ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAN JA VUODEN 2020 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAN JA VUODEN 2020 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET STRATEGIA Kuntayhtymän voimassa oleva strategia vahvistettiin vuonna 2016 vuosille Vuonna 2016 vahvistetun strategian tavoitteet ovat: Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Sosterin strategiset tavoitteet: 1. Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2. Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3. Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4. Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5. Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6. Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7. Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat Vuoden 2020 talousarviokäsittelyn käsitellään ehdotus kuntayhtymän uudeksi strategiaksi vuosille OHJEEN KESKEINEN SISÄLTÖ 1 Taustaa Piirin jäsenkunnat ovat siirtäneet kuntayhtymän tehtäväksi seuraavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Savonlinna Perusterveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto sekä sosiaalipalvelut (järjestämisvastuu siirtyi Savonlinnan kaupungilta Sosterille v. 2019)

2 2 Enonkoski Perusterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä sosiaalipalvelut Sulkava ja Rantasalmi Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä erillisellä sopimuksella Erikoissairaanhoito on lakisääteisenä tehtävänä em. kunnille. Puumala ja Juva hankkivat Sosterista ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina. 2 Vuoden 2020 talousarvion laadinta ja suunnitelma vv Talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjana on vuoden 2019 talousarvion taso seuraavin tarkennuksin: Huomioidaan lainsäädäntö- ja asetusmuutosten mahdolliset vaikutukset sekä ERVA-tasoiset sopimukset erikoissairaanhoidossa sekä järjestämissopimus. Huomioidaan kuntaneuvotteluissa esille tulevat asiat. Valmistelussa on huomioitava hoidon ja palvelujen toteutumisaikaa koskevat vaatimukset sekä kuntalaisten subjektiiviset oikeudet hoitoon ja palveluun. Toiminnan kustannustehokkuutta ja kustannussäästöjä haetaan omasta toiminnasta. Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista on määrätty kuntasopimuksissa seuraavalla tavalla: 3.1 Palvelujen sisältö Kuntakohtaisessa palvelusopimuksessa sovitaan perussopimuksen 2 2 momentin mukaisesti, a) mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa kullekin kunnalle, ja b) mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina (palvelukortti). Lähipalveluilla tarkoitetaan yksittäisen kunnan tai kunnan osa-alueella paikallisille asukkaille tuotettavaa palvelua. Alueellisilla palveluilla tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua. Keskitetyllä palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka tuotetaan keskitetysti koko kuntayhtymän alueelle.

3 Kuntakohtaisen palvelusopimuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille kustannustehokkaat, vaikuttavat, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntakohtainen palvelusopimus sovitetaan yhteen jäsenkunnan hyvinvointisuunnitelmien ja niissä asetettujen tavoitteiden kanssa. Vähimmäistavoitteena on ylläpitää valtakunnallisesti hyväksytty palvelutaso. Kuntakohtaisen palvelusopimuksen perusteella tuotettavat perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tuotetaan lähipalvelujen osalta kuntakohtaisuusperiaatteella. Kunta on määritellyt kuntakohtaiset kustannuspaikat, jotka samalla määrittävät ko. palvelun kuntakohtaiseksi. Tämän vuoksi myös kaikki toiminnan tuotot ja kulut ovat kustannuspaikkakohtaisia. Talousarvio laaditaan tämän periaatteen mukaisesti. Yhteisten ja keskitettyjen palvelujen kustannuspaikkojen talouden suunnittelussa noudatetaan samaa periaatetta kaikki toiminnan tuotot ja kulut kohdistetaan asianomaiselle kustannuspaikalle. Erikoissairaanhoito toteutetaan ko. lain vaatimusten mukaisesti. 3 3 Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Toiminnan rajoitukset / osastojen / poliklinikoiden sulut loma- ja arkipyhien aikana huomioitava talousarviossa siten, että niiden vaikutus näkyy rahaja toimintaluvuissa sekä niiden ajankohdat ja kestot on määritelty. 4 Henkilöstö, sen joustava käyttö ja sijaistyövoiman käyttö Henkilöstösuunnittelun lähtökohta vuodelle 2020 on ns. sisäinen kattavuus. Avoimiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti tehdä määrärahavarausta. Henkilöstökustannusten talousarviolaadinnan lähtökohtana on tilannepäivän toteuma ja vuodelle 2020 tiedossa oleva lomarahojen palautus (Kiky) sekä neuvoteltavien työ- ja virkaehtosopimusten oletettu vaikutus henkilöstökustannuksiin. Lomakausien toiminnalliset rajoitukset tai sulut ja sulkujen sekä rajoitusten aikainen toiminnan edellyttämä henkilöstötarve suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä ylihoitajien/esimiesten ja yksiköiden toiminnasta vastaavien johtajien tai ylilääkäreiden kanssa. Vuosilomien ajantasainen pitäminen varmistetaan ja vuosilomat suunnitellaan ja jaksotetaan koko lomakaudelle. Toiminnan rajoitusten toteuttamiseksi ja sijaismäärän minimoimiseksi työnantaja määrää ja jaksottaa koko henkilökunnan vuosilomat (KVTES:n 4 luvun 7 ).

4 4 5 Koko toiminnan rahoituskehys Talousarvio laaditaan vuoden 2019 tasoon henkilöstökustannusten tiedossa olevat muutokset huomioiden. Toimintakulut Toimintatuotot Käyttötalousosa 2019 talousarvio Määräraha Tuloarvio Erikoissairaanhoito sisältää kuntalaskutusta Perusterveydenhuolto sisältää kuntalaskutusta Sosiaalipalvelut sisältää kuntalaskutusta Tukipalvelut Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Rahoitustuotot ja -kulut Tuloslaskelma- ja rahoitusosa yht Investointiosa Kaikki yhteensä Tämä kehys sitoo erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluita. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa se sitoo yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluita. Kuntakohtaisen palvelusopimuksen alaisissa palveluissa jäsenkuntien päättämät palvelujen laajuus ja sisältö (kuntasopimukset) ratkaisevat kuntakohtaisen kehyksen tason. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava kuntien kiinteistöjen vuokrasopimusten ja kiinteistöön liittyvien kulujen vaikutukset kustannuksissa ja niiden kohdistamisessa.

5 5 6 Investoinnit ja niiden rahoitus Investointisuunnitelma laaditaan vuosille Investointi on kuvattava ja sen välttämättömyys sekä takaisinmaksuvaikutus arvioidaan. Lääkinnällisten koje- ja laiteinvestointien rahoitus järjestetään vv aikana osittain leasing-rahoituksella tai vastaavalla tavalla, joten myös ne jäävät varsinaisten investointien ulkopuolelle. Rahoituksen valintakriteerinä pidetään lääkinnällisen kojeen tai laitteen poistoaikaa ja käyttöikää. Pitkä poistoaika tarkoittaa pääsääntöisesti suoraa maksua. Kuitenkin > maksavat kojeet ja laitteet tulee esittää investointilomakkeella. Investoinnit sopeutetaan muutoin enintään poistojen määrään. 7 Muut menot Sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa kehystä arvioidaan v tilinpäätöstietojen ja vuoden 2019 talousarvion perusteella. Erityinen huomio on syytä kiinnittää palvelujen ostoissa sairaanhoidollisten palvelujen hankintaan (vs. oma tuotanto) sekä lääkäreiden ja muun henkilökunnan rekrytointiin. Aineet, tarvikkeet, tavarat ja kalusto arvioidaan vuoden 2019 talousarvion perusteella. 8 Toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuva seuranta Ennalta arvaamatta tapahtuvat toiminnan muutokset talousarviovuoden aikana voivat aiheuttaa tarvetta tarkastella myös talouden arvioita uudelleen. Tämä edellyttää toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa muutoksista johtuvaa reagointia. 9 Projektit / hankkeet Projektien / hankkeiden aloitusta ylipäätään on syytä harkita tarkkaan. Projektit, jotka suunnitellaan aloitettavan v. 2020: kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan. Projektit, jotka on aloitettu ennen vuotta 2019 ja jotka jatkuvat kaudella : kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan.

6 6 Talousarvioon esitettävät projektirahat esitetään kokonaisuutena, joka sisältää henkilöstömenot sivukuluineen ja muut menot sekä tulopuolella arvioidun valtionosuuden tai muun rahoituksen. Kunkin projektin / hankkeen tuotot ja kulut kirjataan asianomaiselle kustannuspaikalle. Talousarvioon suunniteltujen projektien tulee sisältyä kehykseen. Projektilla pitää olla nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on raportoida projektin eteneminen ja sen lopputulos. Sama henkilö vastaa myös projektin loppuselvityksestä rahoittajille. Uusien projektien ja hankkeiden käynnistämistä arvioidaan kriittisesti. Jos projekteja esitetään aloitettavaksi, on varmistettava niiden kesto, todelliset ja käyttöönotettavat positiiviset talous- ja toimintavaikutukset sekä kustannukset suhteessa edellä mainittuun. 10 Talousarviorakenne Talousarviorakenteeseen ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Kuntayhtymävaltuustoon nähden ovat sitovia tulosalueittaiset ulkoiset menomäärärahat, - tuloarviot ja määrätavoitteet. Tulosalueet määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymähallitus vahvistaa käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. 11 Kuntalaskutus Perussopimuksen 22 sisältää kuntalaskutusta koskevat määräykset: Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää.

7 7 Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen hinnasta on lisäksi seuraava määräys kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa: 3 Palvelujen hinta ja määräytymisperusteet

8 8 Kuntayhtymä hinnoittelee palvelunsa perussopimuksen 22 :n mukaisesti. Palvelujen hintojen perusteena olevien tekijöiden merkittävästi muuttuessa kuntayhtymän on neuvoteltava hintojen tarkistamisesta perussopimuksen 22 8 momentin mukaisesti. Neuvottelu käydään keskitetyistä palveluista kaikkien kuntien kanssa ja alueellisista tai lähipalveluista niiden kuntien kanssa, joita muutostarve koskee. Hintojen korotus kesken talousarviovuoden edellyttää asianomaisen jäsenkunnan suostumusta. Kuntayhtymä päättää asiakkailta perittävät maksut ja taksat (samanlaisista palveluista samansuuruiset maksut). 12 Aikataulu Noudatetaan ohjeellisena kuntayhtymähallituksen vahvistamaa talousarvion / taloussuunnitelman valmisteluaikataulua (liite). Aikataulua voidaan joutua tarkistamaan muuttuvissa olosuhteissa. Tarkistaminen valtuutetaan taloustoimistolle KUNTAYHTYMÄHALLITUS