organisaatio ja johtaminen Tulosalueiden strategia Toiminta ja talous Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investoinnit Rahoitus Kuntalaskutusperusteet Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Henkilöstö Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Talousarvion sitovuus Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiot Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus Projektit ja hankkeet Väestö Liite 1 investointien erittely Liite 2 projektit ja hankkeet, sisällöt... 47

3 1 1 Johdanto 1.1 Talousarvion ja suunnitelman perustelut Vuoden 2014 talousarvion ja - suunnitelman vv varten kuntayhtymähallitus on määritellyt ohjeet ja kehyksen. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on pitänyt huomioida seuraavat asiat: Portaaton hoitomalli ja sen vaikutukset Erikoissairaanhoito ja sen rakenteen muutokset Päivystysasetus Toiminnan rajoitukset v Henkilöstöohjeistus Suunnitelmavuodet jäävät 2014 tasolle Edellä mainituista osassa muutokset toiminnassa ja palveluissa näkyvät vuoden 2014 aikana (toimintarajoitukset, henkilöstöohjeistus) ja osassa vasta vuodesta 2015 eteenpäin. Talousarvio on valmisteltu 0 - tasoisena vuoden 2013 talousarvion taso lähtökohtana. Kuntayhtymän palvelurakenteen muutokset koskevat tässä vaiheessa perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja (muutoksia selvitetty tarkemmin tulosalueen strategiassa ja tekstiosassa). Tavoitteena on portaaton hoitomalli, jolla haetaan sekä tehokkaampaa hoito- ja hoivakokonaisuutta vanhustenhuollossa, että kustannusten hillintää. Erikoissairaanhoidon tilanne ja päivystysasetuksen vaikutus sekä toiminnanrajoitukset on selvitetty strategiaja tekstiosassa. Sosiaalipalvelujen toiminnalliset painotukset on niin ikään selvitetty sekä strategia- että tekstiosassa. Henkilöstön määrä on esitetty pysytettävän ennallaan huomioiden eläköityminen. Sijaisten käyttöä rajoitetaan, mutta noin kolmanneksen vähentämiseen esityksessä ei ole päästy. Palkankorotukset ovat v voimaan tulevan KVTES:n mukaiset - 20 / kk lukien. Lääkärisopimuksen korotusvarat kohdennetaan päivystysjärjestelmän uudistamiseen ja lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Palvelujen ostot kokonaisuudessaan pysyvät vuoden 2013 tasossa, mutta sosiaalipalvelujen tulosalueella ostot kasvavat 0,8 M ja muilla vastaavasti vähenevät. Aineet, tarvikkeet, tavarat jäävät vajaan 0,2 M alle talousarvion Edellä mainituissa tavoitteena on pysyä vuoden 2013 tasolla. Kuntayhtymän strategia vv Kuntayhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän strategian vuosiksi erikseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Päätettävä strategia tulee ohjaamaan kuntayhtymän valtuustokauden päätöksentekoa. 1.2 Toimintaympäristö, muutokset Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Kuntayhtymän väestö on iäkkäämpää kuin muissa sairaanhoitopiireissä, mikä tarkoittaa suurempaa palvelujen tarvetta. Sairaanhoitopiirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Lasten, nuorten ja työikäisten määrät laskevat tasaisesti vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista.

4 2 Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta Portaattoman hoitorakenteen toteutus nähdään välttämättömyytenä vinoutuvan huoltosuhteen hallitsemiseksi. Piirin väestöpohja on vähentynyt 2000-luvulla myös jäsenkuntien vähenemisen vuoksi neljänneksellä, mikä on merkinnyt varsinkin erikoissairaanhoidon sopeuttamista. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa tilannetta v Tuolloin koko maan indeksi oli 117 ja Itä-Savon 106. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä indeksi vaihteli 106:n ja 127:n (Pohjois-Savo) välillä - KYS alueella se oli 117. Siten Itä-Savon sairastavuus on erityisvastuualueella alhaisempaa kuin alueen muissa piireissä, vaikka väestö onkin vanhempaa. Jäsenkuntien väestöä kuvaavien hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan kuitenkin varsin korkean sairastavuuden ohella alueella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturma-kuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä sekä terveydellisen epätasa-arvon kasvua väestön sisällä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä yli kuntarajojen - niiden palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä piirin alueella, joiden kustannustehokkaaseen hoitoon väestöpohja riittää Terveydenhoitolain 48 :n mukainen laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta tulee voimaan Tällöin jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Tämä hoitopaikan valinta voi tuottaa sekä tuloja että aiheuttaa menoja. Palvelut, jotka koetaan toimiviksi ja riittävän lähellä oleviksi voivat saada potilaita jäsenkuntien ulkopuoleltakin (esim. dialyysi). Jos palveluiden saatavuus ei vakuuta tai sijainti ei ole sopiva, voivat potilaat hakeutua sairaalaan, joka koetaan oma tilanne huomioiden sopivammaksi. Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty kuntayhtymävaltuustossa / 19. Erikoissairaanhoidon palvelurakenne saatetaan nyt voimassa ole-

5 3 van järjestämissopimuksen mukaiseksi, mikä vaikuttaa mm. palvelujen työnjakoon eri piirien kesken. Hyväksytyn järjestämissopimuksen mukaisesti työjakokysymyksistä neuvotellaan yhteistyöpiirien kanssa vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 talousarvion valmistelua varten kaikki neuvoteltavat asiat tulee saada ratkaistua kevään 2014 aikana. Taloudellinen kehitys Monet ns. yleiset syyt ovat huonontamassa vuoden 2014 talouden näkymiä. --- Valtion v budjetti sisältää kuntatalouden kannalta varsin monia tiukennuksia: Peruspalvelubudjetin valtionosuusleikkaukset 257M - vuodesta 2012 alkaen valtionosuusleikkaukset ovat kokonaisuudessaan vuoteen ,1mrd. eli vastaavat keskimäärin 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää hallituksen budjettiriihen yhteydessä hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman mukaan niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta kevään kehysriihen arvion mukaan 150 milj.. Kuntien tulee omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotukset ja toiminnan kehittäminen, kuten ict-ratkaisut. Verojen siis ennakoidaan nousevan samalla kun erilaisin säästö ja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin valtaosa tästä kohdistuu veronkorotuksiin. Säästötoimenpiteet kohdistuvat pääosin henkilöstömenoihin. Ne ovat toistaiseksi vielä varsin maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisiin henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa. Edelleen kuntien oletetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan ½-prosenttiyksikköä vuodessa ja ajan mittaan tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi miljardia euroa. Kaikista rakennetoimista juuri julkisten palvelujen tuottavuuskehitykselle asetetaan euromääräisesti kaikkein kovimmat odotukset. Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Edellisen vuodenpalkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. (Kuntaliitto, kuntataloustiedote 3/2013, lokakuu) --- Näillä mainituilla tekijöillä on oma välillinen ja välitön vaikutuksensa kuntayhtymän jäsenkuntien talouteen ja samalla kuntayhtymän talouteen. Tähän talouden kiristymiseen lisäksi tulevat jäsenkuntien omat paikalliseen työllisyyteen, veronmaksukykyyn ja kantokykyyn sekä taloustilanteeseen vaikuttavat tekijät. Kuntayhtymässä lisänä ovat edelleen vaikeudet lääkärirekrytoinnissa sekä virka- että ostolääkärien. Tuottavuuden parantaminen on erityisen tärkeätä erikoissairaanhoidossa, jossa tuottavuus - ja tuotantoluvut ovat alentuneet monena vuonna peräkkäin. Erikoissairaanhoidon rakennetta on tarpeen sopeuttaa muuttuneeseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä tulevat huomioitavaksi erikoissairaanhoitoa koskevan päivystysasetuksen vaikutukset, erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erityisvastuualueella ja portaattoman hoitomallin toteuttaminen vv

6 4 Ennakoitavuus palvelujen tuotannontekijöiden (henkilöstöresurssit ja palvelusopimukset) hankinnassa on hankalaa, mikä heijastuu vuoden mittaan erilaisena kuormituksena ja jakautumisena erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kesken. Talousarvion muuttamisesta ja kuntalaskutushintojen tarkistamisesta kesken vuotta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Savonlinna, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos on toteutunut v alusta. Palvelurakenne säilynee v perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta nykyisenä, paitsi Savonlinnan kotisairaanhoito siirtyy perusterveydenhuollosta sosiaalipalveluihin ja yhdistetään Savonlinnan kotipalvelun kanssa Savonlinnan kotihoidoksi. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan siirtyneiden toimintojen osalta. Savonlinna lisäksi: päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski (pääosin ulkoistettuna), Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Puumala ja Juva hankkivat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina Erikoissairaanhoito Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen on edelleen varsin sekavassa tilanteessa valtakunnallisen kuntauudistuksen ja samaan aikaan valmisteltavien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten kanssa. Erikoissairaanhoidon asema ja järjestäminen ovat myös koko ajan murroksessa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin koordinoimana jatkuu lähes keskeytymättömänä Erva-alueen tietohallintoyhteistyö. Henkilöstöresursointikustannuksiin vuoden 2015 loppuun saakka kaikki viisi sairaanhoitopiiriä osallistuvat tasasuuruisella osuudella. Hankkeen toteutuksessa voidaan hyvin hyödyntää Itä-Savon sairaanhoitopiirin pilotointikokemukset valtakunnallisen e-arkisto hankkeen toteutuksessa. E-arkistoa koskevan lainsäädännön mukaan arkisto tulee ottaa käyttöönsä Erva- ict yhteistyötä toteutetaan myös tiiviinä yhteistyönä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, tavoitteena saada kustannussäästöjä yhteishankinnoissa sekä niihin liittyvissä lisenssikustannuksissa. Henkilöstötarve ja saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve pysyttelee samoissa määrissä kuin aiempinakin vuosina. Talousarvion laadintaohjeissa on todettu, että vakanssimäärä ei saa nousta ja sijaisten hankintaan on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota. Kiristyvässä tilanteessa henkilöstön työhyvinvointiin on pystyttävä panostamaan enemmän ja samalla kuitenkin huomioitava työn teettämisen tarve ja sitä kautta henkilöstön työpanoksen kierrättäminen osaaminen huomioiden. Pitkän aikavälin henkilöstöstrategian tulee perustua SOSTERIN strategisiin tavoitteisiin kuitenkin huomioiden organisaatioon liittyvät muutospaineet. Siihen nojautuva alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin ja rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa on myös paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Terveydenhuollossa saatavuudeltaan kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi myös hoitohenkilöstöä Itä-Suomessa. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen ja sitä kautta ostopalvelujen vähentäminen. Osin työvoimapulaa pyritään helpottamaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä.

7 5 Henkilöstön eläköitymisen ja tulevaisuuden muutospaineiden myötä rekrytointi tulee jatkossa olemaan entistä haasteellisempaa. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla, vuosilomajärjestelyillä ja riittävällä perehdyttämisellä tulee organisoida henkilöstöresurssien käyttö siten, että määräaikaisten palvelussuhteiden ja sijaisten määrä vähentyy. Lääkärivaje on Sosterissa pitkään ollut suuri ja on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin, joita ei ole viime aikoina ollut läheskään aina saatavissa. Lääkäreitä koskevia rekrytointisopimuksia on tarkennettu. Tällä pyritään parantamaan vakinaisten lääkärien palvelussuhde-ehtoja kilpailukykyisiksi ja tukemaan vakinaisten virkojen täyttämistä sekä minimoimaan ostopalvelulääkäreiden työpanosta. Rekrytoinnin tehostamiseksi on sairaalamiljöön rannalla oleva rivitalo peruskorjattu. Tilapäiseen asumiseen tarkoitettu ns. D-talon peruskorjaus on tehty hotellitason asumiseen verrattavaksi. Rekrytointikampanjointia on suunnattu yhteydenpidoilla yliopiston kandiseuroihin ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuten sairaanhoitajapäiviin ja Nuori Lääkäripäiviin. Tulosta edellisistä on tullut lähinnä perusterveydenhuollon toimialalle. Jatkuva muutospaine aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta ja organisaation rakennemuutos on välttämätön. Napakka päätöksenteko on isossa roolissa, mutta kaikesta huolimatta tarkoituksena on lisätä Sosterin imagoa hyvänä työnantajana. Talousarvion ja suunnitelman sisällön perusteet Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: Tasapainoperiaate: tulot kattavat suunnitelmakaudella menot ja kuntayhtymän maksuvalmius on riittävä. Talousarvion rahoitusosa: tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutokset: muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen. Bruttoperiaate: menot ja tulot päätetään talousarviossa ja -suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista. Yhtenäisyysperiaate: valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä.

8 6 1.3 Organisaatio ja johtaminen YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOSTO Keskushallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Erikoissairaanhoidon tulosalue Toimialajohtaja Tukipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Perusterveydenhuollon tulosalue Toimialajohtaja Sosiaalipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Operatiivinen tulosyksikkö Talous- ja henkilöstöpalvelut Enonkoski TK SOS Savonlinna Konservatiivinen tulosyksikkö Tietohallinto ja arkistotoimi Rantasalmi TK Kuntien yhteinen Psykiatria Osastosihteerit Savonlinna TK Päivystys Kiinteistö- ja tekn.huolto Sulkava TK Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Ravintohuolto Kuntien yhteinen Lääkehuolto Työterveyshuolto Laitoshuolto Ympäristöterveydenhuolto

9 7 1.4 Tulosalueiden strategia ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUEEN TAVOITTEET V.2014 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilö Väestö, potilaat ja asiakkaat Palvelutavoitteiden ja toiminnan Järjestämissopimuksen mukaiset työnjakoneuvottelut on saa- Toteutunut/ei toteutunut toteuttaminen ERVA-alueen järjestämissopimuksen mukaan tu päätökseen toukokuun 2014 loppuun mennessä. toimialajohtaja/johtoryhmä ja erikoisalojen ylilääkärit Hoitotakuun toteutuminen Yli 180 päivää jonossa olevia ei Tilastot hoitotakuun toteutumisesta kuukausittain (THL) ole Keskimääräinen odotusaika enintään 35 vuorokautta (nyt vaihteluväli vuorokautta) toimialajohtaja/johtoryhmä/ tulosyksiköiden päälliköt/ylilääkärit Prosessit ja rakenteet Valmistaudutaan voimaan tulevan päivystys-asetuksen I-tason vaatimukset väestön Täytetään päivystysasetuksen Toteutunut/ei toteutunut vaatimuksiin ja mukautetaan toiminta 1-tason päivystyksen edel- tarpeiden edellyttämällä tavalla. lyttämälle tasolle toimialajohtaja/johtoryhmä ja erikoisalojen ylilääkärit Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uusi esh:n palvelurakenne huomioi tulevan päivystysasetuksen I-tason vaatimukset Suunnitelma palvelurakenteesta on valmis elokuun 2014 loppuun mennessä Toteutunut/ei toteutunut toimialajohtaja/tulosyksiköiden päälliköt Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön riittävyys Rekrytoidaan lisää lääkäreitä virkoihin. Nettokasvu 5 virkalääkäriä (nyt täyttämättä 38) Toteutunut, määrä toimialajohtaja/tulosyksiköiden päälliköt/ylihoitajat 85 % hoitohenkilökunnasta on vakituisia (nyt vakituisia 84 %) Henkilöstön joustava käyttö, työkierto Sijaisten työhönoton päätösvalta keskitetään tavoitteena ulkopuolelta tulevan sijaishenkilökunnan määrän vähentäminen lyhytaikaisissa poissaoloissa. Toteutuneet määrät ylihoitajat/ osastonhoitajat/rekrytoija

10 8 Erikoissairaanhoidon toiminnalliset muutokset Valmistaudutaan siihen, että toiminta mukautetaan voimaan tulevan päivystysasetuksen mukaisen I-tason päivystyksen edellyttämälle tasolle. Samalla erikoissairaanhoidon palvelurakenne saatetaan voimassa olevan KYS-ERVA-järjestämissopimuksen periaatteiden mukaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Savonlinnan keskussairaalassa ei tavoitella II-tason päivystystä, jossa olisi 24/7 valmius operatiiviseen toimintaan. Siihen ei ole löydettävissä riittäviä lääkäriresursseja, sillä se edellyttäisi sairaalassa koko ajan paikalla olevaa anestesiologia sekä kirurgian ja sisätautien päivystäjää. Lisäksi takapäivystäjänä tulisi olla sekä ortopedi että pehmytosapuolen kirurgi ja radiologi. II-tason päivystys tulisi taloudellisesti kohtuuttoman raskaaksi eikä olisi perusteltua myöskään alueen väestöpohjan koon perusteella. Yöaikaan tehtyjen leikkausten määrä oli viime vuonna pieni, joten sen takia ei ole järkevää ylläpitää päivystysasetuksen edellyttämää raskasta resursointia. Savonlinnan keskussairaala siirtyy mennessä I-tason mukaista päivystystä ylläpitäväksi sairaalaksi. Tällöin suurin toiminnallinen muutos tulee kirurgiseen toimintaan, jossa luovutaan 24/7 leikkausvalmiudesta. Operatiiviset yksiköt keskittyvät päiväaikaiseen valmiuteen ja päivystyksellisen toiminnan kesto ja ajoitus arvioidaan sekä resurssien että alueen väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tämä muutos heijastuu myös konservatiiviselle puolelle ja lääkinnällisiin tukipaleluihin, joten toiminnan muutoksen toteutus koskee useita erikoisaloja. Niinpä kaikille erikoisaloille tulee laatia omat potilaiden hoitoa ja tutkimusta koskevat hoitoprosessit yhdessä muiden kanssa. Samalla tulee varmistaa, että hoitotakuu toteutuu. KYS-ERVA-järjestämissopimus edellyttää synnytystoiminnan päättymistä, joka on luonnollista toteuttaa v loppuun mennessä yhdessä päivystysasetuksen edellyttämien muiden toimenpiteiden kanssa. Perusterveydenhuollon I-portaisen hoitomallin tarkoitus on lisätä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toiminnallista integraatiota. Siihen liittyen arvioidaan perusterveydenhuollon tilatarpeet ja hoitoprosessien muutostarpeet Savonlinnan keskussairaalassa. Osasto 4 B:n sulku toteutetaan ensi kesänä Myös osasto 3A on kiinni saman ajan, jos synnytystoimintaa ei ole kyseisenä aikana (edellyttää hallituksen kannanottoa). Henkilökuntarakenne Henkilöstön mitoitus ja sijoitus arvioidaan I-tason päivystyksen ja operatiivisen ja synnytystoiminnan muutosten aiheuttamien tarpeiden pohjalta. Samoin huomioidaan perusterveydenhuollon yksiportaisen hoitomallin vaikutukset henkilöstön kannalta. I-tason päivystys edellyttää, että sairaalassa on päivystysaikaan paikalla aina laillistettu lääkäri, mikä on haasteellista varmistaa. Muutosten valmistelun eri vaiheissa huolehditaan riittävästä tiedottamisesta. Vaikka avoimiin lääkärin virkoihin ei ole varattu täyttä palkkasummaa, voidaan ne täyttää, mikäli avoimeen virkaan saada hakija.

11 9 PERUSTERVEYDENHUOLLON TULOSALUEEN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat Hoidon saatavuus paranee vuoden 2013 tasosta Hoidon saatavuus toteutuu, asiakas saa ajan 3 kk sisällä yhteydenotosta, hammashoito 6kk Toteutunut/ei toteutunut perusterveydenhuollon jaosto toimialajohtaja Väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Perusturvatyöryhmissä käydään 1 x vuosi hyvinvointikertomus läpi ja sovitaan kuntakohtaiset terveydenedistämisen painopisteet valtuustokausittain ja joita seurataan vuosittain Perusturvatyöryhmissä sovitut painopistealueet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi Toteutunut/ei toteutunut perusturvatyöryhmät toimialajohtaja ylihoitaja Prosessi ja rakenteet Yhteydensaannin turvaaminen Yhteydenottoihin (puhelut) vastaamattomuus pysyy alle 3 % Puhelinjärjestelmän tuottama tilastointi kuukausittain toimialajohtaja Vanhusten hoidon palvelurakennemuutos etenee valtakunnallisten suositusten mukaisesti kohti yksiportaista hoitomallia Valtakunnalliset suositukset (vanhuspalvelulaki, laatusuositus, ikähoivamietintä) Sotkanet / palvelurakenneindikaattorit toimialajohtaja pth:n vuodeosastojen ylilääkäri ylihoitaja Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti; vaikuttavuus, laatu ja asiakkaat huomioiden. Suoritemäärä tavoite: + 2 %:a vuoden 2013 toteumasta suhteutettuna henkilöstöresurssiin ja muuhun kustannuskehitykseen Toteutunut/ei toteutunut toimialajohtaja tulosyksiköiden päälliköt Uudistuminen ja henkilöstö Lääkäreiden rekrytointi vakituisiin virkoihin Uusia virkalääkäreitä kolme vuoden 2014 aikana Toteutunut/ei toteutunut toimialajohtaja Henkilöstömitoitus, -rakenne ja osaaminen vastaavat alueen väestöpohjaa Viroissa ja toimissa on koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstörakenne on taloussuunnitelman mukaisella tasolla. Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi ylihoitajat

12 10 Perusterveydenhuollon toiminnalliset muutokset Neuvolatoiminta Neuvolatoiminnan vahvistamista potilasturvallisuuden vuoksi on suunnitteilla johtuen synnytysosaston lakkauttamispäätöksestä: - Äitiysneuvolan resursseja saatetaan joutua vahvistamaan kätilö-, terveydenhoitaja- ja lääkäripanoksella, äitiyspoliklinikan kehittämisen ohella. - Lastenneuvola ja perheneuvolatoiminnan vahvistaminen on myös tuotu esiin, että alueen lasten ja perheiden hyvinvointi pystyttäisiin säilyttämään nykyisellä tasolla tai jopa parantaa sitä. Vuodeosastotoiminta Kerimäen vuodeosasto lakkaa mennessä. Sairaansijoja poistuu 35 kappaletta. Henkilöstöä sijoitetaan yhteensä 7 henkilöä perusterveydenhuollon vuodeosastoille. Lisäresurssiksi 4 sairaanhoitajaa, avoimiin vakansseihin 2 sairaanhoitajaa ja 1 lähihoitaja, joka on osa-aika eläkkeellä. Vuodeosasto 2:n profiili muuttuu lyhytaikaishoitoon eli ikääntyneiden tavanomaisista sairauksista toipuminen, vaativa saattohoito sekä omasihoitajien vapaiden turvaaminen. Sairaansijat vähenee 41:stä -> 36:een. Vuodeosasto Punkaharju loka-joulukuu 2014 vanhainkoti Rauhalan remontin ajaksi siirtyy 6-7 asukasta vuodeosaston tiloihin ylipaikalle ja henkilöstöä 4 hoitajaa. Kotisairaanhoito Kotihoidon integraation myötä kotisairaanhoito Savonlinna siirtyy kokonaisuudessaan sosiaalipalvelujen puolelle. Terveyskeskuslääkärit ja hammaslääkärit Avoimet virat voidaan täyttää virkasuhteiselle tekijällä siitä huolimatta, että palkkavarauksia on tehty pääosin avoimiin virkoihin hammashuollossa 6kk ja tklääkäräreillä 9kk. Hammashoidon päivystystoimintoja suunnitellaan parhaillaan mutta ollaan vielä hyvin alkuvaiheessa. Tällä hetkellä ylihammaslääkäreiden toimesta tehdään valtakunnallista sekä seudullista kartoitusta päivystyksen järjestämisen suhteen. Näin ollen tässä vaiheessa ei voida esittää muutoksia ensi vuodelle suhteessa talousarvioon. Ympäristöterveydenhuollon talousarvio toiminnan muutokset 2013 Ympäristöterveydenhuollon tulosyksikössä (terveysvalvonta ja eläinlääkintä) sulkujen ja toiminnan rajoitusten toteuttaminen on yksikön toiminnan luonteesta johtuen hankalaa. Yksikön 19 viranhaltijasta viisi on tällä hetkellä erilaisilla virka-, opinto- tai vanhempainvapailla; kaikille on saatu sijaiset, mutta edelleen sijaisrekrytointiin joudutaan panostamaan. Lähitulevaisuudessa ympäristöterveydenhuollossa ei ole näkyvissä päivystysasetuksen kaltaisia suuria muutoksia, jatkuvia pienempiä lainsäädännön muutoksia kylläkin. Eläinlääkinnässä päiväajan virkatöiden ja peruseläinlääkäripalvelujen lisäksi saamme järjestää kiireellistä eläinlääkärinapua alueellamme olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina (24/7 päivystysvelvoite). Toimiakseen tämä vaatii alueellemme vähintään 8-9 eläinlääkäriä jatkuvasti töihin. Lomien, vapaiden ja sairauspoissaolojen aikana sijaisten joustava käyttö on toiminnan kannalta välttämätöntä, jolloin toivottu -33% sijaisten käytössä on yksikössämme nykylainsäädännön vallitessa hankala toteuttaa. Sijaisten palkkaamisessa huomioidaan nykyiset vakanssit eli sijaisia palkataan vain poissa olevan vakanssille. On myös huomioitava se seikka, että eläinlääkärin jäädessä vuosilomalle, hänen kuukausipalkkansa nousee. Sijaistilanteen niin salliessa, pyrimme purkamaan vanhojen säästövapaiden kertymää ja tämä aiheuttaa yksikölle suunnittelemattomia lisäkustannuksia.

13 11 Merkittävimmät muutokset toiminnassa: - Itäinen eläinlääkäriasema aloitti toimintansa 6/2013, tällä hetkellä Sosterin kiinteistö - Kerimäen, Savonlinnan ja Punkaharjun vuokratilat suljettiin 6/ Suurimmat säästöt vuokrissa n /kk, vyörytyksissä mm. siivouksessa - Lisämenoja palveluiden ostoissa (kiinteistöhuolto n. 730 /kk, puhtaanapitopalvelut n /kk) ja aineissa ja palveluissa (sähkö, vesi) - Toiminta aiempaa organisoidumpaa ja tehokkaampaa lisää suoritteita - Uutena henkilönä yksikköön otettiin yksi eläintenhoitaja oppisopimuskoulutukseen (8/2013-4/2015), lisätarvetta olisi vielä toiselle vastaavalle oppisopimuskoulutushenkilölle - Hankitaan keskitetty päivystyspuhelinjärjestelmä viim. 1/ lakisääteinen velvoite Terveysvalvonnassa etenkin kesä on kiireistä aikaa elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun sektoreilla. Elintarvikevalvonnassa pääpaino on ruokaravintoloiden ja erilaisten tapahtumien valvonnassa. Terveydensuojelun puolella kesällä työllistää erityisesti verkosto-, uima- ja kaivovesien valvonta ja näytteenotto. Lomakaudelle hankitaan toimintaa turvaamaan 1-2 kesäsijaista / harjoittelijaa. Merkittävimmät muutokset toiminnassa: - Punkaharjun toimipisteestä (kunnan virastotalo) luovuttiin ja terveystarkastaja siirrettiin Savonlinnan terveyskeskukselle 6/ Kerimäen toimipisteestä (Ristisolantie 5) luovuttiin ja toinen terveystarkastaja siirrettiin Savonlinnan terveyskeskukselle ja toinen Kerimäen terveysasemalle 7/ Nettokustannukset tehdyistä siirroista ovat noin +/- 0 - Tarkastellaan Sulkavan toimipisteen yhdistämistä Juvan kanssa Kala- ja liha-alan laitosvalvonta on siirretty eläinlääkinnästä terveysvalvonnalle 1/2013; tulevaisuudessa kasvava valvontasektori Ympäristöterveydenhuollolle esitetyt Investoinnit Esitetyt investoinnit tärkeitä toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kannalta, tarkemmat perustelut esitetty investointiliitteissä

14 12 SOSIAALIPALVELUJEN TULOSALUEEN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilö Väestö, potilaat ja asiakkaat Palvelusopimusten toteutuminen toimialajohtaja Palvelut tuotetaan ja niitä kehitetään kuntasopimusten ja alueen palvelutarpeen mukaisesti. Palvelusopimusten ja kuntien tilauksen toteumaseuranta 2 x vuodessa Toteutunut / ei toteutunut Prosessit ja rakenteet Kotihoitoa avohoidon palveluna lisätään välitöntä asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätään Portaattoman palvelurakenteen mukaiseen toimintamalliin ja prosesseihin sitoutuminen Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kodin turvajärjestelmien käyttöönoton avulla Palveluasumisen ostopalveluiden kilpailutus Kotihoidon asiakasmäärä lisääntyy 10%.lla v.2013 tasosta ja välitön asiakastyöaika on 55-60% kokonaistyöajasta Palvelurakenne ja prosessit vastaavat portaattoman palvelurakenteen mukaista muutossuunnitelmaa Mobiilihoivan piirissä vähintään 100 kotia Kilpailutusprosessi toteutettu ja hankintapäätökset tehty syksyyn 2014 mennessä Asiakkuuksien lukumäärä välittömän asiakastyöajan %-osuus kokonaistyöajasta Palvelurakenteen ja prosessien muutoksen toteutuminen ja arviointi 2014 vuoden lopussa Toteutunut / ei toteutunut Mobiilihoivan piirissä olevien kotien lukumäärä Aikataulun toteutuminen toimialajohtaja ja kotihoidon päällikkö toimialajohtaja toimialajohtaja ja kotihoidon päällikkö toimialajohtaja Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja palvelumuoto/ - rakenne vastaa asiakkaiden palvelutarvetta Laitoshoidon käyttöaste 98,5% ja palveluasumisessa 97,5%. Asumispalveluun ohjattavien palvelutarve on suuri tai erittäin suuri (MAP- Le 5 lk 4-5) 80 %:lla Toteutunut/ei toteutunut RAI-tilastot (RAI HC tai Screener- Oulu) toimialajohtaja esimiehet toimialajohtaja Säännöllisen kotipalvelun asiakkaista max. 10% :lla palvelutarve on vähäinen (MAPLe 1) tai lievä (MAPLe 2) RAI-tilastot 2x vuosi (RAI HC= Home Care) kotihoidon päällikkö Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja henkilöstön joustava käyttö palvelurakennemuutoksessa Päihdekuntoutuksen hpv:t ostopalveluna on korkeintaan vuoden 2013 tasolla Koulutussuunnitelman mukaista täydennyskoulutusta n. 3 pv / tt Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut/ei toteutunut päihdehuollon johtaja toimialajohtaja esimiehet

15 13 Sosiaalipalvelujen toiminnalliset muutokset Tulosalueella valmistaudutaan portaattoman palvelurakenteen mukaisiin muutoksiin. Vuotta 2014 koskeva huomattavin toiminnallinen ja hallinnollinen muutos heti vuoden alusta on Savonlinnan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidon yksiköksi. Muutos kasvattaa tulosalueen ulkoisia kuluja noin 2M. Kotihoidon henkilöstöresurssia vahvistetaan Kerimäen vuodeosastolta vapautuvalla resurssilla, jotta pystytään paremmin varautumaan kasvavaan asiakasmäärään. Tavoitteena on hoitaa yhä suurempi joukko ikäihmisiä yhä pidempään heidän omissa kodeissaan. Vanhusten kotona hoitamista tuetaan enenevässä määrin myös omaishoidon avulla. Tätä varten määrärahaa on talousarvioon lisätty Kotihoidon kehittämiseen liittyy myös vuoden 2013 aikana käynnistetyn mobiilihoivan laajentaminen. Tavoite on, että vuoden 2014 lopussa noin 100 vanhuksen koti on varustettu turvallisuutta lisäävin seurantalaittein ja vanhusten kotona pärjäämistä tuetaan mobiilihoivaan kuuluvan päivystyspalvelun avulla. Mobiilihoivan palvelua lisätään vuosittain niin, että vuoden 2016 lopussa on arviolta 400 vanhusta / kotia palvelun piirissä. Mobiilihoivan kustannukset kohdentuvat tulosalueelle tietohallinnon vyörytyskuluina. Toinen palvelurakenteeseen liittyvä muutos on Punkaharjulla sijaitsevan Vanhainkoti Rauhalan muutostöiden käynnistäminen lokakuussa Tavoitteena on yksikön muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Muutostöiden ajaksi vanhainkodin asukkaille osoitetaan hoivapaikka ensisijaisesti Sosterin omista yksiköistä. Välittömästi Rauhalan muutosten valmistuttua käynnistyy Punkaharjun vuodeosastolla vastaavat muutokset (v. 2015). Perusterveydenhuollon osastotoiminta Punkaharjulla lakkaa ja tilalle tulee tehostetun palveluasumisen yksikkö, mikä hallinnollisesti ja toiminnallisesti sijoittuu sosiaalipalveluihin. Vuoden 2014 aikana vahvistetaan Kerimäen vanhainkodissa henkilöstömitoitusta yksikön toiminnan luonteen, asukkaiden runsaan hoivantarpeen sekä yksikön rakenteellisten puitteiden vuoksi. Henkilöstöresurssia vahvistetaan Kerimäen vuodeosastolta vapautuvaa hoitohenkilöstöä uudelleen sijoittaen. Tavoite on, että hoitohenkilöstön mitoitus saadaan nostettua laatusuosituksen mukaiselle tasolle (noin 0,6 hoitajaa / asukas). Lääkärityöpanosta kohdennetaan perusterveydenhuollosta sosiaalipalveluihin aiempaa enemmän. Päihdehuollossa lääkäripalvelujen järjestäminen Sosterin omien lääkäreiden palveluna on resurssivajeen vuoksi osoittautunut vaikeaksi. Tämän yhden TK-lääkärin palkkavaraus siirretään sosiaalipalvelujen tulosalueelle ja määräraha käytetään päihdelääkäripalvelun ostamiseen. Lisäksi kotihoitoon kohdennetaan lääkärityöpanosta edellisvuotta enemmän. Palveluasumisen ostopalvelujen määrärahatarve kasvaa vuoden 2013 talousarvioon nähden hieman yli Tämä johtuu osittain palveluntuottajien hinnankorotuksista ja osittain vuoden 2013 talousarvion alamittaisesta määrärahavarauksesta. Palveluasumisen ostopalvelut kilpailutetaan siten, että hankintapäätökset voidaan tehdä ennen syksyä Tavoitteena on hallitusti vähentää vuoden 2017 loppuun mennessä palveluasumisen ostopalveluja samalla, kun lisätään omaa palveluasumisen tuotantoa. Tavoitteena on myös, että aiemmin Savonlinnan kaupungin suoraan ostama palveluasuminen kilpailutetaan samanaikaisesti Sairaanhoitopiirin toimesta ja tulevat sopimukset vuoden 2015 alusta lukien tehdään sairaanhoitopiirin kanssa. Tämä on huomioitu sosiaalipalvelujen tulosalueen vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelmassa. Sosiaalipalvelujen tulosalueen ulkoiset kulut v kasvavat 11,4% ( ) vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Kasvu selittyy palveluasumisen ostopalvelumäärärahan kasvua lukuun ottamatta pääosin perusterveydenhuollon tulosalueelta siirtyvien Savonlinnan kotisairaanhoidon toimintojen ja henkilöstön seurauksena (noin 2M ). Lisäksi henkilöstökuluja nostaa kotihoidon sekä Kerimäen vanhainkodin henkilöstöresurssin vahvistaminen Kerimäen vuodeosastolta (pth:sta) siirtyvän henkilöstöresurssin seurauksena. Resurssin vahvistamisen vaikutus em. yksiköissä lisää henkilöstökuluja yhteensä noin Lääkärityöpanoksen lisäys (siirto pth:n tulosalueelta) päihdehuoltoon ja kotihoitoon lisää tulosalueen kuluja noin Edellisten lisäksi kulupuolta kasvattaa omaishoidon määrärahavarauksen lisäys noin Vuodelle 2014 ulkoisia kuluja lisää myös Kerimäen alueella kotipalvelun asiakkaiden ateriapalvelun siirtyminen ostopalveluiksi ( ). Aiemmin vastaava määräraha kohdennettiin tulosalueelle vyörytyskuluina.

16 14 TUKIPALVELUIDEN TULOSALUEEN TAVOITTEET V Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat Kustannuslaskennan parantaminen kustannukset per potilas (KPP) laskennalla ja DRG:n käyttöönoton valmistelu Perustyöt on tehty vuoden 2014 aikana (DRG= annettavien hoitojen diagnooseihin ja toimenpiteisiin perustuvaa ryhmittelyä, jonka avulla voidaan kuvata voimavarojen käyttöä ja seurata niiden tuotosta sekä tehdä vertailua eri sairaaloiden välillä) KPP osiota voidaan käyttää v lopussa, DRG järjestelmä on käyttöönottovaiheessa v aikana. talouspäällikkö, laskentapäällikkö, taloussuunnittelija, toimistonhoitaja Prosessi ja rakenteet Työajankäyttö seurataan ja raportoidaan henkilöstöhallinnon järjestelmillä raportointijärjestelmä Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö Asiakkaan kotona selviytymisen tukeminen teknisin ratkaisuin (sosiaalipalvelujen asettaman tavoitteen tukeminen) Kotihoidossa otetaan käyttöön mobiilihoiva - ratkaisuja ja kotihoidon henkilöstölle toiminnanohjaukseen Kotihoidon optimointi sovellus Toimintaprosessien tehostaminen ja yhtenäistäminen ESSHP:n kanssa ICT ratkaisuja hyödyntämällä (perustietotekniikka, potilastietojärjestelmä, laadunhallinta/itil-prosessit) ITIL = kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen Ravintohuollon uuden tuotantotilan käyttöönotto ATK-palveluiden kustannusten hallinta ESSHP -yhteistyön avulla Osastonsihteeriyksikön työaikarakenne uudistuu Kehityskeskustelujen kattava suorittaminen Ravintohuoltoyksikön henkilöstömäärä sopeutetaan uuden tuotantomallin ja ateriamäärän mukaiseksi. Laitoshuoltoyksikön henkilöstörakenteen suhteuttaminen toiminnan muutoksiin. 100 kotia laitteistettu ja otettu käyttöön v loppuun mennessä. (2013 varustettu 34 kotiin) Yhteistyötä koskevissa palveluissa yhtenäiset käytännöt tuotantokäytössä 2015 mennessä Prosessin tehostuminen ja kohdentuminen -> yötyö, lauantai ja sunnuntaityön vähentäminen Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmien, perustietotekniikan ja sähköisen arkiston tukimaksujen aleneminen 5 %:lla Työaikarakenteen uudistuminen lisää henkilötyövuosia vähintään 3,5 henkilötyövuotta ja sijaisuustarve vähenee vastaavalla määrällä Vakinaisten työntekijöiden kehityskeskustelut on toteutettu 90 %:sti mennessä Kaksi (2) vakanssia lakkautetaan 2014 vuoden alussa Vakinaisten laitoshuoltajien määrä vastaa toiminnan tarpeita. Neljän (4) vakanssin vähentyminen Laitteistojen ja palvelun käytettävyyden SLA -taso 99,5% palveluajasta (palveluaika 24/7/365 SLA-taso = asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen sopimus, jossa määritellään palvelulle tietyt vaatimustasot Toteutetaan yhteiset katselmointipalaverit ja laadunseuranta toteutuneista käytännöistä Henkilöstöhallinnon järjestelmät, raportointijärjestelmä Raportointi toteutumisesta henkilöstöhallinnon järjestelmillä. 34 vakanssia - tilanne 11/2013 Lomautuspäätös 3:n vakanssin osalta 101 vakanssia - tilanne 11/2013 tietohallintopäällikkö tietohallintopäällikkö ravitsemispäällikkö tietohallintopäällikkö palvelupäällikkö sairaanhoitopiirinjohtaja ja tukipalvelujen tulosyksikköpäälliköt ravitsemispäällikkö siivouspäällikkö

17 15 Tukipalvelujen toiminnalliset muutokset Tukipalveluja koskevat strategiset tavoitteet kohdentuvat hankkeisiin, jotka ovat keskeisesti työstettävänä v.2014 (ravintokeskuksen rakentamisen loppuun saattaminen, toimintaprosessin valmistelu ja käyttöönotto, osastosihteeriyksikön työajankäytön muutoksen hallinta, mobiilihoivan tekninen tukeminen jne.) Keskeinen tavoite kaikissa strategisissa tavoitteissa on toisaalta ydintoimintojen tukeminen ja toisaalta varsinaisen oman toiminnan sisällön kehittäminen entistä laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi). DRG ryhmittelyä eli annettavien hoitojen diagnooseihin ja toimenpiteisiin perustuvaa ryhmittelyä kehitetään erikoissairaanhoitoon järjestelmäksi, jolla kuvataan voimavarojen käyttöä ja seurataan niiden tuotosta sekä voidaan tehdä vertailua eri sairaaloiden välillä. KPP eli kustannukset per potilas on olennainen osa tätä järjestelmää ja parantaa kustannuslaskentaa. DRG:n käyttöönotto mahdollistaa myös kuntalaskutuksen toteuttamisen tällä järjestelmällä. Tietohallinnon yhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa on ohjelmien ja perustietotekniikan kustannuksiin nähden säästötavoitteellinen. Edelleen tukipalvelut sopeuttaa palvelunsa ja toimintansa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa toteuttavien toiminta- ja palvelumuutosten mukaiseksi.

18 16 KESKUSHALLINNON TULOSALUEEN TAVOITTEET V.2014 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja Potilaiden hoitoon pääsy turvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- asiakkaat lain vaatimalla tavalla sen (THL) tilastot Erikoissairaanhoito: yli 180 päivää jonossa olevia ei ole Keskimääräinen odotusaika enintään 35 vuorokautta (nyt vaihteluväli vuorokautta) Perusterveydenhuolto: yli 3 kk odottavia potilaita/ asiakkaita ei ole (avoterveydenhuolto) yli 6 kk odottavia potilaita ei ole (hammashuolto) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot toimialajohtajat, sairaanhoitopiirin johtaja Prosessit ja rakenteet Sairaanhoitopiirin strategian (hyväksytty 2013) edellyttämät erillispäätökset tavuonna tehdään määräajassa Portaattoman hoitomallin mallinnus helmikuun loppuun mennessä Päivystysasetuksen asettaman määräajan (kiireellisen hoidon järjestäminen) johdosta tehtävät toimenpiteet erillisen, aikataulutetun prosessivalmistelumatriisin mukaisesti Kerimäen vuodeosaston toiminnan lakkaamisesta johtuva toimintojen uudelleen järjestely saatettu päätökseen huhtikuun loppuun mennessä Punkaharjun vanhainkodin ja vuodeosaston muuttaminen palveluasumisyksiköksi suunniteltu ja tarvittavat päätökset tehty kesäkuun loppuun mennessä Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut/ei toteutunut Toteutunut/ei toteutunut toimialajohtajat, sairaanhoitopiirin johtaja toimialajohtajat, sairaanhoitopiirin johtaja toimialajohtajat, sairaanhoitopiirin johtaja toimialajohtajat, sairaanhoitopiirin johtaja Strategisten riskien päivittäminen Päivitys tehty helmikuun loppuun mennessä (liittyy myös strategian sisällön työstämiseen) Toteutunut/ei toteutunut sairaanhoitopiirin johtaja, turvallisuuspäällikkö

19 17 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Käyttöasteen tehostaminen esh:ssa / vuodeosastot Toteutettavat toimintarajoitukset Keskimääräinen käyttöaste 2014 esh:ssa vähintään 74 %(v.1-9/ ,3 %) Os. 4 B:n sulku 5-6 viikkoa Yhden kirurgisen osaston sulku n. 5 viikkoa käyttöastetilasto toteutunut/ei toteutunut toteutunut/ ei toteutunut esh:n toimialajohtaja, ao. ylihoitajat esh:n toimialajohtaja, ao. ylihoitajat esh:n toimialajohtaja, ao. ylihoitajat Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön joustava käyttö, vuosilomien jaksotus. Rakenteiden muutosten (Kerimäki, Itäinen terveysasema, Punkaharju) edellyttämät henkilöstörakennemuutokset toimintayksikköjen vahvistamien toimintarajoitusten lisäksi yksiköt vahvistavat vuosilomat koko kesäajan lomakaudelle Henkilöresurssin vähennys 3 ja 3 lomautettavaa (22) henkilötyövuotta Personec ESS, työajan seuranta/ henkilötyövuosiseuranta vakanssien määrä toimialajohtajat, hallintoylihoitaja, ylihoitajat toimialajohtajat, hallintoylihoitaja, ylihoitajat Keskushallintoa koskevat strategiset painotukset eivät kohdennu pelkästään käytettävissä olevan määrärahan (n. 1,5 M ) käyttöön liittyvien tavoitteiden määrittämiseen, vaan tavoiteasetanta koskee erityisesti koko organisaatiota koskevia tavoitteita. Osaan tavoitteista (esim. prosessit ja rakenteet) päivystysasetuksen asettaman määräajan (kiireellisen hoidon järjestäminen) johdosta tehtävät toimenpiteet (erillisen, aikataulutetun prosessivalmistelumatriisin mukaisesti), sisältää suunnitelmavelvoitteen erillissuunnitelman laatimisesta ja sen mukaista asioiden valmistelua, aikataulutusta ja vastuutusta.

20 18 2 Toiminta ja talous 2.1 Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos- TS 2015 TS 2016 % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,0 0 0 Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEEN- SÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

21 Perusterveydenhuolto TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos- TS 2015 TS 2016 % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEEN- SÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

22 Sosiaalipalvelut TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos- TS 2015 TS 2016 % TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEEN- SÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ