Uudenmaan maakunnan taloushallinnon tavoitetila

Transkriptio

1 Uudenmaan maakunnan taloushallinnon tavoitetila

2 Raportin sisältö Loppuraportin sisältö Sivu Liitteet Sivu Johdanto 3-5 Visio 6-12 Toimintakenttä ja sidosryhmät Liite 1: Haastattelukoonti Liite 2: Työpajaosallistujat ja haastatellut henkilöt Talouden palvelutuotantomalli ja kompetenssit Talouden prosessit ja rahavirtaus Järjestelmäarkkitehtuuri Talouden toimintamallin mittaristot Maakunnan ohjausmalli Muutoksen projektointi 56-65

3 Johdanto

4 Johdanto Uudenmaan maakunnan taloushallinnon tavoitetilan määritystyö suoritettiin maalis-toukokuussa 2018 Uudenmaan taloushallinnon toimintamallin määrittämisen tavoitteena oli Muodostaa yhteinen näkemys Uudenmaan taloushallinnon tavoitetilasta Määritellä kokonaisuutta selkeyttävä toimintamallin kuvaus Määrittää periaatteet, jotka linjaavat maakunnan taloushallinnon prioriteetteja, resurssien kohdentamista ja projektien toteutusta Työ toteutettiin projektityönä, jossa ydintiimin muodostivat Uudenmaan taloushankkeen edustajat Markus Syrjänen (Hankejohtaja, Budjetti), Merja Mäkitalo (Projektijohtaja, Talouden prosessit ja ohjaus), Teemu Seppälä (Hankejohtaja, Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) ja Minna Sevón (Projektijohtaja, Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät). Lisäksi työhön osallistui useita sidosryhmiä niin työpajojen kuin haastattelujen kautta. Työpajaosallistujat ja haastatellut henkilöt on listattu Liite 2:ssa. Projektityötä fasilitoi Deloitte. Toimintamallin määritystyö on luonteeltaan alustavaa ja tuotoksia tullaan muokkaamaan saadun palautteen perusteella sekä tarkentamaan työn edetessä.

5 Taloushallinnon toimintamallin ylätason suunnittelu Uudenmaan maakunnalle Asiakkaat Kanavat Tuotteet ja palvelut Organisaatio Prosessit Data Ihmiset Lokaatio Taloushallinnon toimintamallin suunnittelussa käytiin läpi lähes kaikki toimintamallin tasot. Pidetyt työkokoukset ovat seuraavat: 1. Asiakkaat ja sidosryhmät ( ) 2. Prosessit ja palvelut ( ) 3. Tietorakenteet ja arkkitehtuuri ( ) 4. Ohjausmalli ( ) Talousorganisaation roolit ja osaaminen ( ) 5. Yhteenveto ( ) Teknologia

6 Visio

7 Uudenmaan taloushallinnon visio Kuvauksen sisältö: Uudenmaan taloushallinnon visio kuvaa sitä, miten taloushallinto luo arvoa organisaatiolle sekä mitkä ovat talouden arvontuotannon mahdollistajat. Keskiössä on talouden strategia, jonka ympärille rakennetaan taloushallinnon visio. Talouden strategian ytimessä on talouden rooli asiakasarvon tukena. Sisempi kerros kuvaa talouden päätoimintoja Ulompi, oranssi kerros kuvaa tarkemmin minkälaisista kokonaisuuksista talouden päätoiminnot muodostuvat Ylempi taso kuvaa talouden päätoimintojen arvontuotantoa Käyttötarkoitus: Talous voi viestiä yhdellä kuvalla koonnin siitä, mihin taloustoiminto Uudellamaalla pyrkii, miten se toimii ja mistä se koostuu. Visio näyttää ohjaavan suunnan talouden tavoitetilasta, jota kohti ollaan matkalla. Kohti ulkoreunaa mentäessä visiokuva kertoo myös keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä, ja näin ollen se kommunikoi päämäärän lisäksi myös reittiä sinne. Alempi taso kuvaa talouden arvontuotannon mahdollistajia Ulkokerroksessa esitelty tarkemmin taloushallinnon vision mukaisia keinoja (esim. teknologiat). Näitä otetaan käyttöön osin mahdollisuuksien mukaan jo toiminnan käynnistymisvaiheessa, osin jatkokehityksen kautta.

8 Siirtyminen vuositasosta kuukausitasoon Rullaava näkymä ennusteeseen Prediktiivinen suunnittelu Tiedolla johtaminen Uudenmaan taloushallinnon visio Automaattiset kontrollit Pitkät prosessit Tekoäly esim. palvelurajapinnassa Robotiikka ja automaatio Keskitetty master datan hallinta & järjestelmä Kirjanpito Transaktioiden hallinta Asiakasmaksut Laskentatunnisteiden hallinta Prosessien hallinta Kirjanpidon sulkeminen ja konsernilaskenta PALVELU- KESKUS Suunnittelu ja ennustaminen Strategia Raportointi ja analytiikka Toiminnalliset muutokset ja investoinnit Maakunnan tilakeskuksen omistajaohjaus BUSINESS PARTNERUUS ARVOA ASIAKKAALLE KONSERNIN TALOUS Neuvottelutoiminta valtion kanssa Omistajaohjaus Rahoitus Kognitiivisuus ja tekoäly Verojuridiikka Riskit ja tarkastukset Applikaatiot Osaamiskeskus Lohkoketjuteknologia Robotiikka Uuden ajan julkishallinnon organisaatio TURVALLINEN SIIRTYMÄ ROHKEA UUDISTUMINEN Prosessi analytiikka Riskienhallinnan ja hyvän hallinnon ratkaisut Muuttuvat säädökset Käytännöt ja ohjeistukset PROSESSIT JA KÄYTÄNNÖT ORGANISAATIO JA IHMISET Palvelutuotantomalli IT-JÄRJESTELMÄ & DATA Osaamiset ja kyvykkyydet Datan hallinta Analytiikka Arkkitehtuuri Kontrollit ja vaatimustenmukaisuus Organisaatiostruktuuri Mobiiliapplikaatiot Sosiaalinen media Pilvipohjaiset järjestelmät Datan visualisointi & BI TULOKSELLINEN TOIMINTA Milleniaalit Oivaltava organisaatio Koulutus ja talousakatemia Yhteistyö, tiimit ja työparit Uudenlainen operatiivinen johtaja

9 Uudenmaan taloushallinnon visio - pääviestit Uudenmaan taloushankkeen tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa turvallinen siirtymä uuteen taloushallintoon ja taata palvelutuotannon jatkuvuus. Samalla, kun suunnittelussa pyritään takaamaan turvallinen siirtymä, on tärkeää hyödyntää myös mahdollisuus uudistua rohkeasti. Nyt rakennettavat ratkaisut toimivat perustana seuraavan vuosikymmenen taloushallinnolle ja valmistelussa on huomioitava tämä vastuullisella tavalla. Taloushallinnon asiakkaat tarvitsevat tulevalta taloushallinnolta teknologiaa hyödyntävien, tehokkaiden perusprosessien lisäksi kykyä tukea johtoa ja tuottaa merkityksellisiä analyysejä. Tuloksellinen toiminta viittaa siihen, että taloushallinnon toiminnan päämääränä on tukea maakunnan tuloksellista johtamista. Taloustoiminto ei ole itsessään itseisarvo, vaan sen onnistumista voidaan arvioida kyvyllä tukea muun organisaation tuloksellisesta toimintaa ja viime kädessä taloushallinnon tavoitteena on tuottaa asiakasarvoa. Tuloksellisen toiminnan ja asiakasarvon tuottamisen tueksi vaaditaan myös johdon taloudellisen tietoisuuden kasvattamista aina lähiesimiestasolta ylimpään johtoon. Uudenmaan taloushallinnon visio on ylätason kuvaus talouden päätoiminnoista ja niiden mahdollistajista. Taloustoiminto muodostuu kolmesta päätoiminnosta: palvelukeskus, business partneruus ja konsernitalous. Tulevaisuudessa esimerkiksi Uudenmaan palvelukeskuksessa on tavoitteena tuottaa talouden peruspalveluita robotiikkaa, keinoälyä ja automaatiota hyödyntäen.

10 Uudenmaan taloushallinnon vision toteutus Kuvauksen sisältö: Uudenmaan taloushallinnon pystyttäminen toteutetaan turvallisen siirtymän, rohkean uudistumisen ja tuloksellisen johtamisen tavoitteiden mukaisesti, ja on vaiheistettu kriittiset virstanpylväät huomioiden. Vision toteutuksen aikajana kuvaa tätä vaiheistusta ja talouden vision asteittaista toteuttamista. Käyttötarkoitus: Talous voi viestiä yhdellä kuvalla koonnin siitä, miten vision mukainen taloushallinnon pystyttäminen ylätasolla etenee eri vaiheiden kautta. Kriittiset virstanpylväät Vision vaiheistus ja tavoitteet Talouden prosessien tuotannon pystyttäminen Talouden prosessien jatkuva kehittäminen Taloushallinnon pitkän aikavälin visio ja tavoitteet

11 Uudenmaan taloushallinnon vision toteutus Uudenmaan maakunta toiminnassa Talouden tarvittavat kyvykkyydet tunnistettava Uudenmaan taloushallinto täydessä toiminnassa TOIMINNAN MAHDOLLISTAVAT KYVYKKYYDET TOIMINNAN - TURVALLINEN MAHDOLLISTAVAT SIIRTYMÄ KYVYKKYYDET - - TURVALLINEN SIIRTYMÄ KEHITYSKOHTEET - ROHKEA UUDISTUMINEN - - TULOKSELLINEN TOIMINTA - Kirjauksesta raportointiin Myyntitilauksesta maksuun Hankinnasta maksuun TALOUSHANKKEET Suunnitelmista tulokselliseen toimintaan Rahoitus, verotus, riskinhallinta ja kontrollit Talousjohtaminen Muut JATKUVA KEHITYS Käyttäjälähtöiset järjestelmät Jatkuva osaamisen kehittäminen Tiedolla johtaminen Digitaalisuus & Uudet teknologiat Talouden nopea reagointikyky Pitkien prosessien saumaton integroiminen Rullaava ennustaminen Spesifit asiantuntijat Talous operatiivisen johdon kumppanina Kustannustehokkuus Taloushallinnon visio ja tavoitteet

12 Uudenmaan taloushallinnon vision toteutus - pääviestit Turvallisen siirtymän tavoite korostuu vuosina , jolloin määritellään tavoiteltava toimintamalli, tunnistetaan tarvittavat kyvykkyydet ja lopuksi pystytetään tämän mukainen toiminta ja organisaatio. Tavoitteena on kuitenkin myös luoda perusta uusille toimintamalleille ja rohkealle uudistumiselle jo vuosina Taloutta rakennetaan koko ajan tuloksellisen johtamisen tavoite mielessä pitäen toisin sanoen talouden tehtävänä on mahdollistaa muun toiminnan tuloksellinen johtaminen. Vuonna 2020 Uudenmaan taloushallinnon on tarkoituksena olla täydessä toiminnassa ja painopiste siirtyy yhä enenevässä määrin rohkeaan uudistumiseen. Turvallisen siirtymän aikana rakennettu pohja talouden palvelutuotannolle ja prosesseille siirtyy jatkuvan kehittämisen vaiheeseen, jossa Uudenmaan taloushallinto pyrkii jatkuvasti uudistamaan, optimoimaan ja sopeuttamaan toimintaansa entistä tehokkaampaa ja parempaa asiakaslisäarvoa tuottavaan suuntaan. Myös tuloksellisen toiminnan tavoitteen saavuttamisen merkitys kasvaa vision toteutuksen edetessä, ja osana kehitystä Uudenmaan taloushallinnon odotetaan enenevässä määrin hyödyntävän muun muassa tiedolla johtamisen välineitä ja kompetensseja.

13 Toimintakenttä ja sidosryhmät

14 Pelkistetty kuva Uudenmaan Taloushallinnon toimintakentästä MAAKUNNAN PÄÄTTÄJÄT MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA MMINISTERIÖT, VIRASTOT JA LAITOKSET VM ULKOISET ASIAKKAAT ASUKKAAT Talouden suunnittelu ja linkitys maakunnan strategiaan Johdon raportointi & business partneruus Rahoitus & kassa Konsernilaskenta & viranomaisraportointi MAAKUNNAN KONSERNI Talouden hallinnointi: ohjeistukset, säännöt, kontrollit Investoinnit Talouden IT-strategia Talouden tietorakenteiden ja datan hallinta STM TEM SM MAAKUNNAN OPERATIIVINEN TALOUSHALLINTO TAHE-palvelukeskus: talouden ja henkilöstöhallinnon peruspalvelut MAAKUNTIEN YHTEISET TOIMINNOT MMM YRITYKSET Hankinnasta maksuun Lähetteestä / tilauksesta laskutukseen TALOUSHALLINNON SISÄISET SUBSTANSSI ASIAKKAAT Kirjauksesta raportointiin MAAKUNTIEN TILAKESKUS LVM YM ULKOISTETUN PALVELUN TOIMITTAJAT SOTE- LIIKELAITOS PELASTUS- LIIKELAITOS ELINVOIMA- TOIMIALA OY:t MAAKUNNAN MUUT PALVELUT VIMANA THL Business partneruus TILIN- TARKASTUS TUKIPALVEUT TUKIPALVELUT (LIIKELAITOS TAI OY) SOTE DIGI TILASTO- KESKUS PERINTÄ- TOIMISTO ICT HANKINTA TUOTANNOLLISET TUKIPALVELUT LUOVA KELA RAHOITUS- LAITOS MUUT TOIMITTAJAT YKSITYISET SUORAN VALINNAN SOTE- KESKUS- TUOTTAJAT YKSITYISET SUORAN VALINNAN SUUNHOIDON PALVELUN- TUOTTAJAT MUUT PALVELUNTUOTTAJAT ASIAKASSETELI JA HENKILÖ- KOHTAINEN BUDJETTI OSTOPALVELUT (SOPIMUSSUHDE MAAKUNTAAN) VAPAAN VALINNAN PIIRISSÄ OLEVIEN KONSERNI- YHTIÖIDEN TUKIPALVELUN- TUOTTAJAT MUUT PALVELUN- TUOTTAJAT MAAKUNNAT SOTE- YHTEISTYÖ- ALUE MUUT MAAKUNNAT VERO- HALLINTO VALTIO- KONTTORI VTV

15 Uudenmaan Taloushallinnon toimintakenttä ja sidosryhmätarpeet - pääviestit Taloushallinnon toimintakenttäkuvaus on pelkistetty näkymä Uudenmaan taloushallinnon organisatorisista kerroksista ja sen pääsidosryhmistä, ja se on luotu hyvin laajan kokonaiskentän hahmottamista varten. Maakunnassa tulee olemaan niin konsernintasoisia talouspalveluita, operatiivisia TAHE-palvelukeskuksen tuottamia palveluita kuin sisäisille substanssiasiakkaille tuotettavia talouden business partneruus -palveluita. Taloushallinto toimii sisäisten asiakkaiden lisäksi suoraan tai välillisesti muun muassa ulkoisten asiakkaiden, ulkoistetun palvelun toimittajien, ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. Uusimaa tulee toimimaan myös muiden maakuntien kanssa esimerkiksi yhteisiin toimintoihin kuten maakuntien tilakeskukseen liittyen tai sote-yhteistyöalueen tiimoilta. Maakunnan valtuusto ja hallitus toimivat maakuntaa ohjaavina poliittisina päättäjätahoina, jotka asettavat talousarvion ja joille raportoidaan taloudellisesta tilanteesta Maakunnan taloushallinnon tulee tukea monimuotoista toimintaa. Osa maakunnan toiminnasta tulee toimimaan kilpaillulla markkinalla ja edellyttää tätä tukevaa talousjohtamista. Muut palveluntuottajat -kategoriassa tulee olemaan uudenlaista toimintaa muun muassa henkilökohtaisen budjetin ja asiakasseteleiden käyttöönoton myötä. Maakunnan organisoiminen voi muuttua muutoshankkeen ja erityisesti toiminnan aikana ja taloushallinnon pitää pystyä sekä tukemaan organisaation ketterää uudistumista että olla itse muuntautumiskykyinen. Uudenmaan taloushallinnon toimintamallityössä on myös pyritty alustavasti nostamaan keskeisimpiä sidosryhmäkohtaisia tarpeita esiin. Nämä on koottu kalvolle 16.

16 Keskeisimmät sidosryhmäodotukset Sidosryhmä Sidosryhmän tarpeet talouspalveluille Huomioitavaa toimintamallin suunnittelussa Ministeriöt, valtion virastot ja laitokset JHS-Raportointi (XBRL-taksonomian mukainen) Rahoitusprosessi, neuvottelutoiminta Yhteiset tietorakenteet ja ohjeistukset Maakunnan päättäjät Talousarvion valmistelu Päätöksentekijöille suunnattu talousraportointi Tilinpäätös ja vastuuvapaus Maakunnan konserni Talouden tuki konserniohjauksen varmistamiseen Keskitetty näkymä maakunnan talousohjaukseen Omistajaohjaus Tietorakenteiden hallinta Sote-liikelaitos, Pelastusliikelaitos, Elinvoimatoimiala Tuotantopäätösten tukeminen (missä ja miten tuotetaan tehokkaimmin) Johtamisen tuki kilpailukyvyn varmistamiseksi Toimialaosaamisen varmistaminen erityiskysymyksissä Tukipalvelut Tuotteistus, hinnoittelu ja kustannuslaskenta palveluille Yhteisten prosessiketjujen johtaminen Maakunnan yhtiöt Osakeyhtiön perustaminen (1. Taloushallinto toimivaksi, 2. Liiketoimintasuunnittelu) Kilpailukyvyn tukeminen: kasvu, kannattavuus, riskit Muut palvelutuottajat Maakunnan raportointi / data-tarpeet muilta palvelutuottajilta Markkinoiden toimivuuden analysointi / seuranta Suunnitellaan maakuntaan soveltuva päätöksentekotapa (raportointi ja päätöksentekosykli) Sote-järjestäjän kanssa suoran valinnan tuotteistamisen ja hinnoittelumallin luominen sekä raportointi Talouden palvelutuottamisen konseptin luominen Väline- ja ylläpidon helppous ja luotettavuus Organisaatiomuutosten Kysymyksenä keskitetty vs. hajautettu ohjaus business partneruus - palveluille, ratkaisussa huomioidaan muu konsernirakenne ja ohjausmalli Sisäisen palvelutuotannon ja laskutuksen logiikan luominen Yhtenäinen toiminta- ja palvelumalli eri tukipalveluissa Yhtiöiden tarve kustannustehokkaille ja joustaville peruspalveluille Konserniyhtiöiden toimintamallien standardointi Yhteiset tietorakenteet ja ohjeistukset Setelioperaattori PSOP Maakuntien yhteiset toiminnot Tilainvestointistrategia ja -prosessi Maakuntien tilakeskuksen ja ICT-yhtiöiden omistajaohjaus Ulkoiset asiakkaat (asukkaat, yritykset) Investointien hallinta ja keskitetty strateginen suunnittelu Yhteiset tietorakenteet Toimiva maksuliikenne Asukkaiden kyky valita Avoimuus (julkisesti avoin tieto) Tietosuoja (esim. hetu-tason tieto) Ulkoistetun palvelun toimittajat Sujuva tiedonvälitys Tiedon vakiointi Muut maakunnat Laskutusprosessin suunnittelu (maakuntien välinen laskutus) Yhteistyöalueen yhteinen suunnittelu, päätöksenteko ja seuranta Esilläpito-arkisto

17 Talouden palvelutuotantomalli ja kompetenssit

18 Talouden palvelutuotantomalli Talouden palvelutuotantomalli voidaan jakaa erilaisiin toimintokokonaisuuksiin sen mukaan, kuinka läheinen toiminnon suhde on liiketoimintaan ja kuinka se tuottaa lisäarvoa. Lisäarvon tuottamisessa on tyypillisesti kaksi pääsuuntausta: keskittyminen 1. Tehokkuuteen ja taloudellisuuteen (asioiden oikein tekemiseen) 2. Osaamiseen ja näkemykseen (oikeiden asioiden tekemiseen) Tyypillisesti palvelukeskuksissa on potentiaalia saavuttaa huomattavia mittakaavaetuja, kun standardoituja prosesseja pystytään tuottamaan tehokkaasti keskitetysti. Palvelukeskuksissa voi myös olla keskitettyä erityisosaamista, jolloin on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja syvempää prosessi- ja menetelmäosaamista vaativissa tehtävissä. Keskitettyä erityisosaamista voi olla lisäksi konsernitaloudessa. Business partneruus kattaa liiketoimintakohtaisia palveluita, ja vaatii tyypillisesti niin syvää talous- kuin liiketoimintaosaamista ja -ymmärrystä. Lisäksi organisaatioissa on usein palveluja, jotka ovat hyvin liiketoimintaspesifejä eikä niitä täten voida tuottaa laadukkaasti muutoin kuin liiketoiminnan välittömässä läheisyydessä (kts. liiketoimintakohtainen paikallinen palvelu). Uudenmaan taloushallinnon palvelutuotanto keskittyy erityisesti Palvelukeskuksen tuottamiin palveluihin, jotka kattavat niin peruspalvelut kuin prosessien tehostamiseen liittyvän erityisosaamisen Konsernitalouteen, joka vastaa konsernin talousarviosta ja -suunnitelmista ja seurannasta Business partneruus -palveluihin, joka tarjoaa monipuolisia johdon talouspalveluita yhdistäen sekä talouden että toiminnan ymmärryksen Lisäksi Uudellamaalla tullaan tuottamaan muutamia liiketoimintakohtaisia paikallisia palveluita esimerkiksi käteiskassaan liittyen. Taloushallinnon toimintamallityötä pidemmälle vietäessä on myös tärkeää selkeyttää rajapintojen välinen vastuunjako. Taloushallinnolla tuleekin olemaan rajapintoja muun muassa henkilöstöhallinnon ja hankinnan kanssa. Uudenmaan taloushallinnon palvelutuotannon tarkemmat kuvaukset löytyvät kalvolta 19.

19 Suhde liiketoimintaan Konsernin yhteinen Liiketoimintakohtainen Talouden palvelutuotanto Uudellamaalla Lisäarvon tuottaminen Tehokkuus ja taloudellisuus: Tehdään asioita oikein Osaaminen ja näkemys: Tehdään oikeita asioita Liiketoimintakohtainen paikallinen palvelu Maakunnassa pyritään välttämään hajautettuja rutiinitehtäviä Paikallisesti tarjottavina palveluina on tunnistettu käteiskassat. Lisäksi liiketoimintaan jää hankinnasta maksuun -prosessin tehtäviä liittyen tavaran vastaanottoon ja laskun hyväksyntään. Palvelukeskus Tarjoaa sekä tehokkaan talouden perusprosessien läpiviennin että niihin liittyvän neuvonannon ja asiakaspalvelun Tuottaa lisäarvoa asiakkaalle lyhyellä vasteajalla ja prosessiosaamisella Kehittää ja optimoi prosesseja ja järjestelmiä Tarjoaa erilaisia uramahdollisuuksia talousprosessien lisäksi esimerkiksi asiakaspalvelun ja kehittämisen parissa Prosessien tehostamiseen liittyvät keskitetyt erityisosaamiset Business partneruus Analysoi ja jalkauttaa konsernin tulostavoitteita (toiminta, talous, henkilöstö) Tarjoaa monipuolisia analyysi- ja seurantapalveluita yhdistäen sekä talouden että toimialan / liikelaitoksen toiminnan ymmärryksen Työskentelee tiiviisti toimialan / liikelaitoksen johdon kanssa Talouden toimintaympäristön analysointi sekä maakunnan että toimintojen tasolla Konsernitalous Vastaa konsernin toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä Vastaa konsernin talousarvioista ja -suunnitelmista, ennusteista ja seurannasta Luo ja ylläpitää yhtenäisiä taloushallinnon tietorakenteita ja toimintatapoja sekä vastaa niiden jalkauttamisesta muuhun organisaatioon Vastaa talouden ulkoisten sidosryhmien hallinnasta ja tuottaa erillisselvityksiä viranomaisille ja päätöksentekijöille Muut keskitetyt erityisosaamiset

20 Talouden palvelutuotantomalli Kuvauksen sisältö: Talouden palvelutuotannon palvelukokonaisuuksien/prosessien ryhmittely toimintokokonaisuuksittain. Käyttötarkoitus: Taloushallinnon palvelu-/prosessikokonaisuuksien esittely tiivistetysti eri sidosryhmille kuten liikelaitoksille/muille asiakkaille. Palvelutuotantomallin kuvausta voidaan myös käyttää viestimiseen taloushallinnossa sisäisesti esimerkiksi perehdytyksen yhteydessä. Taloushankkeen aikana palvelutuotantomallin avulla voidaan varmistaa, että kaikkien palveluiden suunnittelu ja rakentaminen on käynnissä ja selkeästi vastuutettu. Talouden rajapinnassa oleva, muun toiminnon omistama palvelukokonaisuus Palvelukokonaisuus/ prosessi Palvelukategoria

21 Asiakas- ja myyntilaskutus Palvelukeskus Tilauksesta laskutukseen ja perintään Myyntireskontra Perintä Asiakas- ja käyttömaksujen asiakaspalvelu Johdon raportointi Konsernitalous Konsernin talousjohtaminen Hallintoelinten raportointi Toimintaympäristön muutosten hallinta taloudessa Omistajaohjaus Omistajaohjaus (sis. maakuntien yhteiset yhtiöt) Liiketoiminnan sisäinen budjetointi (rullaava, ajuripohjainen) Business partneruus Toiminnan ja talouden suunnittelu Resurssisuunnittelu (henkilöstö- ja ostopalvelut) Liiketoimintakohtainen paikallinen palvelu Liiketoiminnan yksiköiden tekemät tehtävät Materiaalin hallinta (inventaariot) Investointisuunnittelu Rahoituslaskelma Käyttöomaisuuskirjanpito (Käyttöönotto ilmoitukset palvelukeskukselle) Ostopalveluiden hallinta / Asiakassetelit Hankinnasta maksuun Hankintaprosessissa tukeminen Ostolaskujen reititys, perustiedot ja tiliöinti Laskujen kohdistus / kierrätys, ostoreskontra ja maksatus Konsernin talousarvion valmistelu Talousarvio & -suunnitelma Konsernin talousohjelman valmistelu Neuvottelutoiminta valtion kanssa Toiminnalliset muutokset Tavaran vastaanotto Tilauksettomien ja sopimuksettomien laskujen asiatarkastus, hyväksyntä ja selvittely Kirjauksesta raportointiin Verot Yritystalous Toiminnan ja talouden raportointi Paikallinen rahaliikenne Kirjanpito, tilinpäätökset ja tilintarkastus Konsernitilinpäätös Verot ja verosuunnittelu Sisäisen kaupan ja siirtohinnoittelun ohjeistus Erityispalvelut Analytiikka ja tiedolla johtaminen Johtoryhmätyöskentely Ad-hoc raportointi Liiketoimintojen johdon raportointi Käteiskassa Prosessijohtamisen tuki Prosessijohtamisen malli ja mittarointi Kassasuunnittelu sekä lyhytaikaisten lainojen hallinta Yhteistyö tarkastustoimintojen kanssa Konsernin rahoituksen hallinta Rahoituksenhallinta Riskit ja tarkastukset Riskienhallinta (sis. hankkeiden riskienhallinta/ auditointi) OY:iden / liikelaitosten rahoitussuunnittelu Kontrollit Liiketoimintariskien analysointi Tuotteistus ja kustannuslaskenta (toteutus) Hankintatoimen kuluraportointi Asiakaskohtainen raportointi Tietojen tarkistus ja kirjanpidon oikaisujen tarpeiden tunnistaminen Hinnoittelu- ja kannattavuuslaskenta Toimenpideehdotusten valmistelu ICT-liitännäiset ICT-liitännäiset Markkinaehtoisten SOTE-palveluiden tuki Käyttöoikeuksien hallinta ja roolit ja valtuudet talouden osalta (IDM) Robotiikan ja muiden automaatiovälineiden hallinta Robotiikan omistus* Talouden perusjärjestelmien omistus* Laskentatunnisteiden omistajuus Konsernin analytiikka ja Johdon raportoinnin (BI) järjestelmien omistus* Muiden konsernin järjestelmien omistus* Suoran valinnan palvelujen ohjauksen tuki Asiakasseteli/ henk.koht.budjetti ohjauksen tuki Rahoitus Ulk. sidosryhmät Ulkoisten sidosryhmien hallinta Muiden liikelaitosten erityisraportointi Käteiskassa Maksuliikenne Liiketoimintaspesifit ulkoiset raportit, tilastot yms. Viranomaisyhteistyö Talouden ulkoisten sidosryhmien hallinta Erillisselvitykset viranomaisille (esim. Kilpailuvirasto) Projektiseuranta (sis. maataloustuet, ulkoinen opetusja tutkimusrahoitus) HR & palkanlaskenta Talouden käytännöt ja ohjeistukset HR-palvelut Palkanlaskenta Matka- ja kululaskut Talousohjeistus Talousjuridiikka Tuotteistus, hinnoittelu ja kustannuslaskenta (ohjaus) * Sisältää pääkäyttäjätoiminnot

22 Roolit ja kompetenssit Business partneruuden, palvelukeskuksen ja konsernitalouden seuraavilla kalvoilla esitetyt roolit ja kompetenssit ovat esimerkkejä eivätkä edusta täydellistä toimintoon liittyvää listaa. Kompetenssit on jaettu teknisiin ja muihin kompetensseihin, joista tekniset viittaavat ammatilliseen substanssiosaamiseen esimerkiksi talouden tai menetelmien alueilla. Muut kompetenssit puolestaan viittaavat esimerkiksi sosiaaliseen tai viestinnälliseen osaamiseen liittyviin kompetensseihin, jotka eivät ole vahvasti sidottu tiettyyn ammatilliseen alueeseen tai rooliin. Kompetenssit kuvastavat, millaista osaamista Uudenmaan talousorganisaatioon täytyy lähteä rakentamaan määrätietoisesti. Uudenmaan talousorganisaation kaikissa tehtävissä on oletuksena, että niihin sisältyy uuden oppimista muun muassa uuden, haasteellisen ympäristön parissa toimimisen johdosta. Tämä vaatii vahvaa osaamista niin johdolta kuin koko henkilöstöltä. Osaamisen kehittämistä tullaan tukemaan muun muassa erilaisten koulutusten avulla.

23 Business partneruus: Esimerkkirooleja ja -kompetensseja TEKNISIÄ KOMPETENSSEJA ESIMERKKIROOLEJA MUITA KOMPETENSSEJA Konsernin tulostavoitteiden analysointi ja jalkauttaminen Kyky tuottaa analyyseja/ennusteita talouden ja operatiivisen datan perusteella BI-työkalujen tuntemus Kustannus-/kannattavuuslaskenta, hinnoittelu Investointien johtaminen Talouden ja toiminnan raportointi Toimialan/liikelaitoksen Business partner Business controller Business analyst Kyky analyyttiseen ja strukturoituun ajatteluun Toimialan tuntemus Kyky kyseenalaistaa ja haastaa; liiketoiminnan sparraus Kirjalliset ja suulliset viestintätaidot Proaktiivinen toiminta Liiketoiminnan simulaatioiden ja skenaarioden tuottaminen ja analysointi Riskienhallinta Data-analyytikko Datan visualisointi Sidosryhmäyhteistyö Markkina-analyysit

24 Palvelukeskus: Esimerkkirooleja ja -kompetensseja TEKNISIÄ KOMPETENSSEJA ESIMERKKIROOLEJA MUITA KOMPETENSSEJA Talouden perusprosessien syväosaaminen Talouden prosessijohtamisen tuki (malli ja mittarointi) Lainsäädännön tuntemus ja viranomaisraportointi Talouden peruspalveluiden järjestelmäosaaminen Robotiikan ja prosessiautomaation tuntemus Palvelupäällikkö Talouden asiantuntija Asiakasneuvoja Järjestelmäpääkäyttäjä Asiakaslähtöisyys/asiakaspalveluhenkisyys Tiimityötaidot Projektiosaaminen Ymmärrys uusista teknologioista Tietotekniset yleistaidot Osakeyhtiö- ja konsernitasoinen kirjanpidon osaaminen Käyttäjälähtöinen palveluiden/prosessien kehittäminen Palvelutuotannon ohjaus ja optimointi Prosessikehittäjä Robotiikka-asiantuntija Projektipäällikkö Kirjalliset ja suulliset viestintätaidot Organisoimistaidot/järjestelmällisyys Kouluttaminen

25 Konsernitalous: Esimerkkirooleja ja -kompetensseja TEKNISIÄ KOMPETENSSEJA Konsernin taloussuunnittelu ja -johtaminen ESIMERKKIROOLEJA MUITA KOMPETENSSEJA Konsernin rahoituksen hallinta Suunnittelu- ja konsernilaskentajärjestelmien kehittäminen Riskienhallinta ja kontrollien tuntemus Lainsäädäntö- ja verotusosaaminen Tietorakenteiden hallinta ja talouden tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Erillisselvitykset viranomaisille ja päätöksentekijöille Konsernilaskennasta vastaava Suunnittelusta vastaava Rahoituksesta vastaava Erityisasiantuntija Taloussuunnittelija Talousjuristi Ymmärrys Uudenmaan talouden toiminnasta Analyyttisyys ja ongelmanratkaisukyky Kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia Kokonaisprosessien ymmärrys Kouluttaminen (talous; esimiehet) Täsmällisyys Kirjanpidon käytännöt ja ohjeistukset Omistajaohjaus Prosessiomistaja Data-analyytikko Sidosryhmäyhteistyö Laaja-alaiset johtamistaidot Neuvottelutoiminta valtion kanssa Talous- ja tilastotieteellisten menetelmien osaaminen

26 Talouden prosessit ja rahavirtakuvaus

27 Talouden prosessikartta ja rahavirtakuvaus PROSESSIKARTTA RAHAVIRTAKUVAUS Viininpunaisella talouden pääprosessit Harmaalla talouden prosessit Asteriskilla prosessit, jotka ovat osa kokonaisprosessia, mutta eivät suoraan taloushallinnon alaisuudessa Kuvauksen sisältö: Talouden prosessien luokittelu pääprosesseihin ja prosesseihin. Käyttötarkoitus: Taloushallinnon prosessien esittely tiivistetysti eri sidosryhmille kuten liikelaitoksille tai taloushallinnossa sisäisesti (esim. perehdytyksen yhteydessä). Kuvauksen sisältö: Talouden rahavirtojen kulun ylätason havainnollistaminen. Käyttötarkoitus: Rahavirtojen havainnollistaminen kaikille talouden sidosryhmille tarpeen mukaan.

28 Talouden prosessikartta Uudenmaan talouden prosessit on ryhmitelty kuuden prosessikokonaisuuden alle: 1. Kirjauksesta raportointiin (talouden pitkät perusprosessit) 2. Myyntitilauksesta maksuun (talouden pitkät perusprosessit) 3. Hankinnasta maksuun (talouden pitkät perusprosessit) 4. Suunnitelmista tulokselliseen toimintaan 5. Rahoitus, verotus, riskienhallinta ja kontrollit 6. Muut (muut talouden prosessit) Huom! Osa prosesseista on osana kokonaisprosessia, mutta ei suoraan taloushallinnon alaisuudessa. Tällaiset prosessit on merkattu prosessikarttaan asteriskilla. Pääprosessit 1-3 ovat pääosin ERP-järjestelmässä ja niissä pyritään hyödyntämään mahdollisimman pitkälle yleisiä hyviä käytäntöjä ja standardiprosesseja. Muut pääprosessien prosessit ovat enemmän maakunnan toimintaan sovitettavia prosesseja.

29 Talouden alustava prosessikartta 1 Kirjauksesta raportointiin Perustietojen hallinta Käyttöomaisuus kirjanpito Projektihallinta Kirjanpito Konsernilaskenta Raportointi Perustietojen hallinta * Luottoriskien Tarjous & myynti hallinta * Tilaus & lähetys 2 Myyntitilauksesta maksuun Myyntilaskutus Asiakasmaksut Maksujen käsittely Perintä Asiakaspalaute Kauden sulkeminen Perustietojen hallinta * 3 Hankinnasta maksuun * Vastaanotto * Matka- ja Ostotoiminta Hankinta* kululaskut Laskujenkäsittely Maksaminen Kauden sulkeminen 4 Suunnitelmista tulokselliseen toimintaan Strategisessa tavoitteen asetannassa tukeminen Valtion kanssa neuvottelut Toiminnalliset muutokset ja investoinnit Rullaava ajuripohjainen suunnittelu Talousarvio (12 kk) Taloussuunnitelma (36 kk) Palvelusopimusten päivitys Toiminnan ja talouden analyysi Toiminnan ja talouden raportointi 5 Rahoitus, verotus, riskienhallinta ja kontrollit 6 Muut Operatiivinen rahoituksen hallinta Ulkoisten sidosryhmien hallinta Talouden käytännöt ja ohjeistukset Verot Konsernin rahoituksen hallinta Riskit ja tarkastukset ICT-liitännäiset prosessit Prosessijohtamisen malli ja mittarointi * Osana kokonaisprosessia, mutta ei suoraan taloushallinnon alaisuudessa

30 Uudenmaan maakunnan rahavirtojen kuvaus Uudenmaan maakunnan rahavirtojen kuvaus pyrkii kuvaamaan maakunnassa liikkuvia rahavirtoja, niiden suuntia ja niihin liittyviä toimijoita. Maakuntaan päin kulkevia rahavirtoja ovat esimerkiksi valtiolta saatava yleiskatteellinen rahoitus ja erillisrahoitus, EU-tuet sekä Kevan ja Kelan maksamat korvaukset. Maakunnasta lähteviä rahavirtoja ovat puolestaan esimerkiksi työnantajamaksut; tuet ja avustukset yhteisöille ja yrityksille sekä henkilöstön palkkakustannukset. Esimerkkinä maakunnan rahavirroista asukkaille voidaan mainita, että maakunta tarjoaa sosiaalista luototusta, joka tarkoittaa maakunnan sosiaalitoimen myöntämää lainaa, ja maksaa asiakkaille tukia kuten omaishoidon tukea tai henkilökohtaisiin avustajiin liittyvää tukea. Sote-liikelaitokseen rahaa siirtyy esimerkiksi asukkailta asiakas- ja käyttömaksuina, kun taas Soteliikelaitos muun muassa maksaa asiakkaille tukia ja suorittaa asiakasseteli-operaattorille asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin maksuja.

31 Uudenmaan maakunnan rahavirrat VALTIO Maksuvalmiusongelmissa Lyhytaikainen laina Valtion takaus Lisärahoitus Rahoitus (kk) Yleiskatteellinen rahoitus Erillisrahoitus (mm. opetus- ja tutkimus) MAAKUNTA MAAKUNTAVALTUUSTO - Maakuntastrategia ja talousarvio Rahoitus Kannattavuus ja rahoitustavoitteet Lyhytaikaisen lainan valtion takaus Lyhytaikainen laina Työnantajamaksut yms Korvaukset PANKIT JA RAHOITUS- LAITOKSET KELA JA KEVA Testamenttilahjoitukset Sosiaalinen luototus MAAKUNTA (EMO) SOTE-JÄRJESTÄJÄ EU-tuet EU ASUKAS Itsenäistymistuet (maakunnan säästöön ) Asiakassetelin käyttölupa Asiakas- ja käyttömaksu Asiakkaille maksettavat tuet SOTE- LIIKELAITOS SUORAT HANKINNAT PELASTUS- LIIKELAITOS SUORAT HANKINNAT TUKIPALVELUT Maakunnan tulosyksiköt ELINVOIMA- TOIMIALA SUORAT HANKINNAT YHTEISET HANKINNAT OY:T SUORAT HANKINNAT Tuet ja avustukset Vakuutuskorvaukset Järjestöavustukset Palkanmaksu Vuokratulot henkilöstöasunnoista YHTEISÖT JA YRITYKSET JÄRJESTÖT VAKUUTUSYHTIÖT Lyhytaikainen ja pitkäaikainen laina HENKILÖSTÖ (palkkakustannukset) Asiakassetelin & henk.koht. budjetin maksu Suoran valinnan maksut* (KELA perii maakunnalta) Korvaus toisen maakunnan alueella annetusta palvelusta Korvaus ulkomailla annetusta palvelusta SETELI-OPERAATTORI (PSOP) Asiakassetelin & henk.koht. budjetin maksu KELA Suoran valinnan maksut* MUUT MAAKUNNAT ULKOMAAT Palvelumaksut MAAKUNTIEN YHTEISET TOIMINNOT (VIMANA, TILAKESKUS, SOTE DIGI) Suora maksu lisäpalvelusta Suora maksu lisäpalvelusta MUUT KUIN SUORAN VALINNAN PALVELUNTUOTTAJAT SUORAN VALINNAN PALVELUTUOTTAJAT * Kiinteä korvaus (kapitaatio) Suoriteperusteinen korvaus Kannustin-/sanktioperusteinen korvaus Hankintojen maksut TOIMITTAJAT

32 Järjestelmäarkkitehtuuri

33 Talouden järjestelmäarkkitehtuurin ohjaavat periaatteet Kaikki tieto kootaan ja raportoidaan tietovarastosta. Pyritään joustaviin ratkaisuihin: Esim. organisaatiomuutokset pitää voida toteuttaa ketterästi ja kustannustehokkaasti Osakeyhtiöiden pitää voida hankkia järjestelmät ja palvelut kustannustehokkaasti konsernin ohjeistuksen mukaisesti Business partneruus -toimintaan rakennetaan edistykselliset välineet (osin 2020 jälkeistä tekemistä). Palvelukeskusten tehokkuustavoitteet edellyttävät järjestelmien tukea työn tehostamiselle. Järjestelmä- ja toimintamallipäätöksissä huomioidaan investointitarpeen lisäksi vaikutus koko prosessiketjun työmäärään ja kustannukseen. Nykyiset manuaaliset työvaiheet tarkastellaan kriittisesti ja pyritään lähtökohtaisesti automatisoimaan.

34 Talouden järjestelmäarkkitehtuurit TALOUDEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI TALOUDEN PROSESSIKOHTAISET ARKKITEHTUURIT Kuvauksen sisältö: Talouden arkkitehtuurin kuvaus talouden prosessialueittain ja maakunnan toiminnoittain. Käyttötarkoitus: Talouden arkkitehtuurista kokonaisvaltaisen kuvan antaminen huomioiden maakuntakonsernin yhteiset järjestelmät vs. toimintokohtaiset järjestelmät. Kuvauksen sisältö: Talouden prosessialueen yksityiskohtaisempi arkkitehtuurikuvaus sisältäen tietovirrat ylätasolla. Käyttötarkoitus: Prosessikohtaisen arkkitehtuurin tarkoituksena on antaa yhtenäinen kuvaus prosessialueen järjestelmistä ja tietovirroista sekä maakunnan talouden että ICT:n käyttöön.

35 Talouden järjestelmäarkkitehtuurit: Selitteet Yhtenäisen kuvan aikaansaamiseksi ja luettavuuden helpottamiseksi järjestelmäarkkitehtuurikuvat noudattelevat seuraavanlaista prosessi/järjestelmäkohtaista värikoodausta: = MAKU ERP tai OY:iden ERP:t = Mäppäystaulut tai integraatioalusta = Johdon raportoinnin järjestelmät = Muut järjestelmät = Konsernin talouden suunnittelu, konsernilaskenta ja niihin liittyvät integraatiojärjestelmät = Talouden prosessikohtaiseen arkkitehtuurin liittyvät järjestelmät (esim. ostolaskuprosessissa maksatusjärjestelmä) = Tietoallas / Tietovarasto = Master data järjestelmä = Muut järjestelmät, esim. osakeyhtiöiden lähdejärjestelmät

36 Talouden järjestelmäarkkitehtuuri 1/2 = Maakunnan yhteiset järjestelmät Ulkoinen raportointi Sisäinen (johdon) raportointi Rahoitus Treasury Talouden suunnittelu Konsernin BI Konsernilaskenta Liiketoiminnan BI Kirjanpito Rahoitus* (Apollo) Raportointimassa (IBM Cognos cloud) Talouden suunnittelu (EPBCS, Cloud) Erillisiä raportointikuutioita liiketoiminnan tarpeisiin Konsernilaskenta (FCCS) MAKU ERP (Oracle ERP Cloud) Maksuvalmiuden suunnittelu (Basware Banking cash forecast) Johdon raportoinnin työkalu (MS Power BI) OY ERP OY ERP** Yhteiset MASTER DATAN HALLINTA JA TIETOALLAS / TIETOVARASTO ARKISTOINTI (RONDO) Muut lähdejärjestelmät xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx SOTE-Liikelaitos Pelastusliikelaitos Elinvoimatoimiala Konsernitoiminnot xx xx xx xx Tukitoiminnot xx xx xx xx OY:t (InHouse OY:t ja Markkina OY:t) *Lyhytaikaisten lainojen hallintaan ja leasing-rahoitukseen ** Ratkaistavana tuleeko osakeyhtiöiden käyttöön kevyempi ERP-ratkaisu.

37 Talouden järjestelmäarkkitehtuuri 2/2 = Maakunnan yhteiset järjestelmät Matkat- ja kulut MAKU ERP (Oracle ERP Cloud) OY ERP OY ERP* Maksatus-ja kassaennustejärjestelmä Ostolaskut MAKU ERP (Oracle ERP Cloud) OY ERP OY ERP* Transaktioprosessit Myyntilaskut ja Asiakasmaksut Palveluostot ja asiakasseteli Myyntilaskuoperaattori MAKU ERP (Oracle ERP Cloud) OY ERP OY ERP* Sääntökone (Mynla) Asiakasmaksujärjestelmä Opal Integraatioalusta Muut lähdejärjestelmät xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx xx SOTE-Liikelaitos Pelastusliikelaitos Kasvupalveluliikelaitos Konsernitoiminnot xx xx xx xx Tukitoiminnot xx xx xx xx OY:t (InHouse OY:t ja Markkina OY:t) * Ratkaistavana tuleeko osakeyhtiöiden käyttöön kevyempi ERP-ratkaisu.

38 Konsernin talouden suunnittelu ja konsolidointi 1/2 Konsernilaskenta Konsolidoitu aktuaalidata? Talouden suunnittelu ERP Tilakeskus 5 FCCS (Cloud?) EPBCS (Cloud) Lainat ja muut rahoituksen erät Johdon raportointi Johdon raportointi Talouden suunnitteludata Mäppäystaulut* 7 Master datan hallinta järjestelmä (Code Server? 1 ) (Scope: Laskentatunnisteet yms) Aktuaali talousdata 2 Master data tiedon rikastaminen 1 Osakeyhtiödata Tilakeskusdata Aktuaali talousdata Integraatio, datan mäppäys ja datan validointi FDMEE Suoritedata Muu operatiivinen data (esim. käyttöomaisuus) Raportointimassa (IBM Cognos cloud) 8 Talouden aktuaalidata Talouden suunnitteludata Johdon raportoinnin työkalu (MS Power BI) 8 Tilakeskusdata Osakeyhtiödata Valtiolta siirtyvät järjestelmät Suoritedata Suoritedata Integraatioalusta 7 Tietovarasto Integraatioalusta 7 M* M* Kuntien alkuperäiset ja erikoissairaanhoidon järjestelmät Toimittaja master data Aktuaali talousdata 2 Osakeyhtiödata Rahoituksen järjestelmä (Apollo) MAKU ERP Oracle ERP Cloud Tiedon rikastaminen 4 (Excel) Prima / Muu? Henkilömäärät ja henkilötyövuodet Suoritedata M* Liikelaitosten operatiiviset järjestelmät Datan muokkaus järjestelmien välissä (Oracle Application Express? 3 ) ERP Osakeyhtiöt 6 Esim. Pela-liikelaitoksen kaluston hallinta Osakeyhtiön talousdata Tietoaltaan ja FDMEE kautta

39 Konsernin talouden suunnittelu ja konsolidointi 2/2 Alla avattuna edellisen sivun yläviitteet: 1. Ei vielä päätöstä master data-järjestelmästä. Neuvottelut ovat parhaillaan meneillään. Koko master data arkkitehtuuri ja järjestelmien rooli master datan hallinnassa on vielä avoimia kysymyksiä. Mietitään Code Serverin käyttöä master datan hallinnointivälineenä. Tehdään POC. 2. Ei vielä päätöstä, viedäänkö data Tietoaltaan kautta vai suoraan lähdejärjestelmästä Konsernilaskennan ja Suunnittelun järjestelmiin. 3. Tutkinnan alla, tulisiko Apexia hyödyntää ERP-arkkitehtuurissa (kuuluu Oraclen ERP Paas palveluun). Liiketoiminta pystyy itse rakentamaan näkymiä Apexissa raportoinnin ja analysoinnin tueksi. 4. Nykyprosessissa HUS:lla rahoitussuunnittelun dataa jalostetaan Excelissä. Maakunnan ratkaisussa on pohdittava, pystytäänkö tämä manuaalinen excel-vaihe automatisoimaan. 5. Maakuntien Tilakeskukselta saatava tieto on määriteltävä. Vähintään tarvitaan vastuuyksikkökohtaiset tilavuokrat. HUOM: Maakuntien Tilakeskus Oy:llä ERP ja D365 + Oracle EPBCS hanke meneillään. 6. Osakeyhtiöiden talousdata täytyy saada kattavasti kuukausittain konsernilaskennan ja suunnittelun piiriin. Osakeyhtiöiden master datan käsittely on vielä avoinna. 7. Maakunnan master data sijaitsee Code Server -ohjelmistossa. Integraatioalustojen kautta legacy-järjestelmien data tuodaan Tietoaltaaseen ja mäpätään master data: Legacy MD vs. Maakunnan MD. 8. Microsoftin Power BI Cognoksen BI järjestelmän rinnalle.

40 Hankinnasta maksuun (ostolasku ilman ostotilausta) Ostolaskun prosessointi ERP:ssä Kassaennustejärjestelmä Maksatus Maksuennuste 7 Kirjanpitoon 6 Maksatukseen 2 MD päivitys Master datan hallinta järjestelmä 3 Ostolaskumoduuli Esireskontra 4 Kierrätys ja hyväksyntä 5 Kirjanpitoon Automatisoitu prosessi toimittajien perustamiseen 1 Lasku saapuu E-lasku Kirjanpitomoduuli S-postilasku MAKU ERP Oracle ERP Cloud Ostolasku-portaali toimittajille Ostolaskujen analytiikka (Paperilasku) Kirjanpitodata LISÄHUOMIOT Ostolaskujen analytiikkatoiminnallisuuksia kehitetään osana ERPiä. Maakunta siirtyy vain sähköisiin ostolaskuihin. Kehitettävä helppokäyttöinen toimittajaportaali. Tilauksellisten ja sopimuksellisten ostolaskujen osuutta kasvatetaan aktiivisesti. Tietovarasto Muut järjestelmät (esim. ERPt)* Muiden ERP:ien rooli ostolaskuprosessissa vielä avoin kysymys * Esim. Ateriahuolto ja apteekkipalvelut

41 Hankinnasta maksuun (ostolasku ostotilauksella) Ostolaskun prosessointi ERP:ssä Kassaennustejärjestelmä Maksatus Maksuennuste 7 Kirjanpitoon 6 Maksatukseen 3 MD päivitys 1 Lasku saapuu Master datan hallinta järjestelmä 4 Esireskontra Ostolaskumoduuli Vastaanotetun ostotilauksen 5.3 ja laskun kohdistus 5 Kirjanpitomoduuli Kirjanpitoon 5.2 Vastaanottoilmoitus ostolaskumoduliin Automatisoitu prosessi toimittajien perustamiseen E-lasku Ostolaskujen analytiikka MAKU ERP Oracle ERP Cloud Varastomoduuli 2 Ostotilaus 5.1 Tavaran vastaanotto ja yhdistäminen tilaukseen Ostolasku-portaali toimittajille S-postilasku Kirjanpitodata (Paperilasku) Tietovarasto LISÄHUOMIOT 2 Ostotilaus 5.2 Vastaanottoilmoitus ostolaskumoduuliin Ostolaskujen analytiikkatoiminnallisuuksia kehitetään osana ERPiä. Maakunta siirtyy vain sähköisiin ostolaskuihin. Kehitettävä helppokäyttöinen toimittajaportaali. Tilauksellisten ja sopimuksellisten ostolaskujen osuutta kasvatetaan aktiivisesti. Muut järjestelmät (esim. ERPt)* Tavaran vastaanotto ja Ostotilaus Varaston vastaanotto 5.1 yhdistäminen tilaukseen Ostolaskuprosessin prosessivaiheet ja niiden vastuut (muu ERP vs. MAKU ERP) vielä avoin kysymys * Esim. Ateriahuolto ja apteekkipalvelut Muut ERP:t MAKU ERP

42 Ylätasoinen asiakaslaskutusratkaisu 1/2 Asiakasmaster 5, 6, 7 Sääntökone 4 MAKU ERP Oracle ERP Cloud Asiakasmaksujen perintä Perintä Ydintoiminnan järjestelmät PACS Apotti Pegasos Integraatiokerros Integraatiokerros 1 Code server 9 Laskutus 2, 3, 8 Ennusteet ja Maksuaineistot (liikasuoritusten palautukset) Viiteaineistot Lasku asiakkaalle Laskutuskanta Banking & CashForecast Analyste Cloud GFS Effica Laskutuskelpoinen data lähdejärjestelmästä Raakadata tietoaltaaseen Tietovarasto ET latausväline DW Proconsona AJT Valinnanvapauspotilaiden asiakasmaksutiedot VAJT MYLAB KELA (kanta.fi) 1 Myyntilaskuoperaattori

43 Ylätasoinen asiakaslaskutusratkaisu 2/2 Alla avattuna edellisen sivun yläviitteet: 1. Tällä hetkellä asiakasmaksulaki ja asetus lausuntokierroksella. Jos tämä menee läpi, niin toimeentulotukea ei tarkistettaisi vastaisuudessa Kelalta. Kuva piirretty tämän olettaman mukaisesti. 2. Asiakasreskontra laskutusjärjestelmässä. 3. Äly laskutusjärjestelmässä: Vapaakorttilaskenta, asiakasryhmäkohtaiset erityispiirteet. 4. Otetaanko käyttöön sääntökone (mikä tuo lisäkerroksen) vai rakennetaanko säännöt laskutusjärjestelmään? 5. Maakunnalle oma CRM? 6. Turvakieltopotilaiden tiedot asiakas masterin kautta? 7. VRK-tarkistus (väestörekisterikeskus) kotikunnasta. Tehdäänkö tämä tulevaisuudessa lähdejärjestelmästä vai asiakas masterin kautta? Selvityksessä, miten tarkistus nykyisin hoidetaan. 8. Jos VRK-tarkistus tehdään asiakas masterin kautta, voisiko tiedon hakea sieltä laskutukseen? 9. Code Serveristä hinnat & tuotteet, Code Server toimisi sekundäärisenä organisaatio masterina.

44 Talouden toimintamallin mittaristot

45 Talouden toimintamallin mittaristot Talouden toimintamallin mittaristoja kuvaavat kalvot havainnollistavat mittauksen eri tasoja. KPI:t voidaan jakaa seuraavasti: Talousfunktion KPI:t (koko talousfunktion KPI:t) Palvelutason KPI:t (taloushallinnon tuottamien palvelujen KPI:t liittyen esimerkiksi asiakkaan lisäarvoon tai tehokkuuteen) Prosessien tehokkuus/laatu KPI:t (prosessien laadusta / tehokkuudesta kertovat KPI:t) Talouden toimintamallin mittariston pystyttäminen auttaa Uudenmaan maakuntaa tuloksellisen toiminnan tavoitteen saavuttamisessa, mutta edellyttää muun muassa raportoinnin, prosessijohtamisen ja tavoitteenasetannan käytäntöjen jalkauttamista ja systemaattista noudattamista. Tuloksekkaan mittaamisen ja korjaavien toimenpiteiden kautta voidaan kuitenkin saavuttaa merkittäviä hyötyjä esimerkiksi prosessien tehostumisen kautta.

46 Talouden prosessien ja palveluiden mittaaminen Mittauksen eri tasot A) Talousfunktion KPI:t B) Palvelutason KPI:t Palvelukeskus Konsernitalous Business partneruus Asiakastyytyväisyyskyselyt Liiketoimintakohtainen paikallinen palvelu Talousfunktion KPI:t (key performance indicator) mittaavat koko talousfunktiota Yleensä mittaristo keskittyy käytettyihin resursseihin toiminnan kokoon suhteutettuna (kulut ja henkilömäärä) Palvelutason KPI:t mittaavat taloushallinnon tuottamien palveluiden lisäarvoa, tehokkuutta jne. asiakkaalle Palvelutason KPI:t ovat vahvasti linkissä asiakkuudenhoitomalliin, palvelutasoihin, palvelulupaukseen Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat osa palvelutason mittausta C) Prosessien tehokkuus/laatu KPI:t Prosessien tehokkuus KPI:t mittaavat taloushallinnon Ostolasku Myyntilasku Käyttöomaisuus Kirjanpito Business partneruus & Talouden suunnittelu prosessien tehokkuutta, laatua yms. Prosessi-KPI:tä yleensä myös Benchmarkataan muihin organisaatioihin Vertailu ja seuranta: Vertailu edelliseen ajanjaksoon Vertailu globaaliin/paikalliseen benchmarkingiin (toimiala-spesifi) Vertailu sisäiseen benchmarkingiin

47 Talouden prosessien ja palveluiden mittaaminen Mittauksen eri tasot A) Talousfunktion KPI:t B) Palvelutason KPI:t Palvelukeskus Konsernitalous Business partneruus Asiakastyytyväisyyskyselyt Liiketoimintakohtainen paikallinen palvelu Esimerkkejä mittareista: Määrälliset mittarit: Talouden kulut % toimintakuluista (sisältäen IT, henkilöstö, ulkoistus) Taloushenkilöstön määrä per toimintakulut Taloushenkilöstön määrä per koko henkilöstö Henkilöstön jakauma: reskontra, kirjanpito, johdon raportointi, verot ja rahoitus Tarpeet vs. jakauma Laadulliset mittarit: Taloushallinnon strategian toteutus ja seuranta Strategisten talouden kehityshankkeiden seuranta Asiakkaiden ja sidosryhmien seuranta Esimerkkejä mittareista: Määrälliset mittarit: Palvelupyyntöjen keskimääräinen vasteaika: vastaamisen vasteaika, ratkaisun vasteaika jne. Suositteluindeksi (NPS, net promoter score) Laadulliset mittarit: Asiakastyytyväisyyskyselyt (esim. vuosittain)

48 Talouden prosessien ja palveluiden mittaaminen Mittauksen eri tasot C) Prosessien tehokkuus/laatu KPI:t Ostolasku Myyntilasku Käyttöomaisuus Kirjanpito Business partneruus & Talouden suunnittelu Esimerkkejä mittareista: Prosessikulut % toimintakuluista Henkilöstömäärä per toimintakulut OSTOLASKU - Esimerkkejä mittareista: Resurssien tehokkuusmittarit: Transaktiomäärät per henkilö Ostolaskuprosessin kulut per liikevaihto tai hankintavolyymit Suorituskyvyn mittarit: Tilauksellisten laskujen määrä E-laskujen määrä-% Automaattisesti käsiteltyjen laskujen määrä Ajallaan maksettujen laskujen määrä-% MYYNTILASKU - Esimerkkejä mittareista: Resurssien tehokkuusmittarit: Transaktiomäärät per henkilö Myyntilasku prosessin kulut per liikevaihto tai myyntilaskuvolyymit Suorituskyvyn mittarit: Virheellisten laskujen määrä-% Saatavien kiertonopeus Luottotappiot KIRJANPITO - Esimerkkejä mittareista: Määrälliset mittarit: Kirjanpidon kauden sulkemiseen käytetty aika Automaattikirjausten %-määrä Aikataulussa pysyminen (kirjanpidon kalenteri) Kirjanpidon oikeellisuus Korjaustositteiden määrä Konsernilaskentajärjestelmässä tehtyjen korjausten määrä BUSINESS PARTNERUUS - Esimerkkejä mittareista: Määrälliset mittarit: Ennusteiden täsmällisyys ja tarkkuus Ennusteprosessiin käytetty aika Business controllereiden ajankäyttö (Paljonko aikaa käytetään lisäarvoa tuottavaan työhön?) Analytiikkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvien johdon raporttien määrä vs. Historiaa raportoivien raporttien määrä Palvelukeskuksen tuottamien raporttien määrä vs. Business controllereiden tuottamien raporttien määrä Ad-hoc raporttien määrä per liikevaihto Aikajänne ulkoisen raportoinnin lukujen saamiseksi johdon raportointijärjestelmiin Raportointijärjestelmien käyttö (käyttäjämäärät valitulla aikajänteellä per alue)

49 Maakunnan ohjausmalli

50 Ohjauksen tasot ja ohjaustoiminnot Määrärahan allokointiin ja talousohjaukseen liittyvät ohjauksen tasot voidaan luokitella seuraaviin tasoihin: Poliittinen ohjaus Järjestäjä-tuottaja -ohjaus Liikelaitosten sisäinen ohjaus ja liikelaitosten välinen ohjaus (tukipalvelut) Ostopalvelujen ja markkinoiden ohjaus Ohjaustoimintoja on havainnollistettu kalvolla 52 ja kukin näistä on kuvattu tarkemmin kalvolla 55. Jatkossa talousarvion säännöllisen vuosisyklin rinnalla tulee kulkemaan liiketoiminnan rullaava ennustaminen, joka tukee vuosisykliä reaaliaikaisempaa näkymää talouden suunnitteluun ja johtamiseen.

51 Määrärahan allokointi ja talousohjaus Ohjauksen tasot POLIITTINEN OHJAUS Maakunnan Maakuntajohtaja virkamiesjohto - järjestämisohjaus Omistajaohjausjohtaja Yhteisten palvelujen johtaja Sote-toimialan johtaja Turvallisuustoimialan johtaja Elinvoimatoimialan johtaja JÄRJESTÄJÄ - TUOTTAJA -OHJAUS Hankintakeskus tj Maakunnan tuotannon johto - tuotannollinen ohjaus ICT-keskus tj TAHE-keskus tj Tilakeskus tj Sote-liikelaitoksen johtaja Pelastusliikelaitos johtaja Elinvoima -liikelaitosjohtaja Tukipalvelukesk. tj LIIKELAITOSTEN SISÄINEN OHJAUS Tuotannollisten yksiköiden johto Tukipalveluiden yksiköiden johtajat Sote-yksiköiden johtajat Pela-yksiköiden johtajat Elinvoimayksiköiden johtajat OSTOPALVELUJEN JA MARKKINOIDEN OHJAUS Oy Apotti Ab 7 Maakunnan sidosyksiköt ja yksityisten tuotanto USP Oy Maakuntien tilak. Oy Vimana /Sote-digi Oy Alihankinta. HYKSin / Orton Oy:t HYKS instituutti Oy AS- ja HB-tuottajat Suoran valinnan sote-kesk. ja sth Suoran valinnan yksityiset toimijat Ostopalvelutuottajat Ostopalvelutuottajat

52 Määrärahan allokointi ja talousohjaus Ohjaustoiminnot 1 TALOUSARVIO Maakunnan virkamiesjohto - järjestämisohjaus Omistajaohjausjohtaja Tukipalvelutoimialan johtaja Maakuntajohtaja Sote-toimialan johtaja Turvallisuustoimialan johtaja Elinvoimatoimialan johtaja 7 OMISTAJAOHJAUS: OY:T JA SUORAN VALINNAN KESKUKSET 3 TILA- JA ICT-INVESTOINNIT & TUKIPALVELUIDEN OHJAUS 2 PALVELUSOPIMUKSET 4 TUOTTAJA- KORVAUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET Maakunnan tuotannon johto - tuotannollinen ohjaus Hankintakeskus tj ICT-keskus tj TAHE-keskus tj Tilakeskus tj Tukipalvelukesk. tj 9 10 KESKITETYT KILPAILUTUKSET JA SOPIMUKSET TUKIPALVELUIDEN SOPIMUKSET, OHJAUS Sote-liikelaitoksen johtaja Pelastusliikelaitos johtaja Elinvoima -liikelaitosjohtaja 5 TALOUSOHJAUS 5 TALOUSOHJAUS 5 TALOUSOHJAUS 5 TALOUSOHJAUS Liikelaitoksen yksiköt Tukipalveluiden yksiköt 8 TUKIPALVELUOSTOT Sote: Yksiköt Pela: Yksiköt Elinvoima: Yksiköt 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT Maakunnan sidosyksiköiden ja yksityisten tuotanto Oy Apotti Ab USP Oy Maakuntien tilak. Oy Vimana /Sote-digi Oy HYKSin / Orton Oy:t HYKS instituutti Oy 7 Suoran valinnan sote-kesk. ja sth Suoran valinnan yksityiset toimijat Ostopalvelutuottajat Ostopalvelutuottajat Alihankinta.

53 Ohjausympäristö: Erilaiset ohjausympäristöt erilaisin välinein 1 TALOUSARVIO Maakunnan virkamiesjohto - järjestämisohjaus Omistajaohjausjohtaja Tukipalvelutoimialan johtaja Maakuntajohtaja TALOUSARVIO-OHJAUS Sote-toimialan johtaja Turvallisuustoimialan johtaja Elinvoimatoimialan johtaja 7 OMISTAJAOHJAUS: OY:T JA SUORAN VALINNAN KESKUKSET 3 TILA- JA ICT-INVESTOINNIT & TUKIPALVELUIDEN OHJAUS 2 PALVELUSOPIMUKSET 4 TUOTTAJA- KORVAUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET Maakunnan tuotannon johto - tuotannollinen ohjaus Liikelaitoksen yksiköt Hankintakeskus tj ICT-keskus tj TAHE-keskus tj Tilakeskus tj Tukipalvelukesk. tj SISÄISEN KAUPAN 5 TALOUSOHJAUS OHJAUS Tukipalveluiden yksiköt KESKITETYT KILPAILUTUKSET JA SOPIMUKSET TUKIPALVELUIDEN SOPIMUKSET, OHJAUS TUKIPALVELUOSTOT Sote-liikelaitoksen johtaja LIIKELAITOKSEN SISÄINEN 5 TALOUSOHJAUS LIIKETOIMINNALLINEN OHJAUSYMPÄRISTÖ Sote: Yksiköt Pelastusliikelaitos johtaja LIIKE- LAITOKSEN SISÄINEN 5LIIKETOIMIN- TALOUSOHJAUS NALLINEN OHJAUS- YMPÄRISTÖ Pela: Yksiköt Elinvoima -liikelaitosjohtaja LIIKE- LAITOKSEN SISÄINEN 5LIIKETOIMIN- TALOUSOHJAUS NALLINEN OHJAUS- YMPÄRISTÖ Elinvoima: Yksiköt 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT Maakunnan sidosyksiköiden ja yksityisten tuotanto Oy Apotti Ab USP Oy Maakuntien tilak. Oy Vimana /Sote-digi Oy HYKSin / Orton Oy:t HYKS instituutti Oy 7 Suoran valinnan sote-kesk. ja sth Suoran valinnan yksityiset toimijat Ostopalvelutuottajat Ostopalvelutuottajat Alihankinta.

54 Määrärahan allokointi ja talousohjaus Talouden suunnittelu 1 TALOUSARVIO Maakunnan virkamiesjohto - järjestämisohjaus Omistajaohjausjohtaja Tukipalvelutoimialan johtaja Maakuntajohtaja VUOSITASOINEN TALOUSARVIOPROSESSI Sote-toimialan johtaja Turvallisuustoimialan johtaja Elinvoimatoimialan johtaja 7 OMISTAJAOHJAUS: OY:T JA SUORAN VALINNAN KESKUKSET 3 TILA- JA ICT-INVESTOINNIT & TUKIPALVELUIDEN OHJAUS 2 PALVELUSOPIMUKSET 4 TUOTTAJA- KORVAUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET 2 PALVELUSOPIMUKSET Maakunnan tuotannon johto - tuotannollinen ohjaus Hankintakeskus tj ICT-keskus tj TAHE-keskus tj Tilakeskus tj Tukipalvelukesk. tj 9 10 KESKITETYT KILPAILUTUKSET JA SOPIMUKSET TUKIPALVELUIDEN SOPIMUKSET, OHJAUS Sote-liikelaitoksen johtaja Pelastus-liikelaitos johtaja Elinvoima -liikelaitosjohtaja 5 TALOUSOHJAUS 5 TALOUSOHJAUS 5 TALOUSOHJAUS LIIKETOIMINNAN RULLAAVA SUUNNITTELU JA ENNUSTAMINEN 5 TALOUSOHJAUS Liikelaitoksen yksiköt Tukipalveluiden yksiköt 8 TUKIPALVELUOSTOT Sote: Yksiköt Pela: Yksiköt Elinvoima: Yksiköt 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT 6 OSTOPALVELUT Maakunnan sidosyksiköiden ja yksityisten tuotanto Oy Apotti Ab USP Oy Maakuntien tilak. Oy Vimana /Sote-digi Oy HYKSin / Orton Oy:t HYKS instituutti Oy 7 Suoran valinnan sote-kesk. ja sth Suoran valinnan yksityiset toimijat Ostopalvelutuottajat Ostopalvelutuottajat Alihankinta.

55 OHJAUSTOIMINTO SELITE OHJAUKSEN SISÄLTÖ MUUTA 1 TALOUSARVIO Maakuntavaltuuston / -hallituksen talousarvion allokointi liikelaitoksille (käyttötalous), tukipalveluihin ja omistajaohjaukseen (investoinnit) Maakuntavaltuuston päättämä talousarvio: käyttötalous ja investoinnit Sitovat määrärahat ja tavoitteet Palvelustrategia Palvelulupaus Hankinta- ja tuotantostrategia Palveluverkkolinjaukset Investointisuunnitelmat Omistajaohjauspolitiikka Emon ohjaus Konserniohjaus Pääomitukset ja konserniavustukset tukipalveluille ja omistajaohjaukseen Riskien arviointi ja varautumissuunnitelmat osaksi suunnitteluprosesseja Maakuntavaltuusto voi myös asettaa suunnitteluparametreja palvelusopimuksiin ohjaamaan ylätasolla toimintaa tai esim. ostopalveluiden ohjaukseen. Talousarvion yhteydessä sovitaan mandaatti ja/tai käsittelytapa, jolla voidaan poiketa Talousarvioprosessi tehdään vuosisyklissä 2 PALVELUSOPIMUKSET (Järjestäjä-Tuottaja) Järjestäjän ja liikelaitoksen väliset palvelusopimukset Määrärahan allokointi (kokonaissummat liikelaitosten käyttöön ja jaettavaksi itsenäisesti) Palvelusopimukset tarkennuksineen ( liitteet ) Järjestäjän kannustimet liikelaitokselle Järjestäjän tavoitteen asetanta: Järjestäjä asettaa tavoitteita palvelukokonaisuuksille (JHS-luokituksen avulla) ja asiakassegmenteittäin Järjestäjä tekee palvelupohjaisen sopimuksen, ei organisaatiobudjettia Palvelusopimuksen laadinta ennen tilikauden alkua Saavutetaan sitovuus ja asetetaan tavoitteet 3 TILA- JA ICT-INVESTOINNIT & TUKIPALVELUIDEN OHJAUS Järjestäjän ja tukipalveluiden ohjaus Investointipäätökset Tukipalveluiden talouden ylätason ohjaus Tukipalvelu-toimialajohtaja päättää palveluiden tuotantotavasta ja hinnoittelusta ja tehokkuustavoite 4 SUORAN VALINNAN TUOTTAJAKORVAUKSET Järjestäjän ja suoran valinnan sotekeskusten, sth:n ja yksityisten toimijoiden väliset tuottajakorvaukset Kapitaatioperiaatteet ja -tasot Kannustin / erilliskorvaukset 5 TALOUSOHJAUS Liikelaitosten sisäinen talousohjaus Liikelaitoksien sisäinen talousohjaus SOTE-liikelaitos johtajalta esitys rahojen allokoinnista Kannustimet Liikelaitoksille jää yli/alijäämät (vahva tase) Liikelaitoksilla rullaava ennustaminen: Nopea reagointi ja jatkuva ohjaus Suunnittelun / budjetin päivittäminen kvartaaleittain 6 OSTOPALVELUT Yksiköiden palveluiden, aineiden ja tarvikkeiden ostot sekä AS ja HB myöntäminen Yksiköt vastaavat palveluohjauksesta ja päätöksistä suhteessa yksityisiin tuottajiin Yksiköt ostavat ostopalveluita Yksiköt hallinnoivat AS ja HB käyttöä 7 OMISTAJAOHJAUS: OY:T JA SUORAN VALINNAN KESKUKSET Maakunnan omistajaohjaus osakeyhtiöille ja suoran valinnan keskuksille Rahoitukseen liittyvät päätökset Investointilinjaukset Hallitusten jäsenten valinta (Oyt) 8 TUKIPALVELUOSTOT Sisäiset tukipalveluostot (yksiköt ostavat tukipalveluilta) Tukipalveluiden osto toiminnallisten tarpeiden perusteella ja tukipalveluiden hinnaston mukaisesti (Yksiköt sisäisesti nettobudjetoituja, ao. määräraha substanssiliikelaitoksille) 9 TUKIPALVELUIDEN SOPIMUKSET, OHJAUS Sisäiset tukipalvelusopimukset (liikelaitosten ja tukipalveluiden välillä) Tukipalveluiden sopiminen (ml. standardoitu työnjako ja osapuolten vastuut), palveluiden kehitystarpeet Tukipalveluille jää yli/alijäämät Tukipalveluiden järjestäjäjohtaja vastaa kilpailukykyisistä hinnoista ja asiakaspalvelun tasosta 10 KESKITETYT KILPAILUTUKSET JA SOPIMUKSET Hankintakeskuksen tuki liikelaitoksille Sopimusten keskitetty hallinta Hankinnan ja kilpailutusten tekninen tuki Hankintaprosessien ohjaus ja kehittäminen

56 Muutoksen projektointi

57 Muutoksen projektointi Taloustoiminnon perustaminen maakunnalle tulee olemaan mittava muutoshanke, jossa tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä maakunnan muiden hankkeiden että toimintoja siirtävien nykyorganisaatioiden kanssa. Hanke on jaettu neljään projektikokonaisuuteen: Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät, Talouden prosessit ja ohjaus, Suunnittelu ja analytiikka sekä TAHE-palvelukeskus, joka on talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen projektikokonaisuus. Kevään 2018 aikana valmistelua on tehty vielä pienillä resursseilla ja työ on keskittynyt kokonaiskuvan muodostamiseen, ylätason määrittelyihin ja selvityksiin sekä tulevan työn projektointiin. Tehdylle työlle ja suunnitelmille tehdään ulkopuolinen laadunvarmistus kesäkuussa Lakien vahvistamisen jälkeen projektiorganisaatiota on tarkoitus vahvistaa merkittävästi ja rekrytoida projektien vastuuhenkilöt sekä osallistaa Uudenmaan maakuntaan siirtyvää taloushenkilöstöä valmistelutyöhön. Talouden projektikartta, projektikokonaisuuksien tavoitteet, aikataulut ja organisointi on kuvattu seuraavilla kalvoilla.

58 Talouden projektikartta TAHEpalvelukeskus Talouden peruspalvelujen tietojärjestelmät Talouden prosessit ja ohjaus Suunnittelu ja analytiikka Esiselvitys ERP Taloussuunnittelu Kestävä talouden ura -ohjelma Taloushallinnon palvelut Ostolaskut Konsernilaskenta Talouden siirtolaskelmat Henkilöstöhallinnon palvelut Perintä Maksuvalmius- ja rahoitusprosessit Konsernin / järjestäjän ohjausmalli Asiakaspalvelu Järjestelmät (TAHE + sisäiset järjestelmät) Hallintamalli (hallinnon ja organisoinnin valm.) Siirtymäsuunnittelu ja muutoksen hallinta Asiakasmaksut Osto- ja myyntilaskuoperaattorit Palveluostot ja asiakassetelit Käteiskassat Kustannuslaskenta Laskentatunnisteet Pankkikilpailutus ja sosiaalitoimen tilitarpeet Taloushallinnon prosessit ja ohjeet Palvelutuotannon ohjausmalli (business partneruus) Konsernin johdon raportointi (ICT) Yritystalouden tuki ja markkinoiden ohjaus Projekti käynnissä Käynnistyy myöhemmin Vaatii selvittelyä Talouden toimintamallit ja tavoitteet Talouden koulutukset Taloushenkilöstön viestintä

59 Taloushankkeen projektikokonaisuuksien strategiset tavoitteet TAHEpalvelukeskus Talouden peruspalvelujen tietojärjestelmät Talouden prosessit ja ohjaus Suunnittelu ja analytiikka Turvallinen siirtymä Palvelukeskus toimii häiriöttä Talouden järjestelmät toimivat häiriöttä Talouden rakenteet ja prosessit toimivat häiriöittä Tietopohja ja tilannekuva on riittävän hyvä palvelujen siirtämiseksi. Rohkea uudistuminen Uudet talouspalvelujen ovat aiempaa asiakaskeskeisempiä. Järjestelmissä hyödynnetään laajasti uutta teknologiaa. Uudellamaalla on Suomen parhaat maakunnan talousprosessit Uusimaa on maakunnan tiedolla johtamisen edelläkävijä. Tuloksellinen johtaminen Palvelukeskuksen palvelut järjestetään tehokkaasti ja laskevin kustannuksin. Talouden järjestelmät mahdollistavat tehokkaat taloushallinnon ja johtamisen prosessit. Talouden prosessit tarjoavat edellytykset tulokselliseen johtamiseen Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelmat ovat uskottavia.

60 Palvelukeskuksen perustamisen aikataulu 2018 Määrittelyvaihe Suunnitteluvaihe 2019 Rakennusvaihe Käynnistysvaihe Taloushallinnon järjestelmät Henkilöstöhallinnon järjestelmät Taloushallinnon palvelut Henkilöstöhallinnon palvelut Asiakaspalvelu Siirtymäsuunnittelu ja muutoksen hallinta Viestintä Esiselvitys Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät Talouden toiminnallisuudet Henkilöstöhallinnon prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen Hankkeen toteutussuunnitelma tehty ja auditoitu ICT-TORI-Projekti: Järjestelmien kehitys, testaus ja käyttöönotot. Henkilötietomigraatioiden suunnittelu ja toteutus Resursointi Taloushallinnon palveluiden tuotantomallin ja prosessien suunnittelu Henkilöstöhallinnon palveluiden tuotantomallin ja prosessien suunnittelu Asiakaspalvelun toimintamallin suunnittelu Muutoshallinnan suunnittelu ja siirtyvän henkilöstön kartoitus Viestintästrategia ICT-TORI-Projekti: Toteutus, testaus ja käyttöönotot Toteutussuunnitelma tehty Toteutussuunnitelma tehty Toteutussuunnitelma tehty TAHEpalvelukeskus Toteutussuunnitelma tehty Toteutussuunnitelma tehty Palvelutuotantomallin käyttöönoton suunnittelu Palvelutuotantomallin käyttöönoton suunnittelu Asiakaspalvelun käyttöönoton suunnittelu Muutoksen johtaminen ja henkilöstön osaamisen kartoitus. Tilat ja infra Käyttöönottosuunnitelma tehty Käyttöönottosuunnitelma tehty Käyttöönottosuunnitelma tehty Viestinnän toteutus Testaus, koulutus ja käyttöönotot Henkilöstön koulutukset ja mahdollisia henkilösiirtoja Hallintamalli Palvelukeskuksen organisaatio, sijainti sekä sisäiset prosessit ja järjestelmät. Asiakasyhteistyömalli (sis. sopimukset, SLA) Asiakasyhteistyömallin toteutus. Sisäiset prosessit ja järjestelmät valmiina Järjestelmät Resursointi Järjestelmäprojektien koordinointi ja järjestelmien tuotantokäytön varmistaminen

61 Ratkaisun valinta, rakentaminen, testaus ja käyttöönotto selvityksen jälkeen tehtävän työsuunnitelman mukaisesti Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät aikataulu 1(2) 2018 Määrittelyvaihe Rakennusvaihe Rakennusvaihe 2 Käynnistysvaihe TPPTJ Esiselvitys Toteutussuunnitelma tehty ja auditoitu ERP Toiminnallinen vaatimusmäärittely ja työn projektointi Toiminnalliset vaatimukset Päivitetty projekti- ja resurssisuunnitelma Kehitys Testi Tuotanto Liittymät, datakonversiot, räätälit Konfigurointi Konversioiden protot Yksikkötestaus Testauksen suunnittelu Rakentaminen Koulutussuunnittelu Liittymien, datakonversioiden, räätälien rakentaminen Tuotantoonsiirron suunnittelu Hyväksyntätestauksen suunnittelu Pääkäyttäjäkoulutus Koulutussuunnittelu Hyväksyntätestaus Laadunvarmistuksen rakentaminen Loppukäyttäjäkoulutus Ylläpitokumppanin koulutus Rakentaminen Siirtymävaihe Liittymätestaus

62 Ratkaisun valinta, rakentaminen, testaus ja käyttöönotto selvityksen jälkeen tehtävän työsuunnitelman mukaisesti Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät - aikataulu 2(2) 2018 Määrittelyvaihe Rakennusvaihe Rakennusvaihe 2 Käynnistysvaihe Asiakasmaksut Vaatimusmäärittely Kilpailutusdokumenttien laadinta Kilpailutusdokumentaatio Tarjousten vertailu Toimittajavalinta Järjestelmän rakentaminen, testaus ja koulutus Perintä Nykytilaselvitys, sopimukset Prosessin määrittely Päätös Vaatimusmäärittely Kilpailutusdokumenttien laadinta Kilpailutusdokumentaatio Tarjousten vertailu Toimittajavalinta Rakentaminen, testaus ja käyttöönotto Osto- ja myyntilaskuoperaattorit Nykytilaselvitys, sopimukset Vaatimusmäärittely Kilpailutusdokumenttien laadinta Kilpailutusdokumentaatio Tarjousten vertailu Toimittajavalinta Rakentaminen, testaus ja käyttöönotto Palveluostot ja asiakassetelit Selvitys Tilannekuva ja projektisuunnitelma Ratkaisun valinta, rakentaminen, testaus ja käyttöönotto selvityksen jälkeen tehtävän työsuunnitelman mukaisesti Käteiskassat Selvitys Tilannekuva ja projektisuunnitelma Ratkaisun valinta, rakentaminen, testaus ja käyttöönotto selvityksen jälkeen tehtävän työsuunnitelman mukaisesti Ostolaskut Ostolaskuratkaisun selvitys Tilannekuva ja etenemissuunnitelma

63 Talouden prosessit ja ohjaus - aikataulu 2018 Määrittelyvaihe Rakennusvaihe Rakennusvaihe 2 Käynnistysvaihe Talouden prosessit ja ohjaus Määrittelyvaihe Määrittelyvaiheen dokumentaatio auditoitavaksi Taloussuunnittelu Määrittely Järjestelmän rakentaminen Testaus Pilotointi, TA 2019 Järjestelmän jatkokehitys (ajurit) Koulutus TA 2020 (R36, ajuripohjaisesti) Konsernilaskenta Määrittely Järjestelmän rakentaminen ja testaus Pilotointi, TA 2019 aineistolla Järjestelmän jatkokehitys ja datan lataukset. Johdon raportointi ja konsernitilinpäätösvalmius. JHSraportointi? Koulutus Maksuvalmius- ja rahoitusprosessit Järjestelmävalinta ERP/Analyste (oikea työväline) Määrittely ja tilitarpeet Järjestelmän rakentaminen Järjestelmän testaus ja pankkiyhteydet Koulutus Kustannuslaskenta Kustannuslaskentamallin määrittely, tietoallas ja sääntökone Ohjeistus ja laskenta - tuotekohtaiset kustannukset ja hinnat suunnittelua varten Hintojen tarkistukset ja kustannuslaskennan jatkuvan prosessin määrittely/tuki Laskentatunnisteet Ylläpitojärjestelmä Määrittely segmentit ja organisaatiotasot Suunnitteluhierarkian lukitseminen Täsmennykset laskentatunnisteeseen ja tilikartan kirjausohjeet Laskentatunniste lukittu henkilöstösiirtoja varten Pankkikilpailutus ja sosiaalitoimen tilitarpeet Datan keräys kilpailutusta varten Kilpailutusdokumenttien valmistelu, maakunta HUS:n optiona Tarjoukset Tarjousten vertailu ja pääpankki valittu Tilitiedot tietojärjestelmiin ja yhteyksien testaus Taloushallinnon prosessit ja ohjaus Taloushallinnon ohje ja suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Controller manuaali Henkilötason hyväksymisvaltuudet

64 Suunnittelu ja analytiikka - aikataulu 2018 Määrittelyvaihe Rakennusvaihe Rakennusvaihe 2 Käynnistysvaihe Suunnittelu ja analytiikka tehtävä Kestävä talouden ura -ohjelma Talousanalyysit ja rahoituksen ennakointimalli Kestävä talouden ura -ohjelman 1. versio Kestävä talouden ura ohjelman 2. versio Talouden siirtolaskelmat Kuntatalousraportoinnin yhdenmuk. Tp 2017 pohjatietojen keruu Tp 2018 raportoinnin Siirto- ja rahoituslaskelma ta 2019 tiedoin Siirto- ja rahoituslaskelma 2020 yhteistyö Konsernin / järjestäjän ohjausmalli Maakunnan ohjauksen simulointi 1 (koetalousarvio) Maakunnan ohjauksen simulointi 2 Maakunnan kehysvalmistelu Maakunnan talousarvio 2020 valmistelu Palvelutuotannon ohjausmalli (business partneruus) Esiselvitys ja määrittely Toimintamallien yksityiskohtaiset kuvaukset Toiminnon järjestäytyminen ja käynnistäminen Konsernin johdon raportointi (ICT) Yritystalouden tuki ja markkinoiden ohjaus Vaatimusmäärittely Esiselvitys Järjestelmän rakentaminen, testaus ja koulutus Toimintojen rakentaminen

65 Talouden organisointi ja ohjaus (syksy 2018) Markus Sovala Timo Aronkytö Markus Syrjänen Lauri Tanner Tiina Mäki Markku Mäkijärvi Operatiivinen johtoryhmä Jaakko Pesola Olavi Liljemark Mikko Rotonen Inka Tikkanen-Pietikäinen Rolf Paqvalin Hanketta ohjaava ryhmä Toteutusta johtava ryhmä Informoitava ryhmä Talouden yhteiskokous TAHE-palvelukeskus (* Teemu Seppälä N.N. Taloushallinnon palvelut N.N. Henkilöstöhallinnon palvelut N.N. Asiakaspalvelu N.N. Järjestelmät N.N. Hallintamalli N.N. Siirtymäsuunnittelu ja muutosjohtaminen N.N. Viestintä N.N. Talouden toimintamalli ja tavoitteet N.N. Talouden koulutukset N.N. Taloushenkilöstön viestintä Talouden johtoryhmä Markus Syrjänen Teemu Seppälä, TAHE-palvelukeskus Minna Sevón. Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät Merja Mäkitalo, Talouden prosessit ja ohjaus N.N., Suunnittelu ja analytiikka Markus Kaihoniemi, Talouden projektitoimisto Talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät Minna Sevón Satu Willgren, ERP, Talous (* N.N., Ostolaskut N.N. Perintä N.N. Asiakasmaksut (* N.N. Osto- ja myyntilaskuoperaattorit N.N. Palveluostot ja asiakassetelit N.N. Käteiskassat Talouden prosessit ja ohjaus Merja Mäkitalo Heidi Piikki, Taloussuunnittelu (* Heli Hippeläinen, Konsernilaskenta Aija Salomaa, Maksuvalmius- ja rahoitusprosessit N.N. Kustannuslaskenta Heli Hippeläinen, Laskentatunnisteet Aija Salomaa, Pankkikilpailutus ja sosiaalitoimen tilitarpeet N.N. Taloushallinnon prosessit ja ohjeet Talouden projektitoimisto Markus Kaihoniemi Satu Väisänen, projektikonsultti Suunnittelu ja analytiikka N.N. N.N. Talouden tilannekuva ja siirtolaskelmat N.N. Konsernin / järjestäjän ohjausmalli N.N. Palvelutuotannon ohjausmalli (business partneruus) N.N. Konsernin johdon raportointi (ICT) Konserniresurssit hankekori Markus Syrjänen Ilari Soosalu Carl Slätis, toimitilat Outi Sonkeri, HR Markus Syrjänen, Rolf Paqvalin, Mari Frostell Ari Konttas Patrik Marjamaa Inka Tikkanen- Pietikäinen, Teemu Eriksson Budjettiryhmä Ilari Soosalu Markus Liikkanen, Antti Peltola Tanja Rantanen Tuula Saxholm Ville-Veikko Ahonen Markus Sovala Timo Aronkytö Siirtyvien organisaatioiden talousjohto (käynnistetään myöhemmin) Siirtyvän toiminnan talousjohtajat Kuntien talouspalvelukeskusten edustajia Muiden siirtyvien toimintojen (ELY, pela jne) edustajat Hankkeen edustajat Hankinnat Tämä ryhmä tulee käynnistämään toiminnan siirtojen organisoinnin (* Niissä projektikokonaisuuksissa, joissa tarvitaan taloustoimintoa laajempaa ohjausryhmää, perustetaan projektikohtainen ohjausryhmä. Näitä ovat: TAHE-palvelukeskus (koko hankkeelle yhteinen ohjausryhmä), ERP-projekti, Asiakasmaksut ja Taloussuunnittelu

66 Liite 1: Haastattelukoonti

67 Haastattelut: Asiakkaiden odotukset uudelle toimintamallille Operatiivisella toiminnolla (esim. liikelaitosten johdolla) tulee olla jatkossa syvempää taloushallinnon osaamista Mentaalinen muutos edessä: Rahoitus ei enää tule annettuna ( Enää ei ole piikki auki ) Järjestäjän ja tuottajan roolit selkeästi eriytettävä Tiukka konserniohjaus ei välttämättä toimiva liikelaitosmallissa Taloushallinnon oltava kumppani esim. SOTE:lle Maakunnan tasoinen talouden johtoryhmä Johdon sparraus Uudet osaamisvaatimukset Resursointipanostukset johdon sparraukseen Yritysmaailman bisnesajattelun omaavia talouden osaajia (kilpailuasetelmassa pärjääminen) Konsernin tarjottava sparrausta tukevia järjestelmiä Mitä on järjestäjäpuolen talousjohtaminen? Vs. Mitä on tuottajapuolen talousjohtaminen? Taloushallinnon työntekijöiden osaamisen jatkuva kehittäminen Jatkuva ammatillinen kehittyminen ja uusien käytäntöjen omaksuminen Miten varmistetaan kompetenssien riittävä yhtäläisyys hajautetussa mallissa ja yhtenäiset toimintatavat / politiikkojen noudattaminen? Tarvitaan merkittävä panostus osaamisen kehittämiseen, mutta kriittisiltä osin myös saatava osaamista ulkoa Business controlling lähellä liikelaitosten johtoa Taloudellisen tehokkuuden merkityksen kasvaessa Business controllingin pitää olla liikelaitoksen johdon välittömässä läheisyydessä Osallistuminen johtoryhmän palavereihin, joustavuus vastata ad hoc tarpeisiin Pelkät raportit eivät ole riittäviä operatiiviselle johdolle Vaatii kykyä analysoida ja tulkita lukuja sanalliseen muotoon Liikelaitoksissa nähdään tarvetta omalle talouspäällikölle Perusprosessien kustannustehokkuus Ei juurikaan merkitystä, miten tuotetaan, niin kauan kuin on kilpailukykyistä palvelua, kilpailukykyisellä hinnalla pitäisi olla vertailtavissa ulkoistettuun palveluun Automatisaation hyödyntäminen perusprosesseissa / rutiininomaisessa tekemisessä Tulisi pohtia myös soveltuvin osin esim. ennusteprosessin automatisointia / tehostamista Palvelujen laadun arvioiminen Asiakaslähtöisyys ja palveluasenne kaikessa talouden toiminnassa Palveluiden saatavuus ja käytettävyys merkityksellistä Laadun arvioimisen prosessien / käytäntöjen pystyttäminen koko toimintamallille, myös Business Controlling -puolelle (tapa tehdä ja seuranta)

68 Haastattelut: Asiakkaiden odotukset uudelle toimintamallille 2/2 Saumaton taloushallinnon liityntäpinta maakunnan emon ja liikelaitoksen välillä Ymmärrettävä vastuujaot maakunnan emon ja liikelaitoksen välillä. Näiden välisen liityntäpinnan pitää olla saumaton taloushallinnossa. Palveluiden toteutusvastuu jakoi mielipiteitä. Osin haluttu liikelaitoksille omaa vastuuta, osin nähty yhtenäiset palvelut mahdolliseksi toteuttaa vain keskitetyssä ohjauksessa. Reaaliaikainen data päätöksenteon tueksi Reaaliaikaisen taloustiedon tärkeys reagointiajan on oltava lyhyt ja toimenpiteisiin on pystyttävä ryhtyä heti Kuukausisykli on raportoinnin minimiaika ja johtoryhmien on tavattava kuukausittain Liikelaitosten tarpeiden huomioiminen raportointijärjestelmien dedikoiduilla osioilla Konserni voi ylläpitää ja tuottaa johdon raportointijärjestelmän, mutta siellä täytyy olla dedikoidut osiot liikelaitoksille. Näiden osioiden täytyy olla rakennettu liikelaitoksen tarpeiden mukaisesti.

69 Liite 2: Työpajaosallistujat ja haastatellut henkilöt

70 Työpajaosallistujat ja haastatellut henkilöt 1/2 Aloitus ja tavoitteet Työkokous 1: Asiakkaat ja sidosryhmät Työkokous 2: Prosessit ja palvelut 4.4. Nimi Rooli / organisaatio Nimi Rooli / organisaatio Nimi Rooli / organisaatio Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Haastateltavat Nimi Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Rooli / organisaatio Heidi Piikki Valmistelija, taloussuunnitteluprojekti; Uusimaa 2019 Tiina Mäki Koordinaatiojohtaja, sote-järjestäminen; Uusimaa 2019 Markku Mäkijärvi Hankejohtaja, sote-liikelaitoskokonaisuuden vastuuvalmistelija; Uusimaa 2019 Lauri Tanner Hankejohtaja, hallinto; Uusimaa 2019 Henri Nordenswan Hallintopäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Olavi Liljemark Selvityshenkilö; Uusimaa 2019 Jaakko Pesola Hankejohtaja, elinvoimatoimiala; Uusimaa 2019 Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Minna Sevón Markku Mäkijärvi Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Talouspalvelukeskuksen johtaja, Vantaa Hankejohtaja, sote-liikelaitoskokonaisuuden vastuuvalmistelija; Uusimaa 2019 Sampo Pajari Valmistelija, kustannuslaskenta; Uusimaa 2019 Jari Finnilä Sanna-Maria Kivivuori Satu Willgren Hanna Romu Haastateltavat Nimi Talousjohtaja, HUS Hallinnollinen ylilääkäri, HUS Palvelupäällikkö, HUS Talouspäällikkö, Vantaa Rooli / organisaatio Aija Salomaa Rahoituspäällikkö, HUS

71 Työpajaosallistujat ja haastatellut henkilöt 2/2 Työkokous 3: Tietorakenteet ja arkkitehtuuri Työkokous 4 (1/2): Ohjausmalli Työkokous 5: Yhteenveto 7.5. Nimi Rooli / organisaatio Nimi Rooli / organisaatio Nimi Rooli / organisaatio Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Minna Sevón Satu Willgren Aija Salomaa Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Talouspalvelukeskuksen johtaja, Vantaa Palvelupäällikkö, HUS Rahoituspäällikkö, HUS Jari Luotola ICT-arkkitehti, Uusimaa 2019 Heikki Pesonen ICT-projektipäällikkö, Uusimaa 2019 Virve Honkanen Tuotepäällikkö, Uusimaa 2019 Into Laine ICT-projektijohtaja, Uusimaa 2019 Timo Hakala ICT-projektijohtaja, Uusimaa 2019 Jari Kähkölä ICT-projektipäällikkö, Uusimaa 2019 Alexey Shtrakhov Nicklas Englund Haastateltavat Nimi Oracle BearingPoint Rooli / organisaatio Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Minna Sevón Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Projektijohtaja, talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät; Uusimaa 2019 Sampo Pajari Valmistelija, kustannuslaskenta; Uusimaa 2019 Ilari Soosalu Hankejohtaja, rahoitus; Uusimaa 2019 Suvituulia Taponen Hankejohtaja, sopimusohjaus; Uusimaa 2019 Työkokous 4 (2/2): Talousorg. roolit ja osaaminen Nimi Rooli / organisaatio Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Minna Sevón Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Projektijohtaja, talouden peruspalveluiden tietojärjestelmät; Uusimaa 2019 Sampo Pajari Valmistelija, kustannuslaskenta; Uusimaa 2019 Markus Syrjänen Hankejohtaja, budjetti; Uusimaa 2019 Merja Mäkitalo Projektijohtaja, talouden prosessit ja ohjaus; Uusimaa 2019 Teemu Seppälä Hankejohtaja, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; Uusimaa 2019 Into Laine ICT-projektijohtaja, Uusimaa 2019 Jari Luotola ICT-arkkitehti, Uusimaa 2019 Hanna Romu Satu Willgren Talouspäällikkö, Vantaa Palvelupäällikkö, HUS Marja Kärmeniemi, Alexey Shtrakhov, Jaakko Wallenius Oracle Haastateltava Nimi Rooli / organisaatio Markus Sovala Muutosjohtaja, maakuntauudistus; Uusimaa 2019

72 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019