Työ ja terveys Suomessa 2006

Transkriptio

1 Työ ja terveys Suomessa 2006 Toimituskunta Timo Kauppinen Rauno Hanhela Pirjo Heikkilä Antti Kasvio Suvi Lehtinen Kari Lindström Jouni Toikkanen Antti Tossavainen Työterveyslaitos, Helsinki

2 Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Puhelin Faksi (09) Työterveyslaitos ja tekijät toimitus: Rauni Pietiläinen ulkoasu: Kati Kaivo taitto: Teemu Pokela kansi: Arja Tarvainen Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. ISBN Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007

3 Lukijalle Työ ja terveys Suomessa 2006 on Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatima katsaus Suomen työolotilanteesta ja sen kehityspiirteistä. Edelliset vastaavat katsauskirjat ilmestyivät vuonna 1997, 2000 ja Kirjan tiedot on koottu useista lähteistä. Rekisteri- ja tilastotietojen lisäksi on käytetty haastattelututkimusten aineistoja ja asiantuntija-arvioita. Kirja kattaa työolot ja työterveyden sekä niihin vaikuttavat yhteiskunnalliset rakennetekijät sekä työterveys- ja työturvallisuustoiminnan (ks. kuva). Kirjan ensimmäinen luku käsittelee työelämän yleisiä kehityssuuntia, työvoiman rakennemuutoksia sekä teknologiassa ja työnteossa tapahtuneita muutoksia, jotka määräävät sen millaisia töitä ja miten Suomessa tehdään. Toisessa luvussa käsitellään fyysistä työympäristöä, joka kattaa työhön liittyvät mekaaniset, fysikaaliset, kemialliset, mikrobiologiset ja ergonomiset haittatekijät. Luku kuvaa muutoksia suomalaisten työperäisessä altistumisessa ja kuormittumisessa. yhteiskunnalliset taustatekijät (luku 1) työympäristö (luku 2) ja työyhteisöt (luku 3) työterveys- ja työsuojelutoiminta (luku 5) terveydelliset seuraamukset (luku 4) Työyhteisöjen ja psykososiaalisten olojen tarkastelun (luku 3) tärkein tietolähde on Työterveyslaitoksen keväällä 2006 toteuttama haastattelututkimus. Siitä yksityiskohtaisemmat tulokset on julkaistu erillisenä taulukkoraporttina Työ ja terveys -haastattelututkimus Luvussa 4 tarkastellaan työntekijöiden terveyttä. Työtapaturmien ja ammattitautien lisäksi kuvataan työkykyä ja sairauspoissaoloja sekä työllisten ja työttömien terveydentilaa ja elintapoja. Seuraavaksi kuvataan työsuojelutoimintaa työpaikoilla, työterveyshuoltoa, työsuojelun valvontaa ja työpaikkojen työkykyä edistävää toimintaa (luku 5) eli niitä keinoja, joilla työoloja ja työkykyä työpaikoilla pyritään parantamaan. Lukijoille, joita kiinnostaa erityisesti tiettyjen alojen työolotilanne, on laadittu alakohtaisia yhteenvetoja (luku 6). Lopuksi ennakoidaan

4 tulevaa kehitystä artikkelissa, joka käsittelee työympäristön uusia riskitekijöitä, kuten nanopartikkeleita. Kirjan yhteenvedossa työolojen kehitystä kuvataan tekstin lisäksi osoittimilla (indikaattoreilla). Kirjan laadintaan osallistuneiden asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät kirjan lopusta. Katsauksen toimituskunta kiittää kirjoittamiseen osallistuneita asiantuntijoita. Kiitos myös Sami Madetojalle teknisestä avusta. Otamme mielellämme vastaan katsausta koskevia parannusehdotuksia. Timo Kauppinen Rauno Hanhela Pirjo Heikkilä Antti Kasvio Suvi Lehtinen Kari Lindström Jouni Toikkanen Antti Tossavainen Johtopäätökset Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa katsaus osoittaa, että työelämä on kehittynyt terveyden kannalta myönteiseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimialojen välillä on tosin eroja, eikä kaikissa kysymyksissä ole edistytty. Työikäiset ovat keskimäärin aiempaa terveempiä, mutta väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Myönteinen kehitys ei ole tapahtunut itsestään. Yhä useammalla työpaikalla puututaan terveyshaittoihin, parannetaan työprosesseja, kiinnitetään huomiota työyhteisön toimintatapoihin ja kehitetään johtamista. Terveyspalvelujärjestelmä tukee entistä paremmin työkyvyn säilymistä. Sosiaaliturvan uudistukset ovat vaikuttaneet työelämässä jatkamiseen. Tämä kertoo siitä, että muutokset ovat mahdollisia ja niitä saadaan aikaiseksi, kun niin halutaan. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria. Joka kahdeksas työikäinen on työkyvyttömyyseläkkeellä tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä. Pitkien sairauspoissaolojen vuoksi menetetään 14 miljoonaa työpäivää vuodessa. Työterveysvaarojen vähentäminen ja työterveyden edistäminen kohentavat sekä hyvinvointia että kilpailukykyä tämä pätee niin yksittäisillä työpaikoilla kuin koko kansakunnassakin. Globaalistuva työelämä sekä harmaantuva ja supistuva työvoima tekevät kehittämisen entistä tarpeellisemmaksi. Katsauksen kirjoittajat haluavat korostaa seuraavia työelämän kehittämistarpeita:

5 Edelleen on tärkeää hallita työympäristön perinteisiä vaaratekijöitä. Kemiallinen altistuminen, fyysisesti raskas työ, tapaturmavaarat ja muut perinteiset vaaratekijät ovat pitkällä aikavälillä hitaasti vähentyneet, mutta niille altistutaan edelleen yleisesti: esimerkiksi kemikaaleille altistuu yhä miljoona työntekijää. Kun toiminta ja rakenteet muuttuvat nopeasti, riskit on otettava yhä uudestaan haltuun. On perehdytettävä uudet henkilöt, sovittava menettelytavoista vaihtuvien kumppanien kanssa jne. Työterveysriskien hallinta on organisaatioiden johdon työtä, ja siksi työterveyden ja työturvallisuuden hallinta tulee liittää kiinteäksi osaksi organisaatioiden johtamista. Tapaturmatilastot ja haastattelututkimukset antavat viitteitä siitä, että rakennustyömailla ja kuljetusalalla tapaturmavaarat olisivat aivan viime vuosina lisääntyneet. Molemmilla aloilla työympäristöissä on monen organisaation väkeä ja työvälineitä. Usein työprosessit ylittävät organisaatioiden rajoja. On syytä tutkia ja kehittää työturvallisuuden hallintaa työssä, jossa risteävät usean yrityksen työprosessit. Ihmistä tarvitaan työhön yhä kokonaisvaltaisemmin: havainnoivana, ajattelevana, uutta oppivana, luovana, yhteistyökykyisenä ja kaiken lisäksi valmiina joustamaan muun elämän asioissa työn hyväksi. Uhkana on se, että työ myös kuluttaa ihmistä entistä kokonaisvaltaisemmin. Samalla nousee kuitenkin selkeästi esille tarve huolehti entistä paremmin ihmisen hyvinvoinnista sekä helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. On paljon näyttöä siitä, että hyvien johtamiskäytäntöjen ansiosta henkilöstö kasvaa entistä kyvykkäämmäksi ja voi paremmin myös muutostilanteissa. Vastaavasti huono, epäoikeudenmukainen johtaminen näkyy epäsopuna, tehottomuutena ja sairauspoissaoloina. Toisiaan seuraavat huonosti toteutetut muutoshankkeet raunioittavat nopeasti koko organisaation. On kehitettävä johtajien ja esimiesten kykyä johtaa työyhteisöjä. Sosiaali- ja terveysala on monin tavoin haasteellinen toimiala lähivuosina. Ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän palveluja, jotka supistuvan työikäisen väestön pitäisi pystyä tuottamaan. Työllisyysastetta tulee parantaa, jotta selviydymme tästä haasteesta. Siksi tarvitaan sellainen toimiva palvelujärjestelmä, joka tarttuu ajoissa ja oikein työkykyä vaarantaviin tekijöihin ja auttaa ihmisiä pysymään työelämässä sen sijaan, että se ohjaa työkyvyttömyysuralle. Laatua ja tehokkuutta etsitään uusista teknologioista, joiden hyödyntäminen vaatii työyhteisöiltä yhä parempaa osaamista. Kustannuksia yritetään hallita tekemällä yhteistyötä yli kuntarajojen sekä yhdistämällä kuntien omaa palveluntuotantoa ja ostopalveluja. Sosiaali- ja terveysalan muutostukeen ja henkilöstön jaksamiseen on panostettava.

6 Sisällys 1 Työ ja työntekijät 1.1 Työelämän kehityssuunnat teollisuusmaissa Työvoima ja sen käyttö Suomessa Suomalaisten työhön kohdistuvat odotukset ja työkäyttäytyminen Työympäristö 2.1 Tapaturmavaarat Altistuminen fysikaalisille tekijöille Altistuminen kemiallisille tekijöille Sisäilmasto Fyysiset kuormitustekijät Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi 3.1 Työstressi sekä palkansaajien ja yrittäjien mahdollisuudet hallita sitä Työorganisaatiot ja johtaminen Tasa-arvo työssä Eri elämänalueiden tasapaino Työaika- ja työsuhdejoustot Työ ja terveys 4.1 Työtapaturmat Ammattitaudit Mielenterveys Työkyky ja työkyvyttömyys Sairauspoissaolot Koettu terveys Työttömien terveys Elintavat Sosioekonomiset terveyserot Työsuojelu ja työterveyshuolto 5.1 Työsuojelutoiminta työpaikoilla Työterveyshuolto ja palvelujen käyttö Työsuojelun valvonta Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta työpaikoilla ja työterveyshuollossa Tilanne eräillä aloilla 6.1 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Metsäteollisuus Metallien jalostus Metalliteollisuustuotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Elintarviketeollisuus Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkineteollisuus Graafinen teollisuus Kemianteollisuus Kumi- ja muoviteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Ajoneuvojen myynti, korjaus ja huolto sekä polttoaineen jakelu Majoitus- ja ravitsemisala Liikennealat Siivous- ja puhdistuspalvelu Rahoitus, tietojenkäsittely, tutkimus ja kehittäminen Turvallisuusala Koulutus Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Uudet teknologiat, uudet riskit Yhteenveto: Työn ja työolojen muutokset vuosina Sammanfattning Summary Toimituskunta ja kirjoittajat...460