Motto: Maailman rakenteesta. Käsitykseni ontologiasta. Mieli ruumis -ongelma. Sosiaalinen aspekti. Kielitieteeni metodiikasta

Transkriptio

1 Alustus kurssille SVKS117 Kielten tutkimusmenetelmät, Kielitieteeni metodiikasta Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos Motto: "If I have not seen as far as others, it is because giants were standing on my shoulders." - Hal Abelson 1 2 Maailman rakenteesta Käsitykseni ontologiasta Popper, Karl R. ([1963]1995). Arvauksia ja kumoamisia [engl. Conjectures and refutations]. Tampere: Gaudeamus. Maailma 1: fyysinen maailma Maailma 2: yksilön mentaalinen maailma Maailma 3: mentaalisen toiminnan tuotteiden maailma! kieli maailmojen (2 ja 3) rajapintana 3 4 Mieli ruumis -ongelma "Mikä on 'mentaalisten prosessien' (esim. tuntemusten, ajattelun, itsetietoisuuden) suhde 'materiaan' ja konkreettiseen aivojen toimintaan?"! interaktionalismi (vs. epifenomenalismi, reduktionismi, parallelismi) Sosiaalinen aspekti Keller, Rudi ([1990]1994). On language change. The invisible hand in language. London: Routledge. "Kieli on kolmannen tyypin ilmiö" (engl. a phenomenon of the third kind) 5 6

2 Makrotaso emergenssi (de)mergenssi Mikrotaso Filosofisia tutkimuksia Wittgenstein, Ludwig ([1953]1967). Philosophical investigations [PI]. Third edition. Oxford: Basil Blackwell. PI 23 "...speaking of language is part of an activity, or of a form of life." PI II 226 "What has to be accepted, the given, is -- so one could say -- forms of life. PI 43 "For a large class of cases -- though not for all -- in which we employ the word "meaning" it can be defined thus: the meaning of a word is its use in the language." 7 8 Tutkimuskohteeni olemuksesta De Saussure, Ferdinand ([1916]1983). Course in general linguistics [ransk. Cours de linguistique générale, CLG]. [Edited by C. Bally & A. Sechehaye with the collaboration of A. Riedlinger.] Translated and annotated by R. Harris. London: Duckworth. CLG 25: "Linguistic structure is only one part of language, even though it is an essential part. The structure of a language is a social product of our language faculty. At the same time, it is also a body of necessary conventions adopted by society to enable members of society to use their language faculty." Antimodulaarisuus "...gestures are an integral part of language as much as are words, phrases, and sentences -- gesture and language are one system" (McNeill1992: 2 [McNeil, David (1992). Hand and mind. What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press].)!Kielijärjestelmän normatiivinen luonne (vrt. myös Wittgenstein: language as rule-guided activity/rule following) 9 10 Kielen olomuodot F. Karlsson: "Kielellä on... fyysinen olomuoto (puhunnokset, viitonnokset, tekstit...) mentaalinen olomuoto (representaatiot ym.) ja sosiaalinen olomuoto." Sananen tieteenperinteistä, teorioista ja viitekehyksistä 11 12

3 "Symbioosi" Ontologinen käsitys tieteenperinne & teoria & viitekehys Esimerkiksi: positivistinen kielitiede keskittyi vain kielen fysikaalisen olomuodon induktiiviseen kuvaukseen. kognitiivinen kielioppi keskittyy kielen mentaalisen olomuodon tarkasteluun funktionaaliset suuntaukset lähestyvät kieltä sen sosiaalisesta olomuodosta käsin. Formalismi "In Chomsky's rationalist view on language, language is an inborn mental capacity that is independent of other cognitive faculties. That is, his approach subsumes both nativism and mentalism as well-as domain specifity. Accordingly, the subject matter of investigation of a generative linguist is the abstract linguistic knowledge, i.e. competence..." (Penke & Rosenbach 2004: 494 [Penke, Martina & Rosenbach, Anette (2004). What counts as evidence in linguistics. Studies in language 28:3 (2004), ].) Funktionalismi Most functional theories agree that language is a system of communicative social action, and that grammatical structure can only be understood with reference to its semantic and communicative functions (cf. Van Valin & LaPolla 1997: 13 [Van Valin, R. D. & LaPolla, R. J. (1997). Syntax. Structure, Meaning and Function. Cambridge: Cambridge University Press.]). Basic Linguistic Theory "The theoretical framework for my discussion is Basic Linguistic Theory (following Dixon), the framework widely used by linguists to describe and compare different languages and language-specific views." "Symbioosi 2" Kohti kielitieteeni metodiikkaa Ontologinen käsitys kielestä sekä tieteenperinne, teoria ja viitekehys vaikuttavat laajassa mittakaavassa siihen, millaisilla metodeilla kieltä tutkitaan. Vaikutus on nähtävissä myös toiseen suuntaan, eli metodiikka ylläpitää tieteenperinnettä, teoriaa ja viitekehystä sekä ontologista käsitystä

4 Esimerkiksi: Formalismi vs. funktionalismi Formalisteilla on metodisessa keskiössä intuitio/introspektio Funktionalisteilla on metodisessa keskiössä erilaiset observaatiomenetelmät (myös monimenetelmäisyys) Tietämyksenhankintamenetelmät Formalistit! hypoteettis-deduktiivinen menetelmä eli teoriakeskeinen (so. ideaalisesti teorian falsifikointiin pyrkivä) tiedonhankintamenetelmä (teoria > hypoteesi > testaus > teoria) Funktionalistit! induktiivinen menetelmä eli datakeskeinen (so. ideaalisesti teorianmuodostukseen pyrkivä) tiedonhankintamenetelmä (data > observointi > analyysi > yleistäminen/tulkinta [hypoteesi!] > laki > teoria) Kielitieteellisen tutkimuksen paradoksi & metodinen lähtökohta Kielitieteellisen tutkimukseni kohde on ensisijaisesti kielen järjestelmä ja siellä vaikuttavat säännönmukaisuudet. Järjestelmää voidaan kuitenkin tutkia vain konkreettisten ilmausten kautta. (vrt. Karlsson, F. 1994: Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino.) Kielitieteen metodiikkaa Aineiston hankinta Lingvistisen aineiston neljä pääkeruumenetelmää (F. Karlsson): Havainnointi (suora vs. epäsuora; havainnoijan paradoksi; korpus; poiminta) Intuitio (tätä tulisi käyttää verifioitaessa muilla menetelmillä kerättyä aineistoa; clear cases) Elisitaatio (kuuluu haastattelumenetelmiin) Kokeelliset menetelmät (neurolingvistiikka, psykolingvistiikka, fonetiikka) Muita menetelmiä Muita (ennen kaikkea) aineiston käsittely- ym. menetelmiä (F. Karlsson): Supplementary methods for data formation (transcription systems, principles for corpus composition, sampling, informant selection and interviewing, questionnaires) Methods for linguistic analysis (theory dependent interpretation, classification, generalization, theory construction) Quantitative methods (applied to interpreted data) Modelling (formalization, computational) and other methods for expressing the results (charts, schemes etc.) Computerized tools (e.g. WALS) and library resources

5 Datan luokkia Data on various levels of abstraction (F. Karlsson): theoretically analyzed data perhaps numerically collapsed data data analyzed in classes interpreted data raw data ('reality') Adekvaattisuudesta Chomsky (1965): Observational adequacy Descriptional adequacy Explanatory adequacy Sudenkuoppa "The underlying theoretical framework constrains the way the researcher will look at the data" (Penke & Rosenbach 2004: 505). Types of evidence Types of empirical data/evidence (Penke & Rosenbach 2004): Data is used either qualitatively (positive and negative evidence for the existence of X) or quantitatively (how much of X exists) Data reflects language knowledge either directly (corpus data and grammaticality judgements can be considered as direct evidence) or indirectly (e.g. tests) Data is either spontaneous (i.e. naturally produced speech and text; positive evidence) or elicited (involves informants; what is possible in a language) Evidenssin lajit 2 Empiirisen evidenssin lajit lingvistiikassa (F. Karlsson): Puhunnokset, viitonnokset, tekstit (Intuitiopohjaiset) arvostelmat; introspektio, elisitointi Virheet ("terveiden tekemät"); lapsukset, anakoluutit Häiriöt (myötäsyntyiset tmv.) Psykolingvististen kokeiden tulokset Aivojen kuvantaminen Kielenmuutokset Lapsen kielenomaksuminen & vieraan kielen omaksumi(nen/-sen ongelmat) Tietokonemallinnukset? 29