KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Perusturvalautakunta hyväksyi (139 ) ympäristöterveydenhuollon vuoden 2014 valvontasuunnitelman ja ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä yhteistoiminta-alueen järjestämistä palveluista vuosille Kunnan valvontasuunnitelma laaditaan kunnan valvontakohteiden valvontatarpeen mukaisesti eikä valvontaresurssien mukaisesti. Tällä tavoin kunta saa selkeästi selville mahdolliset resurssipuutteet jokaisen toimialan valvontakohteiden valvontatarpeen osalta. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia tulee hyödyntää paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Lautakunnan käsittelyä varten ja asioiden selkeyttämiseksi on taulukoiden lisäksi laadittu valvonnan toteutumisen kirjallinen yhteenveto. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeistuksen mukaan kunnan arvioinnin tulee pitää sisällään seuraavat asiat: 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutumisaste erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisten toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle 2. Tarkastusten ja näytteiden määrä toteutuneiden tarkastusten määrästä näytteistä ja analyyseistä valvontaprojekteihin osallistumisesta 3. Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen valvonnasta kertyneet tulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen 4. Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin valvontatehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan 5. Toiminnan kehittämistarpeet toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan (voitaisiin parantaa) seuraavalla toimintavuodella 6. Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) poikkeamista, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpiteistä

2 ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Valvontasuunnitelma on laadittu resurssit huomioon ottaen. Toteumaa verrataan myös valtakunnalliseen valvontasuunnitelmaan. Vuonna 2014 tarkastettiin 55,8% kohteista. Valvontatarpeen mukaisista tarkastuksista saatiin tehtyä 50% ja resurssien mukaisesta suunnitelmasta toteutui 70%. Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavat laitokset tarkastettiin kaikki. Valvontatarpeen mukaisista tarkastuksista toteutui 50%. Eläinperäisiä elintarvikkeita varastoiva laitos jäi tarkastamatta vuonna Kaksi laitosta lopetti toimintansa: toinen vuoden 2013 lopussa ja toinen vuoden 2014 alussa. Uusi valvontakohde saatiin Vihannin alueelta, kun Vihannin alueen terveysvalvonta siirtyi ympäristöpalvelut Helmeltä Kalajoen ympäristöterveydenhuollon hoidettavaksi. Suunnitelluista maidontuotantotilojen tarkastuksista saatiin tehtyä 45%. Maidontuotantotilat tulisi tarkastaa kolmen vuoden välein. Suunniteltuja tarkastuksia tulisi tehdä n. 80 tilalla/vuosi. Lihantuotantotilat tulisi tarkastaa kerran viidessä vuodessa. Kasvintuotanto-, marja ja viljatilat tulisi tarkastaa kerran kymmenessä vuodessa. Näihin tarkastuksiin ei riitä resursseja. Vuonna 2014 täytettiin Raahen toimipisteessä avoinna ollut terveystarkastajan virka, joka painottuu pääosin elintarvikevalvontaan. Uusi terveystarkastaja ei ollut tehnyt elintarvikevalvontaa aiemmin ja hänen perehdyttämisensä vei oman aikansa. Samaan aikaan aloitti Kalajoella määräaikainen terveystarkastaja 7 kk:n työrupeamansa elintarvikevalvonnassa, myös hänen perehdyttäminen vei resursseja. Odotuksista huolimatta Oiva-järjestelmä ei ole toistaiseksi nopeuttanut tarkastusten tekemistä vaan pikemminkin hidastanut. Oiva-järjestelmän myötä kirjaamisesta on tullut jonkin verran yksityiskohtaisempaa, mikä hidastaa tarkastuskertomuksen tekoa. Lisäksi kuntajärjestelmän toimivuudessa ja järjestelmän käyttäjien osaamisessa on ollut ongelmia. Eniten ongelmia havaittiin omavalvonnassa ja yleisessä hygieniassa. Oiva-tarkastusten tulokset ovat nähtävillä EVIRA:n nettisivuilla. Tarkastustulosten julkisuus pakottaa osaltaan suurtaloudet, ravintoloitsijat, kauppiaat ja muut elintarvikealan toimijat toimimaan lainsäädännön mukaisesti. Laitosten Oiva-tarkastukset tulevat julkisiksi vasta vuoden 2016 alusta 2. Tarkastusten ja näytteiden määrä Vuonna 2014 ei ollut suunniteltu näytteenottoa. Useisiin kesän aikana järjestettyihin tapahtumiin (Pekan päivät, Suviseurat, Powercup, Rantajatsit, Kalajoen Juhannus, Kokko-Treffen, Raumankarin markkinat, Kalajoen Rompetori ja Brittiralli) tehtiin sekä elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia. Kalajoen Juhannusjuhlilla otettiin elintarvikenäytteitä. Laitoksissa otettiin pintapuhtausnäytteitä Listeria monocytogeneksen varalta. Kalajoen ympäristöterveydenhuolto osallistui (näytteenotot jatkuvat vuoden 2015 puolella) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Listeria kala-alan laitoksissa -tutkimushankkeeseen, joka toteutetaan Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran yhteistyönä. TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus sekä tarkastusten määrä Lähes kaikki (valtakunnallisen valvontasuunnitelman painopistealueet valvontakaudella ) koulut ja päiväkodit saatiin tarkastettua suunnitelmakauden aikana. Yhteistoiminta-alueella on keskiasteen oppilaitoksia 10 kpl, lukioita 4 kpl, peruskouluja 36 kpl ja päiväkoteja 17 kpl. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi ja ne tulisi tarkastaa

3 yhteistyössä kouluterveydenhoitajan, rehtorin, kiinteistöstä vastaavan jne. kanssa. Päiväkodit tulisi tarkastaa joka toinen vuosi tai vähintään joka kolmas vuosi. Niissä kouluissa, joissa on ollut sisäilmaongelmia, on jouduttu tekemään laajamittaisia kuntotarkastuksia. Oppilaille on etsitty korvaavia tiloja, kun varsinaisiin tiloihin on suunniteltu remontin tekemistä. Myös uusia tiloja on rakenteilla tai jo rakennettu. Kaikkiin talousvettä toimittaviin laitoksiin tehtiin tarkastuksia vuoden 2014 aikana. Talousvettä toimittavat laitokset täytyy tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Yhteistoiminta-alueella on pieniä laitoksia (alle 50 käyttäjää) 7 kpl, keskisuuria (alle 5000 käyttäjää) 9 kpl ja suuria laitoksia (vähintään 5000 käyttäjää) 6 kpl. Vihannin Vesi Oy tuottaa n. 3 milj. m 3 vettä, josta 65% kulutetaan Raahessa ja loput 35% Oulaisissa, Pyhäjoella, Merijärvellä ja Siikajoella. Vesilaitoksen valvonta siirtyi ympäristöpalvelut Helmeltä Kalajoen yhteistoiminta-alueelle vuoden 2014 alusta. Kalajoella jouduttiin raakavettä klooraamaan, kun raudanpoistolaitoksella oli ongelmia kohonneita bakteerilukuja. Talousvettä seurattiin näytteenotoin (viranomaisnäytteitä ja vesilaitoksen käyttötarkkailunäytteitä) parin viikon ajan. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehtiin asuntoihin ja laivoihin (saniteettitarkastukset). Sekä Raahessa että Kalajoella sijaitsee Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyssäännöstön mukainen satama, joka on valtuutettu myöntämään todistuksia aluksen saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta. Koska tarkastukset tapahtuvat huolintatahon pyynnöstä, ne eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Suurin osa terveydensuojelulain mukaisista kohteista saatiin YHTI järjestelmään vuoden 2014 aikana. YHTI-järjestelmään kirjattavien tietojen määrä on moninainen. Myös tapahtumat kuten esim. näytteenotot tulee kirjata YHTI-järjestelmään. Tarkastusten ja näytteenoton kirjaaminen järjestelmään on vienyt aikaa varsinaiselta valvonnalta. 2. Näytteiden määrä Kaikki suunnitellut talousveden viranomaisnäytteet saatiin otettua. Raahen Vesilaitos Oy:n, Paavolan Vesi Oy:n ja Merijärven vesilaitoksen jakaman veden laatua on seurattu terveydensuojeluviranomaiselle toimitettujen näytetulosten avulla. Terveystarkastajat valvoivat Suviseurojen talousveden laatua ennen seurojen alkamista ja seurojen aikana päivittäin. Terveystarkastajat ottivat uimavesinäytteitä rannoilta, avannoista ja uimahalleista. Kaikki suunnitelman mukaiset näytteet saatiin otettua. Vuonna 2014 uimavesissä ei esiintynyt ongelmia. TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus sekä tarkastusten määrä Tupakkalain mukaisia tarkastuksia tehtiin lähinnä elintarvikelain mukaisten tarkastusten yhteydessä. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja on yhteistoiminta-alueella 78 kpl. Näistä saatiin tarkastettua 42 paikkaa. Tarkastuksia oli suunniteltu tehtäväksi 41 kpl, joten toteutumisprosentti oli 102%. Vähittäismyyntipaikat tulisi tarkastaa joka toinen vuosi. Koulujen ja päiväkotien yhteydessä tehdyistä tarkastuksista tehtiin kirjauksia vain, jos todettiin ongelmia.

4 Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitostenyleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. 2. Näytteiden määrä Tupakkavalvonnassa ei otettu näytteitä eikä näytteenotosta ollut suunnitelmaa. KULUTTAJATURVALLISUUSLAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus sekä tarkastusten määrä Kuluttajaturvallisuuslain mukaista valvontaa tehtiin pääosin uimarannoilla. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston projektina toteutettiin luontopolkujen ja retkeilyreittien turvallisuustarkastukset. Alkukesän aikana tarkastettiin yhteensä 6 reittiä ja näistä raportoitiin aluehallintovirastoon. Näkyminen mediassa olisi varmasti ollut myös suotavaa. 2. Näytteiden määrä Koska kunnissa valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. 3. Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen Suunnitelmallinen valvonta Toteuma ,00 Elintarvikelain päätösmaksut ,60 Elintarvikelain valvontamaksut 5 812,00 Terveydensuojelulain päätösmaksut ,75 Terveydensuojelulain valvontamaksut 2 362,50 Kuluttajaturvallisuuslain valvontamaksut 1 289,50 Tupakkalain päätösmaksut 4 845,50 Tupakkalain valvontamaksut ,85 YHTEENSÄ Valvonnasta saadut tulot kirjautuivat ympäristöterveydenhuollon tulosalueen tuloiksi, jotka vähentävät yhteistoimintasopimuksen mukaisia maksuosuuksia. Tuloja ei käytetä valvonnan kehittämiseen, vaikka valvonnan maksullisuudesta säädettäessä se oli lainsäätäjän tarkoitus. 4. Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus

5 Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, jotka eivät kuulu suunnitelmalliseen valvontaan, mutta joiden tekemiseen on varattava aikaa. Tietojärjestelmien käyttö ja usein toistuvat katkokset yhteyksissä vievät kohtuuttoman paljon voimavaroja. Lausuntojen anto kuntiin (ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta), AVI:in ja ELY-keskuksille on lisääntynyt. Vuonna 2014 annettiin 31 lausuntoa. Lisäksi tarkasteltiin rakennusvalvonnan pyynnöstä yksittäisten huoneistojen terveydensuojelulain ja elintarvikelain määräysten mukaisuutta. Elintarvikevalvontaan oli käytettävissä 2,5 henkilötyövuotta, terveysvalvontaan 2,4 henkilötyövuotta, kuluttajaturvallisuusvalvontaan 0,4 henkilötyövuotta ja tupakkavalvontaan 0,2 henkilötyövuotta. Ympäristöterveydenhuollossa on arvioitu olevan 0,5-1 henkilötyövuoden vajaus, mikä kohdistuu ennen kaikkea elintarvikevalvontaan. Koulutuksiin on laadittu suunnitelma, jossa otetaan huomioon budjetti ja kunkin terveystarkastajan erityisosaamistarve. Vuonna 2014 koulutuksissa käytiin suunnitelman mukaisesti. 5. Toiminnan kehittämistarpeet Pieniltä yksiköiltä tuhrautuu resursseihin nähden liian paljon aikaa valvontasuunnitelmien laatimiseen. Vuoden 2013 lopulla sovittiin naapuriyksiköiden (Kallio, Helmi ja Selänne) kanssa yhteisen laatujärjestelmän kirjoittamisesta ja valvontasuunnitelman laadinnasta vuosille Valvontasuunnitelman runko saatiin tehtyä yhteistyönä, mutta muuten yksiköt laativat oman suunnitelmansa. Laatujärjestelmää aletaan laatia yhteistyössä naapuriyksiköiden kanssa vuoden 2015 alussa. 6. Mahdolliset toiminnan tarkastamiset Yksikön toimintaa ei ole auditoitu vuoden 2014 aikana. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN MUKAISEN VALVONNAN JA PALVELUJEN TOTEUTUMINEN 1. Eläinlääkäripalvelut Eläinlääkäripalvelujen saatavuus on toteutunut kohtuullisesti koko yhteistoiminta-alueella. Kaikki virat on täytetty. Päivystystä ei ole eriytetty. Praktikkoeläinlääkärit hoitavat sekä hyötyeläimet että lemmikit kaikkina vuorokauden aikoina, arkisin ja pyhisin. Eriytetty pieneläinpäivystys veisi eläinlääkäripalvelut kauemmas avun tarvitsijoista. Tätä voisi pitää myös eläinsuojelullisena ongelmana; kaikki eivät ole valmiita ajamaan kovin kauas lemmikkinsä takia. 2. Terveydenhuoltopalvelut Eläinten terveydenhuoltopalveluja pyrittiin tarjoamaan kysynnän mukaisesti. 3. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Valvontaeläinlääkärin palvelut ostettiin peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta. Sopimus oli kolmivuotinen ja päättyi vuoden 2014 lopussa. Heinäkuussa valvontaeläinlääkärin virka saatiin täytettyä ja valvontaeläinlääkäri aloitti virassaan Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä valvontaeläinlääkäreiden perehtymisen tukeminen Vakituiseen virkaan on vaadittu Suomessa laillistetun eläinlääkärin pätevyys. Valvontaeläinlääkäriltä vaaditaan tämän lisäksi hyvää/erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Sijaisiksi otetaan

6 myös eläinlääkäreitä, joille Evira on myöntänyt väliaikaiset oikeudet toimia kunnaneläinlääkärinä. Tiedot tarkastetaan Eviran rekisteristä ja hakijoiden hakemusasiakirjoista. Eläinlääkäreiden koulutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta. Kukin eläinlääkäri arvioi oman koulutustarpeensa. Koulutuskustannuksia maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Eläinlääkäreillä on myös mahdollisuus käydä koulutuksissa omalla kustannuksella. Kaikki eläinlääkärit osallistuivat aluehallintoviraston järjestämille kunnaneläinlääkäreiden koulutuspäiville, joissa käsitellään eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan liittyviä kysymyksiä. Valmiuseläinlääkäri osallistui Eviran järjestämille valmiuseläinlääkäripäiville. Lisäksi eläinlääkärit osallistuivat mm. nautojen ruokintakurssille (ilmainen). Vuoden 2014 koulutusmäärärahat jouduttiin käyttämään uuden ultraäänilaitteen ostoon. 5. Toiminnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen Lemmikkieläinten omistajilta peritään eläinlääkärivastaanottokäynnin yhteydessä ns. klinikkamaksua. Tästä kertyi vuonna 2014 ympäristöterveydenhuollolle tuloja n e. Myöskään tätä rahasummaa ei käytetä toiminnan kehittämiseen, vaikka tarvetta olisi.