Mitä kunnan ympäristöterveydenhuolto tekee? INTO Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg

Transkriptio

1 Mitä kunnan ympäristöterveydenhuolto tekee? INTO Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg

2 Ympäristöterveydenhuolto Elintarvikelaki Terveydensuojelulaki (asuntojen sisäilma, talousvesi, uimavedet) Tupakkalaki (vähittäismyyntiluvat ja asuntojen tupakointikiellot) Eläinlääkintähuoltolaki (kunnalliset eläinlääkäripalvelut) Eläinsuojelu- ja eläintautilait (eläinten hyvinvointi, tarttuvat eläintaudit, zoonoosit) 2

3 STM - terveydensuojelulaki - tupakkalaki MMM - elintarvikelaki - eläinlääkintähuoltolaki - eläinsuojelu- ja eläintautilait THL Valvira STUK Evira Aluehallintovirastot 62 ympäristöterveydenhuollon kunnallista valvontayksikköä 3

4 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet Elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen Ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle Turvaa väestön hyvinvointia kehittämällä ympäristöterveydenhuollon toimintoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla Valvomalla lakien noudattamista varmistetaan, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltua ja toimintaa harjoitetaan turvallisesti. Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä 4

5 Ympäristöterveydenhuollon valvontakeinoja Tarkastukset - suurin osa ennalta ilmoittamatta - epäkohtien kuntoon saattaminen tarvittaessa kehotusten ja hallinnollisten pakkokeinojen avulla Uusia huoneistoja koskevien ilmoitusten ja lupien käsittely - tilojen hygieenisyys, omavalvonta Neuvonta - valvojasta valmentajaksi Näytteenotto Asiakasvalitusten (esim. ruokamyrkytysepäilyt, sisäilma, hygienia, pakkausmerkinnät) käsittely 5

6 Elintarvikevalvonta käytännössä Elintarvikevalvonnan tehtävänä on varmentaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä elintarvikkeen laadusta ja koostumuksesta annettavien tietojen oikeellisuutta. Elintarvikevalvontaa tekevät käytännössä eri nimikkeiset tarkastajat (esim. terveystarkastaja, elintarviketarkastaja) ja eläinlääkärit (esim. hygieenikkoeläinlääkäri) Lämpötilojen valvonta on keskeinen osa tarkastustyötä 6

7 Esimerkkejä Oiva-tarkastuksella tarkastettavista asioista Omavalvontasuunnitelma Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus Työvälineiden ja laitteiden puhtaus Siivousvälinetilan ja siivousvälineiden puhtaus Henkilökunnan työtapojen hygieenisyys Käsihygienia Kylmänä säilytettävät elintarvikkeet Kuumana säilytettävät elintarvikkeet Jäähdytys Oivaraportin esilläpito Yleiset pakkausmerkinnät Erityislainsäädännön edellyttämät merkinnät 7

8 Terveydensuojelu Terveydensuojelun tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Talousveden valvonta Uimaveden valvonta - uimarannat ja uimahallit Asumisterveys - sisäilma Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset Kauneushoitolat ja tatuointipaikat Hotellit ja majoitustilat 8

9 Eläinlääkintähuolto, eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta Kunnalliset eläinlääkäripalvelut - kunnaneläinlääkärit, osin myös ostopalvelua (esim. Helsingissä Yliopistollinen eläinsairaala) Eläinsuojeluvalvonta Tarttuvat eläintaudit ja zoonoosit: - esim. rabies - yhteistyö ympäristöterveydenhuollon ja tartuntatautilääkäreiden/hoitajien kanssa tärkeää

10 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen Elintarvikkeiden ja juomaveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysten selvittäminen ja seuranta on tarpeellista, jotta niiden esiintymistä osattaisiin rajoittaa ja ehkäistä. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen tulee yhdessä nimetä epidemioiden selvittämistä varten selvitystyöryhmä. Työryhmään kuuluvat: 1) johtava terveyskeskuslääkäri tai terveyskeskuksen johtosäännössä määrätty tartuntataudeista vastaava lääkäri; 2) terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö; 3) elintarvikelaissa (23/2006) ja terveydensuojelulaissa (763/1994) tarkoitettua valvontaa johtava viranhaltija; 4) kunnan virkaeläinlääkäri; 5) kunnan elintarvikkeiden, talousveden ja uimaveden laatua valvova viranhaltija; 6) alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustaja. 10

11 Epidemian selvittäminen käytännössä Epidemiaepäilyilmoitus voi tulla joko sairastuneelta, elintarvikehuoneistolta tai epidemiologiselta toiminnalta (esimerkiksi kotimaiset salmonella- tai EHEC-tapaukset, joissa mahdollinen yhteys elintarvikkeeseen) RYMY-ilmoituksen tekeminen Elintarvikehuoneiston tarkastus ja elintarvikenäytteiden ottaminen Potilasnäytteiden ottaminen Viestintä Epidemiologinen selvitys (kyselytutkimus) ja selvitysraportin laatiminen (RYMY) Tarvittaessa purkupalaveri (esim. laajemmat epidemiat) Helsingissä vuosittain epidemiaa (>5 sairastunutta), n. 250 yksittäistä ruokamyrkytysepäilyä, hyvin sujuva yhteistyö tartuntatautilääkärin/hoitajan kanssa 11

12 Vesivälitteiset epidemiat Juomaveden välityksellä leviävissä epidemioissa sairastuneiden määrä on yleensä suurempi Vesilaitoksella on velvoite riskinarviointiin (talousvesilähde, prosessi, verkosto), terveydensuojeluviranomaisen avustuksella HSY Vesi tuottaa pääosan Helsingin, Espoon ja Vantaan juomavedestä Vuosittaiset häiriötilanneharjoitukset Uimaveden välityksellä leviävät epidemiat myös mahdollisia: esim. porealtaiden legionella, uimarantojen shigella tai norovirus 12

13 Esimerkkejä epidemioista Helsingissä Henkilöstöravintolan joululounaalla sairastui 24 asiakasta Bacillus cereuksen aiheuttamaan ruokamyrkytykseen, puutteellinen jäähdytys 12 henkilöä sairastui kikherneiden väärän käsittelyn johdosta kebabravintolassa, riittämätön liotus (lektiini) 50 henkilöä sairastui salmonellaan syötyään myymälässä chiasiemenistä tehtyä smoothieta Lähes 100 henkilöä sairastui norovirukseen ruokailtuaan henkilöstöravintolassa, ravintolan henkilökunta oli sairastunut ensin Läheskään aina epäiltyä elintarviketta tai käsittelyvirhettä ei saada selville 13

14 14 Lisätietoja ympäristöterveydenhuollosta