JÄSENKYSELY 2016 TUTKIMUSTULOKSIA PALKKIOISTA JÄSENKUNNAN PIIRISSÄ

Transkriptio

1 JÄSENKYSELY 2016 TUTKIMUSTULOKSIA PALKKIOISTA JÄSENKUNNAN PIIRISSÄ Liisa Suvikumpu, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Innolink Research Oy toteutti Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnalle syksyllä 2016 jäsenkyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää jäsenistön luottamushenkilöilleen ja johtajilleen maksamia palkkioita, niiden määräytymistapaa ja perusteita sekä muita hallinnollisia järjestelyitä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n jäsenet (elokuun 2016 mukaan). Tutkimukseen osallistui 179:sta vastaajasta 93, ja vastausprosentiksi saatiin siten 54 prosenttia. Vastaajien vähäisen määrän vuoksi emme voi antaa kaikilta osilta tarkkoja tietoja vastausten jakautumisesta säätiön koon perusteella, jotta jäsenistön anonymiteetti säilyisi meille esitettyjen toivomusten mukaan. Vastausprosentti olisi siis voinut olla korkeampi, mutta olemme kiitollisia sille puolikkaalle jäsenkunnasta, joka antoi aikaansa yhteiseksi hyväksi vastaamalla kaikille kiinnostavaan kyselyyn! Vastaajien jäsenmaksuluokat Sisällys 1. Asiamiesten / toimitusjohtajien palkkiot ja työsuhteet 2. Hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat 3. Asiantuntijat 4. Henkilöstö 5. Ulkopuoliset ostopalvelut, konsultit 6. Tilintarkastus 1. ASIAMIESTEN / TOIMITUSJOHTAJIEN PALKKIOT JA TYÖSUHTEET 87 % maksaa palkkioita asiamiehilleen/toimitusjohtajille. 66 prosentille näistä palkkio maksetaan kuukausiperusteisesti. Maksettavat kuukausipalkkiot ovat pääasiassa muutamia tuhansia euroja. Keskiarvo maksettavista kuukausipalkkioista on n euroa. (Monen vastaajan mielestä olisi hyvä kasvattaa kyselyssä säätiön johtajan kuukausipalkan asteikkoa eurosta vielä haarukoiden ylöspäin, jotta saataisiin täsmällisempää tietoa palkkatason yläpäästä.) Maksettavat vuosipalkkiot vaihtelevat; keskiarvoksi muodostuu n euroa, mutta vaihteluväli on suuri. Ne vastaajat, jotka eivät maksa palkkioita, ilmoittavat yleisimmin syyksi, että asiamiestä ei ole tai tämä on luottamushenkilö, joka lahjoittaa aikaansa säätiön hyväksi tai että säätiön toiminta on niin pienimuotoista, ettei työ edellytä korvausta.

2 2 Kuukausipalkan määrä Vuosipalkan määrä 65 % jäsenistöstä säätiön johtaja on työsuhteinen asiamies tai vastaava, 22 % johtaja on määritelty toimitusjohtajaksi 13 % johtaja on toimielinmuotoinen 10 % on jokin muu järjestely. 53 % jäsenistöstä johtaja työskentelee täysipäiväisesti, 17 % puolipäiväisesti ja 30 % jollakin muulla määrittelyllä. Johdon kannustinjärjestelmä oli käytössä vain kuudessa säätiössä (8 % vastanneista). 2. HALLITUKSEN JÄSENET JA PUHEENJOHTAJAT 98 % maksaa palkkioita hallitusten jäsenille. 57 % maksaa vain kokousperustaisesti, 20 % vain vuosiperusteisesti. Keskiarvo maksettavista kokouspalkkioista on n Kuukausipalkkio on n ja vuosipalkkio n % jäsenistöstä maksaa erityistä palkkiota hallitusten puheenjohtajille, 44 % ei maksa. 37 % maksaa kokousperustaisesti 25 % kokous- ja vuosiperustaisesti ja 23% vain vuosiperustaisesti. Keskiarvo maksettavista kokouspalkkioista on n. 275, kuukausipalkkio on n ja vuosipalkkio n

3 Syyt olla maksamatta luottamushenkilöille palkkioita perustuvat useimmiten perinteeseen ja periaatteeseen, luottamustoimen luonteeseen, toiminnan pienimuotoisuuteen tai hyväntekeväisyysajatteluun ASIANTUNTIJAT Noin 60 % on käytössä ulkopuolisia asiantuntijoita. 34 prosentilla asiantuntijoita on käytössä % jäsenistä, joilla on asiantuntijoita, maksavat näille palkkiota tehdystä arviointityöstä. Asiantuntijoilleen maksavista jäsenistä kolme tyypillisintä korvaustapaa oli vuosikorvaus ( euroa vuodessa), kokouspalkkio (kolmannes maksoi euroa/ kokous, kolmannes yli 400 euroa/ kokous ja loput vaihtelevasti) tai korvaus laskun mukaan. Syyt olla käyttämättä ulkopuolisia asiantuntijoita oli paikoitellen ilmaistu ylimieliseen sävyyn emme tarvitse, mutta useimmiten syyt johtuivat perustellusti hallituksen osaamisesta säätiön erityisalalla, yliopistoista saatavasta tai vastaavasta lähiyhteisön tarjoamasta asiantuntija-avusta. Kyselyssä tarkoitettiin asiantuntijoilla apuraha-, avustus-, palkinto-, tai muussa tarkoituksen toteuttamiseen johtavassa toiminnassa käytettäviä ulkopuolisia henkilöitä, jotka antavat lausuntoja tai muita neuvoja. 4. HENKILÖSTÖ 65 %:lla on vakituista henkilöstöä korkeintaan yksi eli suuressa osassa säätiöitä käytännön toimintaa pyöritetään hyvin niukoilla henkilöresursseilla. 17 %:lla vakinaista henkilöstöä on 2 4. Ottaen huomioon Neuvottelukunnan jäsensäätiöiden merkityksen suomalaisen yhteiskunnan tukemisessa, tuntuu selvältä, että henkilöstöä ei säätiöissä ole ainakaan liikaa. Henkilöstökuluja ei pidä nähdä säätiöissä kielteisenä asiana vaan laadukkaan toiminnan varmistamisena. Oikein mitoitettu henkilöstö takaa säätiön toiminnalle riittävää osaamista, ammattimaisuutta ja mahdollisuuden paneutua tukitoiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuden seuraamiseen. 90 %:lla jäsensäätiöiden henkilöstöstä on mahdollisuus työskennellä etänä, 10 % ei. On hienoa, että säätiöt ovat ainakin etätyön osalta pysyneet mukana työelämän muutoksiin reagoinnissa. Työhyvinvoinnin ja joustavan työntekemisen mahdollisuudet on tärkeätä ottaa huomioon myös säätiökentällä, jotta säätiöt ja rahastot ovat houkuttelevia ja hyviä työnantajia myös tulevaisuudessa.

4 Luontaisetuja on käytössä 55 % jäsensäätiöistä. Puhelinetu on yli 90 %:lla, ruokailuetu 53 %, kulttuuri-/ virikesetelit 43 %:lla, autoetu 19 %:lla ja asuntoetu 7 %:lla puhelinetu 90,5% (38) ruokailuetu (sopimusruokailu, ruokasetelit) 52,4% (22) kulttuuri-/virikesetelit 42,9% (18) autoetu 19,0% (8) asuntoetu 7,1% (3) 0% 20% 40% 60% 80% 100% 5. ULKOPUOLISET OSTOPALVELUT, KONSULTIT Puolet vastanneista hankkivat konsultointipalveluita hallinnon, talouden, juridiikan, IT:n yms. aloilta korkeintaan eurolla vuodessa. Konsultointipalveluiden kulut vaihtelevat kuitenkin vuosittain hyvinkin paljon säätiöiden eri painotusten vuoksi, joten tavallisesti muutamissa tuhansissa euroissa pysyvät konsulttipalkkiot voivat jonakin vuonna kertaluonteisesti kohota moninkertaisiksi. Kaikki säätiöt eivät myöskään käytä välttämättä lainkaan konsultointipalveluita. Ulkopuolisia palveluita käytettiin hyvin moniin eri tarkoituksiin, ja taulukossa ilmoitettujen lisäksi mainittiin mm. henkilöstön hyvinvointi, kilpailujen koordinointi, kirjoittajapalkkiot jne.: Varainhoitosopimusten osalta konsultatiiviset ja täyden valtakirjan sopimukset menivät osittain tietysti myös päällekkäin, mutta yleinen jakauma painottuu konsultatiiviseen tai itsenäiseen varainhoitoon:

5 5 6. TILINTARKASTUS Tilintarkastuskulut jäivät kahdessa kolmesta jäsensäätiöstä alle euron vuodessa. Tilintarkastuskulut vaihtelivat luonnollisesti huomattavasti säätiön koosta ja toiminnasta johtuen. Tilintarkastajan nimittää kahdessa kolmesta jäsensäätiöstä hallitus, lopuissa valtuuskunta tai ulkopuolinen taho. Oli ilahduttavaa, että säätiöt ja rahastot käyttävät laajasti eri tilintarkastajia ja -yhteisöjä. Monipuolinen tilintarkastusasiantuntijoiden käyttö varmistaa, että säätiöasiantuntijoita on riittävästi. Tilintarkastuksen vuosikustannukset Tilintarkastajan nimittää Käytetyt tilintarkastajat