Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma päivitys 2014

Transkriptio

1 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma päivitys 2014

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue ja tehtävät Valvonnan voimavarat, pätevyys ja tehtävät Koulutus Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvontasuunnitelmat toimialoittain Yleistä Terveydensuojelu Tupakkalainvalvonta Eläinlääkintähuollon suunnitelma Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kemikaalivalvonta Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Suunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 9

3 3 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontasuunnitelman päivityksessä 2014 on huomioitu Janakkalan liittyminen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymään ympäristöterveydenhuollon osalta sekä eri keskusviranomaisten antamien toimialakohtaisten valvontaohjelmien päivitykset sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Valtakunnalliset valvontaohjelmat ovat laadittu vuosille Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymän yhtymähallituksessa Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 2.1 Toimialue ja tehtävät Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymän ympäristöterveysosaston tehtävänä on huolehtia yksilön elinympäristöön kohdistuvasta kansanterveystyöstä, elintarvikevalvonnasta, eläinlääkintähuollosta, kuluttajaturvallisuusvalvonnasta ja muista terveyttä suojaavista viranomaistehtävistä. Kuntayhtymän toimialueena ovat Riihimäen kaupunki ja Janakkalan Lopen sekä Hausjärven kunnat. Ympäristöterveysosastolla työskentelee vuoden 2014 alussa terveysvalvonnan johtaja, hygieenikkoeläinlääkäri, seitsemän terveystarkastajaa, praktikkoeläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri ja terveysvalvonnan sihteeri. Valvontaeläinlääkärin toiminta-alueesta poistuu alkaen Hyvinkään kaupunki. Praktikkoeläinlääkärin avustajana on oppisopimuskoulutuksessa eläintenhoitajaksi opiskeleva henkilö.

4 4 2.2 Valvonnan voimavarat, pätevyys ja tehtävät Tällä hetkellä olevat virat/toimet on esitetty taulukossa 1. Kaikki virat/toimet ja sijaisuudet ovat täytettyinä pätevillä henkilöillä. Myös tarkastajien sijaisiksi ja tilapäisiksi työntekijöiksi on saatu pätevää henkilöstöä. Viranomaisnäytteenottoa suorittavat tarkastajien ohella myös elintarvike- ja vesilaboratorion näytteenottajiksi perehdytetyt laborantit. Heidän viranomaisnäytteenottopalveluun käyttämä aika on noin 0,2 htv. Elintarvike- ja vesilaboratorion kemistin työajasta on 0,2 htv osoitettu terveysvalvonnan käyttöön. Valvontayksikössä on pyritty tarkastajakohtaisesti erikoistumaan 1 2 valvonnan osaalueelle. Erikoistumisissa pyritään huomioimaan, että kaikille tärkeimmille toimialoille on perehtynyt vähintään kaksi terveystarkastajaa. Yksi praktikkoeläinlääkärin virka on täyttämättä ja toistaiseksi virkaa ei täytetä, koska kuntayhtymän alueella on saatavissa hyvin yksityiseläinlääkäripalveluita ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista valtion virkatehtävistä vastaa kokoaikainen valvontaeläinlääkäri. Nykyinen Riihimäen seudun päivystysalue on yhdistetty alkaen Hämeenlinnan seudun päivystysalueen kanssa. Hygieenikkoeläinlääkärin tehtävänkuvaan kuuluu praktiikka ja elintarvikevalvonta. Molempien osuus on 50 % työajasta. Tällä hetkellä virkaa hoitaa kaksi osa-aikaista (50 % työaika) henkilöä, joista toinen vastaa praktiikasta ja toinen elintarvikevalvonnasta. Valvontaeläinlääkärin ohella erikseen nimetty terveystarkastaja osallistuu tarvittaessa eläinsuojelutarkastuksiin. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja näytteenotot, lausunnot ym. asiantuntijatehtävät, sekä valitusten, hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta, jota on annettava tarpeen vaatiessa.

5 5 Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö ja vastuualueet: Lihavointi tarkoittaa, että henkilö on kyseisen toimialan ensisijainen vastuuhenkilö. Nimet Virka/toiminimike Erikoistuminen/vastuualueet Muuta(esim. valvontaan käytetyn ajan jakautuminen toimialoittain) Pirkko Sukula Satu Halonen Jenni Laakkonen Terveysvalvonnan johtaja Hygieenikkoeläinlääkäri Hallinto Praktiikka Riitta Bagge Terveystarkastaja Terveydensuojelu(varavastuu) Sari Tiinanen Terveystarkastaja (vara) Seija Laakso Terveystarkastaja Valvontaan 10 % työajasta. Hallinnollisena sijaisena elintarvike- ja vesilaboratorion johtaja. Elintarvikevalv. 50 % Praktiikka 50 % 91 % 4 % 5 % YHTI-vastuuhenkilö 97 % Kuti-vastuuhenkilö 97 % Kirsi Immonen sij. Jenita Kuossari Leena Koskela Terveystarkastaja Terveystarkastaja Kuluttajaturvallisuusvalvonta Terveydensuojelu Eläinsuojelu Terveydensuojelu(vara) Kuluttajaturvallisuus (varavastuu) 35 % 42 % 10 % 10 % 86 % 6 % 5 % Erja Hujanen Terveystarkastaja Terveydensuojelu Kuluttajaturvallisuus(vara) Tupakka Avoin virka va. Terhi Asikainen Terveystarkastaja Terveydensuojelu Kuluttajaturvallisuus 45 % 42 % 10 % Vastaa laadun kehittämisestä ja laatukäsikirjan päivityksistä 80 % 10 % 7 % Jonna Syrjänen Raisa Nevanlinna sij. Katri Heikkilä Iitamari Salo Merja Harri Veikko Niskanen Eläinlääkäri(praktikko) Praktiikka 100 % Valvontaeläinlääkäri Eläintenhoitaja (oppisopimus) Terveysvalvonnan sihteeri (osa-aikaisuus 0,6 htv) Valvontaeläinlääkärin tehtävät (alkutuotanto) Eläinlääkärin avustaminen Toimistotehtävät Terveysvalvonnan toimistotehtävät. Kemisti Asiantuntija 0,2 htv Laborantit Viranomaisnäytteenotto 0,2htv Määräaikaiset 0,3htv Yhteensä käytettävissä 13,3htv 95 % 5 % valmiuseläinlääkäri 60 % el.lääk.avustaminen. 20 % eläinlääkintähuollon toimisto 20 % terv. valvonnan toimisto 60 % terveysvalvonta

6 6 Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Käytettävissä kokonaisuudessa valvontaan htpv kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan htpv v.2014(sis. tarkastajien ja laboranttien näytteenoton) Terveydensuojelun valvonta Kemikaalivalvonta 0 0 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Yhteensä 1734(7,9 htv)) 487(2,2htv) 28,1 % Lisäksi praktiikkaan(eläinten terveyden- ja sairaanhoito, eläintenhoitaja) 2,1 htv, eläinlääkintähuollon valvontatehtävät 1,1 htv, hallintoon 0,9 htv, toimistotehtävät 1,0 htv, asiantuntija(kemisti) 0,2 htv. 2.3 Koulutus Vuodelle 2014 laaditaan koulutussuunnitelma henkilökohtaisten ja valvontayksikön koulutus- ja kehittymistarpeiden perusteella tiedossa olevien koulutusten ja koulutusmäärärahojen puitteissa. Jokainen tarkastaja ja eläinlääkäri osallistuvat vähintäänkin oman päävastuualueensa koulutuksiin ja tarpeen sekä koulutusmäärärahojen puitteissa myös muihin koulutuksiin. Koulutusvalinnoissa on päävalintakriteerinä koulutuksen ajankohtaisuus, esim. lainsäädännön uudistukset, valtakunnallisten ja alueellisten projektien työkokouspäivät sekä omien valvontasuunnitelmien painopistealueet. Tavoitteena on, että henkilöstöllä olisi keskimäärin kahdeksan (8) koulutuspäivää vuodessa. Jokaisesta koulutuksesta, johon osallistutaan, suoritetaan kirjallinen arvio sen tarpeellisuudesta ja soveltuvuudesta omaan tehtävään. Lisäksi koulutuksen sisältöä käydään läpi viikkopalavereissa ja koulutusmateriaali on kaikkien käytössä. 2.4 Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Kuntayhtymässä käytetään DigiaTarkastaja -ohjelma, jolla hallitaan tarkastuskohteet ja niissä suoritetut toimenpiteet. Ohjelmaan viedään kohteen perustiedot, kuten toimija, toiminta ja toimipaikka, sekä valvontatiedot. Ohjelmaa päivitetään keskusvirastojen edellyttämässä ja ohjelman kehittäjän mahdollistamassa aikataulussa. Ohjelma on yhteiskäytössä Janakkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon kanssa. Kohteiden kartoitus ja rekisterin päivitys tehdään saapuneiden ilmoitusten/hakemusten, paikallisten tiedotuskanavien, tarkastajien kenttätuntemuksen sekä EKES Yrityspalvelun yritystoimipaikkarekisterin avulla. Valvontakohteiden kokonaislukumäärä alueella on noin 900kpl, joista useita valvotaan monen lain perusteella. 2.5 Viestintä Ympäristöterveysosaston laatukäsikirja sisältää viestintäsuunnitelman, joka sisältää viestinnän periaatteet. Suunnitelma on päivitetty 2013.

7 7 Suunnitelma sisältää viestinnän periaatteet, viestintävastuut, lainsäädäntöä, ohjeistusta ja tietoa yhteistyö ja kohderyhmistä, asiakaspalvelusta, neuvonnasta, opastuksesta ja kouluttamisesta sekä sisäisen ja ulkoisesta viestinnän tavoitteista ja tehtävistä. Viestinnän käytännön työskentelyä ohjaa vuosittain laadittava operatiivisen tason suunnitelma, joka sisältää seuraavan vuoden aikana toteutettavat viestintätoimenpiteet. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki ympäristöterveysosaston työntekijät. Ympäristöterveysosastolla on oma toimistohenkilö, terveysvalvonnan sihteeri. Hän vastaa yhteystietojen päivittämisestä, osaston viralliseen sähköpostiosoitteen tulleiden viestien jakelusta, tiedotteiden ja päätösasiakirjojen sekä laskujen toimittamisesta asiakkaille. Erityistilanteissa tiedotusvastuu on terveysvalvonnan johtajalla, ellei kokonaistilanne edellytä koko terveyskeskustasoista tiedottamista. Tarkempi ohjeistus erityistilanne ja kriisitiedottamisesta sisältyy valmiussuunnitelmiin ja erityistilanteiden toimintaohjeisiin (ruokamyrkytys- ja vesiepidemiat, tuoteturvallisuusvalvonnan erityistilanteet, säteilyvaaratilanteet, kemikaalionnettomuudet, ympäristöterveydenhuollon poikkeusolojen valmiussuunnitelma). Neuvontaa ja opastusta annetaan tarkastuskäynneillä, ajankohtaisilla aihekohtaisilla tiedotteilla sekä kuntayhtymän internetsivuilla. Lisäksi toimijat voivat tarvittaessa tulla erikseen sovittuna aikana käymään toimistolla. Koulutusta lainsäädännön vaatimuksista, hygieniasta, tuoteturvallisuudesta ym. järjestetään kohderyhmittäin esim. elintarvikealan toimijat, yhteistyöorganisaatiot, ammattiryhmät, koululaiset, opiskelijat. 2.6 Valvonnan maksullisuus Tämän suunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Valvontamaksuja peritään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet kustannukset ja maksuja peritään kunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Ympäristöterveysosaston taksa on hyväksytty yhtymähallituksessa ja se on nähtävillä ympäristöterveysosaston internetsivuilla. Mikäli toimijalla on samassa kohteessa useita toimintoja ja kohteeseen tehdään valvontaa useamman lain perusteella samanaikaisesti, peritään yksi yhdistetty maksu. Yhdistetty maksu määräytyy toimenpiteeseen käytetyn ajan perusteella. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että viranomainen käyttää tutkimuksissaan hyväksyttyjä laboratorioita. Viranomaistutkimuksissa käytetään akkreditoitua Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän elintarvike- ja vesilaboratoriota. Mikäli tarvittava analyysi ei ole kyseisen laboratoriossa käytössä, tukeudutaan muihin kansainvälisen standardin SFS täyttäviin laboratorioihin.

8 8 3. Valvontasuunnitelmat toimialoittain 3.1. Yleistä Suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tällöin tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Suunnitelmalliseen valvontaan tarvittavaa työaikaa laskettaessa on huomioitu kohteessa samalla tarkastuksella tehtävät useamman toimialan yhteistarkastukset. Tähän ympäristöterveydenhuollon suunnitelmaan on koottu liitteiksi I VI toimialakohtaiset suunnitelmat liitteineen. 3.2 Liite I 3.3 Terveydensuojelu Liite II 3.4 Tupakkalainvalvonta Liite III 3.5 Eläinlääkintähuollon suunnitelma Liite IV 3.6 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Liite V 3.7 Kemikaalivalvonta Kemikaalien markkinavalvonta on siirtynyt Tukesiin 4. Erityistilanteisiin varautuminen 4.1 Toiminta erityistilanteissa Elintarvike- terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja eläinlääkintähuoltolaissa on määräykset siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava erityistilanteisiin. Ympäristöterveysosastolla on laadittu suunnitelmat ja toimintaohjeet seuraavien erityistilanteiden varalle: vesi- ja elintarvikeperäiset epidemiat (päivitetty -06), säteilyvaaratilanteet (-05), suunnitel-

9 9 ma kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteiden varalle(-13). Epidemioiden selvitystyöryhmän kokoonpano on STM:n asetuksen elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 4 :n mukainen. Epidemiaepäilytilanteissa viranomainen käyttää pääosin kuntayhtymän elintarvikelaboratoriota. Talousarviossa on varattu määräraha oman laboratorion ulkopuolella tehtäviin tutkimuksiin. 5. Suunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhtymähallituksessa. Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida: tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus, näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista. Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna omia ja keskusvirastojen laatimia raportointilomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut suunnitelmallinen valvonta. Arviointia tehdään myös sen suhteen, miten voimavarojen jakautuminen eri sektoreille käytännössä toteutui. Tässä suunnitelmassa esitetyn taulukon 2 toteutuminen arvioidaan esimerkiksi taulukon 3 mukaisesti. Lisäksi arvioidaan valtakunnallisten valvontaohjelmien painopisteiden ja omien painopistealueiden valvonnan toteutuminen sekä arvioidaan kuinka paljon voimavaroja on käytetty ennalta suunnittelemattomiin valvontatehtäviin. Mikäli suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, toteutumisen arvioinnissa tuodaan esille mahdolliset syyt (virkavapaat, yllättävät projektit, erityistilanteet yms.) ja esitetään korjaustoimenpiteitä. Puutteet edellisen vuoden tarkastusten toteutumisessa pyritään huomioimaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelman laadinnassa. Mikäli valvontasuunnitelman mukaisista tavoitteista on jääty merkittävästi, tulee tämä huomioida valvontatulojen kohdistamisessa esim. lisähenkilöstöön. Toteutumisen arvioinnin tulokset toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka toimittaa ne edelleen keskusvirastoille. Lisäksi seurataan toimialakohtaisia valvontatuloja(taulukko 4).

10 10 Taulukko 3. Voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille Terveydensuojelun valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Yhteensä Suunniteltu (taulukosta 2.) Toteutunut kommentti Terveydensuojeluvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Yhteensä suunnitelmallisen valvonnan tulot Muut tulot (hyväksymispäätökset yms.) Taulukko 4. Toimialakohtaiset tulot Eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi on esitetty liitteessä VI.