TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Talousarvion ja suunnitelman perustelut Toimintaympäristö, muutokset Organisaatio ja johtaminen Tulosalueiden strategia Toiminta ja talous Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto Tuloslaskelmaosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investoinnit Rahoitus Kuntalaskutusperusteet Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Henkilöstö Sosteri Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Talousarvion sitovuus Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiot Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus Projektit ja hankkeet Väestö Liite: Kuntayhtymävaltuuston päätös / 15 talousarvion muutoksesta 45

3 1 1 Johdanto 1.1 Talousarvion ja suunnitelman perustelut Talousarviokehys vuodelle 2012 on määritelty kuntayhtymähallituksessa ( 69) seuraavasti: Talousarvio laaditaan seuraavin kehysarvioin: Toimintatuotot (ilman kuntalaskutusta) enintään + 2,0 % Toimintakulut enintään: henkilöstömenot + 1,5 % palvelujen ostot + 2,0 % aineet, tarvikkeet, tavarat 0 % muut kulut + 3,0 % Tämä kehys sitoo erikoissairaanhoitoa, hallintopalveluja ja tukipalveluita. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa se sitoo yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluita. Kuntakohtaisissa lähipalveluissa kehysarviot ovat periaatteessa samat, mutta näissä palveluissa jäsenkuntien päättämät palvelujen laajuus ja sisältö ratkaisevat kuntakohtaisen kehyksen tason. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava kuntien kiinteistöjen vuokrasopimusten ja kiinteistöön liittyvien kulujen vaikutukset kustannuksissa ja niiden kohdistamisessa. Kehyksen painotuksissa perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava varautuminen asteittain yksiportaisen ympärivuorokautisen hoidon järjestelmään. Sopeuttamistoimia jatketaan edelleen. Erikoissairaanhoidossa on ulkokuntamyynnin arvion oltava hyvin maltillinen. Parikkalan käyttämät ostopalvelut Itä-Savon sairaanhoitopiirissä vähenevät. Talousarvion kehyksen lähtötaso on vuoden 2011 talousarvion taso. 1.2 Toimintaympäristö, muutokset Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Etelä-Savon väkiluku on jatkanut laskuaan. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 lasku oli 4,5 %, kun koko maassa väestö kasvoi samana aikana 2,3 % vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut ,4 %:sta 12,4 %:iin (koko maa 8,5 % - 10,3 %) ja yli 75- vuotiaiden 10,4 %:sta 11,9%:iin (koko maa 7,5% - 8,1%). Yli 75-vuotiaiden määrä on sairaanhoitopiirin alueella lisääntynyt noin 100 asukkaan vuosivauhdilla. Sairaanhoitopiirin alueen väkiluvun ennustetaan vähenevän melko tasaisesti asukkaan vuosivauhtia ja yhteensä noin 12 % vuoteen 2040 mennessä. Lasten, nuorten ja

4 2 työikäisten määrät laskevat tasaisesti vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2020 ja alkaa sitten laskea vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa vuoteen 2030 ja alkaa sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee alueella ja kaikissa kunnissa koko ajan ja vuosien välillä erittäin voimakkaasti. Vanhimpien ikäryhmien määrälliset muutokset heijastavat suurten ikäluokkien vanhenemista. Ikärakennetta ja sen muutoksia vastaavasti väestöllinen huoltosuhde on alueella korkea ja huononee voimakkaasti kohti vuotta Piirin väestöpohja on vähentynyt 2000-luvulla myös jäsenkuntien vähenemisen vuoksi neljänneksellä, mikä on merkinnyt varsinkin erikoissairaanhoidon sopeuttamista. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Terveydenhuollon, vanhusten hoivan ja palveluasumisen kustannukset / asukas noudattelevat pääsääntöisesti sairastavuutta. Tarvevakioidut kustannukset sekä terveydenhuollossa että vanhusten hoivassa ja palveluasumisessa ovat noin 3 % maan keskitasoa alhaisemmat. Jäsenkuntien väestöä kuvaavien hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan yleisen korkean sairastavuuden ohella alueella todettiin erityisiä terveysongelmia (ennenaikainen tapaturmakuolleisuus, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön liittyvät erilaiset haitat) sekä hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöiden kasautumista alueen väestössä sekä terveydellisen epätasaarvon kasvua väestön sisällä. Lasten ja nuorten osalta tällaisia ovat tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen yleisyys, liikunnan harrastamisen vähäisyys, nuorten masennuksen lisääntyminen, huonoksi koettu terveydentila, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden suuri osuus, korkea nuorisotyöttömyys, perheiden pahoinvointi, koti- ja perheväkivallan lisääntyminen sekä nuorten turvattomuus. Työikäisten aikuisten elämää luonnehtivat diabeteksen, astman ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen, koti- ja perheväkivallan ja rattijuopumusten määrän lisääntyminen, yleensä päihdehaittojen lisääntyminen, tapaturmien lisääntyminen, matala koulutustaso, korkea työttömyysaste ja varhainen eläköityminen. Vanhusväestön osalta todettiin tapaturmien lisääntyminen, kodinhoitoapua saaneiden osuuden vähentyminen ja ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivien lisääntyminen. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät - paljon hoitoa ja hoivaa vaativan sairastavuuden siirtymistä vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) kasvua vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarvetta, joka vastaa enenevästi alueen nykyisen työikäisen väestön palvelujen tarvetta ja kysyntää - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi

5 3 - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn - kaikkien voimavarojen aiempaa tehokkaampaa käyttöä yli kuntarajojen - niiden palvelujen säilyttämistä ja kehittämistä piirin alueella, joiden kustannustehokkaaseen hoitoon väestöpohja riittää Taloudellinen kehitys Sähkön ja polttoaineiden hinnat olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin vajaat 18 % korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Iso osa energian kallistumisesta johtuu öljyn hinnan noususta, mutta myös kotitalouksien sähköveron sekä muiden energiaverojen muutos vuoden vaihteessa on nostanut energian kuluttajahintoja. Energian ohella elintarvikkeiden hinnat ovat pysyneet korkealla tasollaan, jolle ne nousivat nopeasti vuoden 2010 lopulla, ja se kiihdyttää inflaatiota osaltaan. Pohjainflaatio, joka ei huomioi energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja, on sekin kiihtynyt 2,3 prosenttiin. Tänä vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin noin 3,4 % edellisestä vuodesta ja vuonna 2012 hintojen nousu hidastuu 2,7 %. Inflaationäkymissä on, että energian kuluttajahinnat tulevat pysymään loppuvuoden ajan selvästi viimevuotista korkeammalla. Polttoaineiden hintojen ennustetaan myös jatkavan nousuaan lähivuosina öljyn hinnan mukana, mutta maltillisempaa vauhtia kuin tänä tai viime vuonna. Toistaiseksi erityisesti ruoan hintaan vaikuttavia tekijöitä, suuntaan tai toiseen, ei ole näköpiirissä, joten alkuvuoden aikana saavutettu hintataso tulee säilymään. Lähivuosina ruokaraaka-aineiden kansainvälisen kysynnän kasvun takia ruoan oletetaan kallistuvan aikaisempaa nopeammin. Ennusteeseen sisältyy oletus kiristyvästä rahapolitiikasta ja nousevista markkinakoroista. Kotitalouksien asuntolainojen korko tulee sen myötä nousemaan ja se kiihdyttää inflaatiota. (VVM suhdannekatsaus 1/2011) Kuntayhtymän talousarviokehys on toimintakulukokonaisuuden osalta edellä esitettyä taustaa vasten verrattuna jonkin verran alempi kuin odotettavissa oleva inflaatio. Käytäntöön vietynä kuntayhtymän toiminta pitää sopeuttaa tähän varsin niukkaan kehykseen. Erikoissairaanhoidon palvelujen ostotarpeet erityistason sairaanhoitoon ovat osoittautumassa suuremmiksi kuin mitä alkuperäisessä kehyksessä on arvioitu. Tämä on huomioitu talousarviossa. Palvelujen ostoissa erikoissairaanhoidon erityistason palvelujen käytössä KYS, HUS ym. - sairaanhoitopiirin palveluja ei ole siirretty mainittuihin muihin erikoissairaanhoidon yksiköihin. Sairaanhoitopiirin lääketieteelliset indikaatiot eivät ole muuttuneet ja potilasmääräkin on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Palvelun hinta on sen sijaan noussut ja vaativien toimenpiteiden määrä on lisääntynyt. Tästä syystä ja talousarvion realistisuuden vuoksi palvelujen ostoissa kehystä on jouduttu ylittämään. Ympäröivän talouden muutokset ja kehitys talousarvion valmistelun ja laadinnan aikana vuoden 2011 loppupuolella näyttävät ennakoivan vaikeuksia vuoden 2012 ja myös suunnitelmavuosien aikana. Tämän suuntaisen kehityksen toteutuessa kuntayhtymän rahoituskulut voivat nousta, maksuvalmius voi heikentyä ja palvelujen sopeuttamistarve muutoksen myötä kasvaa. Pelkona on myös tilanne, jossa hintojen ja kustannusten nousu jatkuu, mutta työttömyys lisääntyy ja veronmaksukyky heikkenee. Tällöin omat toimintamme ja palvelumme voivat joutua rahoitusvaikeuksiin. Väestön ikärakenne - vanheneminen ja väheneminen muodostavat edelleen keskeisen haasteen Sosterin palveluissa ja taloudessa. Vanhustenhuollon menopaineet lisääntyvät

6 4 mukaan lukien varsin mittavat asumispalvelujen ostosopimukset ja erikoissairaanhoidossa erityistason (KYS, HUS) palvelujen ostot. Tämän liitännäisenä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimivuus, palvelut ja saatavuus sekä kustannuskehitys ovat kasvavien haasteiden edessä. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö ja kuntasopimukset on uusittu v alkaen. SOSTERI:n toiminnalle tämä on merkinnyt organisaation uudistamista seuraavalla rakenteella: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, tukipalvelut ja keskushallinto ns. esikuntaosana. Elämänkaarirakenteesta on luovuttu. Uudistetut kuntasopimukset kattavat perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon sosiaalipalvelut, joiden toteuttamisesta ja sisällöstä kukin kunta on sopinut SOSTERI:n kanssa haluamallaan tavalla. SOSTERI:ssa 6 jäsenkuntaa ovat hoitaneet perusterveydenhuollon osalta kunta- ja palvelurakenteen väestöpohjavaatimukset. Kolmen kunnan osalta edellytykset eivät täyty vanhustenhuollon osalta. SOSTERI tarjoaa edelleen näille kunnille mahdollisuuden täyttää velvoite. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen siirtyneiden toimintojen osalta. Savonlinna lisäksi: päihdehuolto ja kasvatus- ja perheneuvola Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski (pääosin ulkoistettuna), Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Puumala ja Juva hankkivat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina Erikoissairaanhoito Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus ja sen hyväksymä hallitusohjelma tulee suuntaamaan toimintapolitiikkaa ja lainsäädäntötyötä tulevalla vaalikaudella Kunta- ja palvelurakennemuutos tulee väistämättä vaikuttamaan myös terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimintarakenteisiin. Itä-Suomen neljä sairaanhoitopiiriä ovat varautuneet tulevaan muutokseen. Koko SOSTERI:n tulevaisuuden toiminnan kannalta Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen strategiaohjelmassa on suunniteltu koko Itä-Suomen kattavaa sairaanhoitopiiriä. Erityisvastuualueen strategiaohjelmassa (ERVA -strategia) esitettiin mm., että Itä-Suomen alueella toimivien Etelä-Savon, Itä-Savon ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (jäljempänä

7 5 kuntayhtymät) sekä näiden jäsenkuntien kesken selvitetään mahdollisuudet Itä-Suomen sairaanhoitopiirin muodostamiseksi. Kyseisestä ehdotuksesta on sittemmin neuvoteltu sairaanhoitopiirien ja niiden sijaintikuntien edustajien kesken ja sovittu selvitystyön käynnistämisestä. Asiaa koskevissa neuvonpidoissa on muodostunut näkemys siitä, että tulevat, niin toiminnallisia ja taloudellisia vaatimuksia kuin myös resurssi- ja huoltosuhteen kehitystä koskevat haasteet ovat niin mittavia, ettei nykyisellä järjestelmällä eikä toimintatavoilla niihin ole enää lähivuosinakaan Itä-Suomen alueella vastattavissa. Korkeatasoisten palvelujen turvaamiseen Itä-Suomen väestölle on riittävän ajoissa varauduttava. Alustava selvitystyö on valmistunut syksyn 2010 aikana ja sen tarkoituksena on ollut saada aikaan perustellut ehdotukset Itä-Suomen sairaanhoitopiirin tai muun selvitystyön yhteydessä kuvattavan vastaavan organisaatiokokonaisuuden muodostamiseksi erikoissairaanhoidon/sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämistä ja tuottamista varten. Selvitystyössä on luotu uutta organisaatiokokonaisuutta varten vaihtoehtoja ja analysoitu niiden välisiä eroja, etuja ja haittoja sekä tehty ehdotus ns. ISER -kuntayhtymän muodostamisesta. Tehty selvitystyö on kattavasti hyväksytty neljän sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa ja näiden päätösten pohjalta selvitystyö ISER- kuntayhtymän perustamiseksi jatkuu. Selvityshanketta varten on nimetty ylimpänä valmisteluelimenä ohjausryhmä ja sen alaisuuteen neljä valmisteluryhmää: toimintamalliryhmä henkilöstötyöryhmä talous- ja tukipalveluryhmä tietohallintotyöryhmä Valmistelutyötä jatketaan em. ryhmien ja selvitystyötä varten palkattujen henkilöiden toimesta tiiviissä aikataulussa tavoitteena uuden Itä-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminnan käynnistyminen lukien. Henkilöstötarve ja saatavuus Vaikka alueen väestö vähenee, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarve ei vähene samassa suhteessa. Pitkän aikavälin henkilöstöstrategian tulee perustua SOSTERIN strategisiin tavoitteisiin. Siihen nojautuva alueen riittävä omavaraisuus edellyttää henkilöstövolyymin ja rakenteen osuvaa mitoitusta, saannin turvaamista ja tehostettua henkilöstöhankintaa. Avainasemassa on myös paikallinen ja alueellinen työsuhde- ja palkkapolitiikka. Terveydenhuollossa saannin osalta kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit ja muut ns. erityisosaajat. Lähivuosina ongelma koskettaa enenevästi myös hoitohenkilöstöä Itä-Suomessa. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on työolojen kehittäminen ja rekrytoinnin vahvistaminen sekä keskittäminen. Kuntayhtymähallitus on päätöksellään hyväksynyt ns. rekrytointisopimukset koskien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäripalveluja. Tavoitteena on pysyvien ratkaisujen etsiminen. Osin työvoimapulaa helpotetaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Ostopalveluilla täydennetään omia palveluja silloin, kun niiden hankkiminen on perusteltua tai omien voimavarojen vähyyden takia välttämätöntä.

8 6 Eläköitymisen myötä rekrytointi tulee jatkossa olemaan haasteellista, sillä vuoteen 2016 mennessä eläköityviä on noin 350 työntekijää eli noin 20 prosenttia henkilöstöstä. Yli puolet eläköityvistä ovat hoito- ja hoivahenkilöstöä, seuraavaksi suurin ryhmä on muu henkilöstö (laitoshuolto-, toimisto-, tekninen ja muu tukipalveluhenkilöstö) ja noin 50 henkilöä ovat lääkäreitä ja muuta esimiestasoa. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaaminen tulee korostumaan ja yhteistyö oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa tulee yhä keskeisemmäksi. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla, vuosilomajärjestelyillä ja riittävällä perehdyttämisellä tulee organisoida henkilöstöresurssien käyttö siten, että määräaikaisten palvelussuhteiden ja sijaisten määrä vähentyy. Lääkärivaje on SOSTERI:ssa pitkään ollut suuri ja on jouduttu turvautumaan ostopalveluihin, joita ei ole viime aikoina ollut läheskään aina saatavissa voimaantulleella rekrytointisopimuksella parannetaan vakinaisten lääkärien palvelussuhde-ehtoja kilpailukykyiseksi, tuetaan vakinaisten virkojen täyttämistä ja minimoidaan ostopalvelulääkärien työpanosta. Rekrytointikampanjointia on lisätty myös yliopistojen kandiseuroihin Kuopioon, Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Tampereelle. Lisäksi on tiivistetty yhteydenpitoa Tartossa lääketiedettä opiskeleviin suomalaisiin. Itä-Savon sairaanhoitopiirin näkyvyyttä on lisätty myös mediassa ja etenkin ammattilehdissä. Erityisenä tarkoituksena on ollut lisätä Sosterin imagoa hyvänä työnantajana. Talousarvion ja suunnitelman sisällön perusteet Talousarvio ja - suunnitelma sisältävät kuntalain 65 :n edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman periaatteita ovat: Tasapainoperiaate: tulot kattavat suunnitelmakaudella menot ja kuntayhtymän maksuvalmius on riittävä. Talousarvion rahoitusosa: tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutokset: muodostettu netto katetaan tai käytetään kuntayhtymän rahoitusaseman muuttamiseen. Bruttoperiaate: menot ja tulot päätetään talousarviossa ja -suunnitelmassa bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista. Yhtenäisyysperiaate: valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. Varautuminen talousarviomuutokseen talousarviovuoden aikana Kuntayhtymäntalousarviota voidaan tarvittaessa muuttaa mm. kustannuskehityksessä, palvelujen järjestämistavoissa, niiden määrissä ja hinnoitteluperusteissa tapahtuvien muutosten vuoksi.

9 Tässä talousarviossa on henkilöstön palkkasummaa käsitelty kokonaisuutena vaikka se on jaettu suunnitelmallisuuden ja seurannan vuoksi eri palkkaeriin (vakinaiset, määräaikaiset, erilliskorvaukset, asiantuntijapalkkiot). Talousarviossa ei ole laskettu palkkoja kaikille viroille / työsopimussuhteille sillä perusteella, että ko. tehtävä ei ole miehitetty (haasteellinen rekrytoitava, esim. lääkärit). Tällä on vaikutuksensa sekä toimintamenoihin että palvelujen hinnoitteluun. Virka tai työsopimussuhde on talousarviovuoden aikana käytettävissä, mikäli siihen saadaan tekijä. Mikäli talousarvion palkkavaraukset eivät kokonaisuudessaan näyttäisi riittävän, tehdään tällaisen ns. avaintehtävän osalta erillisesitykset vuoden aikana. 7

10 8 1.3 Organisaatio ja johtaminen YHTYMÄVALTUUSTO YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntajohtajaneuvottelukunta PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JAOSTO YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLTOJAOSTO SOSIAALIJAOS- TO Keskushallinto/shp:n johtaja Keskushallinto Erikoissairaanhoidon tulosalue Toimialajohtaja Tukipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Perusterveydenhuollon tulosalue Toimialajohtaja Sosiaalipalvelujen tulosalue Toimialajohtaja Operatiivinen tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Talous- ja henkilöstöpalvelut Tietohallinto ja arkistotoimi Enonkoski TK Kerimäki TK Punkaharju TK SOS 1 Kerimäki SOS 2 Punkahartju SOS 3 Savonlinna Psykiatria Osastosihteerit Rantasalmi TK Kuntien yhteinen Päivystys Kiinteistö- ja tekn.huolto Savonlinna TK Sairaanhoidollisten palvelujen tulosyksikkö Ravintohuolto Lääkehuolto Sulkava TK Kuntien yhteinen Työterveyshuolto Laitoshuolto Ympäristöterveydenhuolto

11 9 1.4 Tulosalueiden strategia ERIKOISSAIRAANHOIDON TOIMIALAN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2012 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilö Väestö, potilaat ja Hoidonsaatavuus paranee Exreport-tilastot asiakkaat v tilanteesta Keskimääräinen jonotusaika lyhenee 50 vrk:sta ( ) 35 vrk:een Ensikäynnille yli 90 vrk odottavien määrä alle (nyt 200) Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt Systemaattinen asiakaspalaute Asiakaspalautteet kaikilta potilailta viikoilla 3-4 ja Saadusta palautteesta 3-4 Tulosyksikköpäälliköt tehdään toimenpideohjelma, /osastonhoitajat jonka tuloksena kyselystä 10 % paremmat tulokset Prosessit ja rakenteet Erikoissairaanhoitoa johdetaan toiminnallisena ja taloudellisena kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Erikoissairaanhoidon palvelujen ydinprosessit ja niiden omistajuudet on määritelty Eri erikoisalojen potilaiden palvelu- ja hoitoketjuja määritellään lisää joka vuosi. Sekä ydinprosessit että palvelu- ja hoitoketjut arvioidaan 1 x vuosi lokakuussa. Toimialajohtaja / johtoryhmä Prosessien omistajat Sujuvat palveluketjut Jatkohoitoon jonottavien odotuspäivät vähenevät 50 %, kuukausitasolla 600 pv:stä 300 pv:ään Exreport Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt

12 10 Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Menokehyksessä pysyminen Talousarvion menokehys 2011 tot + 1 % Laskentatoimen kirjanpitotilastointi (Exreport) Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt Vuoden 2012 aikana aloitetaan episodi- ja hoitojaksotuottavuuden tarkastelu erikoissairaanhoidossa Erikoisalojen tuottavuudesta on luotettavaa vertailutietoa muihin sairaaloihin verrattuna Erikoisalakohtaiset tuottavuusraportit Tulosyksiköiden päälliköt/ ylilääkärit Uudistuminen ja henkilöstö Varahenkilöstön käyttö Lyhytaikaisten (alle 13vrk) sijaisten käytön väheneminen 15% Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi (Exreport) Toimialajohtaja / tulosyksiköiden päälliköt Henkilöstön joustava käyttö, työkierto Henkilöstön joustavan käytön toimintaprosessin kuvaus ja käyttöönotto Etenemisen raportointi Ylihoitajat / osastonhoitajat

13 11 PERUSTERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2012 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat Hoidon saatavuus paranee vuoden Seurantaraportti 1 x kk ja asiakkaat 2011 tasosta Hoidon saatavuus toteutuu, asiakas saa ajan 3 kk sisällä yhteydenotosta perusterveydenhuollon jaosto toimialajohtaja Väestön kokonaisvaltainen terveyden edistäminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Perusturvatyöryhmissä käydään 1 x vuosi hyvinvointikertomus läpi ja sovitaan kuntakohtaiset terveydenedistämisen painopisteet Perusturvatyöryhmissä sovitut painopistealueet väestön hyvinvoinnin edistämiseksi perusturvatyöryhmät toimialajohtaja projektipäällikkö Prosessi ja rakenteet Yhteydensaannin turvaaminen Yhteydenottoihin (puhelut) vastaamattomuus pysyy alle 3 % Puhelinjärjestelmän tuottama tilastointi kuukausittain toimialajohtaja Potilaiden ja asiakkaiden hoidontarpeen arviointi laitoshoidossa ja ksh:ssa tehdään RAI- mittarilla Yli 75 v. laitoshoidon ja ksh:n asiakkaista, 70 % on tehty hoidontarpeen arviointi RAI- arviointimenetelmällä RAI- arviointijärjestelmä THL:n raportit PTH:n ylilääkäri Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Menokehyksessä pysyminen Talousarvion menokehys 2012 Exreport kuukausittain toimialajohtaja tulosyksiköiden päälliköt Uudistuminen ja henkilöstö Lääkäreiden rekrytointi vakituisiin virkoihin Neljä (4) uutta virkalääkäriä v aikana Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi toimialajohtaja Hoitotyön avoimet toimet ja sijaisuudet täytetty Kaikissa toiminnan kannalta välttämättömissä sijaisuuksissa on koulutettu tai riittävät opinnot omaava tekijä Henkilöstöhallinnon tuottama tilastointi ylihoitajat

14 12 SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALAN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2012 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat Palvelusopimusten toteutuminen Palvelusopimusten jatkuvuus ja ja asiakkaat seuranta Tuotetaan tarpeen mukaiset palvelut kuntakohtaisten palvelusopimusten edellyttämällä tavalla Palveluohjaus toimintamallina vakiintuu Palveluohjaus käytössä avohoidon palveluissa Palveluohjaus tilasto Talouden ja toiminnan toteuma toimialajohtaja tulosyksikköpäälliköt esimiehet Prosessi ja rakenteet Palveluohjaus ja teknologian hyödyntäminen palveluprosessin kehittämisen väline Uusi turvallisuusteknologia otetaan käyttöön kotihoidossa Kotikäyntien määrä, asiakkuudet, asiakastyytyväisyyskysely toimialajohtaja tulosyksikköpäälliköt esimiehet Palveluasumisen prosessi vahvistetaan Palveluasumisen kriteerit RAIarvion mukaiset Lyhytaikaishoidon kriteerit käytössä RAI- arvioiden toteuma kotona asuvien yli 75 v. määrä jonotiedot Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Talousarviossa pysyminen Talousarvion menokehys 2012 Exreport kuukausittain toimialajohtaja tulosyksiköiden päälliköt esimiehet Uudistuminen ja henkilöstö Henkilöstön saatavuuden varmistaminen Avoimiin vakansseihin saadaan pätevät hakijat/tekijät Pätevien työntekijöiden osuus täytetyistä vakansseista toimialajohtaja tulosyksikköpäälliköt esimiehet

15 13 TUKIPALVELUJEN TOIMIALAN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2012 Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat ja asiakkaat DRG- hinnoittelu erikoissairaanhoidon kuntalaskutuksessa Hinnoittelu käytössä v Laskutus toimii v talouspäällikkö laskentapäällikkö taloussuunnittelija Prosessi ja rakenteet Potilaan ruokahuoltoprosessien kirjaaminen ja kuvaaminen Prosessien omistajuudet sekä eri toimijoiden vastuut ja tehtävät määritelty Prosessit kirjattu 100 % siivoustyönjohtaja ravitsemispäällikkö Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Tulosalueen ostopalveluiden läpikäynti ja tarvittavien hankintaprosessien toteuttaminen kilpailutuksen kautta Jokainen tulosyksikkö käynyt läpi omat ostopalvelusopimuksensa Kilpailutuksen kautta uudistettujen sopimusten määrä toimialajohtaja tulosyksiköiden päälliköt Uudistuminen ja henkilöstö ITIL- toimintaprosessien loppuun saattaminen ja työ hyvinvointiprosessin II- vaiheen toteutus Henkilöstön resurssien vakauttaminen ja toimenkuvien uudelleen määrittely ITIL- toimintaprosessien toteuttaminen tapahtunut myös konfiguraation ja jakeluhallinnon osalta Työhyvinvointiohjaus tehty muutosjohtamisen osalta Saatu täytettyä puuttuvat toimet ja määritelty jokaisen toimen sisältö ja tehtävät ITIL- seurantaryhmä raportit Työhyvinvointikyselyn keskiarvo 4 Täytettyjen toimien määrä ja käydyt tavoitekeskustelut tietohallintopäällikkö

16 14 KESKUSHALLINNON TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2012 Hallinto, riskien hallinta, potilas-/sosiaaliasiamiestoiminta, viestintä, laadunhallinta Näkökulma Tavoite Tavoitetaso Mittari Vastuuhenkilöt Väestö, potilaat potilas-/sosiaaliasiamies ja asiakkaat Prosessi ja rakenteet Potilas- /sosiaaliasiamiespalvelujen kattava ja ajantasainen saatavuus Riskienhallintaan liittyvän turvallisuusportaalin kattava hyödyntäminen Luottamushenkilöhallinnon toimintaedellytysten turvaaminen (valtuusto, hallitus, kuntajohtaja neuvottelukunta) Jatkuvan laadunparantamisen varmistaminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen suunnitelmallisesti Potilas-/sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot ja palvelupyynnöt käsitellään viipymättä tavoitteena jatkovalitusten minimointi Turvallisuusportaalin palveluosiot ovat käytössä (kattavuus 100 %, nyt 70 %) ja henkilöstö saanut perehdytyksen portaalin käytöstä (kattavuus 70 %, nyt 50 %) Kokousvalmistelun ajantasaisuus/virheettömyys Laatuauditoinnin kehittämissuositusten tot. arviointi väh. 2 x vuosi Tavoitekeskustelujen toteutuminen 70 % koko Sosterissa Puhelinyhteydenottoihin vastataan heti ja henkilökohtaista tapaamista vaativat keskustelut aloitetaan väh. viikon kuluessa yhteydenotosta Jatkovalitusten määrä, % Portaalin käyttöaste, % Perehdytyksen käyttöaste, % Hyväksytyn kokousaikasuunnitelman toteutuminen (% osuus) Oikaisuvaatimusten / hallintovalitusten lkm / päätökset Lukumäärä/vuosi Toteutuneiden tavoitekeskustelujen % osuus koko henkilöstöstä turvallisuuspäällikkö sairaanhoitopiirin johtaja hallintoylihoitaja hallintoylihoitaja Kustannukset, tehokkuus ja tuottavuus Uudistuminen ja henkilöstö ISER- hankkeen piirikohtainen koordinointi/ajantasaisuus Tavoiteasetannan edellyttämä henkilöstörakenne Viestintäsuunnitelma ja ohjelman päivittäminen/ jalkauttaminen käytäntöön Piirikohtaiset ajalliset/sisällölliset tavoitteet/vastuut hoidettu ajantasaisesti Virat/toimet täytetty Suunnitelman ja ohjelman jalkauttamista koskeva henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus tiedottamisesta vastaaville toteutettu 100 % ja koko henkilöstölle eri yhteyksissä (tav.keskustelut, henkilöstöinfot) Projektissa annettujen toimeksiantojen toteuttamisaste /aikataulu/toteutuminen Kyllä/ei Viestintäsuunnitelman- ja ohjelman perehdytyksen/koulutuksen kattavuus (%) /vastuuhenkilöt Henkilöstön perehdytyksen kattavuus (%)/henkilöstö sairaanhoitopiirin johtaja sairaanhoitopiirin johtaja sairaanhoitopiirin johtaja

17 15 2 Toiminta ja talous 2.1 Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

18 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

19 Sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUT TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

20 Tukipalvelut TUKIPALVELUT TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 15 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

21 Keskushallinto KESKUSHALLINTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 26 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut yht. Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

22 Tuloslaskelmaosa SAIRAANHOITOPIIRI TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ULKOISET TUOTOT YHT Vyörytetyt nettotuotot VYÖRYTETYT TUOTOT YHT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekululut Muut hennkilösivulut Henkilöstökulut yht Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut ULKOISET KULUT YHT Vyörytetyt nettokulut VYÖRYTETYT KULUT YHT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -373 Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

23 21 Käyttötalousosassa olevat tulosalueitten ulkoiset määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelmassa päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Poistot perustuvat hyväksyttyyn poistosuunnitelmaan. Poistolaskentaan tulevien hankintojen raja on Toimintatuotot Kuntayhtymän palvelukokonaisuuden vuoden 2011 talousarvion ja 2012 talousarvion vertailussa toimintatuotot (ilman kuntalaskutusta) ovat alentuneet yhteensä 4,5 %. Aleneminen johtuu pääosin ns. ulkokuntamyynnin vähenemisestä. Kuntalaskutus jakaantuu seuraavasti Jäsenkuntatuotot TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ESH Jäsenk.korv. oma toiminta Jäsenk.korv. Ostopalvelut PTH Jäsenk.korv. oma toiminta Jäsenk.korv. Ostopalvelut SOS Jäsenk.korv. oma toiminta Jäsenk.korv. Ostopalvelut KAIKKI YHTEENSÄ Kokonaisuudessaan kuntalaskutus kasvaa 3,7 m - noin 3,3 % verrattuna talousarvioon Tilinpäätökseen 2010 verrattuna nousu on 8,8 % eli noin 9,6 m. Kuntalaskutuksen nousu johtuu merkittävältä osalta muiden kuin kuntalaskutustulojen alenemisesta n. 4,5 % (n. 1,1 m ). Tavoitteena on kuntien sopiman ja päättämän perussopimuksen mukaisesti 0-tulos. Kehys vuodelle 2012 on vuoden 2011 talousarvioon verratut muutokset sekä toimintatuottoihin että kuluihin, jotka on esitetty seuraavalla sivulla. Kuntalaskutuksen erittely on kohdassa 9.2.

24 22 KEHYSVERTAILU Kehys (vrt ta 2011) % esh pth sos tuki khall sosteri yht. toimintatuotot (ei kuntalaskutusta) 2,0-17,2 1,4 1,7 1,6 42,3-4,5 henkilöstömenot 1,5 0,5 4,3 2,9-5,3 18,2 1,0 palvelujen ostot 2,0 12,1 1,2 1,9 3,9-21,2 5,4 aineet, tarvikkeet, tavarat 0,0-0,5 3,9-4,0-5,9 6,7-0,7 muut kulut* 3,0 75,5 0,6 4,1-7,0 5,9 0,7 ulkoiset kulut 3,6 3,5 2,4-3,3 3,7 2 muut kulut kohtaan on sisällytetty myös avustukset TALOUSARVIOVERTAILU Toimintakulut Toimintatuotot (ilman kuntalaskutusta) Ta 2011 Ta 2012 Erotus % Ta 2011 Ta 2012 Erotus % Erikoissairaanhoito , , ,00 3, , , ,00-17,2 Perusterveydenhuolto , , ,00 3, , , ,00 2,8 Sosiaalipalvelut , , ,00 2, , , ,00 1,4 Tukipalvelut , , ,00-3, , , ,00 1,6 Keskushallinto , , ,00 3, , , ,00 42,3 Tuloslaskelmaosa , , ,00 2, , , ,00-4,2 Rahoitusosa Rahoitustuotot ja -kulut , ,00 0,00 0, , ,00 0,00 0,0 Tuloslaskelma- ja rahoitusosa yht , , ,00 2, , , ,00-4,2 Poistot , , ,00 3, ,00 Kaikki yhteensä , , ,00 0, , , ,00-4,2 Investointiosa , , ,00-30,2 Muutos-% TA ,00 kuntalaskutus yhteensä, josta 3, ,00 jäsenkuntakorvaukset ostopalveluista 5, ,00 jäsenkuntakorvaukset oma toiminta 3,0 1 TA ,00 kuntalaskutus yhteensä, josta ,00 jäsenkuntakorvaukset ostopalveluista ,00 jäsenkuntakorvaukset oma toiminta

25 Toiminta Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON TP TP TP TA TA KESKEISET TOIMINTALUVUT Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys * vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erikoisalojen kaikki odottajat lkm joista hoitotakuuseen kuuluvia Operatiivinen toimenpide, kaikki jonottajat kirurgiset Avohoitokäynnit (sis. päiväkirurgian asti) Päivystys Ensi Uusinta Konsultaatio *Päiystyskäynnit % kaikista käynneistä 15,6 15,6 15,7 16,9 16,2 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 4,0 4,0 4,1 4,0 4,2 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto Synnytykset Leikkaukset yhteensä Kaihileikkaukset, Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt joista vain pkl-palveluja käyttäneet

26 Perusterveydenhuolto PERUSTERVEYDENHUOLLON KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TP TP TP TA TA AVOHOITO A Terveydenhoito Terveysneuvonta (vo+nlat ym.) Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö Perhepalvelukeskus B Sairaanhoito Vastaanottotoiminta, josta yhteispäivystys Kotisairaanhoito Koulu-/opiskelijath Mielenterveystyö C. Työterveyshuolto HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Laboratorio, käynnit - Röntgen Kuntoutus Erityistyöntekijät (sos.tt kontaktit) Apuvälinelainaus VUODEOSASTOT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto

27 Sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUJEN KESKEISET TOIMINTALUVUT Koko piiri TP TP TP TA TA Palvelut kotona annettava ateriapalvelut kauppakassit turvapuhelin Käynnit A-klinikkakäynnit päiväkeskuskäynnit Hoitopäivät Pärnälän huoltokoti palveluasuminen vanhainkoti kuntoutusosasto ( saakka)

28 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Kerimäki: 45 pitkäaikaispaikkaa, 5 lyhytaikaispaikkaa Punkaharju: 13 pitkäaikaispaikkaa, 1 lyhytaikaispaikka. Savonlinna: 20 pitkäaikaispaikkaa, 2 lyhytaikaispaikkaa (Savonranta) Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten osastojen paikat Kerimäki 35 Punkaharju 24 Rantasalmi 31 Savonlinna 123 Sulkava 30 yhteensä 243 Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: Operatiivinen tulosyksikkö 77 (ml. teho-os:n 6 sairaansijaa) Konservatiivinen tulosyksikkö 56 Psykiatrian tulosyksikkö 23 Päivystyksen tulosyksikkö 10 (tarkkailuosasto) Sairaanhoidolliset tukipalvelut 0 yhteensä Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on kotihoito (= yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) niissä kunnissa, joissa vanhusten avohoito on mukana terveydenhuoltopiirissä. Palvelu on järjestetty kuntakohtaisena lähipalveluna: - Savonlinna, kolme (3) kotihoitoaluetta ja yhteensä 10 tiimiä - Punkaharju, yksi (1) alue ja kaksi (2) tiimiä - Kerimäki, yksi (1) alue ja kolme (3) tiimiä Palveluketjuun liittyy palveluasuminen, jota piirin omana toimintana on Punkaharjulla: - Toivola 14 asuntoa/ympärivuorokautinen henkilökunta - Helminauha 14 asuntoa, 23 asukaspaikkaa/ työntekijä klo Savonlinnassa - Karpalokoti 56 paikkaa/ympärivuorokautinen henkilökunta Ostopalveluna hankitaan palveluasumispaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Sopimusten mukaisesti hankittavien paikkojen määrä on Punkaharjulla 15 ja Savonlinnassa 279 eli yhteensä 294 palveluasumispaikkaa.

29 27 3 Investoinnit INVESTOINTIEN YHTEENVETO Tarvittava määräraha (veroton) TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ERIKOISSAIRAANHOITO Sopeuttamistoimet Lääkintälaitteet ja -kojeet Muut koneet ja kalusto ESH yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Lääkintälaitteet ja -kojeet Muut koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet PTH yhteensä SOSIAALIPALVELUT Muut koneet ja kalusto SOS yhteensä TUKIPALVELUT Koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet Rakennushankkeet ja perusparannukset Osakkeet ja osuudet TUKIPALV. yhteensä SOSTERI YHTEENSÄ

30 28 4 Rahoitus RAHOITUSOSA TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin + Käyttöomaisuuden myyntituotot + Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys + Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten saamisten lis/vähennys -/+ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset +/- +/ Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikaiset lainat Leasing-vastuut V talousarviossa olevaa :n lainaa ei nosteta.

31 29 5 Kuntalaskutusperusteet 5.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan 22 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla.

32 Erikoissairaanhoito Oma toiminta Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat poliklinikkakäynnit, hoitopäivät, tutkimukset, käyntikerrat, konsultaatiot ja toimenpiteet. Hoitopäivinä käytetään bruttopäiviä. Poliklinikkakäynnit ja hoitopäivät ryhmitellään erikoisaloittain vaativuustason mukaan eri hintaryhmiin, joihin sisältyvät tavanomaiset tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Röntgentutkimukset ovat erikseen kuntalaskutettavia eivätkä sisälly em. käynteihin ja hoitopäiviin. Erikseen laskutettavia ovat leikkaus- ja toimenpideosastolla tehtävät leikkaustoimenpiteet ja erikoisalojen poliklinikoilla ja muissa toimitiloissa tehtävät erikoistutkimukset / toimenpiteet, kuten tähystystutkimukset, kipsaukset, rasitustutkimukset, allergia- ja altistuskokeet, radiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset sekä laboratoriotutkimukset. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. Kalliin hoidon tasaus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymässä tasataan jäsenkuntien kesken erillisen kalliinhoidon kustannuksia. Kunnille hyvitetään potilaskohtaiset tasausrajan ylittävät kustannukset. Hyvitysten kokonaismäärä peritään asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten hyvitetyt ja veloitetut kokonaismäärät ovat samansuuruiset. Vuonna 2011 kalliin hoidon tasaus tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisena: Järjestelmällä tasataan potilaskohtaisia vuotuisia viisikymmentätuhatta (50 000) euroa ylittäviä kustannuksia. Tasaus koskee omaa toimintaa ja ostopalvelua. Tasaus koskee myös Rantasalmen kunnan suoraan Varkauden sairaalasta ostamia erikoissairaanhoidon palveluja, joiden laskutustiedot Varkauden sairaala antaa Itä- Savon sairaanhoitopiirille. Asukaslukuna käytetään 2010/2011 tilannetta Perusterveydenhuolto Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset ja eri käynnit terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotoilla tai heidän käyntinsä potilaan luona, hoitopäivät, tutkimukset, hoitokokoukset /-neuvottelut ja puhelinkontaktit. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain. Ympäristöterveydenhuollossa laskutusperusteena on asukasluku ja eläinlääkinnässä käynti, hinta on sama kullekin kunnalle.

33 31 Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Sosiaalipalvelut Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset käynnit, palvelukerrat, asumis - ja hoitopäivät, turvapuhelinten määrä. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Palvelut laskutetaan jäsenkuntahinnoilla, ellei toisin ole sovittu.

34 32 6 Henkilöstö 6.1 Sosteri 6.2 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Sosterin vakanssimäärä on 1557 (tilanne ). Näistä täytettyinä on talousarviota laadittaessa 1428 ja avoimia 129 (tilanne ). Määräaikaisia oli Sosterin palveluksessa 308 henkilöä (tilanne ). Talousarviossa 2012 on huomioitu rakenteelliset muutokset, sopeuttamistoimet, alueen palvelujen oston muutokset. Esityksiä uusista viroista / työsopimussuhteista ei ole. Lakkautettavia vakansseja on 27, joista 22:n (rekrytointiyksikön vakanssit) osalta vaikutus realisoituu sitä mukaa, kun tulosalueilta vapautuu eläköitymisen yms. kautta vakansseja ja nimikemuutoksia on esitetty 80 vakanssille. Henkilöstön koulutuksessa haasteet painottuvat edelleen prosessiajatteluun ja laadun hallintaan, riskien hallintaan sekä terveyden edistämiseen ja työhyvinvointiin. Täydennyskoulutusvelvoitteen täyttyminen edellyttää työnantajaa huolehtimaan henkilöstön osaamisen täydentämisestä. Henkilöstölle halutaan luoda enemmän mahdollisuuksia työtehtävien vaihtamiseen ja työkiertoon organisaation sisällä. Rekrytointiyksikkö lakkautetaan ja työntekijät sijoitetaan toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin eri tulosalueille. Vastaavasti niiltä tulosalueista lakkautetaan virkoja tai työsopimussuhteita luonnollisen poistuman myötä. Sijaisten palkkaamisessa on huolehdittava, että sijaisuudelle on selkeä määräaikaisuuden peruste ja olemassa oleva vakanssi takana huomioiden sen, että taustavakanssi on oltava saman ammattiryhmän sisältä. Henkilöstön lukumäärä tulosalueittain TA2012 ( ) Vakituinen henkilöstö Erikoissairaanhoito 439 Perusterveydenhuolto 384 Sosiaalipalvelut 257 Tukipalvelut 342 Keskushallinto 6 YHTEENSÄ Vakituisen henkilöstön määrä ammattiryhmittäin TA2012 ( ) Vakituinen henkilöstö Akateemiset 45 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 541 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 404 Huoltohenkilökunta 193 Lääkärit 83 Toimistohenkilökunta 148 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 14 YHTEEENSÄ 1 428

35 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012 Nimikemuutokset Lakkautettavat Perustettavat Määrä Kust.vaikutus Määrä Kust.vaikutus Määrä Kust.vaikutus Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto 1 0 Lääkärit 2 0 Yhteensä X X 2 27 X X1) Käyttösuunnitelmassa ratkaistaan vakanssien nimikemuutosten voimaantulo ajankohta X2) Lakkautettavista vakansseista (rekrytointiyksikön työntekijät) 22 vakanssilla on määrärahavaraus ( ,00 euroa),joka on kohdennettu tulosalueille ylläolevan taulukon mukaisesti. Rekrytointiyksikön lakkauttamisen vaikutus realisoituu sitä mukaa, kun tulosalueilta vapautuu eläköitymisen, määräaikaisuuden lakkaamisen ym. kautta vakansseja ja edellinen vakanssi voidaan lakkauttaa X3)Uusia vakansseja ei perusteta, vaan vakanssijärjestelyt toteutetaan nimikemuutoksin, joihin määrärahavaraus on olemassa, Nimikemuutokset toteutetaan niiltä vakansseilta, joihin määrärahavarausta ei ole 2012 talousarviossa (38 vakanssia),

36 34 Erikoissairaanhoito Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 6000 Kirurgian ja synnytysten vo2524 Lastenhoitaja (T) Sairaanhoitaja (T) Kirurgian vuodeosastohoito A Perushoitaja (T) Sairaanhoitaja(T) Päivystys ja tarkkailu 2056 apulaisosastonhoitaja sairaanhoitajahoitaja (T) Päivystys ja tarkkailu 2410 Perushoitaja(T) Sairaanhoitaja (T) Psykiatrian avohoito 2066 apulaisosastonhoitaja osastonhoitaja Psykiatrian avohoito 2067 apulosastonhoitaja osastonhoitaja Psykiatrian avohoito 2268 sairaanhoitaja (T) psykoterapeutti (T) Apuvälinekeskus laitosmies (T) huoltoteknikko (T) Ravitsemusterapia 2672 ravitsemussuunnittelija (T) ravitsemusterapeutti (T) Ravitsemusterapia 2673 ravitsemussuunnittelija (T) ravitsemusterapeutti (T) Ravitsemusterapia 8165 sairaanhoitaja(t) ravitsemusterapeutti (T) Apuvälinekeskus 8008 perushoitaja apuvälinekeskuksenhoitaja (T) Perusterveydenhuolto Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 7420 Kotisairaanhoito/SLN perushoitaja (T) sairaanhoitaja (T) Sairaankuljetus Pharju lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7260 Sairaankuljetus Pharju lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7260 Sairaankuljetus Pharju lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7260 Sairaankuljetus Pharju lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7260 Sairaankuljetus Pharju lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,hoitotaso (T) Sairaankuljetus Rsalmi lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7360 Sairaankuljetus Rsalmi lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,hoitotaso (T) Sairaankuljetus Rsalmi lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,hoitotaso (T) Sairaankuljetus Rsalmi lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7360 Sairaankuljetus Rsalmi lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7380 Vuodeos. Rantasalmi perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7380 Vuodeos. Rantasalmi perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7380 Vuodeos. Rantasalmi perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7380 Vuodeos. Rantasalmi perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7440 Mielenterveystyö/SLN perushoitaja (T) sairaanhoitaja (T) Vuodeos. 1 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7480 Vuodeos. 1 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7480 Vuodeos. 1 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7481 Vuodeos. 2 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7482 Vuodeos. 3 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7482 Vuodeos. 3 SLN 8007 perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7482 Vuodeos. 3 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7482 Vuodeos. 3 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7482 Vuodeos. 3 SLN perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 7700 Työterveyshuolto ulkoinen2818 sairaanhoitaja (T) työpsykologi (T) Neuvolatoiminta SLN sairaanhoitaja (T) terveydenhoitaja (T) Sairaankuljetus Kmäki lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7160 Sairaankuljetus Kmäki lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7160 Sairaankuljetus Kmäki lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7160 Sairaankuljetus Kmäki lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T) 7160 Sairaankuljetus Kmäki lääkintävahtimestari (T) ensihoitaja,perustaso (T)

37 35 Keskushallinto Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 9200 Keskushallinto viestintäpäällikkö (V) suunnittelija (V) Tukipalvelut Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 9001 Henkilöstötoimisto 3081 palkkasihteeri (T) henkilöstösihteeri (T) Henkilöstötoimisto kanslisti (T) toimistosihteeri (T) 9001 Henkilöstötoimisto kanslisti (T) toimistosihteeri (T) 9010 Tietohallinto ja arkistotoimi varastotyöntekijä (V) toimistosihteeri (T) 9010 Tietohallinto ja arkistotoimi johtava tietojärjestelmäsuunnittelija pääsuunnittelija (V) (V) 9010 Tietohallinto ja Arkistotoimi4228 tietojärjestelmäasiantuntijatietojärjestelmäsuunnittelija (T) Tietohallinto ja Arkistotoimi3032 tietojärjestelmäasiantuntija tietojärjestelmäsuunnittelija (T) Tietohallinto ja Arkistotoimi tietojärjestelmäasiantuntijatietojärjestelmäsuunnittelija (T) 9020 Osastonsihteerit 8310 kanslisti (T) tekstinkäsittelijä (T) 9110 Ravintokeskus SKS ravintohuoltopäällikkö (V) keittäjä (T) Siivous hoitoapulainen (T) Laitoshuoltaja (T) 9130 Siivous hoitoapulainen (T) Laitoshuoltaja (T) 9010 Tietohallinto ja arkistotoimi5104 arkistotyöntekjä (T) tietojärjestelmäsuunnittelija (T) Tietohallinto ja arkistotoimi3011 henkilöstöpäällikkö (V) tietojärjestelmäsuunnittelija (T) Sosiaalipalvelut Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 8000 Kotipalvelu/Kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8000 Kotipalvelu/Kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8000 Kotipalvelu/Kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8000 Kotipalvelu/Kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8000/8020 Kotihoidon tukipalvelut/kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8000 Kotipalvelu/Kerimäki kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8200 Kotipalvelu/SLN kodinhoitaja (T) lähihoitaja (T) 8150 Helminauha Punkaharju lähihoitaja (T) sairaanhoitaja T) Vanhainkoti Kerimäki laitoshuoltaja (T) lähihoitaja (T) Vanhainkoti Kerimäki perushoitaja (T) lähihoitaja (T) 8030 Vanhainkoti Kerimäki perushoitaja (T) lähihoitaja (T) Lääkärit Nimikemuutokset KP Perusyksikkö Vak.nro Vanha Nimike Uusi nimike Kust.vaikutus 6060 Hammas- ja suusairauksien poli Terveyskeskushammaslääkäri Erikoistuva (V) hammaslääkäri (V) 6110 Sisätautien poliklinikka ja in johtava ylilääkäri (V) ylilääkäri (V)

38 36 Lakkautettavat Pvä KP Perusyksikkö Vak.nro Nimike Kust.vaikutus Tulosalueen johto 9340 virka sosiaalijohtaja (V) Kotipalvelu Ph (Sosiaalipalvelut) toimi lähihoitaja (T) Hammashoito Sulkava toimi hammashoitaja (T) Karpalokoti Savonlinna toimi laitoshuoltaja (T) Vuodeosasto 1 Savonlinna toimi lähihoitaja (T) Rekrytointiyksiköstä siirtyneet: lähihoitaja - (6) vakanssia perushoitaja - (4) vakanssia sairaanhoitaja - (10) vakanssia kätilö - (1) vakanssi osastonhoitaja - (1) vakanssi 0,00 7 Talousarvion sitovuus Tulosaluetaso on valtuustoon nähden sitova. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa tulosalueille tulosaluekohtaiset ja hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyy vain kuntayhtymän ulkoiset menot ja tulot. Käyttötalousosa 2012 Toimintatuotot Toimintakulut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Keskushallinto ja terveyden edistäminen Tuloslaskelmaosa Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Investointiosa Yhteensä Investointien sitovuustasona on talousarvion loppusumma. Määrärahoja ei voida ylittää ilman kuntayhtymävaltuuston suostumusta.

39 37 Kuntayhtymävaltuustoon nähden sitovia suoritteita ovat tässä talousarviossa esitetyt tulosaluekohtaiset keskeiset toimintaluvut. Ns. varhe - maksujen (eläkemaksuja) kohdistaminen tehdään palkkojen mukaisessa suhteessa kustannuspaikoille. 8 Talousarviovaltuudet 8.1 Lainan ottaminen Hallintosäännön 62 :n 2 mom:n mukaan: Lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevat valtuutukset myöntää yhtymävaltuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tilapäislainan ottamiseen kuntayhtymävaltuusto päättää myöntää valtuudet sairaanhoitopiirin johtajalle enintään 15 miljoonaan euroon kuntayhtymän maksuvalmiuden sitä vaatiessa. 8.2 Luottamushenkilöiden palkkiot - kuntayhtymän toimielinten jäsenille ja puheenjohtajille maksetaan kokouspalkkiota 100 /kokous - yhtymävaltuuston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 1500 /vuosi - yhtymähallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 3000 /vuosi - yhtymähallituksen varapuheenjohtajalle maksetaan palkkiota puolet puheenjohtajan palkkion määrästä eli 1500 /vuosi - tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 1500 /vuosi - perusterveydenhuollon jaoston, sosiaalijaoston ja ympäristöterveydenhuoltojaoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 1000 /vuosi - toimielimissä, missä ei makseta vuosipalkkiota, puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna - jos varapuheenjohtaja, jolle ei makseta vuosipalkkiota, johtaa kokousta maksetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna - ansionmenetyksen enimmäismääränä maksetaan 17 / tunti luottamushenkilöiden palkkiosäännön 6 :n 3. momentin tarkoittamissa tapauksissa. - luottamushenkilöiden koulutustilaisuuksista suoritetaan luottamushenkilölle korottamaton kokouspalkkio koulutuspäivältä

40 38 Lääkinnällisten kojeiden ja laitteiden sekä koneiden ja kaluston rahoitus Poistot talousarviossa ovat noin 3,3 m, joista suurin osa kohdistuu rakennusinvestointeihin. Poistot sisältyvät palvelujen hintoihin ja toimivat poistonalaisten kohteiden rahoituksena. Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen yhteistyönä eli yhteisenä rahoitustarjouspyyntönä on suunniteltu lääkinnällisten kojeiden ja laitteiden sekä koneiden ja kaluston hankkimista leasing-rahoitteisesti. Tämä hankintatapa mahdollistaa osassa laitekantaa hankinta-arvoa pienemmän vuokrakustannuksen rahoittajan ottaessa vuokra-ajan jäännösarvon omalle vastuulleen jälkimarkkinoitavissa laitteissa. Siten hankintakohteen vuokraaminen sairaanhoitopiirille tulee edullisemmaksi kuin kohteen hankinta omaksi. Tässä talousarviossa edellä mainittujen kojeiden ja laitteiden sekä koneiden ja kaluston investointimenoista on laskettu poistot, jotka ovat eri yksiköiden talousarvioissa mukana. Edellä mainittuja investointiosassa esitettyjä lääkinnällisiä kojeita ja laitteita sekä muita koneita ja laitteita voidaan poistojen sijasta rahoittaa ERVA alueen yhteistyönä tehdyn leasing- rahoitussopimuksen puitteissa. Rahoitus voidaan myös toteuttaa kuntayhtymän erikseen päättämällä rahoituksella, mikäli rahoituksen ERVA alueen yhteinen hanke ei toteudu. Sairaanhoitopiirin hankinnat tehdään hankintavaltuuksien rajoissa. 9 Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö 9.1 Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Kuntakierrokset toteutettiin kevään 2011 aikana. Elo- syyskuun aikana käytiin kunnittain neuvottelut perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sisällöstä ja kehittämisestä. Näiden neuvottelujen tulokset on huomioitu talousarviossa ja suunnitelmassa.

41 Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus ERIKOISSAIRAANHOITO TALOUSARVIO 2012 TA 2012 TA M-% M-% TP 2008 TP 2009 TP 2010 keskiarvo % Enonkoski , ,6 11,1 Kerimäki , ,6 8,2 Parikkala Punkaharju , ,5 3,7 Rantasalmi , ,7 10,6 Savonlinna , ,6 7,5 Sulkava , ,8 6,2 Yhteensä , ,8 7,6 Savonlinnan kuntalaskutukseen sisältyy Savonrannan erikoissairaanhoito. Parikkala ei ole mukana keskiarvoa laskettaessa.

42 40 PERUSTERVEYDENHUOLTO TALOUSARVIO 2012 TA 2012 TA 2011 M-% M-% TP 2008 TP 2009 TP Enonkoski ,4 38,7 Kerimäki ,6 13,9 Punkaharju ,3 7,1 Rantasalmi ,7 22,2 Savonlinna ,5 10,2 Sulkava ,3 28,8 Yhteensä ,94 13,9 Savonlinnan kuntalaskutukseen sisältyy Savonrannan perusterveydenhuolto.

43 41 SOSIAALIPALVELUT TALOUSARVIO 2012 Jäsenkuntalaskutus TA 2012 TA 2011 M-% M-% TP 2008 TP 2009 TP Enonkoski Kerimäki ,5 4,8 Punkaharju ,2-0,2 Rantasalmi Savonlinna ,2 5,3 Sulkava Yhteensä ,6 4,5 Omaishoidontuki TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kerimäki Punkaharju Savonlinna Yhteensä

44 42 SAIRAANHOITOPIIRI TALOUSARVIO 2012 ERIKOISSAIRAANHOITO PERUSTERVEYDENHUOLTO SOSIAALIPALVELUT Jäsenkuntalaskutus TA 2012 TA 2011 M-% M-% TP 2008 TP 2009 TP Enonkoski ,6 18,3 Kerimäki ,6 9,1 Parikkala Punkaharju ,0 3,9 Rantasalmi ,1 14,8 Savonlinna ,1 7,7 Sulkava ,3 15,5 Yhteensä ,28 8,8 Omaishoidontuki TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kerimäki Punkaharju Savonlinna Yhteensä

45 Projektit ja hankkeet Budjetoitava meno Budjetoitava tulo Netto Nimi/Kustannuspaikka KP TA 2012 ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA SAAVAT PROJEKTIT PROXIT SARA -SÄHKÖISEN ASIOINNIN RATK. (KEKSI) ISER KANERVA KANTA-PALVELULIITTYM.HANK. eresepti ja earkisto OMARAHOITTEISET HANKKEET DOKUMENTTIEN HALLINTA EFFICA VERSIO 4.1 VAIHTO ERVA-YHTEISTYÖPROJ. INTRA- JA INTERNETPÄIV NUORTEN ASUMISPALVELUYKSIKKÖ Nettokustannus TA 2012 Ulkopuolista rahoitusta saavat Projektit Omarahoitteiset hankkeet SOSTERI YHTEENSÄ

46 Väestö V vuotta ja sitä vanhempien osuus kussakin kunnassa on 30 % tai pienempi (Sulkava 30 % ja Savonlinna 23 %). Vuonna 2020 kyseinen osuus on jo kaikissa kunnissa yli 30 % ( Savonlinna 31%, Sulkava 38,5%) ja v ,9 %:n (Savonlinna) ja 43,4 %:n (Sulkava) välillä. (Väestöstä ei ole ollut saatavissa uudempaa tilastoa talousarviovalmisteluun syyskuussa 2011)