KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAN JA VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAN JA VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET STRATEGIA Kuntayhtymän strategia on kuntayhtymän talousarviokirjan ensimmäinen luku. Strategia laaditaan Sosterin keskeisiin, päätettyihin prosesseihin perustuvana, palvelut ja tuotanto prosesseina organisoituina ja johdettuina. Strategiassa huomioidaan oman toiminnan lisäksi valmistautuminen sote - uudistukseen. OHJEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Talouden säästötarve on edelleen olemassa v. 2017, mutta nyt poikkeavassa tilanteessa säästöjä tavoitellaan sisäisin tehostamistoimin, työhyvinvointiin liittyvällä Tystra hankkeella sekä strategiaan liittyvällä prosessijohtamisella ja prosessien kehittämisellä sekä virtaustehokkuuden, hoidon ja palveluiden saatavuuden parantamisella. 1 Taustaa Piirin jäsenkuntien kuntayhtymän tehtäväksi siirtämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat seuraavat: Savonlinna Sosiaalipalvelut vanhustenhuollon osalta sekä A-klinikka ja sosiaalityöntekijäpalvelut Perusterveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto Enonkoski Perusterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kokonaisuudessaan Sulkava ja Rantasalmi Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä erillisellä sopimuksella Erikoissairaanhoito on lakisääteisenä tehtävänä em. kunnille.

2 2 Puumala ja Juva hankkivat Sosterista ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina. 2 Vuoden 2017 talousarvion laadinta ja suunnitelma vv Talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjana on vuoden 2016 talousarvion taso seuraavin tarkennuksin: Palvelutuotanto sopeutetaan sote normiston puitteisiin (päivystys- ja keskittämisasetukset yms.), joiden huomioiminen voi aiheuttaa myös erikseen todettavan lisämenon. Huomioidaan ERVA - tasoiset sopimukset erikoissairaanhoidossa sekä järjestämissopimus. Valmistelussa on kuitenkin huomioitava ns. hoitotakuuvaatimukset sekä kuntalaisten subjektiiviset oikeudet hoitoon. Säästöjä haetaan omasta toiminnasta palvelutasotavoitteiden puitteissa. Etelä-Savon maakuntasoten suunnittelu alkaa elokuussa 2016 ja sillä voi olla vaikutusta myös vuoden 2017 tapahtumiin Sosterissa. Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista on määrätty kuntasopimuksissa seuraavalla tavalla: Palvelujen sisältö Kuntakohtaisessa palvelusopimuksessa sovitaan perussopimuksen 2 2 momentin mukaisesti, a) mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa kullekin kunnalle, ja b) mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina (palvelukortti). Lähipalveluilla tarkoitetaan yksittäisen kunnan tai kunnan osa-alueella paikallisille asukkaille tuotettavaa palvelua. Alueellisilla palveluilla tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua. Keskitetyllä palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka tuotetaan keskitetysti koko kuntayhtymän alueelle.

3 3 Kuntakohtaisen palvelusopimuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille kustannustehokkaat, vaikuttavat, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntakohtainen palvelusopimus sovitetaan yhteen jäsenkunnan hyvinvointisuunnitelmien ja niissä asetettujen tavoitteiden kanssa. - Vähimmäistavoitteena on ylläpitää valtakunnallisesti hyväksytty palvelutaso. Enonkosken ja Savonlinnan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on tuotettu lähipalvelujen osalta kuntakohtaisuusperiaatteella. Kumpikin kunta on määritellyt kuntakohtaiset kustannuspaikat, jotka samalla määrittävät ko. palvelun kuntakohtaiseksi. Tämän vuoksi myös kaikki toiminnan tuotot ja kulut ovat kustannuspaikkakohtaisia. Talousarvio laaditaan tämän periaatteen mukaisesti. Sulkavan ja Rantasalmen aiemmin Sosterilla olleiden palvelujen irrottautumisen vaikutukset huomioidaan. Yhteisten ja keskitettyjen palvelujen kustannuspaikkojen talouden suunnittelussa noudatetaan samaa periaatetta kaikki toiminnan tuotot ja kulut kohdistetaan asianomaiselle kustannuspaikalle. Erikoissairaanhoito toteutetaan ko. lain vaatimusten mukaisesti. 3 Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Toiminnan rajoitukset / osastojen / poliklinikoiden sulut loma- ja arkipyhien aikana huomioitava talousarviossa siten, että niiden vaikutus näkyy rahaja toimintaluvuissa sekä niiden ajankohdat ja kestot on määritelty. 4 Henkilöstö, sen joustava käyttö ja sijaistyövoiman käyttö Henkilöstösuunnittelun lähtökohta vuodelle 2017 sekä vuosille 2018 (ja 2019) on ns. sisäinen kattavuus. Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyt tulee toteuttaa noudattaen tulosalueen sisäisiä tai tulosalueiden keskinäisiä vakanssien siirtoja. Avoimiin vakansseihin ei tehdä määrärahavarausta, ellei ole perusteltua syytä odottaa viran tai työsuhteen täyttyvän talousarviovuoden aikana. Avoimista vakansseista selvitetään, missä niistä on työn teettämisen tarve ja mitkä on tavoitteena täyttää talousarviovuoden aikana. Vakanssien täytössä noudatetaan ensisijaisesti sisäisiä järjestelyjä.

4 Koko organisaatiotasolla tarkistetaan määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Erityisesti lyhyiden määräaikaisten palvelussuhteiden (1-3 päivää) käyttö minimoidaan kaikissa yksiköissä ja toiminnoissa. Lomakausien toiminnalliset rajoitukset tai sulut ja sulkujen sekä rajoitusten aikainen toiminnan edellyttämä henkilöstötarve suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä ylihoitajien/esimiesten ja yksiköiden toiminnasta vastaavien johtajien tai ylilääkäreiden kanssa. Vuosilomat suunnitellaan ja jaksotetaan koko lomakaudelle. Toiminnan rajoitusten toteuttamiseksi ja sijaismäärän minimoimiseksi työnantaja määrää ja jaksottaa koko henkilökunnan vuosilomat (KVTES:n 4 luvun 7 ). Hoitohenkilökunnan poissaolojen sijaistukset hoidetaan ensisijaisesti varahenkilöyksikön vakituisen henkilöstön turvin sekä hyödyntämällä henkilöstön joustavaa käyttöä, jota tulee entisestään lisätä Palkkojen mahdollinen nousu kompensoidaan toiminnan järjestelyillä ja valtakunnallinen taso huomioidaan kullakin kustannuspaikalla vakinaisten palkoissa. Näin toteutettuna palkkasumma ei nouse. Sosiaalivakuutusmaksuihin ei odoteta suuria muutoksia. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen lomarahoihin arvioidaan olevan n. 1 m. 4 5 Koko toiminnan rahoituskehys Talousarvio laaditaan pohjautuen soveltuvin osin vuoden 2016 talousarvioon. Ulkoiset tuotot - kuntalaskutus erikseen mainittuna - ja kulut tulosalueittain ovat vuoden 2016 talousarviossa seuraavat:

5 5 Tämä kehys sitoo erikoissairaanhoitoa ja tukipalveluita. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa se sitoo yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluita. Kuntakohtaisissa lähipalveluissa kehys on periaatteessa sama, mutta näissä palveluissa jäsenkuntien päättämät palvelujen laajuus ja sisältö (kuntasopimukset) ratkaisevat kuntakohtaisen kehyksen tason. Enonkosken sosiaalipalvelujen muutoksen osalta huomioidaan koko vuosi Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava kuntien kiinteistöjen vuokrasopimusten ja kiinteistöön liittyvien kulujen vaikutukset kustannuksissa ja niiden kohdistamisessa. 6 Investoinnit ja niiden rahoitus

6 6 Investoinnit tarkistetaan valtuuston hyväksymän vuosien suunnitelman pohjalta. Investointisuunnitelma laadintaan vuosille Investointi on kuvattava ja sen välttämättömyys sekä takaisinmaksuvaikutus arvioidaan. Lääkinnällisten koje- ja laiteinvestointien rahoitus järjestetään vv aikana osittain leasing-rahoituksella tai vastaavalla tavalla, joten myös ne jäävät varsinaisten investointien ulkopuolelle. Rahoituksen valintakriteerinä pidetään lääkinnällisen kojeen tai laitteen poistoaikaa ja käyttöikää. Pitkä poistoaika tarkoittaa pääsääntöisesti suoraa maksua. Kuitenkin > maksavat kojeet ja laitteet tulee esittää investointilomakkeella. Investoinnit sopeutetaan muutoin enintään poistojen määrään. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa investointien tarve tarkastellaan myös portaattoman hoitomallin toteutus huomioiden. 7 Muut menot Sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa kehystä arvioidaan v toteutuneen kehityksen valossa pyrkien kuitenkin vaikuttamaan hintojen vertailulla palvelujen ostopaikan valintaan. Erityinen huomio on syytä kiinnittää palvelujen ostoissa sairaanhoidollisten palvelujen hankintaan (kontra oma tuotanto) sekä lääkäreiden ja muun henkilökunnan rekrytointiin. Aineet, tarvikkeet, tavarat ja kalusto ovat kokonaisuutena vuoden 2016 talousarvion tasolla varsinaista määrärahojen korotustarvetta ei arvioida olevan. 8 Toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuva seuranta Ennalta arvaamatta tapahtuvat toiminnan muutokset talousarviovuoden aikana voivat aiheuttaa tarvetta tarkastella myös talouden arvioita uudelleen. Tämä edellyttää toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa muutoksista johtuvaa reagointia. 9 Projektit / hankkeet Projektien / hankkeiden aloitusta ylipäätään on syytä harkita tarkkaan. Projektit, jotka suunnitellaan aloitettavan v. 2017:

7 7 kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan. Projektit, jotka on aloitettu ennen vuotta 2016 ja jotka jatkuvat kaudella : kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan. Talousarvioon esitettävät projektirahat esitetään kokonaisuutena, joka sisältää henkilöstömenot sivukuluineen ja muut menot sekä tulopuolella arvioidun valtionosuuden tai muun rahoituksen. Kunkin projektin / hankkeen tuotot ja kulut kirjataan asianomaiselle kustannuspaikalle. Talousarvioon suunniteltujen projektien tulee sisältyä kehykseen. Projektilla pitää olla nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on raportoida projektin eteneminen ja sen lopputulos. Sama henkilö vastaa myös projektin loppuselvityksestä rahoittajille. Projektien ja hankkeiden esittämisessä tulee olla hyvin kriittinen. Jos projekteja tai hankkeita esitetään aloitettavaksi, on varmistettava niiden kesto, todelliset ja käyttöönotettavat positiiviset talous- ja toimintavaikutukset sekä kustannukset suhteessa edellä mainittuun. 10 Talousarviorakenne Talousarviorakenne muutetaan vastaamaan Sosterin palvelutuotannossa vuodeksi 2017 suunniteltuja muutoksia. Kuntayhtymävaltuustoon nähden ovat sitovia tulosalueittaiset ulkoiset menomäärärahat, - tuloarviot ja määrätavoitteet. Tulosalueet määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymähallitus vahvistaa käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. 11 Kuntalaskutus Perussopimuksen 22 sisältää kuntalaskutusta koskevat määräykset: Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

8 Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla

9 9 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen hinnasta on lisäksi seuraava määräys kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa: Aikataulu 3 Palvelujen hinta ja määräytymisperusteet Kuntayhtymä hinnoittelee palvelunsa perussopimuksen 22 :n mukaisesti. Palvelujen hintojen perusteena olevien tekijöiden merkittävästi muuttuessa kuntayhtymän on neuvoteltava hintojen tarkistamisesta perussopimuksen 22 8 momentin mukaisesti. Neuvottelu käydään keskitetyistä palveluista kaikkien kuntien kanssa ja alueellisista tai lähipalveluista niiden kuntien kanssa, joita muutostarve koskee. Hintojen korotus kesken talousarviovuoden edellyttää asianomaisen jäsenkunnan suostumusta. Kuntayhtymä päättää asiakkailta perittävät maksut ja taksat (samanlaisista palveluista samansuuruiset maksut). - Noudatetaan ohjeellisena kuntayhtymähallituksen vahvistamaa talousarvion / taloussuunnitelman valmisteluaikataulua (liite). Aikataulua voidaan joutua tarkistamaan muuttuvissa olosuhteissa. Tarkistaminen valtuutetaan taloustoimistolle KUNTAYHTYMÄHALLITUS

10 10

11 11