Maakunnan talouden valmistelu

Transkriptio

1 Maakunnan talouden valmistelu Markus Syrjänen

2 Lyhyesti Uudenmaan maakunnan perustaminen on valtava ja monimutkainen fuusio Maakunnan talouden logiikka: valtion käyttötalousyksikkö Suunniteltu rahoitus on kunnianhimoinen kovimmat sopeutukset jo 2020 Siirtymävaihe on kunnan ja maakunnan nollasummapeliä Yhteistyö 2018: Kuntataloustilaston raportointi Tahe-yhtiö Virtuaalinen talousarvio 2019

3 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota

4 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista

5 Esimerkki toimintakulujen kohdentumisesta lakiluonnosten mukaiseen maakuntarakenteeseen (Espoo) Tp 2016 Siirtyvät Sosiaali- ja terveystoimi X M X M Sivistystoimi X M X M Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos X M X M Espoon talouspalvelut X M X M Espoon tietotekniikka X M X M Hankintakeskus X M X M Muut keskitetyt palvelut X M X M Tilapalvelut-liikelaitos X M X M Maakuntahallinto X M Sote-liikelaitos X M Vv-sote-toiminnot X M Pelastusliikelaitos X M Kasvupalvelut X M Tahe-yhtiö X M ICT-yhtiö X M Maakuntien kiinteistöt X M

6 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien talouden tietojärjestelmät

7 Rahoituksen logiikat Pääpiirteet Täysimääräinen valtion rahoitus, kädestä suuhun Maakunta on käyttötalousyksikkö (verorahoitus, investoinnit) Teoreettiseen tarpeeseen perustuva, joustamaton rahoitus Alkuvuodet Maakunnan rahoitus ja kuntien valtionosuudet nollasummapeli Kunnilla kannustin säästää vuosien sote-menoista Maakunnan kovin sopeutusvuosi on 2020

8 Kunta Valtio Päätös palvelutasosta (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Päätös verotasosta Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Palvelutuotanto Sotepolitiikka Valtionosuuspäätöksenteko Poistot Tilikauden tulos

9 Maakunta Rahoituksen / sopeutusten kohdentaminen Tuloslaskelma (Asiakasmaksu)tulot Kulut Toimintakate Valtionosuudet Verotulot Vuosikate Valtio Päätös verotasosta Palvelutuotanto Investointipäätökset Poistot Tilikauden tulos Arviointitoiminta / päätös palvelutasosta

10 / Unto Häkkinen, THL Somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2015

11 Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset

12 Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje

13 Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 1/3 - kunnan kannustin säästää sote-menoja Siirtyvien tulojen (kunnallisvero) ja laskennallisesti siirtyvien menojen erotus kompensoidaan kunnan valtionosuuksissa pysyvästi. Koska siirtyvät tulot määritellään saman %:n mukaan koko maassa, kunnalla on kannustin alentaa sote-menojaan

14 60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti

15 Jäävät tulot Siirtyvät tulot Laskennalliset jäävät menot Todelliset jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Todelliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 2/3 - ristiriitaiset intressit laskennallisten ja todellisten siirtyvien menojen suhteen Laskennallisien ja todellisuudessa siirtyvien menojen välillä on ainakin 2016 raportoinnissa eroa. Kunnalle edullista on todellisuutta pienemmät laskennalliset siirtyvät kustannukset ja maakunnalle päinvastoin. Asukkaiden etu on mahdollisimman täsmällinen laskenta.

16 Kustannusrakenteen poikkeamat - Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntatalousraportoinnin vertailu, kulut, 1000 Kulut / tulot 2016 Osuus toiminta- -kuluista /-tuotoista Helsinki Espoo Vantaa HelsinkiEspoo Vantaa KULULAJIT... Palkat ja palkkiot % 18 % 18 % Suurin momentti: palkkojen harmonisoinnilla iso merkitys Eläkekulut % 5 % 5 % Miksi HKI:llä korkeammat eläkekulut palkkoihin verrattuna? Muut henkilösivukulut % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot: Asiakaspalvelujen ostot valtiolta % 0 % 0 % Asiakaspalvelujen ostot kunnilta % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä % 31 % 32 % HKI:n oma esh-tuotanto Asiakaspalvelujen ostot muilta % 16 % 16 % Helsingin suurempi oman tuotannon määrä Muiden palvelujen ostot % 9 % 10 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % 2 % 2 % Avustukset % 12 % 12 % Mikä selittää Helsingin korkeamman tason? Vuokrakulut, ulkoiset % 0 % 0 % Vuokrakulut, sisäiset % 4 % 3 % Tämä ristiriidassa HKI:n suuremman oman tuotannon kanssa Muut kulut % 0 % 0 % Toimintakulut yhteensä Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä % 8 % 4 % Mikä selittää Vantaan alhaisemman tason? Poistot ja arvonalentumiset % 0 % 0 % Vyörytyskulut % 1 % 2 % Laskuttaako HKI kaiken, koska ei vyörytyksiä? Palautusjärjestelmän arvonlisävero % 2 % 3 %

17 Jäävät tulot Siirtyvät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Todelliset sopeutuksen jälkeen jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 3/3 - kuntaan jäävien (tuki)palvelujen menot eivät sopeudu 1:1 laskennallisen mallin mukaan rahoitusvaje Todellisuudessa kuntaan tulee jäämään enemmän ulkoisia menoja kuin rahoitusmallin mukaan pitäisi, sillä jaettavien tukipalvelujen menot eivät sopeudu samassa suhteessa kuin kunnan henkilöstö tai toimintamenot vähenevät. Lähtökohtaisesti valtion pitäisi korvata tämä erotus.

18 Espoo: Tila- ja tukipalvelujen kohdentuminen tehtäväluokille Espoo Sosiaali- ja terveystoiminta Palo- ja pelastustoiminta (ei eliminointeja) Yhteensä Muut tehtäväluokat Yleishallinto Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Toimintakulut yhteensä josta ulkoiset vuokrakulut josta sisäiset vuokrakulut josta muut sisäiset kulut Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyskulut Palautusjärjestelmän arvonlisävero Yhteensä Toimintatuotot yhteensä josta ulkoiset vuokratuotot josta sisäiset vuokratuotot josta muut sisäiset tuotot Vyörytystuotot

19 Konkreettinen talouden yhteistyö 2018

20 Talouden organisoituminen ja tehtävät Tukipalvelut Hankinta - Hankintaprosessi - Sopimusten hallinta TAHE-YHTIÖ 1) - Talouden peruspalvelut - Kirjanpito - Osto- ja myyntireskontra - Käyttöomaisuuskirjanpito - Tiliotekäsittely ja maksatus - Perintä - Talouden aineistojen arkistointi ICT-YHTIÖ - Taloushallinnon tietojärjestelmien omistajuus, ylläpito ja kehittäminen - BI-järjestelmien omistajuus, ylläpito ja kehit. Maakuntahallinto Rahoitus ja neuvottelutoiminta - Neuvottelut valtion kanssa: prosessin ja sisällön koordinointi - Investoinnit - Maksuliikenne ja kassasuunnittelu - Investoinnit) Talouden prosessien ohjaus (Financial controller - Laskentatunnisteet 3) - Konsernitilinpäätös ja yksiköiden tilinpäätösten ohjaus - Tilintarkastusyhteistyö - Talousarvio (ohjaus) - Johdon raportointi (ohjaus) - Taloushallinnon kokonaisuuden ohjaus 4) - Ennusteet (ohjaus) - Konserniyhteisöjen rahoituslaskelmien ohjaus - Tuotteistuksen, hinnoittelun ja kustannuslaskennan ohjaus Konserni-BI - Konserniohjauksen tietovarasto ja BI-raportointi Business controller-toiminto 5) - Tuotannon ja talouden suunnittelun koordinointi vastuualueiden osalta sekä toiminnan raportointi ja analysointi - Erikoissairaanhoito - Sote-peruspalvelut - Maakunnan muut toiminnot - Markkinoiden talouden ohjauksen suunnittelu Maakunnan keskushallinnon talouden suunnittelu ja ohjaus - Maakunnan perustamiseen liittyvät tehtävät Sote-yhtiöt Suoran valinnan yhtiöt - Taloushallintoratkaisut - Oma sisäinen laskenta ja ulkoinen Liikelaitokset Sote-liikelaitos - Palvelutuotannon tietovarasto ja BI-raportointi - Tuotteistuksen, hinnoittelun ja kustannuslaskennan toteuttaminen - Liikelaitoksen sisäinen talouspäällikkö-/controllertoiminto (~ 300 htv) - Asiakasmaksut Pelastusliikeloitus - Liikelaitoksen sisäinen talouden ohjaus - Liikelaitoksen sisäinen BI Muut liikelaitokset - Liikelaitoksen sisäinen talouden ohjaus - Liikelaitoksen sisäinen BI

21 Taloushankkeen tilannekatsaus projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut Minna Tormilainen 2. Talouden prosessit ja ohjaus Merja Mäkitalo 3. Business controller -toiminto N. N. Neuvottelutoiminta ja rahoitus Hyperion Planning 2.1 Taloussuunnittelu Hyperion HFM 2.2 Konsernilaskenta ERP 1.1 Maakunnan Taheyhtiön valmistelu 1.2 ERP 2.3 Talouden säännöt, ohjeet ja prosessit 3.1 Talousohjelma ja - analyysit Investointien suunnittelu Neuvottelutoiminta Bassware Banking, Apollo 2.4 Maksuvalmius ja rahoitus 3.2 Tilastoinnin kuntayhteistyö Johdon raportointi 1.3 Asiakasmaksutoiminnot (kunta) 2.5 Tuotteistus, hinnoittelu, kustannuslask. 2.6 Sisäinen ja ulkoinen tarkastus 3.3 Konserni-BI ja johdon raportointi Rahoitus ja maksuvalmiussuunnittelu

22 Yhteistyötoiveet Koordinaatio Kuntataloustilaston tp 2017 raportoinnissa 1-2 laskenta-asiantuntijoiden kokoontumista Huomiot tilastointiohjeeseen (Uusimaa 2019 tuottaa dokumentin) Tietojen yhdistäminen huhti-toukokuussa Tahe-palvelujen esiselvitys Virtuaalinen maakunnan talousarvio 2019

23 Analyysi maakunnan rahoituksen riittävyydestä: _Uudenmaan_maakunnan_taloudelliset_riskit.pdf _Rahoituksen_riittavyys.pdf