Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus. Asianajajatutkimus"

Transkriptio

1 Asianajajatutkimus Asianajajatutkimus Asianajajatutkimus

2 2

3 Suomen Asianajajaliiton julkaisuja 2012 Teksti: Janne Laukkanen Elina Järvenpää 3

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Asianajajakunnan rakenne Asianajotoimistojen talous Asianajotoimistojen kilpailutilanne ja markkinointitoimenpiteet Kilpailutilanne Markkinointi Asianajajien ansiotaso ja veloitusperusteet Vuosiansiot Vuosilaskutus Toimeksiantojen ja laskutuksen jakautuminen eri oikeudenaloittain Tuntihinnat ja laskutusperusteet Laskutettava työaika ja työajan jakautuminen Työtyytyväisyys, työn sisältö ja uravalinta Työaika ja vapaa-ajalla työstä irtautuminen Tyytyväisyys ansiotasoon Työn imu ja eri tekijöiden merkityksellisyys työelämässä Työn kuormittavuus Uravalintaan vaikuttaneet tekijät ja työtehtävien vaihtaminen Eläköityminen Asianajajien näkemykset tuomioistuinlaitoksesta ja oikeudellisten palveluiden saatavuudesta Oikeusapupalkkioita koskevat käytännöt eri oikeusasteissa Tuomioistuinpaikkojen keskittäminen Tuomareiden erikoistuminen ja ammattitaito Jatkokäsittelylupamenettely Oikeudellisten palveluiden saatavuus maakunnissa

5 1. Johdanto Asianajajatutkimus kartoittaa viiden vuoden välein laajasti toimialan näkymiä. Koko asianajajakunnalle suunnattu kyselytutkimus on luotettavin ja käytännössä ainoa keino saada laajasti tietoa esimerkiksi alalla hoidettavien toimeksiantojen luonteesta, työmäärän jakautumisesta, asianajajien ansiotasosta ja heidän työviihtyvyydestään. Nyt toteutettu kyselytutkimus on järjestyksessään jo yhdeksäs. Aiemmat vastaavat tutkimukset on tehty vuosina 1971, 1976, 1980, 1987, 1993, 1997, 2002 ja Tutkimusraportin tulokset perustuvat touko-kesäkuussa 2012 kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 651 asianajajaa. Vastausprosentti on 35. Vastaaminen tapahtui anonyymisti kunkin vastaajan sähköpostitse saaman nettilinkin kautta. Kyselyaineiston kerääminen ja analysointi tehtiin Webropol-ohjelman avulla. Vastaajien ohjelmaan tallentamia sähköisiä vastauslomakkeita ei voida yhdistää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyvastausten lisäksi tutkimusraportissa on hyödynnetty Asianajajaliiton jäsenrekisteriä, josta saa tietoja esimerkiksi jäsenistön ikä- ja sukupuolijakaumasta ja alueellisesta sijoittumisesta. Kyselyvastauksia on näin voitu verrata koko jäsenistöstä koottuihin rekisteritietoihin. Asianajajakunnan rakenteen lisäksi tutkimuksessa käsitellään muun muassa asianajotoimistojen taloutta, kilpailutilannetta ja markkinointia. Niin ikään kerrotaan asianajajien tulotasosta ja toimeksiantojen velvoitusperusteista. Raportissa esitellään myös asianajajien toimeksiantojen jakautumista oikeudenaloittain. Lopuksi käsitellään asianajajien näkemyksiä oikeudenhoidosta ja oikeudellisten palveluiden saatavuudesta. Kyselyssä oli aiempia tutkimuksia laajempi työtyytyväisyyttä ja työelämäkokemuksia kartoittava osio. Tältä osin tulokset esitellään viiden aineistosta poimitun jäsenistöryhmän avulla. Asianajoalalla työskentelevien toimintaympäristöissä on suuria eroja sen mukaan, minkä tyyppisiä toimeksiantoja asianajajat hoitavat, missä toimisto sijaitsee ja minkä kokoinen toimisto on. Nämä taustamuuttujat vaikuttavat osaltaan myös siihen, miten henkilöt suhtautuvat työhönsä ja millaisia ominaisuuksia he pitävät työssään tärkeinä. Aineistosta poimitut esimerkkiryhmät ja niiden vertailu edesauttaa eroavaisuuksien hahmottamista. Asianajajaliitto on toistuvasti esittänyt huolensa siitä, miten oikeudelliset palvelut turvataan koko Suomen laajuisesti tilanteessa, jossa julkista oikeudellista palveluverkostoa supistetaan ja jossa etenkin maakunnissa toimiva asianajajakunta ikääntyy. Osaltaan raportin tavoitteena on eritellä tekijöitä, jotka voivat lähivuosina vaikuttaa heikentävästi oikeudellisten palveluiden saatavuuteen maakunnissa, ja toisaalta tuoda esille tekijöitä, jotka huomioimalla palveluverkoston säilymistä voitaisiin tukea. Tähän keskitytään erityisesti raportin viimeisessä luvussa. Asianajajille tehdyn kyselyn tuloksia raportoidaan tämän yhteenvedon lisäksi Asianajajaliiton Advokaatti-lehden numeroissa

6 2. Asianajajakunnan rakenne Suomen Asianajajaliitossa on hieman vajaat jäsentä. Asianajajien määrä on viime vuosina noussut noin 1 2 prosentin vuosivauhtia. Asianajajia oli kyselyn toteuttamishetkellä (toukokuu 2012). Jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa ja sen ennakoidaan ylittävän jäsenen rajapyykin vuoden 2013 aikana. Jäsenluku vaihtelee vuoden mittaan siten, että eroamisten ja erottamisten myötä jäsenmäärä voi hetkellisesti laskea noustakseen taas uusien jäseneksi hyväksymisten kautta. Käytännössä asianajajien määrä päivittyy kuukausittain, kun liiton hallitus kokouksissaan hyväksyy uusia asianajajia ja vastaavasti vahvistaa asianajajilta tulleet eroilmoitukset. Asianajajatutkimusta toteutettaessa yksilöllinen sähköpostiosoite oli tiedossa asianajajan osalta. Kysely rajattiin joukkoon, joka oli ilmoittanut henkilökohtaiset sähköpostitietonsa Asianajajaliitolle. Kyselyyn vastasi 651 asianajajaa. Tämä on 35 prosenttia sähköpostikyselyn vastaanottajista ja 34 prosenttia koko asianajajakunnasta. Kyselyyn vastanneiden asianajajien joukko vastaa erittäin hyvin Asianajajaliiton jäsenrekisterin tietoja suomalaisen asianajajakunnan rakenteesta. Asianajajista 26 prosenttia on naisia. Kyselyyn vastanneista naisten osuus on 27 prosenttia. Asianajajaliitolla on kaksitoista alueellista paikallisosastoa. Toukokuussa 2012 jäsenistöstä 56 prosenttia kuului Helsingin Asianajajayhdistykseen, joka kattaa käytännössä entisen Uudenmaan läänin alueen (Kaavio 1). Tältä alueelta tulleiden vastausten määrä kaikista Asianajajatutkimuksen vastauksista on 53 prosenttia (Kaavio 2). Vastaavasti myös muista paikallisosastoista tulleiden vastausten suhteellinen osuus vastaa lähes täysin kunkin osaston suhteellista osuutta koko asianajajakunnasta (Kaavio 2). Kaavio 1. Asianajajien jakautuminen paikallisosastoittain (N=1922, toukokuu 2012, Asianajajaliiton jäsenrekisteri) Mikkeli 1 % Keski-Suomi Päijät- Häme Kymi Satakunta Vaasa 4 % Itä-Suomi 4 % Häme 8 % Turku 9 % Oulu 6 % Lappi Helsinki 56 % 6

7 Kaavio 2. Tutkimukseen vastanneiden jakautuminen paikallisosastoittain (N=651) Itä-Suomi Vaasa Keski-Suomi Oulu 6 % Lappi Mikkeli Päijät-Häme Kymi Helsinki 5 Häme Satakunta Turku 9 % Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia on osakkaana asianajotoimistossa, kun koko jäsenistöstä vastaava osuus on 68 prosenttia. Työsuhteisina asianajajina vastaajista työskentelee noin neljännes; jäsenistöstä osuus on samansuuruinen. Sekä kyselyn vastaajista että koko asianajajakunnasta julkisten oikeusavustajien osuus on kuusi prosenttia. Asianajotoimistot ovat keskimäärin hyvin pieniä. Toimistoista 78 prosenttia on 1 2 asianajajan (tai asianajajan ja lakimiehen) toimistoja. Näissä toimistoissa työskentelee noin 36 prosenttia asianajajista. Tutkimuksen vastaajista näissä yhden tai kahden asianajajan toimistoissa työskenteleviä on 39 prosenttia. Asianajajaliiton jäsenrekisterin mukaan asianajajista 23 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Vastaajista heitä on 24 prosenttia vuotiaita on 57 prosenttia. Myös kyselyssä heidän osuutensa on 57 prosenttia. Yli 60-vuotiaita asianajajia on 20 prosenttia; kyselyyn vastanneista heidän osuutensa on 19 prosenttia. 3. Asianajotoimistojen talous Asianajotoimistojen talouteen, kilpailutilanteeseen ja markkinointitoimenpiteisiin (raportin alaluvut 3 ja 4) koskeviin kysymyksiin pyydettiin vastauksia vain toimistojen vetovastuussa olevilta. Käytännössä tällä tarkoitettiin yhden asianajajan toimistojen ainoita osakkaita tai isompien toimistojen toimitusjohtajia tai toimitusjohtajan roolin kaltaisessa asemassa olevia. Heitä oli vastaajien joukossa kaikkiaan

8 Toimialalle on jo aiempien asianajajatutkimusten perusteella ollut tyypillistä asianajajien tulotason ja toimistojen taloudellisten tunnuslukujen erittäin suuret vaihtelut. Tämä ero on korostunut etenkin parinkymmenen viime vuoden aikana, kun varsinkin pääkaupunkiseudulla osa toimistoista on kasvanut erittäin vauhdikkaasti. Toisaalta maakunnissa ja varsinkin pienissä asutuskeskuksissa toimistojen koot ovat pysyneet pieninä. Tyypillisessä maakuntatoimistossa työskentelee 1 2 asianajajaa/lakimiestä. Kymmenen prosenttia vastaajista ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon jäävän alle euron. Vastaavasti kymmenen prosenttia ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon ylittävän euroa. Liikevaihtoja on tarkasteltu erikseen pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), asukkaan kaupungeissa ja edellä mainittuja pienemmillä paikkakunnilla. Pienillä, alle asukkaan paikkakunnilla 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa toimistonsa liikevaihdon jäävän alle euroon ja 12 prosenttia kertoo sen olevan alle euroa. Pääkaupunkiseudun vastaajista 62 prosenttia raportoi toimistonsa liikevaihdon ylittävän euroa; 16 prosenttia ilmoittaa liikevaihdon ylittävän euroa. (Kaavio 3.) Kaavio 3. Asianajotoimiston liikevaihto alle euroa euroa euroa % 2 26 % 28 % 2 Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) euroa 24 % asukkaan kaupungit (N=82) euroa 8 % 14 % 1 2 Muu Suomi (N=110) yli euroa 1 11 % 16 %

9 Kaavio 4. Toimiston kulujen osuus liikevaihdosta 1 (alueittain ja toimiston koon mukaan) Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan kaupungit (N=82) Alle asukkaan paikkakunnat (N=110) Keskiarvo 49 % 5 51 % 44 % Mediaani 5 54 % asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=224) 3 5 asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=50) Yli 5 asianajajan/ lakimiehen toimisto (N=30) Keskiarvo 48 % 54 % 5 Mediaani 49 % 5 56 % Liikevaihdon kasvuennusteet vastaavat vuoden 2007 Asianajajatutkimuksen tuloksia. Vastaajista vain viisi prosenttia uskoo liikevaihdon kasvavan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuoden 2007 Asianajajatutkimuksessa vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Lisäksi 37 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon kasvavan jonkin verran, kun vuoden 2007 tutkimuksen mukaan niin arvioi 38 prosenttia. Liikevaihdon vähenemiseen jonkin verran tai merkittävästi uskoo 17 prosenttia vastaajista; vuoden 2007 tutkimuksessa osuus oli 13 prosenttia. (Kaavio 5.) 1 Kyselylomakkeessa kuluprosentti pyydettiin ilmoittamaan siten, että osakkaiden palkka- ja muut kulut on poistettu kokonaiskuluista. 9

10 Kaavio 5. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (kaikki vastaajat, vuodet 2012 ja 2007) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 8 % Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 3 38 % Liikevaihto pysyy tämän hetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran 1 9 % 4 38 % Vuosi 2012 Vuosi 2007 Liikevaihto vähentyy merkittävästi 4 % En osaa sanoa/ei vastausta 1 % Kaavio 6. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (alueellinen tarkastelu) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 4 % Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 3 38 % 41 % 31 % Kaikki (N=304) Liikevaihto pysyy tämän hetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran Liikevaihto vähentyy merkittävästi % 8 % 4 % 4 % % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan kaupungit (N=82) Muu Suomi (N=110) En osaa sanoa/ei vastausta 1 % 1 %

11 Kasvuennusteet vaihtelevat huomattavasti riippuen toimiston koosta. Pienissä, yhden tai kahden asianajajan/lakimiehen toimistoissa työskentelevistä vastaajista 32 prosenttia luottaa liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai huomattavasti. Toisaalta 22 prosenttia uskoo liikevaihdon vähenevän jonkin verran tai merkittävästi. Suuremmissa, yli viiden asianajajan/lakimiehen, toimistoissa kasvuodotukset ovat selvästi positiivisemmat. Yhteensä 84 prosenttia näissä toimistoissa työskentelevistä uskoo liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai merkittävästi ja vain kolme prosenttia olettaa liikevaihdon vähenevän jonkin verran. Yli viiden asianajajan/lakimiehen toimiston puolesta vastanneet eivät oleta liikevaihdon vähenevän merkittävästi. (Kaavio 7.) Kaavio 7. Arvio asianajotoimiston liikevaihdon kehittymisestä seuraavien kolmen vuoden aikana (tarkastelu toimiston koon mukaan) Liikevaihto lisääntyy merkittävästi 6 % 1 Liikevaihto lisääntyy jonkin verran 29 % 5 6 Liikevaihto pysyy tämänhetkisellä tasolla Liikevaihto vähentyy jonkin verran Liikevaihto vähentyy merkittävästi % 4 36 % 1-2 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=224) 3-5 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=50) Yli 5 asianajajan/lakimiehen toimisto (N=30) En osaa sanoa/ei vastausta 1 % Tulosten perusteella kasvuodotusten kannalta merkityksellisempää on toimiston koko kuin sen maantieteellinen sijainti. Sijainnista riippumatta pienissä, 1 2 asianajajan/lakimiehen toimistoissa vajaa kolmannes vastaajista uskoo liikevaihdon lisääntyvän jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana ja prosenttia ennustaa liikevaihdon pysyvän tämän hetkisellä tasolla. Isommissa toimistoissa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin noin puolet tai enemmän uskoo liikevaihdon lisääntyvän tulevaisuudessa. Kasvuun uskotaan etenkin yli viiden asianajajan/lakimiehen toimistoissa. Toki huomattavaa on, että yli viiden asianajajan/lakimiehen toimistot keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin. 11

12 Pelkästään alueellinen tarkastelu kaikkien toimistojen kesken ei anna kasvuodotuksista yhtä myönteistä kuvaa edes pääkaupunkiseudun osalta. Kun vuoden 2007 tutkimuksessa pääkaupunkiseudun vastaajista 60 prosenttia uskoi liikevaihdon kasvavan jonkin verran tai merkittävästi, nyt vastaava luku on 45 prosenttia. Pienillä paikkakunnilla (asukkaita alle ) kasvuodotukset ovat pysyneet hyvin samansuuntaisina verrattuna edelliseen tutkimukseen. Näiden toimistojen vetovastuussa olevista 35 prosenttia uskoo liikevaihdon kasvuun jonkin verran tai merkittävästi; vuonna 2007 kasvuun uskoi 34 prosenttia. (Kaavio 6.) 4. Asianajotoimistojen kilpailutilanne ja markkinointitoimenpiteet 4.1 Kilpailutilanne Kyselyyn vastanneet asianajajat pitävät edustamiensa toimistojen merkittävimpinä kilpailijoina kotimaisia asianajotoimistoja. Seuraavaksi merkittävimpinä kilpailijoina pidetään lakiasiaintoimistoja, pankkien tarjoamia oikeudellisia palveluita ja oikeusaputoimistoja. (Kaavio 8.) Vastauksia tarkasteltiin myös Asianajajaliiton 12 paikallisosaston pohjalta, ja havaittavissa on vain pieniä alueellisia eroja. Näitä eroavaisuuksia tarkasteltaessa on toki huomioitava myös merkittävät erot eri osastoista saatujen vastausten määrissä. Toisaalta osastoittain saadut vastaukset jakaantuvat tasaisesti vastaten jäsenmäärien prosentuaalista jakaumaa. Esimerkkinä alueellisista eroista voi todeta, että Satakunnan alueella lakiasiaintoimistoja ja pankkien tarjoamia oikeudellisia palveluja pidetään merkittävämpinä kilpailijoina kuin kotimaisia asianajotoimistoja. Lapin osaston alueella puolestaan oikeusaputoimistot ja pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut koetaan keskeisemmiksi kilpailijoiksi kuin kotimaiset asianajotoimistot. 12

13 Kaavio 8. Asianajotoimistojen merkittävimmät kilpailijat (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) Kotimaiset asianajotoimistot Lakiasiaintoimistot Pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut Oikeusaputomistot Tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit Tilitoimistot Hautaustoimistot En koe mitään edellä mainituista kilpailijoiksi asianajotoiminnalleni Ulkomaiset asianajotoimistot Muu, mikä? Ei vastausta 5 44 % 51 % 46 % 21 % 5 69 % 38 % 19 % 44 % 54 % 2 16 % % 9 % % 1 8 % 11 % 6 % 1 % 1 % 1 % 8 88 % 8 74 % 6 Kaikki (N=304) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=112) asukkaan paikkakunnat (N=82) Muu Suomi (N=110) Kaikkiaan asianajotoimistojen kilpailijoiksi koetaan hyvin samat toimijat kuin viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Kun tarkastellaan kaikkia annettuja vastauksia, merkittävimmiksi kilpailijoiksi koettiin viisi vuotta sitten ja nyt muut kotimaiset asianajotoimistot ja lakiasiantoimistot. Pankkien tarjoamat lakiasiainpalvelut ovat nousseet kolmanneksi pahimmaksi kilpailijaksi, nousten siten pari sijaa viiden vuoden takaisesta. Asianajotoimistojen neljänneksi merkittävimmiksi kilpailijoiksi koetaan oikeusaputoimistot. Tilintarkastajat ja liikkeenjohdon konsultit ovat pudonneet pari sijaa viiden vuoden takaisesta kyselystä. 13

14 Kilpailijoiden nimeämisessä on havaittavissa eroja toimistojen koon mukaan. Vastaajat saivat vaihtoehtojen joukosta nimetä haluamansa määrän kilpailijoita. Pääsääntö on, että mitä pienempi toimisto on, sitä monipuolisemmaksi vastaaja kokee kilpailijoiden joukon. Esimerkiksi yhden asianajajan toimistoissa kilpailijoiksi koetaan asianajotoimistot (7 vastaajista), lakiasiantoimistot (54 %), pankkien tarjoamat oikeudelliset palvelut (5), oikeusaputoimistot (4), tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit (1), tilitoimistot (1) ja hautaustoimistot (1). Sen sijaan yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistojen puolesta vastanneet eivät koe kilpailijoikseen muita kuin kotimaiset asianajotoimistot, ulkomaiset asianajotoimistot sekä tilintarkastajat ja muut liikkeenjohdolliset konsultit. Kaikkiaan kilpailutilanteen koetaan pysyneen melko vakaana kuluneiden viiden vuoden aikana. Vastaajista 54 prosenttia kokee kilpailutilanteen pysyneen viime vuosina ennallaan. Kilpailutilanteen tiukentumista on kokenut 35 prosenttia, mutta tästä joukosta 27 prosenttia pitää muutosta vähäisenä. (Kaavio 9.) Vuoden 2007 asianajajatutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista koki, että kilpailu oli lisääntynyt vuosina Kaavio 9. Kilpailutilanteen muutos kuluneiden viiden vuoden aikana (kaikki vastaajat) Tiukentunut merkittävästi 8 % En osaa sanoa 1 % Helpottunut merkittävästi 1 % Helpottunut hieman 9 % Tiukentunut hieman 2 Ennallaan 54 % Vähäisimpinä kilpailutilanteen muutokset kuluneiden viiden vuoden aikana on koettu Satakunnan, Kymen ja Lapin alueilla. Näillä alueilla yli 70 prosenttia vastaajista kokee, että kilpailutilanne on pysynyt ennallaan kuluneiden viiden vuoden aikana. Helsingin ja Vaasan osastojen alueella kilpailun koetaan kiristyneen eniten. Näillä alueilla yli 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa kilpailun tiukentuneen. (Kaavio 10.) Kokemukset kilpailutilanteesta korreloivat alueosastojen ikärakenteen kanssa. Kymen ja Lapin osastojen vastaajista lähes 80 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Helsingin ja Vaasan osastoissa yli 50-vuotiaiden osuus on alle 50 prosenttia. 14

15 Kaavio 10. Kilpailutilanteen muutos kuluneiden viiden vuoden aikana (tarkastelu paikallisosastoittain) Helsinki % 1% Turku Satakunta Häme 1 9 % % Tiukentunut merkittävästi Tiukentunut hieman Päijät-Häme 2 38 % 2 1 Ennallaan Kymi 7 2 Helpottunut hieman Mikkeli Itä-Suomi Keski-Suomi 29 % % 6 14 % 14 % 2 Helpottunut merkittävästi En osaa sanoa Vaasa 4 % 38 % % Oulu 14 % 21 % 59 % Lappi 11 % 78 % 11 % Vastaajat eivät arvioi kilpailutilanteessa tapahtuvan suuria muutoksia myöskään tulevaisuudessa. Yli puolet kaikista vastaajista ennakoi kilpailutilanteen pysyvän ennallaan tulevien viiden vuoden aikana. (Kaavio 11.) Paikkakuntakohtaisia eroja tarkasteltaessa voidaan mainita Kymen osaston alue, jossa yli puolet vastaajista ennustaa kilpailun helpottuvan tulevien viiden vuoden aikana. (Kaavio 12.) 15

16 Kaavio 11. Arvio kilpailutilanteen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana (kaikki vastaajat) Tiukentuu merkittävästi En osaa sanoa Helpottuu merkittävästi Helpottuu hieman 6 % Tiukentuu hieman 3 Pysyy ennallaan 5 Kaavio 12. Arvio kilpailutilanteen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana (tarkastelu paikallisosastoittain) Helsinki 1 34 % 48 % 1% Turku Satakunta 2 8 Häme Päijät-Häme Kymi 18 % Mikkeli 14 % 36 % % Tiukentuu merkittävästi Tiukentuu hieman Pysyy ennallaan Helpottuu hieman Itä-Suomi Keski-Suomi % 6 % Helpottuu merkittävästi En osaa sanoa Vaasa 4 % Oulu 14 % 4 34 % 4 48 % 1 Lappi %

17 4.2 Markkinointi Asianajajat markkinoivat toimintaansa yleisimmin internetin välityksellä. Kyselyyn vastanneista toimistoista 69 prosentilla on kotisivut internetissä. Tätä tulosta mielenkiintoisempaa on, että edelleen 31 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei heidän toimistollaan ole lainkaan verkkosivuja. Verrattuna aikaisempiin asianajajatutkimuksiin internetin hyödyntäminen on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi: Vuonna 2002 kotisivut oli 41 prosentilla toimistoista ja vuonna prosentilla. (Kaavio 13.) Kaavio 13. Yleisimmät markkinointitavat asianajajatutkimusten 2002, 2007 ja 2012 mukaan (vastaaja sai valita useita vaihtoehtoja) Kotisivut internetissä 41 % 5 69 % Ilmoitus puhelinluettelon keltaisilla sivuilla % Mainonta sanoma- ja aikakauslehdissä 41 % tutkimus 2007 tutkimus 2002 tutkimus Luennointi kursseilla 36 % 3 3 Sponsorointi (urheiluseurat ym.) 28 % Vastaavasti mainonta sanoma- ja aikakauslehdissä on vähentynyt aiempiin tutkimuksiin verrattuna: Sekä vuoden 2007 että vuoden 2002 tutkimuksen mukaan toimistoista 57 prosenttia käytti mainonnassaan ilmoituksia päivälehdissä, kun taas nyt vain 41 prosenttia vastanneista ilmoittaa heidän hyödyntävän mainonnassaan sanoma- ja aikakauslehtiä. 17

18 Edellä mainittujen yleisimpien tapojen lisäksi toimistoilla on käytössään laaja joukko muita markkinointikeinoja. Käytetyn valikoiman laajuus korreloi toimiston koon kanssa. Esimerkiksi yhden asianajajan toimistoista vain pieni osuus ilmoittaa markkinoivansa järjestämällä asiakastilaisuuksia (9 %), lähettämällä sähköisiä uutiskirjeitä asiakkailleen (1 %), osallistumalla kotimaisiin kongresseihin () tai osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin (). Sen sijaan isojen, yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistojen puolesta vastanneet ilmoittavat käyttävänsä edellä mainittuja markkinointikeinoja paljon laajemmin. Heistä 86 prosenttia hyödyntää markkinoinnissa asiakkaille lähetettäviä sähköisiä uutiskirjeitä ja 71 prosenttia osallistuu kotimaisiin kongresseihin. Kaikki yli 20 asianajajan/lakimiehen toimistoja edustavat vastaajat ilmoittavat markkinoivansa järjestämällä asiakastilaisuuksia ja osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin. Poimintoina voidaan lisäksi mainita, että yrityksen omien kotisivujen ulkopuolista verkkomainontaa (mainospaikat, bannerit) ilmoittaa hyödyntävänsä 12 prosenttia toimistoista. Sosiaalista mediaa hyödyntää kuusi prosenttia; samainen osuus on myös huomattavasti perinteisimmillä keinoilla, kuten sidosryhmäjulkaisujen, mediatiedotteiden ja sähköisten uutiskirjeiden käytöllä. Merkille pantavaa on, että kymmenesosa kaikista toimistonsa puolesta vastanneista ilmoittaa, ettei heidän toimistonsa markkinoi lainkaan. Osuus on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 2007 tutkimuksessa näin ilmoitti kymmenen prosenttia ja vuonna 2001 joukon suuruus oli yhdeksän prosenttia. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka suuri osuus heidän edustamiensa toimistojen liikevaihdosta käytetään markkinointiin. Vastausten mediaani on kaksi prosenttia. Mainostuspanosten osuus liikevaihdosta on pysynyt käytännössä ennallaan (vuonna 2007 mediaani oli 2,2 prosenttia). Enimmillään markkinointiin ilmoitetaan kuitenkin käytettävän jopa 20 prosenttia liikevaihdosta. Vastaajista 68 prosenttia arvioi toimistonsa markkinointipanostusten pysyvän lähivuodet ennallaan. Vuoden 2007 tutkimuksessa runsas neljännes uskoi markkinointipanostusten lisääntyvän ja kuusi prosenttia ilmoitti panostusten vähentyvän. Nyt mainonnan lisääntymiseen suhtaudutaan selvästi kielteisemmin. Vain 16 prosenttia uskoo panostusten kasvavan ja liki yhtä moni niiden vähentyvän. (Kaavio 14.) 18

19 Kaavio 14. Markkinointipanostusten muutos tulevaisuudessa Lisääntyvät 16 % 26 % Pysyvät ennallaan 64 % 68 % 2012 tutkimus Vähenevät 6 % tutkimus En osaa sanoa 4 % Asianajajien ansiotaso ja veloitusperusteet 5.1 Vuosiansiot Kyselyyn vastanneiden asianajajien kokonaisansioiden mediaani vuonna 2011 oli euroa. Kuten aikaisemmissakin asianajajakunnalle tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, toimialan sisäiset tuloerot ovat erittäin huomattavat, ja tämän kyselyn perustella tuloerot ovat vain kasvaneet: Vuonna 2011 vastaajista 10 prosenttia ansaitsi yli euroa vuodessa, mutta 10 prosentilla tulot jäivät alle euroon. Edellisen asianajajatutkimuksen mukaan vastaajista eniten ansaitseva kymmenes ansaitsi vuonna 2006 yli euroa ja vähiten ansaitsevan kymmenyksen vuosiansiot jäivät tuolloin alle euroon. 19

20 Pienimpiä ilmoitettuja tuloja tarkasteltaessa on huomioitava, että kyselyn lähtöoletuksena oli, että vastaajajoukko on työskennellyt asianajajan tehtävissä koko vuoden 2011 ja ilmoittaa näin vuosiansionsa. Joukossa on kuitenkin vastauksia, joita ovat antaneet esimerkiksi pitkillä perhe-, sairaus- tai opintovapailla olleet 2. Alle euron vuositulot ilmoitti 42 vastaajaa. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan asianajotoiminnasta ansaitsemansa kokonaistulot vuoden 2011 osalta. Tuloja ilmoitettaessa pyydettiin huomioimaan verotettavan palkkatulon lisäksi myös vastaajan mahdollinen osuus asianajotoimiston voitosta (riippumatta siitä, jättikö hän vuoden 2011 osalta voiton nostamatta vai ei). Vuoden 2007 tutkimuksessa asianajajien vuosiansioiden mediaani oli euroa (tulot tiedusteltiin tuolloin vuoden 2006 osalta). Vuoden 2002 tutkimuksessa mediaanitulot olivat euroa (tulot tiedusteltiin tuolloin vuoden 2001 osalta). Asianajajien mediaanitulot nousivat vuodesta 2001 vuoteen 2006 kaikkiaan 17,4 prosenttia. Yleinen ansiotaso nousi tuona aikana Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan 19,5 prosenttia. Vuodesta 2006 asianajajien mediaanitulot ovat nousseet vuoteen 2011 mennessä 19 prosenttia. Yleinen ansiotaso on Tilastokeskuksen mukaan noussut samalla ajanjaksolla 19,5 prosenttia. Seuraavan sivun taulukossa on esitelty vuositulojen mediaanit alueittain, sukupuolittain, ikäryhmittäin ja työsuhteen laadun mukaan. Tuloksia on verrattu kahteen edelliseen tutkimuskertaan siltä osin kuin vastaavat tiedot ovat olleet aiemmista tutkimuksista saatavilla. 2 Tämä käy ilmi tutkimukseen annetuista avovastauksista ja kyselyn aikana tehdyistä vastaamiseen liittyneistä tiedusteluista pitkiin työelämän poissaolojaksoihin liittyen. 20

21 Kaavio 15. Mediaanitulot vastaajaryhmittäin Vuositulojen mediaanit ALUE Vuosi 2011 (euroa) Vuosi 2006 (euroa) Vuosi 2001 (euroa) Koko maa (N=610) Toimisto sijaitsee pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) (N=333) Toimisto sijaitsee paikkakunnalla, jossa asukasta (N=143) Alle asukkaan paikkakunnat (N=134) SUKUPUOLI Mies (N=461) Nainen (N=149) IKÄRYHMÄ alle 35-vuotiaat (N=63) vuotiaat (N=94) vuotiaat (N=168) vuotiaat (N=178) vuotta täyttäneet (N=107) TYÖSUHDE Osakkaat (N=451) Työsuhteiset (N=159) Pääasiassa liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=331) Pääasiassa muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavat (N=279) Julkiset oikeusavustajat (N=41) Tuloksissa eivät ole mukana julkiset oikeusavustajat viimeistä riviä lukuun ottamatta. Lisäksi tuloksista on poistettu vastaukset, joissa vuosituloiksi ilmoitetaan 0 euroa. Tällaisia vastauksia oli ryhmittäin 1 4 kappaletta. 4 Liikejuridisia toimeksiantoja pääasiassa hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet kyselylomakkeessa palkkiolaskutuksensa kertyvän yli 50-prosenttisesti yritysten/yhteisöjen toimeksiannoista. 5 Muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja hoitavia ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet kyselylomakkeessa palkkiolaskutuksensa kertyvän vähintään 50-prosenttisesti yksityisten toimeksiannoista. 21

22 Kaavio 16. Asianajajien vuosiansioiden jakautuminen Alimman kymmenen prosentin tulot jäävät alle euron. Neljänneksen tulot ovat alle euroa. Alan mediaanitulot ovat euroa. 25 prosenttia ansaitsee yli euroa vuodessa. Ylimmällä kymmenellä prosentilla vuositulot ylittävät euroa Tulot yli Tulot alle Mediaaniansiot % 25% 50% 75% 90% Asianajajat ennakoivat kyselyssä myös sitä, miten heidän ansiotasonsa kehittyy tulevan kolmen vuoden aikana. Odotukset tulevista ansioista ovat myönteiset: puolet vastaajista arvioi ansioiden lisääntyvän tulevaisuudessa. Kolmasosa vastaajista uskoi ansioidensa pysyvän tämänhetkisellä tasolla. (Kaavio 17.) Ansioiden arvioitua kehitystä käsitellään myöhemmin alaluvussa 7.2, jossa odotuksia ansiotasosta tarkastellaan erityyppisten vastaajaryhmien perusteella. 22

23 Kaavio 17. Ansioiden kehitys seuraavien kolmen vuoden aikana Ansiot vähentyvät jonkin verran 11 % Ansiot vähentyvät merkittävästi 6 % Ansiot lisääntyvät merkittävästi 6 % Ansiot pysyvät tämänhetkisellä tasolla 3 Ansiot lisääntyvät jonkin verran 44 % 5.2 Vuosilaskutus Asianajajilta tiedusteltiin myös heidän itse tekemänsä työn kokonaislaskutuksen määrää vuoden 2011 osalta. Tuloksia verrattiin edelliseen asianajajatutkimukseen. Vastaajille annetut vastausvaihtoehdot ja tulokset ovat esillä kaaviossa 18. Tuoreiden laskutustietojen perusteella eniten vastauksia (36 %) tuli vaihtoehtoon euroa. Heidän osuutensa on noussut parilla prosentilla viiden vuoden takaisesta. Toisaalta olennaisin ja muihin vastausvaihtoehtojen suosioon osaltaan vaikuttanut muutos oli se, että nyt vastaajat ilmoittavat edellistä tutkimuskertaa aktiivisemmin vuosilaskutuksensa kokonaissumman; viisi vuotta sitten 15 prosenttia ei antanut tähän kysymykseen lainkaan vastaustaan ja nyt näin teki vain viisi prosenttia. 23

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy

KARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy  Proper Oy KARSTULA Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot