ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

Transkriptio

1 Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN

2 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2 2. Valvontakohteet 2 3. Riskinarviointi 2 4. Tarkastustoiminta 2 5. Näytteenotto ja tutkimustoiminta 3 6. Varautuminen elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin ja ruokamyrkytysten selvittämiseen 4 7. Tiedottaminen 4 8. Elintarvikevalvonnan henkilövoimavarat ja niiden riittävyyden arviointi 4 Liite 1 Tutkitut elintarvikenäytteet v Liite 2 Tutkittujen elintarvikenäytteiden laatu elintarvikeryhmittäin Liite 3 Puhtausnäytteiden laatu

3 3 1. Yleistä Vuodelle 2006 laadittu Kainuun maakunta kuntayhtymän elintarvikevalvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa (77 ). Suunnitelmaan sisältyivät seuraavat osa-alueet: valvontakohteet, riskinarviointi, tarkastussuunnitelma, näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, varautuminen elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin ja ruokamyrkytysten selvittämiseen, tiedottaminen ja valvonnan voimavarat. Suunnitelman mukaan sen toteutumista seurataan vuosittain. Seuraavassa arvioidaan suunnitelman toteutumista edellä mainittujen osa-alueiden osalta. 2. Valvontakohteet Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot valvontakohteista. Valvontakohteita koskevan tiedot kirjataan YtBoss-tiedonkäsittelyjärjestelmään. Vuoden 2006 aikana YtBoss-tiedonkäsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa terveysvalvonnan vastuualueen toimipisteissä ja kaikki elintarvikehuoneistot saatiin suunnitelman mukaisesti vietyä tietojärjestelmään. Valvontakohteita oli 1336 kpl (maidontuotantotiloja 422 kpl ja elintarvikehuoneistoja 914 kpl). 3. Riskinarviointi Suunnitelman mukaan tavoitteena oli aloittaa riskinarvioinnin työstäminen laatutyön puitteissa. Riskinarviointityö aloitettiin ja sitä jatketaan vuoden 2007 aikana. Vuoden 2008 suunnitelman laadinnassa riskinarvioinnilla on tärkeä osa suunnitelmallisen valvonnan kohdentamisessa, koska suunnitelmallinen valvonta tulee maksulliseksi. 4. Tarkastustoiminta Suunnitelman mukaan vuoden 2006 alussa oli 1316 elintarvikevalvonnan kohdetta, joihin arvioitiin tehtävän 1984 tarkastusta. Tarkastuksiin arvioitiin kuluvan aikaa 555 henkilötyöpäivää (htpv). Tarkastuksiin käytettiin aikaa 444 htpv eli 80 % suunnitellusta ajasta. Vuonna 2005 tarkastuksiin käytettiin aikaa 490 htpv. Vuoden 2006 aikana tarkastettiin 575 kohdetta eli 43 % kohteista. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat 671 kohdetta, 49 % kohteista. Tarkastuskäyntejä tehtiin 993 kpl eli 50 % suunnitellusta määrästä. Vuonna 2005 käyntien määrä oli Tarkastusten määrä ja tarkastuksiin käytetty aika oli arvioitua pienempi. Tähän

4 4 vaikutti se, että yksi terveystarkastajan virka oli täyttämättä ja mm. laatujärjestelmätyöhön käytetty työaika. Lisäksi työnjaon uusiminen vaikutti niin, että työaikaa kohdennettiin muihin valvonnan osa-alueisiin. Tarkastustoiminnan lisäksi työaikaa käytettiin mm. neuvontaan, joka kohdistui mm. uudistuneeseen elintarvikelainsäädäntöön. Valvontahenkilökunnan elintarvikevalvontaan käytetty kokonaistyöaika oli 960 htpv. Mikäli tarkastuskohteissa on todettu puutteita, esim. säädösten ja määräysten noudattamisessa, on asian korjaamisesta neuvoteltu sekä annettu suullisia tai kirjallisia kehotuksia. Maidon tuotantotilojen tarkastuksen yhteydessä annettiin toimenpidekehotuksia 49 kohteeseen eli 47 % tarkastetuista kohteista. Toimenpidekehotusten syy oli yleinen hygienia. Muiden elintarvikevalvonnan kohteiden tarkastusten yhteydessä annettiin toimenpidekehotuksia 67 kohteeseen eli 14 % tarkastetuista kohteista. Toimenpiteiden suurin syy oli omavalvontaan liittyvät puutteet (53 %). Lisäksi toimenpiteiden syynä olivat yleinen hygienia (28 %), laatu ja epäpuhtaudet (3 %), pakkausmerkinnät (2 %) ja muut syyt (13 %). 5. Näytteenotto ja tutkimustoiminta Vuoden 2006 näytteenoton painopistealueina olivat suunnitelman mukaisesti helposti pilaantuvat tuotteet ja puhtausnäytteet elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvilta pinnoilta. Elintarvikenäytteitä otettiin seuraavasti: helposti pilaantuvia tuotteita myymälöistä, irtojäätelöitä myyntipaikoista ja salaatteja tarjoilupaikoista ja suurtalouksista. Elintarvikenäytteitä otettiin 302 kpl. Näytteistä 8 % (25 kpl) oli elintarvikemääräysten vastaisia eli elintarvikkeeksi kelpaamattomia. Yleisin määräystenvastaisuuden syy oli näytteen huono mikrobiologinen laatu. Liitteessä 1 on esitetty tutkittujen näytteiden määrä elintarvikeryhmittäin ja määräysten vastaisten elintarvikkeiden määrä tutkituista näytteistä. Liitteessä 2 on esitetty yksityiskohtaisemmin näytteitä ja tutkimustuloksia koskevia tietoja elintarvikeryhmistä, joiden näytemäärät ovat olleet suurimmat. Liitteessä elintarvikkeiden laatu on joko hyvä, heikentynyt tai huono. Hyvä tarkoittaa, että näytteen laadussa ei ole todettu huomautettavaa. Heikentynyt tarkoittaa, että näytteen laatu on heikentynyt, mutta näyte on vielä ihmisravinnoksi sopiva. Huono näyte on ihmisravinnoksi sopimaton eli kysymyksessä on määräystenvastainen näyte. Puhtausnäytteitä otettiin 77 kohteesta, joista määräystenvastaisia oli 6 kohteessa (3 %). Liitteessä 3 on esitetty yksityiskohtaisemmin koulujen keittiöistä ja myymälöistä otettujen puhtausnäytteiden tuloksia. Valtakunnallisiin valvontaohjelmiin ja tutkimusprojekteihin osallistuttiin seuraavasti: 1) Yersinia-projekti

5 5 Projektissa kartoitettiin kotimaisten kasvisten mikrobiologista turvallisuutta, patogeenisten yersinioiden (yersinia enterocolitican ja yersinia pseudotuberculosiksen) suhteen. Näytteet otettiin kunnan valvomista, kasviksia käsittelevistä yrityksistä. Samalla yrityksissä tarkastettiin kasvisten käsittelyn hygieniaa ja omavalvonnan toimivuutta. 2) Luonnontuoteprojekti Projektin tavoitteena oli valvoa mehun- ja hillonvalmistajien omavalvontaa. Valvontakohteena olivat luonnontuotteita osittain tai kokonaan raaka-aineenaan käyttävien mehun- ja hillonvalmistajien omavalvonta. 3) Savukalojen myynnin lämpötilojen valvonta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pyynnöstä mitattiin myyntipaikkojen kalatuotteiden säilytyslämpötiloja ja tarkastettiin säilytysaikoja. Pyyntö liittyi epäilykseen, että lämminsavustettu siika on aiheuttanut botulismin. 6. Varautuminen elintarvikkeista aiheutuviin vaaratilanteisiin ja ruokamyrkytysten selvittämiseen Tavoitteena oli tehdä maakunnallinen toimintasuunnitelma elintarvike- ja vesiperäisten epidemioiden selvitystyöhön. Tämä tavoitteen toteuttaminen siirtyi vuodelle Vuoden 2006 aikana ei ollut yhtään laajempaa ruokamyrkytysepidemiaa. Muutama yksittäinen epäilyilmoitus tuli, mutta ne eivät johtaneet epidemiaselvitystyöhön. Sotkamossa oli yksi vesivälitteinen epidemia, jossa sairastui 11 henkilöä. 7. Tiedottaminen tuli voimaan uusi elintarvikelaki, joka kokosi kolmen lain säännökset (elintarvike-, hygienia- ja terveydensuojelulaki) sellaisenaan tai muutettuna sekä EY:n perussäännökset yhteen. Uudistuneesta lainsäädännöstä annettiin koulutusta elintarvikealan toimijoille. Keväällä tiedotettiin ja annettiin ohjeita elintarvikealan toimijoille lintuinfluenssaan liittyen. Valvontahenkilöstö osallistui uudistunutta elintarvikelakia koskevaan koulutukseen sekä omavalvontaa ja lintuinfluenssaa käsittelevään koulutukseen. 8. Elintarvikevalvonnan henkilövoimavarat ja niiden riittävyyden arviointi Elintarvikevalvontaan käytettiin aikaa seuraavasti: terveysvalvonnan johtaja 40 henkilötyöpäivää

6 6 eläinlääkärit 230 henkilötyöpäivää terveystarkastajat 690 henkilötyöpäivää toimistohenkilöstö 100 henkilötyöpäivää Yhteensä 1060 henkilötyöpäivää Valvontaan käytetty kokonaisaika (käsittää tarkastuksiin käytetyn ajan ja muihin tehtäviin käytetyn ajan) on 127 % suunnitelmassa arvioidusta valvontaan käytettävästä ajasta (833 htpv). Käytetty työaika on 84 % laskennallisesta tarvittavasta työajasta, joten se ylittää valtakunnallisessa elintarvikevalvonnan riittävyyden arvioinnissa käytetyn minimitason (50 %). Vuonna 2005 elintarvikevalvontaan käytetty työaika oli 72 % laskennallisesta tarvittavasta työajasta. Eläinlääkäreiden elintarvikevalvontaan käyttämä työpanos kasvoi vuodesta Terveystarkastajien työpanos laski ja avustavan henkilöstön työpanos nousi. Käytettyyn työpanokseen vaikutti se, että hygieenikkoeläinlääkäri aloitti työnsä v ja oli koko vuoden 2006 töissä. Terveystarkastajien työpanoksen vähenemiseen vaikutti yhden terveystarkastajan täyttämätön virka. Valvonnan osalta voidaan todeta, että vuoden 2006 aikana valvonta kokonaisuutena on tehostunut kun sitä verrataan vuoteen 2005 sekä tilanteeseen ennen hallintokokeilua. Vuoden 2006 aikana valvonnan tehostuminen näkyi eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnassa. Muuhun elintarvikevalvontaan käytettiin vähemmän aikaa kuin v henkilöstöresursseista johtuen, mutta kuitenkin enemmän kuin ennen hallintokokeilun alkua.

7 7 1 Liite

8 8 2 Liite

9 Liite3 9

10 10