Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2005"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 4/2005 Yhä useampi SAMKista valmistunut opiskelija työllistyy Satakuntaan s. 8 Pormestarinluodon asukastupa tuo sisältöä lähiöön s. 12 Koulu alkoi sekamelskan keskellä s. 8 Kuva: Marianne Kotiranta.

2 2 3 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja KOLUMNI Luin kirjaa italialaisen jalkapalloerotuomari Pierluigi Collinan elämästä. Häntä kutsutaan joskus maailman parhaaksi erotuomariksi, ja ainakin hän on onnistunut tuotteistamaan ja hinnoittelemaan itsensä paremmin kuin kenties kukaan kollegoistaan. Kirjan nimi oli Rules of the Game, pelisäännöt. Kovin moni meistä ei pelaa jalkapalloa. Joillekin se on harrastus, ja tiedänpä jonkun selostavan sitä. Jalkapallo tai mikä tahansa joukkuepeli on säännönmukaista. Tai vaikkapa kuorolaulun harrastaminen. Tai soittokunnan jäsenyys. Harjoitukset pidetään säännöllisesti ja opitaan kunnioittamaan kanssapelaajia, -laulajia tai -soittajia. Kotona siviilielämässä meillä on oikeus joskus lapsenomaisiin purkauksiin, jos kanssaeläjän ominaisuudet eivät miellytä. Kun kerran en voi sietää purukumin syöntiä, voin pyytää häntä lopettamaan tai jos hän pureskelee kynsiään, voin yrittää vierottaa häntä moisesta lievin tai lievää voimakkaammin toimenpitein. Voin paiskoa ovia ja painua metsään rauhoittumaan tai korottaa ääntäni etenkin, jos en asu kerrostalossa ja näin uhkaa naapurien rauhaa. Työelämässä siviiliminä joutuu väistymään ja meiltä edellytetään korrektiutta työtovereitamme, alaisiamme ja esimiehiämme kohtaan. Kaikkien Marjaana Karjalainen kirjastotoimenjohtaja, eläkeläinen alkaen Tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin! työtovereiden luonteet eivät miellytä, mutta aikuisina ihmisinä me tietysti keskitymme olennaiseen ja toimimme asiapohjalla. Esimiesasemassa oleva henkilö pyrkii toimimaan siten, että alaiset tekevät parhaansa. Kuntasektorilla esimies ei välttämättä saa itse valita alaisiaan, mutta omalla käyttäytymisellään varmasti pystyy myötävaikuttamaan siihen, miten alaiset työsuorituksensa tekevät. Alainenkin voi halutessaan tehdä esimiehensä elämän hankalaksi ja maanantaita edeltävät yöt painajaisten täyteisiksi. Muutama vuosi sitten Taloussanomat -lehdessä oli juttu aikavarkaista ja työpaikkakuukkeleista; henkilöistä, jotka lusmuilevat työpaikalla ja venyvät työtovereidensa työhuoneissa tai käytävillä estämällä muita tekemästä työtä. Työn tuottavuus on lisääntynyt niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, eikä kuukkeleita varmaan enää ole siinä määrin kuin aloittaessani työnteon joskus luvun puolivälissä erään yrityksen kesäapulaisena. Tuolta ajalta muistan eräitä henkilöitä, jotka lähinnä kuukkelehtivat ja keksivät jekkuja työkavereilleen; suolaa kahviin ja muuta heidän mielestään hauskaa työpäivän ratoksi. Jokaisen itsensä mielestä hänen oma työnsä on kaikkein arvokkainta maailmassa. Tietysti jokainen Mietteitä kirjastosta ja työstä Motto: Jos Sinulla on euro ja minulla on euro ja me vaihdamme ne, on kummallakin edelleen yksi euro. Mutta jos Sinulla on tieto ja minulla on tieto ja me vaihdamme ne, on kummallakin kaksi tietoa. Yllä oleva kertoo oleellisen kirjastotyöstä ja sen merkityksestä. Siitä syntyy myös työnilo. Se on sitä, että jaksaa tehdä työtä, näkee työn tarpeellisena ja näkee työn tulokset. Palkkauksesta hävettävän, surkean huono työn tuloksellisuuteen nähden - en tässä puhu mitään... Hyvin pitkälle sama pätee lähes kaikkiin kunnan ja valtion työtehtäviin. Meidän pitää rakentaa edelleen yhteistä hyvää. Aikanaan rakennettiin hyvinvointivaltio ja se pitäisi kaikin keinoin saada säilymään. Ennen puhuttiin kunnan ja valtion kapeasta, mutta pitkästä leivästä. Virkamiehen työpaikka ja toimeentulo oli varma., joskin yleensä niukahko. Tämän tiedän, kun olen isäni puolelta viidennen polven virkamies (pikkuvirkamiehiä: opettajia, rautatieläisiä). Nyt pitkä on muuttunut monessa tapauksessa pätkäksi, kapeus on kyllä säilynyt. Nykyisenä käsittämättömien optiomiljonäärien ja toisaalta käsittämättömästi kasvavan syrjäytyneitten ja köyhien joukon lisääntyessä tässä tasa-arvon ja demokratian mallimaassa on entistä tärkeämpää säilyttää toimiva, kansalaisia tasapuolisesti palveleva julkissektori. Muistaa kannattaa myös, että Suomi on maailman vähiten korruptoitunein valtio. Suomessa on maailman paras yleinen kirjastolaitos komeasti sanottu, mutta totta, Sen todistavat vertailukelpoiset käyttö- ja tehokkuusluvut. Kirjasto on Suomessa demokratian kivijalka. Se antaa kaikille mahdollisuuden päästä käsiksi tietoon varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Kirjasto on myös puolueeton, mutta vastuullinen tiedonvälittäjä. Maksuttomuus on oleellinen osa kirjastopalvelua. Se takaa tasapuolisuuden. Valtaosa suomalaisista, 80 %, käyttää kirjastoa tavalla tai toisella. Se on osa kansalaisten arkielämää. Kirjaston kynnys on kaikille ikä- ja sosiaaliryhmille matala ja sellaisena sen täytyy pysyäkin. Ilman riittäviä resursseja ei mikään pitkäjänteinen toiminta ole mahdollista. Porin kirjasto täyttää 150 vuotta vuona Se on myös maakunnan keskuskirjasto, Satakunnan maakuntakirjasto vuodesta 1975 lähtien. Asiantunteva, työlleen omistautunut henkilökunta sekä kaupungin johdon selkeä näkemys kirjaston merkityksestä takaavat porilaisille ja satakuntalaisille on oman työnsä paras asiantuntija, mutta toisten työn arvostus on edellytys sille, että menestymme työyhteisönä. Jokainen meistä on osa siinä palapelissä, josta muodostuu Porin kaupunkikonserni. Meillä on sadoittain erilaisia nimikkeitä, koulutustaustamme poikkeavat toisistaan. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi ja alaisten pisteytys voi tuoda epäilyksiä pärstäkertoimesta ja siitä, ettei arviointi voi olla puolueetonta. Voin vakuuttaa, että olen nyt ensi kertaa tehtyäni alaisteni henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tullut siihen tulokseen, että puolueeton arviointi on hyvinkin mahdollista, kunhan siihen on hyvät työkalut. Henkilöstöosastomme on yhdessä järjestöjen kanssa onnistunut laatimaan arviointikriteerit, jotka ainakin omalla kohdallani tuntuivat toimivan. Lopuksi voi todeta, että jokainen käyttäytyköön työtovereitaan, alaisiaan ja esimiehiään kohtaan sillä tavoin kuin toivoo itseään kohtaan käyttäydyttävän. Voimme aloittaa vaikka opettelemalla syömään purukumia äänettömästi ja lopettamalla kynsien pureskelun. Jokainenhan meistä varmasti toivoo, että Pori-konserni on työpaikka, johon on aamulla miellyttävä tulla ja jossa tunnemme tervettä ylpeyttä omasta osaamisestamme. hyvät kirjastopalvelut myös jatkossa. Näihin mietteisiini saattoi tulla hieman saarnaava sävy. Se kuitenkin sallittaneen 41 työvuoden jälkeen, näistä viimeiset 31 Porin kaupunginkirjasto-satakunnan maakuntakirjastossa. Kun työ on ilo, elämä on nautintoa! Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. kirjoitti Maksim Gorki. Minulle työ on ollut ilo. Ilo on myös olla eläkeläinen ja nauttia siitä tavallisena kirjastonkäyttäjänä. Työn iloa ja iloa myös eläkepäiviin, jotka monella lähestyvät. Ollaan ihmisiksi Työelämän vaatimukset tuntuvat kasvavan. Uusien tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttöä on opiskeltava, uusia työtapoja on opittava. Organisaatioita muutetaan. Työtoverit, esimiehet ja asiakkaat vaihtuvat. Joka tapauksessa kaiken vanhankin hallinta tuntuu vaativan yhä enemmän voimia. Työpaikoilta kantautuu viestejä jaksamattomuudesta, huonosta työilmapiiristä ja kiistoista. Pitkään on oltu sitä mieltä, että esimiehet ovat avain työyhteisön ilmapiiriin sekä hyvässä että pahassa. Hyviä esimiestaitoja tarvitaan työnjohtotehtävissä, työntekijöiden tukemisessa, kehityskeskusteluissa ja työsuoritusten arvioinnissa. Niitä tarvitaan myös arkipäivän työsuhdeasioissa ja vuorovaikutuksessa sekä erityisesti ongelmatilanteiden ratkaisussa. Porissa käynnistyykin laaja esimiesvalmennus. Tavoitteena on kouluttaa koko esimiesten joukko. Esimies vaikuttaa omalla per- Työ hallitsee suurta osaa elämäämme. Vietämme työpäivinä usein enemmän aikaa työtovereittemme kuin läheistemme kanssa. Työpaikallamme vallitseva ilmapiiri vaikuttaa mahdollisuuteemme elää hyvää ja tasapainoista elämää. Näillä sanoilla alkaa Rummussakin esillä oleva Työyhteisön toimintaohje. Toimintaohjeen tarkoituksena on ehkäistä ja antaa menettelytavat käsitellä työyhteisöissä esiintyviä henkisen väkivallan tilanteita. Se on myös henkilöstön ja soonallaan ja ratkaisuillaan työn sujuvuuteen ja työilmapiiriin. Mutta ei yksin esimies. Nyt puhutaan myös alaistaidoista. Kaikki työyhteisön jäsenet kantavat vastuuta siitä, millainen tunnelma työpaikalla on, millaisiin työsuorituksiin se kannustaa ja mitä se saavuttaa. Työyhteisön toiminnassa tärkeintä on keskittyä perustehtävän suorittamiseen. Siksihän me työssä käymme ja siitä meille myös maksetaan. Työyhteisön toiminta edellyttää kaikilta asiallista työkäyttäytymistä. Sen perustana on tavallinen hyvä käytös; tervehditään, kiitetään ja otetaan toiset huomioon. Työterveyslaitoksen julkaisussa Työyhteisötörmäyksiä on seuraava luettelo asiattoman ja vuorovaikutusta estävän työkäyttäytymisen muodosta: Mököttäminen Mököttäminen on tapa osoittaa loukkaantumista tai suuttumusta toiselle. Pakeneminen Myös pakeneminen on tapa osoittaa loukkaantumista tai suuttumista. Se voi olla joko kirjaimellisesti tilanteesta kesken poistumista tai henkistä tilanteesta irtautumista. Työpaikkakiusaaminen on liian yleistä ta on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa vakavanlaatuista kiusaamista, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Paras muttei aina helpoin tapa yrittää lopettaa kiusaaminen on sanoa kiusaajalle, ettei hyväksy hänen käyttäytymistään. Kiusattu voi tarvittaessa pyytää tuekseen työtoveria, työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestään kertoo Porin kaupungin työsuojelupäällikkö Ulla Roininen - Esimiehen on aina asiasta tiedon saatuaan puututtava tilanteeseen. Jos kiusaaja on esimies, kuuluu vastuu tilanteen hoitamisesta hänen esimiehelleen. Usein tilanteen alkuselvittelyn jälkeen asian Toimiva työyhteisö ja hyvin organisoidut työt ovat parasta henkisen väkivallan ennaltaehkäisyä. johdon yhteinen julkilausuma siitä, että meillä, Porin kaupungin työpaikoilla, ei hyväksytä minkäänlaista henkistä väkivaltaa. - Henkinen väkivalta voi ilmetä painostuksena, työyhteisön ulkopuolelle jättämisenä, perusteettomana arvosteluna, väheksymisenä, kielteisinä ilmeinä, kohtuuttomina vaatimuksina, seksuaalisena häirintänä, yksityiselämään puuttumisena ja kaikenlaisena epäasiallisena kohteluna. Henkinen väkivalhoitoa jatketaan istumalla saman pöydän ääreen. Neuvottelussa voivat olla mukana esimies, kiusaamistilanteen osapuolet, työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä, luottamusmies ja muita työyhteisön jäseniä. Tilanteen ratkeamista tulee aina seurata, kertoo Roininen. Hyökkääminen Hyökätessään ihmisellä on tavoitteena puolustaa omia rajojaan. Moni kokee, että hänellä on oikeus puolustautua ja perustelee tällä esimerkiksi epäystävällisyyttä, ivallisuutta tai vähättelyä. Selittely Selittely on tuttu suojautumiskeino syytöksiä vastaan. Selittely ei ole sama asia kuin selittäminen tai perusteleminen. Piikittely, iva, vihjailu Piikittely, iva ja vihjailu ovat epäsuoria tapoja osoittaa toiselle tyytymättömyytensä. Mielenosoittaminen Tehokeinoina voi käyttää niskojen nakkelua, tuhisemista ja puhisemista, ovien paiskomista, kenkien kopistelua kävellessä tai muuta, mikä herättää huomiota. Vähättely, mitätöinti, ylimielisyys Vähättelemällä, mitätöimällä tai olemalla ylimielisiä halutaan nostaa omaa arvoa suhteessa toiseen. Takanapäin pahan puhuminen Välinpitämättömyys Välinpitämättömyys on välittämisen vastakohta, välittäminen on vuorovaikutuksen edellytys. Yleisin syy ristiriidat Henkinen väkivalta työpaikoilla on laajempi ongelma kuin yleensä uskotaan. Tilastopalvelun tutkimuksen mukaan suomalaista on joutunut kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan on havainnut kiusaamista työpaikallaan. - Ehkä yleisin syy työpaikkakiusaamiseen on työyhteisön keskinäiset ristiriidat. Työntekijöiden kesken tulee jotain erimielisyyksiä, eikä asiaa käsitellä loppuun asti. Ristiriidat ovat viime aikoina lisääntyneet työpaikoilla kiristäen työyhteisön ilmapiiriä, kertoo Roininen. Työterveyslaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi julkishallinnossa työskentelevistä joka kymmenes kokee olevansa jossain määrin kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla ja seurakunnissa, on tutkimusten mukaan todettu enemmän kiusaamista kuin miehisillä aloilla. Lailla kiellettyä Työturvallisuuslaissa 28 :ssä sanotaan, että jos Huonoja tapoja voimme kaikki vastustaa toimimalla itse asiallisesti. Marttyyrius Marttyyriksi heittäytymisen tavoitteena on saada toinen tuntemaan syyllisyyttä ja siten joko säälimään tai yrittämään epätoivoisesti asian korvaamista. Itkahtelu Itkahtelu on itkemisen erityismuoto. Itkahtelu on tarkoitushakuista, vaikeasta vuorovaikutustilanteesta luistamista. Kyräily Kyräilijä tutkailee eri klikkien asenteita, reaktioita ja toimintaa. Kyräily on määritelty myös pahantahtoiseksi kyttäilyksi. Nöyryyttäminen Nöyryyttämisen tarkoitus on korottaa omaa asemaa toista alentamalla. Huumorilla vesittäminen Vesittäminen tarkoittaa tärkeän asian kääntämistä vitsiksi siten, että sen ratkaiseminen ei enää ole mahdollista. Edellä mainitut käytöstavat saavat työyhteisön voimaan huonosti. Kun vielä usein huumoriin tai temperamenttiin vedoten työyhteisö sallii huonot käytöstavat, voidaan ajan oloon joutua sellai- seen jamaan, josta ulospääsy ja tervehdyttäminen ovat pitkiä ja vaikeita prosesseja. Onnistuakseen ne vaativat kaikkien jäsenten yhteistä tahtoa ja ponnistelua. Jokaisen on viimeistään silloin parannettava tapansa. Huonoja tapoja voimme kaikki vastustaa toimimalla itse asiallisesti. Aina voi sanoa kiukunpuuskia saavalle työtoverille, että hänen käytöksensä on häiritsevää, tai alatyylistä kieltä huumorin varjolla viljelevälle, että vitsit eivät naurata etkä pidä siitä, että sinulle kerrotaan tuollaisia juttuja. Myrkynkylväjien ja työelämän ankeuttajien toimia tulee päättäväisesti vastustaa. Paras tapa on keskeyttää pahat puheet. Työyhteisö säilyy avoimena, iloisena ja terveenä, kun itse toimii siten kuin toivoisi muiden toimivan. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kiusaaminen ja syrjintä kielletään myös hallitusmuodon perusoikeuksissa, rikoslaissa, työsopimuslaissa ja tasa-arvolaissa. Sekä työnantajalle että työntekijöille on lainmukaista ja tärkeää estää jo ennakolta henkinen väkivalta ja puuttua asiaan jo varhaisessa vaiheessa. - Rakentavin keino saada kiusaaminen käsittelyyn työpaikalla on sopia sen varalle menettelytavat. Toimiva työyhteisö ja hyvin organisoidut työt ovat parasta henkisen väkivallan ennaltaehkäisyä. Hyvä perehdyttäminen, säännölliset kehityskeskustelut ja ennen kaikkea avoin keskustelu on erittäin tärkeää työpaikan hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi, täydentää Roininen. Marianne Kotiranta

3 4 5 Porin kaupungin Business Controller Esa Lunnevuori on uusi virassaan, ja uusi on virkakin. Titteli haiskahtaa numeroille, mutta Esa Lunnevuoren tehtävä ei ole vain laskea vaan löytää lihaa numeroiden päälle. Lunnevuoren laajin työmaa on kaupungin konserniyhteisöt: hän pohtii ja analysoi, sitten valmistelee ja keskustelee. Lunnevuoren tehtävä on myös helpottaa päättäjien työtaakkaa: hän on johdon työrukkanen. Elokuun alussa Business Controllerina aloittanut Esa Lunnevuori on jo ennättänyt nuuhkia laajaa työmaataan. Hän on istunut konserniyhteisöjen hallitusten kokouksissa ja tutustunut yhteisöjen lukuihin. - Toimenkuvani on laaja, ja niin on Palkanlaskentaohjelmisto muuttuu muuttuvatko työtavat Pallaksesta Fortimeen Palkanlaskenta ja palkanmaksu ovat Porin kaupungissa sujuneet täsmällisesti ajallaan ja oikean suuruisina. Pitkälti se on ammattitaitoisen ja vastuuntuntoisen palkanlaskentahenkilöstön ansiota. Oma osuutensa on myös luotettavasti toimivalla palkanlaskentaohjelmistolla. Kaupungin pitkään käyttämä Pallasohjelmisto on nyt tullut tiensä päähän. Sen ylläpito loppuu ja tilalle on hankittu Fortime K niminen monipuolinen henkilöstöhallinto- ja palkanlaskentaohjelmisto. Sen ominaisuuksia ovat mm. - henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta samassa kokonaisuudessa - henkilöstötiedoista syntyvät palkkatapahtumat tallentuvat suoraan palkkatekijöiksi - henkilöstötiedot varustetaan voimassaoloajalla ja käyttöönottopäivällä, mikä mahdollistaa automaattisen takautuvan laskennan ja kirjauksen - käyttäjän muokattavissa olevat tallennuspohjat - lomaketallennuspohjat massasyöttöön ja tallennuksen hajautukseen - omaehtoinen raportointi - käyttäjä määrittelee itse tulosteen sisällön, järjestyksen, summaukset, rajaukset jne. - graafinen käyttöliittymä mahdollistaa monien ikkunoiden yhtäaikaisen aukiolon Business Controllerin on nähtävä numeroiden taakse - Puhtaalta pöydältä aloittaminen on haasteellista mutta kiinnostavaa. tarkoituskin olla. Työni ydin on kaupungin omistajapolitiikka, eli tähän liittyvien asioiden valvonta ja valmistelu, Esa Lunnevuori kertoo. - Ei tämä kuitenkaan poliisityötä ole, vaan pyrin löytämään kehitysehdotuksia ja tarjoamaan vaihtoehtoja Pori-konsernin yhteisöille. Olen konkreettisesti yhteisöjen keskustelukumppani. Lunnevuoren mukaan pääpaino hänen työssään on sanalla business. Se viittaa siihen, että Porin 38 konserniyhtiön omistajapolitiikkaa pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti oikeassa muodossa ja oikealla rakenteella. Näin säästyvät kuntalaisten rahat ja resurssit ovat hyvässä käytössä. Monet työt ovat helpommin kuvattavissa kuin Lunnevuoren pesti. Ehkä työnkuvaa selkeyttävät Lunnevuoren sanat, joiden mukaan hän on myös johdon työrukkanen. - Kaupungin johdon avustaminen on tärkeä - entistä monipuolisempi käytön ja tallennuksen ajallinen ja maantieteellinen hajautus Prosessien kartoitus Palkanlaskenta- ja henkilöstöhallintoohjelmiston vaihto ei ole pelkkä tekninen toteutus. Uuden ohjelmiston ominaisuuksia aiotaan täysimittaisesti hyödyntää. Se edellyttää kuitenkin henkilöstö- ja palkkatietojen käsittelyprosessien muutosta. Muutoksen kartoitus aloitettiin toden teolla viime keväänä. Silloin perustettiin muutosprosessia johtamaan kolme työryhmää: - ohjausryhmä, pj Martti Kataja - palkanlaskentaprosessin kehittämistyöryhmä, pj Jorma Uusitalo - ja käyttöönottoryhmä, pj Matti Valli Työryhmien sihteerinä toimii projektinvetäjä Pirjo Salakari. Työryhmien tehtävänä on palkanlaskentaprosessin uudistaminen Fortime K:n ominaisuuksia hyväksikäyttäen. Työryhmien tulee selvittää täsmällisesti palkanlaskentayksikön, virastojen ja henkilöstötoimiston välinen työnjako ja uusi organisaatio siten, että uudistukset ovat käytössä lukien. Työryhmien velvoite on seurata uudistusten toteutumista ja raportoida asiasta mennessä. Työryhmiin on koottu monipuolista asiantuntemusta. Ne tarvitsevat luonnollisesti tietoa ja kehittämisideoita ja ehdotuksia kaikilta näiden asioiden parissa operoivilta osallisilta. Palkansaaja itse ilmoittaa Uudistus tulee koskemaan myös työsopimusten tekijöitä, hyväksyjiä, esimiehiä jne. Jossain vaiheessa, mahdollisesti jo ensi vuonna, uudistus voi koskettaa myös suurta joukkoa palkansaajia, ei vain palkanlaskijoita. Ns. ESS:llä tullaan ilmoittamaan työsopimukset, vuosilomat ja poissaolot. Ketju ilmoittamisesta hyväksyntään on sähköinen. Käyttäjällä on henkilökohtainen tunnus, joka oikeuttaa määriteltyihin toimintoihin. Palkansaaja näkee ja ilmoittaa vain itseään koskevia tapahtumia, kuten lomaehdotukset ja poissaolot. Valmistelija voi syöttää järjestelmään tietoja esimiehen tai palkansaajan puolesta ja esimies puolestaan hyväksyy tapahtumat. Esimies voi myös tulostaa erilaisia raportteja tietokannasta. Palkanlaskentaorganisaatio Porin kaupungin palkanlaskennan organisoinnin kehittämistä on valmisteltu viime aikoina ja tavoitteeksi on otettu yhteinen palkanlaskentayksikkö. Tarkoituksena on löytää menetelmien tehostamiseen tähtääviä keinoja. Prosessien kartoituksen ja suunnittelun avulla saadaan vastauksia myös pal- littyy kuntalaisille. Tämä on valmistelevaa taustatyötä. Controlleriksi oppii työtä tekemällä Esa Lunnevuori sanoo, että Business osa tätä työtä. Kaupunginjohtajien ja hallituksen työtaakka kevenee, kun asioita on valmisteltu, eikä johdon tarvitse lähteä liikkeelle ilman taloudellista valmistelua. Minun työni näkyy hallituksessa ja valtuustossa ja sitä kautta se väkanlaskennan uudelleenorganisointiin ts. siihen, mitä töitä kuuluu tehdä hallintokunnissa ja mitä yhteisessä palkkayksikössä. Kun Karhukuntien yhteinen taloushallintoyksikkö suunnitelmien mukaan vuoden 2007 alussa aloittaa, on Porin kaupungin osalta em. rajanveto yhtiön ja peruskunnan välillä näin tehty. Matkalla uuteen Ohjelmiston asennus on tehty. Testaukset ja koulutus ovat meneillään. Syksyllä on mittava palkka- ja muiden henkilöstötietojen tiedonsiirto nykyisestä uuteen järjestelmään. Uuden ohjelmiston käyttäjäksi siirtyy vuoden vaihtuessa mm. teatteri ja huhtikuussa viimeisimmät. Edellä kuvattu käyttöönottoprojekti on haasteellinen ja mittava. Se tulee muuttamaan monien ihmisten työtapoja. Uusi ohjelmisto ja toimintatapa tulee vaatimaan nykyistä täsmällisempää tiedon ilmoittamista varsinkin esimiehiltä ja henkilöstöpäätöksiä tekeviltä. Samalla se myös vähentää päällekkäistä työtä ja helpottaa asioiden hoitoa. Martti Kataja Kaupunginkamreeri Controlleriksi voi oppia. Pitkä kokemus rahoitusalalla on opettanut hänet näkemään lukujen taakse. - Luvut ovat tärkeitä, mutta eivät itsetarkoitus - numerot ovat vain apuneuvo tässä työssä. Minun työni tarkoitus on saada lihaa numeroiden ympärille. Lunnevuoren mukaan ei ole olennaista, onko Business Controller lukenut oikeustieteitä tai vaikka liiketaloustieteitä. - Olennaista on se, että Controller osaa analysoida yritystoimintaa ja löytää erilaisia vaihtoehtoja. Lunnevuori sai aloittaa puhtaalta pöydältä Esa Lunnevuori on varsin palkitsevassa asemassa, sillä hän pääsi astumaan juuri perustettuun virkaan. - Puhtaalta pöydältä aloittaminen on haasteellista mutta kiinnostavaa. Minulla on hyvät mahdollisuudet päästä vaikuttamaan siihen, millaiseksi tämä toimenkuva muotoutuu. Aloittamista uudessa työympäristössä helpottaa se, että Lunnevuori tuntee jo entuudestaan paljon täkäläisiä ihmisiä. Lunnevuori on näet asunut kohta kaksikymmentä vuotta Porissa, lukuunottamatta viime vuoden pestiä Handelsbankenin leivissä Helsingissä. - On ollut todella hienoa tulla takaisin Porin työelämään. Ehkä liian harvoin me huomaamme, kuinka hyvä kaupunki Pori on. Palvelut ovat hyviä. Kaupunki ei ole liian suuri, mutta kuitenkin riittävän suuri. Mikä parasta, niin kaupungin talous on hyvällä tolalla huolimatta voimakkaasta rakennemuutoksesta ja sen jättämästä melko suuresta työttömyysasteesta. Oikeilla toimilla työttömyys on kuitenkin saatu vähenemään lähemmäs maan keskitasoa, pohtii Business Controller Esa Lunnevuori. Kaisu Vaalto Kuva: Kaisu Vaalto Tiesitkö, että voit saada palkkalaskelman sähköisesti omaan henkilökohtaiseen postilaatikkoosi? Osoitteessa voit avata postilaatikon, johon saapuvat valitsemiesi yritysten lähettämät laskut, tiedotteet ja muut kirjeet sähköisessä muodossa. Postin ylläpitämä sähköpostipalvelu vaatii verkkopalvelutunnuksen, jonka saat tilaamalla Postista veloituksetta tai voit rekisteröityä palveluun omalla verkkopankkitunnuksellasi. Tähän sähköiseen postilaatikkoon Sinulla on mahdollisuus ohjata palkkalaskelmasi eli saat tilinauhan sähköisessä muodossa tarkistettavaksesi ulkoasultaan toki e-kirjeen näköisenä. Sähköinen tilinauha on käytössäsi myös e-kirjettä aikaisemmin. Palvelun käyttöönotto on helppoa. Käyt rekisteröitymässä yllä olevassa osoitteessa palvelun käyttäjäksi ja ruksaat lähettäjäyritykset luettelosta Porin kaupunki. Tämän jälkeen palkkalaskelmat saapuvat henkilökohtaiseen postilaatikkoosi. Saapumisesta tulee ilmoitus sähköpostiisi, Sinulla on viesti netpostissa. Henkilöstöosasto, rahatoimisto ja tietohallinto-osasto suosittelevat palvelun käyttöönottoa. Palvelu on Sinulle maksuton. työyhteisön Panostetaan hyvinvointiin Työhyvinvointi näyttäytyy työyhteisössä monella eri tavalla. Hyvinvoivan työyhteisön jäsenet kokevat työpaikkansa ja työnsä myönteisesti: Aamulla on mukava tulla töihin tai meidän työpaikalla työt sujuvat. Kuntoremontti uusiksi Kuntoremontti on henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja ksilön ja työyhteisön hyvinvointia kuvaavat myös käsitteet työtyytyväisyys, hyvä työilma- Ypiiri, työhinku, into, työn ilo, motivaatio, työn imu ja flow. Termillä flow tarkoitetaan kokemusta, jossa työ ikäänkuin imaisee mukaansa. Aika menettää merkityksensä ja työ sujuu kuin itsestään tekijäänsä neuvoen. Hyvinvoivassa työyhteisössä päästään imuun, jossa työyhteisön jäsenten päätavoite on tehdä sitä työtä, mikä edistää työpaikan perustehtävän toteutumista. Sujuvassa työssä ihmiset voivat hyvin. Työhyvinvointia ja yksilön henkistä hyvinvointia edistävät työn piirteet ovat lähtökohtia kehittämis- ja korjaustoimenpiteille työpaikoille. Työhyvinvointi syntyy arkityössä. (lähde: Sarala U, Sarala A Oppiva Organisaatio). Porin strategiassa todetaan, että kaupungin palvelutuotannosta vastaa osaava, työkykyinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Tämän vuoden alussa henkilöstöjaosto hyväksyi Porin kaupungin työhyvinvointiohjelman. Sen tarkoituksena on, että työyhteisöt kykenevät hallitsemaan ja kehittämään omatoimisesti työtään, työkykyään ja terveyttään. Näin edistetään henkilöstön työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuloksellisuutta sekä parannetaan kaupungin työnantajakuvaa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Työpaikkojen oman toiminnan lisäksi henkilöstöosasto huolehtii työntekijöiden työhyvinvoinnin edellytyksistä tarjoamalla henkilöstölleen mm. työterveyshuollon, koulutusta, työsuojeluorganisaation palvelut sekä tukemalla vapaa-ajan kulttuuri- ja liikuntaharrastustoimintaa sekä rahoittamalla KUNTO- REMONTTI -toimintaa. työsuojelun yhteistyössä toteuttamaa työyhteisöihin suunnattua varhaiskuntoutustoimintaa. Työterveyshuollon tekemien kuntoutuspäätösten pohjalta valitaan vuoden ajaksi 14 hengen avokuntoutusryhmiä. Työterveyshuolto seuraa ryhmien saavuttamia tuloksia kuntoutumisjakson ajan sekä jakson päätyttyä. Työterveyshuollon yhteyshenkilönä kuntoutuskeskuksen ja kuntoutujien välillä toimii hallintokunnalle nimetty työfysioterapeutti. Uusittu kuntoremontti sisältää kuusi kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan kuntoutuslaitoksessa päiväkuntoutuksen. Ensi maaliskuun alussa alkaa kolme ryhmää. Työterveysasemat ottavat hakukaavakkeita vastaan lokakuun alusta alkaen. Kuntoutus on työntekijälle palkallista (ei ylityö tai muita lisäkorvauksia) virkavapaata tai työlomaa, josta työnantaja saa Kelan maksaman kuntoutusrahan. Viranhaltijan tai työntekijän mennessä kuntoutukseen vapaa-aikanaan, esimerkiksi vuosilomalla, hän saa kuntoutusrahan itselleen. Matkakustannuksista ja menosta kuntoutuslaitokseen ja takaisin vastaa kuntoutuja itse ja niistä ei makseta Kelan korvausta. Mitä kuntoremontti on? Kuntoremonttikurssien päätavoitteina on kurssilaisen työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Lisätavoitteena on terveellisen elämäntavan omaksuminen liikunnan ja oikeanlaisen ravinnon avulla. Kuntoremontit koostuvat kuudesta kokoontumiskerrasta yhden vuoden ajanjaksolla. Kokoontumiset ajoittuvat kello 7:30-18:00 väliselle ajalle. Kuntoutuspäivien toteutus sekä vetovastuu on ensi vuonna Kankaanpään Kuntoutuskeskuksella. Matkakuluista kuntoutuslaitokseen ja takaisin vastaa kuntoutuja itse. 1. Teemapäivänä tehdään alkutestaus, joka sisältää polkupyöräergometritestin sekä VIIKKOMENU SYYS JOULUKUU 2005 MAANANTAI NISKA- JA HARTIAJUMPPA Ma NUORISOTALO/peilisali, ohjaajana Sari Rintala klo MAANANTAI VESIJUMPPA Ma MERI-PORIN UIMAHALLI klo lihaskunto- ja liikkuvuustestit. Viikon kuluttua alkutestauksesta ohjelma tarkistetaan ja annetaan palautetta, jolloin fysioterapeutti antaa henkilökohtaisen harjoitusohjelman ja jakaa kuntokortit. 2. Teemapäivä on kuukauden kulutta. 3. Teemapäivä on kahden kuukauden kuluttua edellisestä. 4. Teemapäivä on kolmen kuukauden kuluttua edellisestä. 5. Teemapäivä on kahden kuukauden kuluttua edellisestä. 6. Teemapäivä on lopputestaus kahden kuukauden kuluttua edellisestä. Kahden viikon kuluttua lopputestauksesta on palauteiltapäivä, jolloin esitellään yhteenvedot tyk-indeksistä sekä kuntotesteistä ja sovitaan jatkoseurannasta. Kuntoremonttiin valituille jaetaan alkukyselyinä työkykyindeksi sekä liikunta- ja terveyskysely. Kuntoutujan tulee myös tutustua MYÖTÄTUULI iloista liikuntaa -kampanjan järjestämiin liikuntamahdollisuuksiin vapaa-aikanaan. Kuntoutujalle jaetaan kurssin alussa kuntokortti, johon merkitään kaikki liikuntasuoritukset. Työterveyshuolto tapaa Kuntoremonttiryhmän puolen vuoden sekä vuoden kuluttua lopputestauksesta. Tapaamisessa keskustellaan siitä, kuinka omatoimisesti kuntoutumista on jatkettu. Lisäksi tapaamiskertaan sisältyy aina ohjattua liikuntaa. MAANANTAI NAISTEN JA MIESTEN KUNTOSALI Ma MERI-PORIN UIMAHALLI/ kuntosali klo TIISTAI NAISTEN JUMPPA Ti URHEILUTALO/palloilusali 3 klo Kuntoremontille on erilaisia vaihtoehtoja Uusitun kuntoremontin tavoitteena on houkutella erilasia ryhmiä mukaan terveellisempien elämäntapojen matkalle. Tämän takia kuntoremontteja räätälöidään jatkossa ryhmäkohtaisesti seuraavasti: ELÄMÄNTAPAKUNTOREMONTTI Tavoitteena on että kuntoutuja saa välineitä painonhallintaan sekä opastusta terveellisistä elämäntavoista (ruokailutottumuksista, liikunnasta). aloittaa painonpudotuksen ja jonkin liikuntaharrastuksen. ymmärtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen työkyvyn ylläpitämiseksi ja oman ymmärtää vastuun itsestään.. SENIORIKUNTOREMONTTI ( 55v tai yli) Tavoitteena on; etsiä jäljellä olevia voimavaroja kuntoutujan käyttöön tavalliseen arkeen työ- ja perhe-elämässä. innostaa osallistujaa harrastamaan liikuntaa ja löytämään itselleen mieluisan tavan huolehtia liikuntaelimistönsä hyvinvoinnista. antaa tietoa ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista. motivoida kuntoutuja säilyttämään työkykynsä ja antaa siihen opastusta. KESKIVIIKKO LATINOMUSIIKIN TAHTIIN Ke NUORISOTALO ALASALI, ohjaajana Elina Laivo klo TERVEYS JA TYÖKYKY KUNTOREMONTTI Tavoitteena on; työntekijän henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen. antaa kipinää sekä ohjausta uusien polkujen avaamiseen toimimisessa ihmisenä ihmisten joukossa. liikunnan avulla kuntoutuja oppii rentoutumistaitoja ja säätelemään stressiä. kuntoutuja ymmärtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen työkykyyn kannalta ja ymmärtää oman vastuun itsestään. Kuntoremonttiin hakeutuminen Vuonna 2006 alkaviin kuntoremontteihin voi hakeutua lokakuun alusta alkaen alla olevien ohjeiden mukaisesti. Kuntoremonttiin hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Työntekijä ilmoittaa halukkuutensa kuntoremonttiin täyttämällä hakukaavakkeen. Kaavake löytyy Rummusta kohdasta / henkilöstöosasto/lomakkeet. Kaavakkeita saa myös henkilökunnan työterveysasemien toimistoilta (Antinkatu 7 ja Maantiekatu 31). Hakukaavake palautetaan työterveysaseman toimistoon. Työyhteisöstä voi hakeutua useampikin samaan kuntore- KESKIVIIKKO OHJATTU SAUVAKÄVELY + uinti ja sauna Ke LÄHTÖ PORIN MAAUIMALAN EDESTÄ klo TORSTAI KEPPIJUMPPA To URHEILUTALO/palloilusali klo monttiin, mutta pääsääntöisesti kuntoremonttiryhmät koostuvat eri hallintokuntien sekä eri ammattiryhmien työntekijöistä hakukriteerien perusteella. Työterveyshuollon lääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti valitsevat yhdessä hakukaavakkeen sekä terveystietojen perusteella sopivan kuntoremontin työntekijälle Samalla tarkistetaan, täyttyvätkö Kelan vaatimat kriteerit kuntoutukseen pääsemiseksi. Kuntoremonttiin pääsyä voi joutua odottamaan, mikäli juuri hakuhetkellä ei ole alkamassa työntekijälle sopivaa ryhmää. Tavoitteena on aloittaa kaksi samaa teemaryhmää vuodessa tai tarpeen mukaan useampia. Kysyntä kuitenkin ratkaisee, minkä teeman alle ryhmiä kootaan. Ensi vuonna aloitetaan kolme ryhmää. Kuntoremonttiin lähtijä sitoutuu osallistumaan kaikkiin kuntoutuspäiviin. Kuntoutuspäivämäärät ovat tiedossa ennen kuin kuntoutuspäätös on tehty. Kuntoremonttiin valitulle lähetetään henkilökohtainen ilmoitus osallistumisesta noin kuukautta ennen kuntoremontin alkua. Tässä kirjeessä mainitaan kuntoutuspäivät. Kuntoremontista poissaoloon tarvitaan lääkärintodistus. Sirkku Heilä-Aaltonen AVANTOUINTI 4.10.alkaen YYTERIN LEIRINTÄALUE / saunarakennus á 1,85 TIISTAI JA TORSTAI KAIKILLE klo KESKIVIIKKO NAISILLE klo LAUANTAI KAIKILLE klo MYÖTÄTUULI YHTEISTYÖTERVEISIN Pertti Mäkelä puh /

4 6 7 Porin uudet ilmakuvat ovat Suomen parhaimmistoa Laadukkaat kuvat kaupungin virastojen käyttöön Toukokuun puolivälissä lentokone pörräsi Porin yläilmoissa vajaan kahden kilometrin korkeudella ja napsi 2099 tarkkaa kuvaa kotikaupungistamme aina Tahkoluodon nirkosta Ulvilan rajoille saakka. Kuvat on määrä valjastaa kaupungin eri virastojen käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Porin apulaiskaupungingeodeetti Kalle Salosen mukaan Pori on tällä haavaa Suomen ainoa paikkakunta, jolla on isolta alueelta näin tarkkaa kuvamateriaalia. Tämä todettiin mm. valtakunnallisilla Paikkatietomarkkinoilla Helsingin Messukeskuksessa syyskuussa. - Näin laajan alueen kuvaaminen ei ole helppoa. Lisäksi kuvat ovat valmiiksi digitaalisia, joten aineisto on käytännössä heti käytettävissä. Digitaalisiin kuviin voidaan soveltaa automaattisia prosesseja, jolloin tarvitaan vähemmän ihmiskäden työtä, kertoo Porin apulaiskaupungingeodeetti Kalle Salonen teknisestä palvelukeskuksesta. Työsuojeluhenkilöstön valinta toimikaudeksi Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation toimikausi päättyy Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän antaman vaaliohjeen mukaisesti ovat työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet muodostaneet vaalitoimikunnan työsuojelun toimikaudeksi Siihen kuuluvat puheenjohtajana Harri Siitonen/KTV, Henna Tuomikoski/ TNJ, Esa J. Anttila/Juko ry, Risto Haavisto/KTN ja sihteerinä Ulla Roininen. Vaalitoimikunta on käynnistänyt ehdokasasettelun sopijajärjestöille lähetetyllä kirjeellä. Vaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja heille kullekin kaksi varavaltuutettua Porin kaupungin viidelle työsuojeluntoimialueelle. Myös toimihenkilöt voivat valita itselleen omat valtuutetut. Pori Energian yhtiöittämisprosessin vuoksi on vaalitoimikunta päättänyt jättää vaalit toistaiseksi käynnistämättä Pori Energian osalta. Sopijajärjestöjen tekemä ehdokasasettelu saatetaan työpaikkojen tietoon lisäehdokkaiden asettelua ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Jos jokaiseen avoinna olevaan tehtävään asetetaan vain yksi ehdokas, voi vaalitoimikunta vahvistaa syntyneen sopuvalinnan. Muussa tapauksessa vaali toteutetaan äänestysmenettelyä käyttäen. Mahdolliset äänestysajankohdat ja äänestyspaikat saatetaan työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ennen äänestystä. Porin kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti samanaikaisesti työsuojeluhenkilöstön valinnan kanssa sopijajärjestöt neuvottelevat myös lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina toimivien yhteistyötoimikuntien henkilöstöä edustavien jäsenten valinnasta. Uusi työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio tulee olla valittuna joulukuun loppuun mennessä. Nykyinen työsuojeluorganisaatio löytyy rummusta kohdasta Henkilöstöosasto/työsuojelu ja yhteistyötoimikuntien kokoonpano kohdasta Henkilöstöosasto/yhteistoiminta. Ulla Roininen työsuojelupäällikkö Kuvat kaikkien hallintokuntien käyttöön Porin ilmakuvaus liittyy Porin Tulvat projektiin, mutta kuvista tulevat hyötymään monet hallintokunnat. Jalostetut kuvat sijoitetaan kaupungin Xcity-tietokantaan. Jakelukanavana on kaupungin sisäinen Webmap- järjestelmä. Mittaustoimi lupaa auttaa uusia käyttäjiä kuvien hyödyntämisessä. - On vain mielikuvituksesta kiinni, miten uusia ilmakuvia voi käyttää. Kuvat toimivat äärimmäisen hyvänä suunnittelupohjana, sanoo Kalle Salonen. Monen hallintokunnan kohdalla kuvat voivat korvata maastokäynnit kokonaan. Esimerkiksi vesihuolto voi käyttää kuvia runkolinjojen suunnittelussa, sillä ilmakuvista näkee teiden piennaralueet ja puuston. Kuvat auttavat myös kartastojen ylläpitoa tai tulvakuvauksia. Maankäytön suunnittelussa kuvat kertovat kasvillisuuden ja kaupunkirakenteen, joita voidaan verrata eri aikakausien kuviin. Liikennesuunnittelussa ilmakuvista näkee hälytysajoa haittaavat esteet, ja Äärettömän tarkkoja kuvia Yksi kuva peittää, alueen, joka on kooltaan 1840 metriä kertaa 1200 metriä. Kuvat peittävät toisiaan parhaimmillaan 80 prosenttia. Kuvat on siis otettu 240 metrin välein, eli katveita ei käytännössä ole. Kuvat on otettu 16 sentin maastopikselin tarkkuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvia voi suurentaa tietokoneen ruudulla huimasti ilman, että niiden laatu kärsii. Suurennetuista kuvista kyllä erottaa, missä rakennuksessa olisi kattoremontin aika tai kenen pihaa olisi syytä siivota. - Vanhoihin ortokuviimme verrattuna nämä digikuvat ovat terävämpiä ja kontrasti on parempi. Lisäksi uusissa kuvissa saadaan yhdestä kuvasta kolme eri versiota, jotka korostavat eri asioita. Esimerkiksi kosteus- ja kasvillisuuserot tulevat esiin väärävärikuvasta selkeimmin, kertoo apulaiskaupungingeodeetti Kalle Salonen. Viidestä tai kuudesta alueesta on myöhemmin tarkoitus tehdä myös kolmiulotteiset mallit. Niitä voi käyttää hyödyksi vaikkapa rakennusvalvonnassa, kaavoituksessa tai pelastussuunnittelussa. On vain mielikuvituksesta kiinni, miten uusia ilmakuvia voi käyttää. niiden avulla voi selvittää pysäköintitarpeita. Viheraluesuunnittelussa kuvia voidaan käyttää kasvilajiston yleispiirteiseen selvittämiseen. Väärävärikuvat auttavat puuston kunnon seurannassa. Kunnan elinkeino- ja maapolitiikan toteuttamisessa kuvat ovat apuna maan hankkimisessa ja myynnissä sekä mm. kiinteistöluetteloinnissa. Myös vanhat ilmakuvat olivat ja ovat edelleen suunnittelun apuna, mutta uusilla kuvilla päästään aiempaa syvemmälle ja entistä tarkemmin. Henkilöstöosaston järjestämää koulutusta 1. Huomaavainen palvelu Hyvään hallintoon kuuluu hyvä asiakaspalvelu. Henkilöstöosasto järjestää Liisanpuistossa ja klo koulutuksen, jossa paneudutaan asiakkaan kohtaamiseen ja huomaavaiseen palveluun. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden työtehtäviin sisältyy asiakaspalvelua kasvokkain tai puhelimitse. Kurssi täyttyi muutamassa päivässä, ja sen vuoksi järjestetään samansisältöinen kahden iltapäivän mittainen koulutus alkuvuodesta 2006: keskiviikkona ja 1.2. klo Jonotuslistalla on jo 40 nimeä, joten kurssille kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin. Tarkemmat tiedot löytyvät Rummusta. 2. KVTES ja OVTES Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan ja niihin liittyy paljon kysymyksiä. Järjestämme koulutustilaisuuden, jossa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimies Varpu Kulo paneutuu KVTESin ja jonkin verran myös OV- TESin sisältöihin ja erityisesti niiden pulmallisiin kohtiin. Koulutus on osallistujille maksuton ja se toteutetaan maanantaina klo Liisanpuiston auditoriossa. Sitovat ilmoittautumiset 7.11.mennessä Riitta Saariselle sähköpostilla tai puh Koulutuksen ohjelma mukautuu osallistujien tarpeiden mukaan. Kysymyksiä saa esittää paikan päällä, mutta niitä voi myös toimittaa kouluttajalle jo etukäteen. Kysymykset voi lähettää sähköpostitse Riitta Saariselle edelleen toimitettavaksi. 3. Hankinnat julkissektorilla Perjantaina klo järjestettävän koulutuksen tavoitteena on täydentää osallistujien tietoutta julkisten hankintojen tarjouskilpailu-, tarjousten vertailu- ja päätöksentekoprosesseissa. Kouluttajana toimii johtaja konsultti, varatuomari Liisa Lehtomäki HAUS kehittämiskeskus Oy:stä. Rummussa lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet. Kaisu Vaalto 4. Esimiesvalmennus Lähiesimiehenä toimiminen on vaativa tehtävä, johon peruskoulutus ei juurikaan anna valmiuksia. Henkilöstöosasto toteuttaa kolmen vuoden aikana mittavan lähiesimiesvalmennusohjelman, jossa paneudutaan esimiestyön perusteisiin ja esimiehen arjen työssä kohtaamiin tilanteisiin. Tarkoitus on, että kaikille lähiesimiehille tarjoutuu tilaisuus osallistua koulutukseen. Koulutuksen kesto on 32 tuntia, joka jakautuu 8 iltapäivälle. Kerran viikossa tapahtuvan lähiopetuksen lisäksi osallistujat soveltavat oppimaansa välitehtävien avulla omaan työyhteisöönsä. Ensimmäinen, pilottiryhmä, käynnistetään marraskuussa Seuraa ilmoittelua Rummussa! Riitta Saarinen Oppimisen riemua Peruskoulutuksen jälkeen siirryttiin opettelemaan kotihoidon asiakasjärjestelmä Efficaa. Maaliskuun aikana lähes kaikki kotipalvelun kenttähenkilökunnasta sai oppia asiakasjärjestelmän käyttöä. Mitä lähemmäs huhtikuun alkua päästiin, sitä jännittyneempi oli tunnel- Kotisairaanhoitotoimintauudistui Terveysviraston kotihoitokeskuksen toiminnan kehittäminen on ollut eräs viraston painopistealueista jo pitkään. Kotihoitokeskuksen palveluihin kuuluvat kotisairaala, kotisairaanhoito sekä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa työskentelevät ilta- ja yöpartiot, joiden toiminta on sulautettu 1. syyskuuta alkaen kotisairaanhoitoon. Avoterveydenhuollon kotisairaanhoidon uudistaminen on osa kotihoitokeskustoiminnan kehittämistä. Uudistamisella mahdollistetaan sairaanhoidollisia palveluita Entistä yksilöllisempiä entistä yksilöllisemmät ja kohdennetummat sairaanhoidolliset palvelut niitä tarvitseville. Näin turvataan myös ikääntyvien asiakkaiden selviytyminen kotona mahdolli- Kotihoidossa otettiin 1. huhtikuuta alkaen käyttöön uusi Effica Kotihoito -asiakasjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista seurata palvelun sisällön lisäksi asiakkaan saaman palvelun aikaa. Järjestelmä tarjoaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon päivittäiseksi avuksi välineet asiakaslähtöiseen ja saumattomaan palveluun. Kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt saavat vaivattomasti tarvitsemansa tiedot myös toimintorajojen yli terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sosiaalitoimessa. Kotihoidossa otettiin käyttöön uusi aikaperusteinen maksutaulukko samanaikaisesti järjestelmän vaihdon kanssa. Kotihoitoa kuukausimaksulla Sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä palvelun käyttäjältä maksu, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Lisäksi määritellään tuloraja, jonka ylittävistä tuloista kuukausimaksu lasketaan sekä suurin mahdollinen maksuprosentti. Porissa asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisen säännöllisen kotihoidon maksun perusteena on aikaisemmin ollut asiakaskäyntien lukumäärä. Maksuperuste ei ottanut huomioon asiakaskäynnin kestoa, joka vaihteli kotipalvelun työaikaseurannan perusteella 15 minuutista kolmeen tuntiin. Tämä asetti asi- simman pitkään sairaudesta huolimatta. Kotisairaanhoito on asiakkaan kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa sekä asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja säilyttämistä. Hoito toteutetaan hoitotyön ja lääketieteen keinoin yhteisesti hyväksytyn yksilöllisen hoitoja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hoitotyöstä vastaa kotisairaanhoidon henkilöstö, lääketieteellinen hoito on toistaiseksi omalääkäreiden vastuulla. Kotisairaanhoidossa oma henkilöstö Syyskuun ensimmäisestä päivästä alkaen on Porin kaupungissa toiminut yksi perusterveydenhuoltotasoinen kotisairaanhoito, joka hoitaa kotisairaanhoidon asiakkaat ympäri vuoden seitsemän päivää viikossa kahdessa vuorossa (aamu- ja iltavuorot, toistaiseksi klo 8-20) koko kaupungin alueella. Kotisairaanhoidolla on oma henkilöstö (osastonhoitaja, terveyden- ja sairaanhoitajat sekä perushoitajat), joka työskentelee viidestä toimipisteestä käsin KOTIPALVELUMAKSUT ALKAEN (Porin kaupungin sosiaalikeskus) henkilömäärä tuloraja tuntimäärä viikossa Terveydenhoitaja Sinikka Mäntymäki on kotikäynnillä Sylvi Rannikon luona. kaupungin alueella. Toimipisteet ovat Pääterveysasema (keskikaupunki, Länsi-Pori, Vähärauma), Viikkarin neuvola, Pihlavan terveysasema (Pihlava, Kaanaa, Kyläsaari, Uusiniitty ja Reposaari), Koivulan terveysasema (Koivula, Uusikoivisto ja Väinölä) ja Pohjois-Porin terveysasema (myös Ahlainen). Jatkossa kotisairaanhoito huolehtii asiakkaidensa sairaanhoidollisista palveluista ja sosiaalitoimen kotipalvelu hoiva- ja huolenpidon palveluista. Yhteistyö kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilöstön välillä jatkuu tiiviinä, koska asiakaskunta on pääsääntöisesti sama. Kotihoidossa siirryttiin aikaperusteisiin maksuihin uuden asiakasjärjestelmän myötä Sirkka-Liisa Varjus ylihoitaja Päivi Schönroos osastonhoitaja Kuva: Marianne Kotiranta /kk 1x 2x 3x 4-5x 6-8x 9x * 11% 15% 20% 27% 32% 35% % 14% 16% 18% 20% 22% % 10% 11% 13% 16% 18% % 8% 9% 11% 13% 15% % 7% 8% 9% 11% 13% % 6% 7% 8% 10% 11% * ylittävältä osalta (brutto) akkaat keskenään eriarvoiseen asemaan. kanssa tehtävässä palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Maksun suuruuteen vaikuttaa Kuukausimaksu koskee asiakkaita, jotka saavat palvelua säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Käyntikertojen koko ja bruttotulot kuukaudessa. kuukausittainen palveluaika, ruokakunnan määrä ja palveluaika sovitaan asiakkaan Seija Saarinen Kotipalvelutyöntekijät Sirpa Onnela ja Raija Lahtinen P8 kotipalvelupiiristä. Kotipalvelun kenttäväki tietotekniikka-aikaan Tammikuun alussa, alkoivat kotipalvelun kenttähenkilökunnan eli kotiavustajien ja kodinhoitajien tietotekniikkaopinnot. Opinto-ohjelma perustui etukäteiskyselyyn, jossa kartoitettiin henkilökunnan ATK taidot. Koulutuksen aikana havaittiin, että vanhakin koira oppii uusia temppuja. Kuivaharjoittelua Peruskoulutukseen tultiin jännittyneinä ja posket punoittaen. Minä en sitten ainakaan opi mitään tai mitä jos toi kone räjähtää kun minä kosken siihen, kuului usein jo tietotekniikkaluokan eteisestä. Opettaja joutuikin joka ryhmälle monesti vakuuttamaan, että kyllä kaikki oppivat. Tietokoneen aukaisusta ja salasanan näppäilystä se alkoi, ihan uuden asian oppiminen. Ja kaikki oppivat, toiset hitaammin ja toiset nopeammin. Pöytä ei tahtonut riittää kun hiiren käyttöä harjoiteltiin. Mistäs ne isot kirjaimet tulevat, tai miten saan pyyhittyä kun kirjoitin väärin, olivat usein kuultuja kysymyksiä luokasta. Vaikka asia oli uusi ja outo, niin innostus oli suuri ja oppiminen hauskaa. ma. Kyllähän tätä tekee täällä koulutusluokassa, kun apu on lähellä Mutta mitä sitten huhtikuussa, jos on yksin taukotuvalla ja tekee väärin, mietittiin ja pohdittiin moneen kertaan. Taukotuville ilmestyi tietokoneita ja verkkoonkin ne saatiin pikkuhiljaa. H- hetki oli lähellä ja paniikki korkealla. Huhtikuun ensimmäinen päivä tuli ja meni eikä tuonut tullessaan mitään katastrofia. Kaikki osasivat tehdä käyntiyhteenvedon asiakasjärjestelmään. Toinen toisiaan tukien ja auttaen kotipalvelun henkilökunta sai kirjauksensa tehdyksi. Verkkoyhteydetkin toimivat, paitsi Ruosniemen taukotuvalla ja Sampolantähdessä, joissa ei ollut verkkoyhteyttä lainkaan. Käynti Ruosniemen taukotuvalla ja yhteyspurkin herättely auttoi asiaa ja yhteys saatiin toimimaan. Aikanaan Sampolantähtikin sai verkkoyhteytensä ja niin koko kotipalvelu oli siirtynyt tietoliikenne aikaan. Nyt eletään syyskuun loppua. Tammikuun ja syyskuun väliin mahtuu paljon työtä ja uuden oppimista. On ollut mielenkiintoista olla mukana näkemässä miten vanhakin koira oppii uusia temppuja. Kotipalvelun kenttähenkilökunnan keski-ikä lähentelee 50 vuotta. On ilmeistä, että heidän joukossaan on paljon sellaisia, joille tietotekniikka on vierasta. Voimme olla ylpeitä siitä sisusta ja tarmosta, jolla uuteen ja outoon asiaan tartuttiin. Toivottavasti he saivat kipinän, joka vahvistaa sen, että aina voi oppia uutta. Raija Koskinen Sosiaalikeskus/kotipalvelu/ projektivastaava/ kouluttaja

5 8 9 SAMKista valmistuneet työllistyneet hyvin ja yhä useampi Satakuntaan Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet valtakunnalliseen tasoon verrattuna hyvin. Työpaikka löytyy yleensä yksityissektorilta, pk-yrityksestä, ja entistä useammin Satakunnasta. Enemmistö valmistuneista on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, ja työnantajien mielestä osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Tällaisia tuloksia kehitysjohtaja Päivi Jaatinen sai selvitellessään, mitä vuosina SAMKista valmistuneille kuuluu. Viime syksynä tehdyn tutkimuksen perusjoukkona oli yli 5500 AMK-tutkinnon suorittanutta ja heidän työnantajiaan. Valtakunnallisessa keskustelussa sivutaan aika ajoin ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Viime aikoina ovat tapetilla olleet erityisesti tradenomit ja insinöörit. Päivi Jaatisen mukaan tilanne on SAMKin osalta hyvä. Kyselyyn vastanneista oli työttömänä vain viisi prosenttia. Korkeasti koulutettujen henkilöiden työttömyyden yleinen kasvu Suomessa ei näkynyt SAMKissa tutkintonsa suorittaneiden joukossa. Työllisyysaste oli selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin ja työttömien osuus koko maan yleistä työttömyyttä matalampi. Ero Satakunnan työttömyysasteeseen oli vielä selvempi. Kaksi kolmasosaa vastaajista toimi palkansaajina, neljä prosenttia yrittäjinä. Loput olivat äitiys- tai vanhempainlomalla tai päätoimisesti opiskelemassa. Työssä olevista valtaosa teki joko vakituista tai määräaikaista kokopäivätyötä. Suurin työllistäjä oli yksityissektori ja toiseksi suurin kuntasektori. Toimialoista yleisimmät olivat vastaavasti teollisuus ja julkiset palvelut. Yli puolet työskenteli pk-yrityksissä ja runsas neljännes suurissa yrityksissä. Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa, yli seitsemänkymmentä prosenttia, työssä olevista koki tekevänsä koulutustaan vastaavaa työtä, Päivi Jaatinen kertoo. Työllisyys oli paras tekniikan alalla ja matalin sosiaali- ja terveysalalla. Jaatisen mukaan erot ovat kuitenkin hienoisesti tasoittumassa eri koulutusalojen välillä. SAMKista insinööriksi (AMK) valmistuneiden työllisyys on edelleen hyvä. Valmistuneet sijoittuvat pk-yrityksiin tai suuriin yrityksiin. Myös palkkataso oli selvästi parempi kuin muiden koulutusalojen. Omalle alueelle työllistyminen lisää koulutusvaikutusta Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen pitää erityisen rohkaisevana sitä, että Satakuntaan sijoittuvien määrä on nousujohteinen. Satakuntaan oli sijoittunut 56 prosenttia valmistuneista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen tutkimuksen aikaan vuonna SAMKiin tullaan opiskelemaan Satakunnan lisäksi etenkin Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta. Samat maakunnat imevät valmistuneita heti valmistumisen yhteydessä tai sen jälkeen. Uudellemaalle lähdetään erityisesti työn perässä, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen työhön ja opiskelemaan. Osa ammattikorkeakoulun vaikuttavuudesta syntyy siitä, että tutkinnon suorittaneet jäävät omalle alueelle käyttämään ja soveltamaan osaamistaan. Aina osa valmistuneista siirtyy muihin maakuntiin. Heidänkin kouluttamisensa on kuitenkin mielekästä koko maan näkökulmasta tarkasteltuna, Jaatinen sanoo. Työ ja koulutus vastaavat hyvin yritysten tarpeita Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten koulutus ja työ ovat vastanneet valmistuneiden ja työnantajien tarpeita. Työnantajat olivat valmistuneiden osaamiseen jopa tyytyväisempiä kuin nämä itse. Yli kaksi kolmasosaa valmistuneista arvioi työn ja koulutuksen vastaavan toisiaan hyvin tai erittäin hyvin. Samoin luvuin oltiin erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä saatuun koulutukseen, Päivi Jaatinen kertoo. Kun kysyttiin työnantajien edustajilta, miten valmistuneiden osaaminen ja työpaikalla tarvittava osaaminen vastaavat toisiaan, hyvän tai erittäin hyvän arvosanan antoi lähes 80 prosenttia työnantajista. Seurantatutkimus on saatavissa nettikaupasta: Jaatinen, Päivi: Mitä teille kuului vuonna 2004? Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuosina valmistuneille ja heidän työnantajilleen suunnattu seurantatutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A, Tutkimukset 1/2005. Hanna Isoaho Kuva: Juhani Lukka Koulu alkoi sekamelskan keskellä Remonttimies Kari Jokela uurastelee ahkerasti ruokalan remontin parissa. Lattiaan tarvittiin reikä vesijohtoja varten. Koulunkäyntiä parakeissa Koulun oppilaat ja opettajat ovat innoissaan siitä, että remontti viimein alkoi. 55 vuotta vanha koulu tarvitsikin jo vähän ehostusta. Remontti ja koulun laajennus tehdään kuitenkin vanhaa kunnioittaen ja samaa tyyliä ylläpitäen. Alkuvuodesta 2007 alkaa koulun peruskorjaus, jolloin puolelle oppilaista joudutaan osoittamaan muu tila. - Parakkirakennustakin on suunniteltu, mutta mahdollista on myös uuden ja vanhan liikuntasalin käyttö väliaikaisina luokkaopetustiloina, kertoo Mattsson. Oppilaille tulee paremmat opiskelupuitteet ja - tilat peruskorjauksen myötä. Jokaiseen luokkaan tulee uudet tietokoneet ja internet-yhteydet, joilla Käppärän koulun oppilaat eivät ole moksiskaan, vaikka koulua käydään suurremontin keskellä. Koulun keittiön ja ruokailusalin re- montti alkoi toukokuun alussa ja on nyt viittä vaille valmis. Ruokailu tapahtuu remontin ajan liikuntasalissa ja ruoka tuodaan Cygnaeuksen koulun ruokalasta. Käppärän koulun pihan ympäristössä näkyy remontin jäljet: rakennusparakkeja, aitoja ja kuoppia. Koulun ympäristön tienvarret ovat täynnä rakentajien ja henkilökunnan autoja, sillä remontti on meneillään parkkipaikan kohdalla. - Autot täytyy laittaa vähän sinne sun tänne, koska omaa parkkipaikkaa ei tällä hetkellä ole. Meille on kuitenkin annettu Ortodoksikirkon parkkipaikka käyttöön, kertoo koulun rehtori Päivi Mattsson. - Koulu päästiin aloittamaan ajallaan. Edellisenä perjantaina saatiin piha puhtaaksi lavoista, joten tiukalle meni. Siistijöiden työ sisätiloissa oli hieman kesken sekä seinien että ilmastointiputkien muurausten osalta, mutta eivät ne aloittamista haitanneet, kertoo Mattsson. Koululaisia eivät pienet maisemavirheet näytä haittaavan, sillä koulun noin 400 oppilaan välituntien vietto on yhtä äänekästä ja vauhdikasta kuin ennenkin. koulun pienimmille opetetaan muun muassa hiiren ja näppäimistön käyttöä ja vanhemmille oppilaille tiedonhankintaa. Ruokalan remontin aikana on tunnit pystytty pitämään koulun tiloissa, vain luokkahuoneita on jouduttu vaihtelemaan remontin alta pois. - Oppilaat ovat ottaneet remontin enemmän seikkailun kannalta, eivätkä ole olleet moksiskaan, vaikka opiskelutilat ovat vaihtuneet luokasta toiseen. Muun muassa tyttöjen käsityötila on siirretty remontin alta pois. Remontin aiheuttama melukin on niin vähäistä, ettei se häiritse oppilaiden koulunkäyntiä, kertoo Mattsson. Nakit ja muusi liikuntasalissa Pian valmistuva ruokailusali voittaa varmasti väliaikaisen järjestelyn mennen tullen, sillä remontin ajan ruokailu tapahtuu liikuntasalissa, johon on kannettu pöydät ja tuolit sekä ruokailulinja. Ruoka tuodaan Cygnaeuksen koulun ruokalasta kuljetuslaatikoissa ja astiat eriteltiin ruokailun jälkeen muovilaatikoihin. - Remontti on sujunut suunnitelmien mukaan ja marraskuun alussa toivomme ruokailevamme uudistuneissa tiloissa, Mattsson kertoo. Kun liikuntasali on ruokailusalina, liikuntatunnit pidetään normaalisti pihalla, kuten syksyyn Koululaisten välituntitouhuja kuuluukin. Koulussa on myös pienempi liikuntasali käytössä ja urhei- ei pienet maisemavirheet lukeskus lähellä, joten liikuntamahdollisuudet eivät ole remontin takia haittaa. kärsineet. Uudet liikuntasalin ja teknisentyötilan rakentaminen aloitetaan elokuussa Kokonaisuudessaan koulun remontin ja laajennuksen pitäisi olla valmis joulukuussa Kyllä tässä positiivisuutta ja sopeutumista tarvitaan, mutta huumorilla tästä selvitään. Sitä paitsi, saamme itse osallistua koulun uuteen sisustukseen, nauraa Mattsson. Porin kaupungin suunnitteluosasto tekee tietenkin parhaansa, että Käppärän koulun remontista tulee kokonaisuudessaan hyvä ja toimiva. Marianne Kotiranta Kuvat: Marianne Kotiranta Stigmaatko? Mielenterveyskuntoutuja ja hänen läheisensä Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa järjestetään mielenterveyspäivä klo Tapahtumapaikkana on Sosiaali- ja terveysala Pori, Maamiehenkatu 10. Päivän aiheita ovat mm. omaiset mielenterveystyön tukena, psykiatrinen kuntoutus sekä psykososiaalisen työn kehittäminen Porissa. Omaisten hyvinvoinnista tulee puhumaan STAKESin kehittämispäällikkö Eija Stengård. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Yli viiden hengen ryhmien toivotaan kuitenkin ennakkoilmoittautuvan osoitteeseen: mielenterveys Tarkempi ohjelma löytyy netistä: sosiaalijaterveys. Mielenterveyspäivän järjestää SAMKin sosiaali- ja terveysalan Harjavallan toimipisteen sairaanhoidon opiskelijaryhmä, joka toteuttaa tapahtuman opinnäytetyönään, yhteistyössä alan yhdistysten kanssa. Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto uusi tutkinto Porin Ammattiopistossa Palveluopistossa alkoi syksyllä 2004 ensimmäinen puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Tutkinto antaa valmiudet toimia tulkkina puhevammaiselle henkilölle. Koulutuksen tavoite on tulkkipalvelujärjestelmän sekä kommunikointihäiriöiden ja niihin liittyvien taustatekijöiden osaaminen. Tutkinnon suorittaneet kykenevät käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä (esim. piirros ja kuvakommunikaatio, blisskieli ja tukiviittomat) ja ovat harjaantuneet luomaan kommunikaatiota tukevia välineitä erilaisiin kommunikointiympäristöihin. Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus antaa perustiedot kommunikoinnin teknisistä apuvälineistä ja yleisimmistä kommunikoinnissa käytettävistä apuohjelmista. Tutkinto vaatii hyvät vuorovaikutustaidot sekä kykyä työskennellä erilaisissa työyhteisöissä ja moniammatillisissa työryhmissä. Jo kuusi valmistunutta tulkkipalvelutyöntekijää Toukokuussa 2005 sai tutkintonsa valmiiksi kuusi tulkkipalvelutyöntekijää. He ovat kaikki sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on jo monenlaista työkokemusta taustalla. - Sain koulutuksesta uudenlaisia työkaluja ammattitaitooni. Huomasin myös, että ajattelutapani kehittyi ratkaisukeskeisempään suuntaan. Uusia ja vanhoja taitoja yhdistäen löytyy varmasti luovia ratkaisukeinoja asiakkaan kommunikoinnin sujumiseksi, kertoo tutkinnon suorittanut Tiina Suominen. Jokaisella vaikeasti puhevammaisella on vammaispalvelulain mukaan oikeus tulkkipalveluun, jota kunnilla on velvollisuus järjestää. Maria Rautava ja Jaana Antila Porin ammattiopisto/ Palveluopisto Pese hampaat kaksi kertaa päivässä! Fluoria pidetään ihmiselle välttämättömänä hivenaineena. Veden lisäksi sitä saadaan ravinnosta keskimäärin 0,6 mg/ päivä. Fluoripitoisesta hammastahnasta aikuinen saa fluoria noin 0,1 mg/päivä. Lapsille suositeltavia ovat myös fluoritabletit. Paras keino on kuitenkin perusteellinen hampaiden pesu. Reikiintymisen perusehkäisyyn riittävä fluorimäärä saadaan fluoripitoisesta hammastahnasta. - Porin seutu ei ole ns. fluorialuetta, joten pohjavedessä ei ole korkeaa fluoridipitoisuutta. Tässä mielessä lisäfluoridin käyttöä voidaan yleisesti pitää suositeltavana. Viime vuosien hammaslääketieteellisen tutkimuksen valossa ei kuitenkaan ole perusteltua suositella yleisesti kaikille lapsille fluoritablettien käyttöä, vaan reikiintymisen perusehkäisyyn hampaiden tarvitsema riittävä fluorimäärä saadaan fluoripitoista hammastahnaa käyttämällä. Hampaat harjataan siis ohjeen mukaisesti kaksi kertaa päivässä eikä hammastahnaa huuhdota harjauksen jälkeen suusta perusteellisesti pois, kertoo johtava hammaslääkäri Ilpo Pietilä. Pieni määrä fluoria on ihmisen luustolle hyväksi, mutta suuret määrät haitaksi. Liiallinen fluorin saanti saattaa aiheuttaa hampaiden kiillelaikkuisuutta. Sen puutos taas aiheuttaa hampaiden vastustuskyvyn heikkenemistä. Erityisen tärkeää on saa- da fluoria hampaiden puhkeamisvaiheen aikana. Porin veden fluoridipitoisuus hyvin alhainen Harjakankaan tekopohjavedessä, jota Ahlaista lukuun ottamatta Porissa käytetään, on veden fluoridipitoisuus alle 0,1 mg/l. Ahlaisten pohjavedessä lukema on 0,18 mg/l. - Fluori ei ole meille ongelma, joten Porin vettä voi rauhallisin mielin juoda senkin suhteen. Porilaisethan ovat Porin kaupungin suunnitteluosaston teettämän kaupunkikyselyn mukaan tyytyväisimpiä muun muassa juomaveteen. Veteen ei lisätä, eikä siitä poisteta fluoria. Suomessa ei mikään vesilaitos enää lisää fluoria talousveteen, kertoo Porin Veden johtaja Marja Luntamo. Talousvesiasetuksessa on fluoridipitoisuuden enimmäisvaatimukseksi asetettu 1,5 mg/l. Harjakankaalla valmistettu tekopohjavesi on hyvänlaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut vaatimukset. Myös Ahlaisissa käytetty pohjavesi on erittäin hyvänlaatuista ja vaatimusten mukaista. Marianne Kotiranta

6 Toimittaneet Antti Koiranen & Risto Kupari Jukka Rintala piirrostensa äärellä Roomassa vuonna Kuva Ioncoli Stefano. Elän makujen, värien ja muotojen runsaudessa. Muotitaiteilija Jukka Rintala on tullut tunnetuksi näyttävien, uniikkien iltapukujen suunnittelijana. Itsenäisyyspäivän linnanjuhlien vastaanotosta on tullut pukujen vuosittainen näyttely. Katsojat ja kamerat seuraavat tarkkana niitä linnan vieraita, jotka ovat pukeutuneet Rintalan taideteoksiin. Rintala on Pihlavasta kotoisin ja hänen poikansa ja vanhemmat asuvat edelleen Porissa. - Kun tulen Poriin käymään, käyn Friitalan tehtaalla ja sukulaisiani tapaamassa. Kaupungilla tulee harvemmin käytyä, kertoo Rintala. Rintalan lapsuuden haave oli tulla muotisuunnittelijaksi. Haave toteutui ja nyt takana on melkein 30 vuoden loistokas ura. Edessään Rintala näkee kuitenkin vielä paljon haasteita, Paras on vielä tulossa. - Tiesin jo 12-vuotiaana haluavani muotisuunnittelijaksi. Ensimmäinen mallistoni syntyi Anna-lehden euromuotikilpailuun. Olin silloin 18-vuotias, tulin kolmanneksi. Ensimmäiset virikkeeni sain Porin Yyterin dyyneiltä ja isoisän puusepänverstaalta, Rintala muistelee. Rintalan inspiraatiot työhön syntyvät ympäri maailmaa, Suomesta, Pariisista, New Yorkista tai esimerkiksi Aasian matkoilta. Hän aloittaa piirtämisen usein jo aamuviideltä. Tärkeänä inspiraationlähteenään Rintala pitää myös luontoa. Sieltä Rintala löytää innostusta erityisesti väreihin ja kuoseihin. Kun kaiken tekee parhaalla mahdollisella tavalla, pääsee eteenpäin Opiskelunsa Rintala suoritti Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensimmäisen tilaisuuden hän sai Huittisten Frihansassa, Friitalan tytäryhtiössä. Siitä lähtikin pitkä ura Friitalan suunnittelijana. Paasivalssi -kirja julkaistiin satakuntalaisista pelimannisisaruksista Pori Folk ja Porin yliopistokeskus julkaisevat yhteistyönä Paasivalssi kirjan. Teos käsittelee pelimannisisarusten Edith Tuomen ( ) ja Arvo Lindforsin ( ) musiikillista perintöä sekä heidän henkilö- ja sukuhistoriaansa. Edith ja Arvo olivat valtakunnallisesti arvostettuja satakuntalaisia pelimanneja. Teoksesta löytyy muun muassa 50 ennen julkaisematonta sävelmää / laulua. Julkaistava teos aloittaa Pori Folk festivaalin teemasarjan. Seuraava kirja käsittelee tämän Muotisuunnittelija Paasivalssi Edithin ja Arvon musiikillinen perintö vuoden teemahenkilön euralaisen mestaripelimanni Kustaa Järvisen musiikillista perintöä. Sarjan kolmannessa julkaisussa puolestaan paneudutaan karvialaisen kansanmusiikinesittäjä- ja tallentaja Eino Saaren kulttuurielä- En ole koskaan halunnut rajoittua vain yhdelle alueelle Jukka Rintala mäntyöhön. Saari on vuoden 2006 Pori Folkin teemahenkilö. Pori Folkin ja Porin yliopistokeskuksen tavoitteena on niin Paasivalssi kuin sitä seuraavien julkaisujen avulla elvyttää ja vahvistaa satakuntalaista kansanmusiikki-identiteettiä. Edellytykset elvytystyölle ovat erinomaiset, sillä Satakunta on aiemmin ollut vahva kansankulttuurin ja erityisesti kansanmusiikin maakunta, jonka perinnettä on nyt otollista hyödyntää esimerkiksi kaupungin ja yliopiston välisen yhteistyön kautta. Pori Folk ylsi tavoitteisiinsa Kansanvälisiin esiintyjiin, kansanmusiikin koulutukseen ja kattavaan konserttitarjontaan panostanut kuudes Pori Folk festivaali onnistui tavoitteessaan Rintala on suunnitellut mallistoja myös muilla suomalaisille yrityksille, kuten Marimekolle, Nansolle, Unicalle, untuvatakkeja Joutsen Finlandille sekä koruja Aarikalle. Mallistoja löytyy myös huonekalujen suunnittelusta sekä teatteripuvustuksesta. Varsinaisena päätyönään Rintala pitää kuitenkin teollisten vaatemallistojen suunnittelua, josta Rintala myös ulkomailla tunnetaan. Viime vuosina Rintala on paneutunut myös sisustamiseen. Hänellä on oma sisustuskokoelma, joka on valmistettu Etelä-Pohjanmaalla. Kokoelmaan kuuluvat VM-Carpetin valmistamat upeat villa/pellavamatot, Lennol Oy:n valmistavat sisustustekstiilit sekä Jokipiin Pellava oy:n valmistamat sauna- ja kattaustekstiilit. Sisustuskokoelmaa myydään Pohjoismaissa, Baltiassa ja Japanissa. - Kouluvuosinani ammatinvalinnanohjaaja neuvoi minua luopuvaan muotisuunnittelijan haaveestani. Pidin pintani, jätin lukion kesken ja menin suoraan Taideteolliseen korkeakouluun, silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen, Ateneumiin, kertoo Rintala. Rintala tunnetaan myös akvarelleistaan, siveltimellä tehdyistä muotipiirroksistaan. Niiden linjoja on pidetty satumaisen herkkinä ja luontevina. Maalaaminen liittyy vahvasti Rintalan työhön suunnittelijana. Se antaa ideoita myös vaate- ja pukeutumissuunnitteluun. Maalaaminen merkitsee Rintalalle myös rentoutumista, puhdistumista ja latautumista. - Aloitin maalaamisen jo opiskeluaikoina. Ensin kokeilin öljyvärejä, mutta vaihdoin vesiväreihin, akvarelleihin. Olen tartuttanut maalaamisen innon myös isääni, kertoo Rintala. - Hyvästä piirustus- ja maalaustaidosta on muotisuunnittelijan työssä myös ihan käytännön hyötyä. Hyvän tekniikan omaava piirtäjä saa luonnoksen syntymään paperille hyvinkin nopeasti. Folk -viikonloppuna suvipäiviään viettäneet Helkanuoret valtasivat Eetunaukion lavan. monipuolisena ja verkottuneena kulttuuritapahtumana. Yleisöä festivaali keräsi yhteensä noin kävijää. Alkuviikon ohjelmatarjonta Luovuus ja taito ovat Rintalan tavaramerkki. Hän muistuttaa, että kaiken takana on kova työ, pitkäjännitteisyys ja luja luonne. Rintalan työn perusajatukset ovat korkeatasoiset luonnonmateriaalit ja tietynlainen ajattomuus, jolloin puvuista tulee kestäviä, pitkäikäisiä ja kevyitä. Uniikkien iltapukujen suunnittelussa yhdistyy suunnittelijan oma linja asiakkaan persoonaan ja olemukseen. - Jokaisesta ihmisestä löytyy kyllä se asia, mitä pitää korostaa. Vaate vahvistaa sitä mitä jo on. On ensisijaisen tärkeää, että suunnittelija kulkee omaa tietään, löytää oman tyylinsä ja pysyy uskollisena itselleen. Ilman taiteellista kokonaisnäkemystä mallistoa ei synny Marianne Kotiranta oli suunnattu tietyille kohderyhmille, jolloin vanhojen virsien, barokin ajan ja texmex -musiikin vannoutuneet ystävät pääsivät nauttimaan lämminhenkisistä konserteista. Loppuviikosta ohjelmistoon tuli mukaan suurten yleisöjen ilmaistapahtumat. Tällöin yleisön viihdyttämisestä vastasivat lukuisat kotimaiset ja kansainväliset kansanmusiikin ja - tanssin esittäjät. Ensi vuoden Pori Folk festivaalin musiikkiteemana on skandinaavinen kansanmusiikki. Teemahenkilönä on karvialainen kansanmusiikinesittäjä ja tallentaja Eino Saari. Festivaali järjestetään totuttuun tapaan elokuussa ( ) ja festivaaliohjelma julkaistaan ensi toukokuussa. Paras huiputettu 26. heinäkuuta 2005 kello Ajettaessa valtatietä 21 Torniosta Kilpisjärvelle maantie nousee parikymmentä kilometriä ennen Kilpisjärveä Muotkavaaraan, Suomen maanteiden korkeimmalle kohdalle, 556 metriä merenpinnasta. ien laskeutuessa Muotkavaaran sivua pitkin Ala-Kilpisjärven rantaan eteen avautuu näkymä Ala-Kilpisjärvestä, Salmivaarasta, Saanasta, Kilpisjärves- Ttä ja Kilpisjärven takaa, yli muiden tuntureiden, 1419 metrin korkeuteen kohoavasta terävästä huipusta, joka usein kesäisinkin on lumen ja jään peitossa. Siellä on Huipulla kello Kertaallinen kokemus, joka ei unohdu. Suosittelen. Paras, tarujen tietäjä. Paras-tunturi sijaitsee Norjassa noin kaksikymmentä kilometriä kolmen valtakunnan rajapyykistä luoteeseen. Tämä on lyhyt kertomus erään haaveen, tavoitteen vaiko pakkomielteen täyttymyksestä kesällä Herätyskello soi 26. heinäkuuta aamulla kello Kilpisjärven lomakylän mökissä numero kuusi. Vääntäydyn jalkeille ja käyn haistelemassa mökin terassilla raikasta aamuilmaa. Lämpötila on noin + 10 º C, tuuli 5-6 metriä sekunnissa kaakosta. Taivaalla on tummaa yöpilveä, joka kuitenkin häviää päivän koittaessa. Tulee loistava vaelluspäivä, Paras odottaa. Ripeiden aamutoimien ja hiilihydraattitankkauksen jälkeen pakkaamme varusteet autoon ja lähdemme ajamaan Kilpisjärveltä Norjaan, Signaldalenin laakson päähän, josta nousu Parakselle voi alkaa. Edessämme on noin parinkymmenen kilometrin vaellus sekä 1350 metriä ylöspäin ja takaisin. Polku Parakselle alkaa Signaldalenin päästä pienen joen vartta seuraillen. Kasvillisuus ympärillä on lähes subtrooppista lehtometsää miltei minun mittaisine saniaisineen. Vähitellen polun noustessa ylöspäin puusto muuttuu havupuumetsiköksi, sitten tunturikoivikoksi, joka sekin vähitellen loppuu. Tunturikoivikon loppuminen tietää sitä, että olemme nousseet noin 450 metrin korkeuteen. On aika pitää pieni preikki. Maisemat ympärillämme ovat jo aivan kohtuulliset ja aurinko paistaa puolipilviseltä taivaalta. Pienen suolaisen palan ja nestetankkauksen jälkeen matka jatkuu vaivaiskoivun, pajun ja katajan peittämää rinnettä ylös, kohti huippua. Tunnin, muutaman kuluttua saavutamme 1100 metrin korkeudella sijaitsevan tasanteen, josta lähtee jyrkkä ihmispään ja pikkuauton kokoisten kivien peittämä rinne ylös huipulle. Tasanteella vaelluskumppanini ilmoittaa ykskantaan, että polku loppuu tähän. Allekirjoittanut lausuu ikimuistoiset sanat ventta vähän, mä käyn yhtäkkii ylhäällä. Se yhtäkkii ei kyllä toteutunut, mutta ylhäällä tuli käytyä. Lasse Lavonen Kirjoittaja on Porin Veden konemestari Satakunnan Museo on karhun kannoilla Satakunnan Museossa liikutaan Karhun kannoilla Professori Juha Pentikäisen tuottama näyttely esittelee karhun yhtenä keskeisimpänä suomalaisuuden symbolina, Metsän Kuninkaana. Näyttelyssä karhua kuvataan niin luonnossa kuin myös pohjoisella tähtitaivaalla (Otava). Mukana ovat muun muassa ns. Ison Karhun kansat, karhun metsästys ja peijaiset, karhun suhde ihmiseen, karhun merkitys kansanlääkinnässä sekä karhun eroottisuus. Näyttely pyrkii vastaamaan usein esitettyyn kysymykseen, miksi maakunnan ja sen pääkaupungin Porin symboli on juuri karhu. Esillä on esineitä Suomen kansallismuseon, Satakunnan Museon, Pielisen museon, John Nurmisen säätiön sekä lukuisten yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttelyn perustan muodostavat Juha Pentikäisen pohjoisten kansojen pariin tekemien kenttätutkimusmatkojen tulokset. Tämä ainutlaatuinen aineisto on saatu itse shamaaneilta, esineet ovat heidän rituaaleissaan käytettyjä välineitä. Satakunnan Museo on tuottanut näyttelyyn osaston, joka käsittelee karhua ensisijaisesti Porin ja Satakunnan tunnuskuvana. Osastolta löytyy muun muassa hauska karhunkaimapuu, johon on ripustettu karhu-nimen omaavien yritysten ja toimijoiden nimikortteja ja lisää karhukaimojen käyntikortteja kaivataan. Yhtenä lehtenä roikkuu legendaarisen Porin Karhun pelipaita. Karhulla on monipuolinen merkitys Satakunnassa ja karhukaupungissa Porissa. Itse nimi Pori on tullut sanasta Björneborg, Karhulinna. Karhu tiedetään Porin Prikaatin ikivanhana symbolina, Satakunnan maakunnan ja Porin vaakunaeläimenä. Karhu esiintyi Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan tunnuseläimenä ja Porin kaupungin sinettinä jo 1600-luvun alussa. Vuosisatainen traditio on yhä voimissaan, sillä Karhu-teema näkyy nykyäänkin useiden maakunnan yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden nimissä, tunnuksissa ja tuotteissa. LOKAKUU Su Pe MARRASKUU JOULUKUU syksy 2005 HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI Kuinka kyllin kiittää voisin, Keski-Porin kirkko klo 15. PENTTI HIETASEN 20-VUOTISJUHLAKON- SERTTI, La 29.- HYVÄN OLON AURINKO MESSUT, su Porin nuorisotalo klo La Pe la La Ma Ti PORIN MIES-LAULUN 60-VUOTISJUHLA- KONSERTTI, Promenadikeskus klo 16. PORIN OOPPERA: FIGARON HÄÄT, Promenadikeskus. KONSERTTI; ANNA ERIKSSON, KONSERTTI; TI-TI NALLE JA PIKKUPOSSU, Promenadikeskus klo 18. SINITAIVAS-KONSERTTI, tangokuninkaalliset 2005, Ke KONSERTTI; KARI TAPIO, Pe 11.- su Ti Pe 18.- su Ti To Pe Pe 25.- la La Su Ke La La Su Su La 10.- su Ma Ti Ke Ke To Pe KARHUN KANNOILLA kansainvälinen ja monitieteinen symposium, Porin yliopistokeskus. KONSERTTI; VESA-MATTI LOIRI & ORKESTERI, LÄMPIMÄN VEDEN VIIKONLOPPU, Meri-Porin uimahalli. KONSERTTI; ANTTI SARPILA: Swinging Christmas, PORIN SINFONIETTAN SINFONIAKONSERT- TI 4, KONSERTTI; ANNELI SAARISTO, ADVENTTITORI, kävelykatu. VANHAN AJAN JOULUTORI, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo klo JOULU-PORIN AVAUS, kävelykatu ja Eetunaukio klo 12. PORI SINFONIETTAN KONSERTTI Iltahuuto, NAISTEN MESSUT, Porin nuorisotalo. KONSERTTI; JOULUHERKIN, JOULUKONSERTTI; PORIN LASTEN JA NUORTEN KUORO RY. POREET, Promenadikeskus klo 16. KONSERTTI; ARJA KORISEVA & FORTUNA: JOULUYÖ, JUHLAYÖ, 1950-LUVUN JOULUTUNNELMIA, rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo. WHITE CHRISTMAS JOULUKONSERTTI, LUCIA TAPAHTUMA, Lucia-kulkue, Eetunaukio klo 17. KATRI HELENAN JOULUKONSERTTI, PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI, Metsäkappeli klo 19. PORI SINFONIETTAN KONSERTTI Operetin lumoa, KONSERTTI; JUHA SUOMINEN & PIETARIN BALALAIKAT; La JOULUSIRKUS, Promenadikeskus klo 17. La Ti 20.- ke PORIN LAULAJIEN JOULUKONSERTTI, Keski-Porin kirkko klo 22. TUOMAAN MARKKINAT, kauppatori ja kävelykatu.

7 12 13 Satakunnan lastensuojelutyöllä oma kehittämisyksikkö Satakunnan maakunnallinen kehittämisyksikköhanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön alkuun laittamaa sosiaalialan kehittämisohjelmaa, jossa halutaan turvata samantasoinen sosiaalipalvelu asuinkunnasta riippumatta. Kaikki Satakunnan 26 kuntaa ovat sitoutuneet Lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteeseen saada se pysyväksi toimintamuodoksi. Lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaitsee Porissa ja hankkeen hallinnoijana toimii Porin kaupungin sosiaalikeskus. Kehittämisyksikön henkilöstö koostuu projektipäälliköstä, kahdesta kehittäjä-sosiaalityöntekijästä ja yhdestä kehittäjä-psykologista. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan kuntien lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Kehittämisyksikkö on maakunnallinen ja sen työntekijät vastaavat maakunnallisen lastensuojelun kehittämisen ja laadun turvaamisen tarpeeseen. Hankkeelle on perustettu eri seutukuntien ja toimijoiden edustajista koottu ohjausryhmä. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:llä on tiivis rooli kehittämisyksikön toiminnan tukemisessa. Yksikön pitkän tähtäimen tavoitteena on löytää ratkaisuja lastensuojelun osaamisen ja palvelurakenteen toimivuuden turvaamiseksi. Kehittämisyksiköllä pyritään sekä perus- että erityisosaamisen lisäämiseen ja turvaamiseen sekä moniammatillisen ja - sektorisen yhteistyön vahvistamiseen. Kehittämisyksiköstä tukea asiakastilanteisiin Kehittämisyksiköstä on mahdollista saada konsultaatiota, ammatillista pohdinta-apua ja peilausmahdollisuutta omille ajatuksille. Työntekijöiden toimenkuva on liikkuva ja tarvittaessa he jalkautuvat kuntien sosiaalityöntekijöiden tueksi erilaisiin asiakastilanteisiin. Hankkeen aikana perustetaan kolme seudullista arviointiyksikköä kunnallisiin lastensuolelulaitoksiin. Nämä yksiköt ovat kuntien käytössä siinä tilanteessa, kun lapsen tilannetta selvitetään ja suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. Kehittämisyksikkö pyrkii tuottamaan tietoa lastensuojelun tilanteesta maakunnassa. Sen rooliin kuuluu myös aktiivinen tiedottaminen. Lisäksi oppilaitosyhteistyö on olennainen osa kehittämisyksikön toimintaa, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Diakonia ammattikorkeakulun ja Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa ollaan käynnistämässä yhteistyökäytäntöjä. Hanke käynnistyi ja päättyy Ennaltaehkäisevää kotipalvelua Pirjo Mäkilä Projektipäällikkö Pormestarinluodon on matalan kynnyksen paikka Pormestarinluodon asukastuvalle on helppo löytää, sillä se sijaitsee liikekeskuksessa aivan Porkan sydämessä, Postin vanhoissa tiloissa. Moni muukin on löytänyt perille, sillä tuvalla käy matala puheensorina. Keittiöstä leijuu muusin tuoksu. On perjantai, ruokapäivä. uvan perältä löytyy lähiötyöntekijä Päivi Visavuori, asukastuvan vakiokalustoa aina vuodes- Tta 2000, jolloin Pormestarinluodon, Sampolan ja Pihlavan lähiötyöntekijät vakinaistettiin kaupunginkanslian työllisyysyksikön alaisuuteen. Tuvalta löytyy kuuntelevia korvia Lähiötyöntekijä Päivi Visavuori on ammattilainen, joka vetää kaikille avointa Pormestarinluodon asukastupaa. Vastaanottoa Visavuorella ei ole, vaan lähiötyöntekijän hihasta voi ottaa kiinni aina, kun tupa on auki: tänään puoli kolmeen, muina päivinä kahdeksasta neljän. - Ihmisiä käy keskustelemassa kanssani eri elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Olen eräänlainen tukihenkilö, joka kuuntelee ja auttaa, kertoo lähiötyöntekijä Päivi Visavuori. - Tuvalla ei ole viranomaisia niin kuin virastoissa, emmekä ota henkilötietoja ylös. Asukastupa on matalan kynnyksen paikka, josta löytyy kuulijoita ilman ajanvarausta, jatkaa hän. Asukkaat saavat ammattitaitoista apua, sillä Päivi Visavuorella on sosiaalikasvattajan koulutus. Voidakseen auttaa asukkaita hänellä on paljon kontakteja eri viranomaisiin. Lisäksi Porin kolme asukastupaa tekevät tiivistä yhteistyötä. Visavuori tietää, kenen puoleen kääntyä tilanteessa kuin tilanteessa. Lähiötyöntekijä on linkki viranomaisten ja asukkaiden välillä. asukastupa Porkan liikekeskuksessa sijaitsevalle Asukastuvalle on nyt helppo tulla, kertoo Päivi Visavuori PORMESTARINLUODON ASUKASTUVAN VIIKKO-OHJELMA MA Ruokapäivä klo Käsityökerho klo Keppijumppa klo (Nuorisotilassa) TI Sämpyläpäivä klo lähtien Luotojen Martat klo 18.- n , kokoontumiset: 6.9., 4.10., 1.11., Otsola klo te lat: kaakelipannunalunen, decuopageaskartelua lapsille helmityöt kankaan kuviointi havutyöt huovutus KE Munkkipäivä klo (joka toinen viikko, parittomina viikkoina) AA-luotoryhmä klo TO Kuivakakkuja myynti klo alkaen, myös tilauksesta Nypläyskerho klo PE Ruokapäivä klo ATK-kerho Afgaaneille klo Porilaisille lapsiperheille keinoja oman elämän hallintaan ja parempaan arkielämään. Porin kaupunki on aloittanut ennaltaehkäisevän perhetyöprojektin Turvallinen lapsuus, jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja lapsiperheiden tukemiseen. Apu on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Perheitä varten hankkeessa on kolme perhetyöntekijää ja kotipalveluohjaaja. Käytännössä avun piiriin Työmatkalle joukkoliikenteellä Joukkoliikenteen osuus työmatkoista on pienentynyt viime vuosina samaan aikaan kun autoistuminen on jatkunut ja työmatkojen keskipituus kasvanut. Tampereen teknillisessä yliopistossa selvitetään, miten joukkoliikenteen käyttöä erityisesti työmatkoilla ja työhön liittyvillä asiointimatkoilla voidaan lisätä ja millaisin toimin työnantajat voisivat vaikuttaa työntekijöidensä työmatkaliikkumiseen. TTY:n pääsee lähetteellä, jonka voi saada muun muassa sosiaalitoimistosta, neuvolasta perheneuvolasta. Turvallinen lapsuus -hankkeessa perhetyöntekijä auttaa ja opastaa perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Perheitä voidaan myös opastaa ruuanvalmistuksessa, raha-asioiden hoidossa sekä muissa arkipäivän asioissa. Mahdollisuuksien mukaan apua voidaan myöntää myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Turvallinen lapsuus -hankkeella pyritään antamaan perheille keinoja oman elämän hallintaan ja parempaan arkielämään. Seija Saarinen Eeva Noitero, projektityöntekijä Perhetyöntekijä Johanna Lindqvist ja projektityöntekijä Eeva Noitero (takarivissä) ja perhetyöntekijät Sari Ilvonen ja Taina Kangas. tutkimushanke on osa liikenneja viestintäministeriön tutkimusohjelmaa joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Tampereella ja Porissa tehtävässä tutkimuksessa etsitään käytännön toimia ja parhaita käytäntöjä joukkoliikenteen työmatkakäytön lisäämiseksi. Tutkittavana ovat esimerkiksi työsuhdelippu ja joukkoliikennepalvelujen räätälöinti työntekijöiden tarpeisiin. Tutkimuksessa ovat mukana useita yrityksiä sekä Tampereen ja Porin kaupungit. Tutkimukseen liittyy n kaupungin henkilöstöön kuuluvalle lähetettävä kysely. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja Riku Luomanen (vas.) ja Jouko Järvensivu ovat tuttuja kasvoja Pormestarinluodon asukastuvalla. Pahamaineisesta lähiöstä viihtyisäksi keitaaksi Porkan mutaliejusta sai maailman parhaat mutakakut, tietää Pormestarinluodossa 70- luvulla lapsuutensa viettänyt neitokainen. Hampaat narskuivat vastatuulessa, kun tuuli pöllytti kaikkea nyrkkiä pienempää. Pormestarinluotoa alettiin rakentaa nopeasti 60-luvun lopulla miltei puuttomalle suistoalueelle. Elementtitaloa nousi vieri viereen. Maaperä oli rikkipitoista, eikä siinä tahtonut mitään kasvaa. Sadevesiviemäröinti oli jäänyt puolitiehen, minkä takia vesi seisoi kesäisin suurina lätäköinä. Laman jälkeen alueen työttömyysluvut huitelivat pilvissä, mikä kasvatti sosiaalisia ongelmia. Pormestarinluodolle kehittyi pahamaineisen lähiön leima, jota on jo pitkään yritetty pestä pois. On käytetty mitä vahvimpia tököttejä, ja tuloksia alkaa syntyä. Alueen maisemaa alettiin ehostaa jo 80-luvulla, jolloin viheralueet lisääntyivät asemakaavan muutoksella ja kaupunki aloitti rakennusten perusparantamisen. Pormestarinluodosta on tullut vehreä keidas. Tyhjistä asunnoista hankkiuduttiin eroon vuosituhannen vaihteessa alkaneella projektilla, joka tähtäsi lähiöiden kilpailukyvyn parantamiseen. Asuntoja on saneerattu vanhusten palveluasunnoiksi ja opiskelija-asunnoiksi. Aravavuokrataloja on vapautettu luovutusrajoituksista, ja vuokrataloista on tullut osaketaloja. Pihlavassa ja Sampolassa alkoi vuonna 1995 valtion asuntorahaston lähiöprojekti, jonka ulkojäseneksi Pormestarinluotokin pääsi. Lähipoliisi aloitti toimintansa, samoin asukasamännät ja isännät. Alueelle perustettiin asukastupa ja melko pian sen jälkeen asuinalue sai oman lähiötyöntekijän. Pihlavan, Sampolan ja Pormestarinluodon lähiötyöntekijät vakinaistettiin viisi vuotta sitten. Asukastupa tuo sisältöä Pormestarinluotoon Muusi ja jauhelihasoosi eivät ole vielä valmiita, nurkkapöydässä kiliseekin kahvikupit. Asukastuvan keittiössä työskentelee kolme työllistettyä, jotka vastaavat kahvilatoiminnasta, ruoan valmistamisesta sekä tilausleipomosta. Kaksi miestä rupattelee nurkkapöydässä. Tuvan tietokoneasioita hoitava vapaaehtoistyöntekijä Jouko Järvensivu pitää taukoa tietokonepuuhistaan ja entinen Maltti-projektimies Riku Luomanen on pistäytynyt tuvalle kotimatkallaan. - Poikkean joka kerta asukastuvalla, kun poljen Uudeltaniityltä keskustaan kouluun. Tupa tuo sisältöä Pormestarinluotoon, kuvailee Riku Luomanen. Vielä ahkerammin tuvalla viihtyy vapaaehtoistyöntekijä Jouko Järvensivu. - Täällä tuntee olevansa hyödyksi, kun saan auttaa ihmisiä tietokoneasioissa tai tehdä asukaslehteä. Ja aika kuluu, kun voi jutella asukkaiden kanssa, kertoo Järvensivu. Asukastuvalla on ollut työharjoittelussa myös muiden maiden kansalaisia. Harjoittelun avulla he pääsevät tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja ihmisiin. Päivi Visavuoren sanojen mukaan asukastuvalle on muotoutunut tietty kävijäkunta. Tuvan aktiivisinta joukkoa ovat työikäiset työttömät ja maahanmuuttajat, mutta tuvalla käy kaiken ikäisiä. Maahanmuuttajat käyvät tuvalla usein keskustelemassa internetissä maamiestensä kanssa. Retket vetävät väkeä Pormestarin asukastuvalla on joka ilta jotain toimintaa: käsityökerhoa, AA-toimintaa tai ATK-kerhoa Afgaaneille. Elämän leipä jakaa ruokapusseja Porkan nuorisotilalla ja tuvalle tuodaan viikoittain elintarvikkeita, joita lähiön asukkaat voivat hakea ilmaiseksi. Onpa asukastupa järjestänyt palstaviljelyäkin kerrostaloalueen takana. Erityisen suosittuja ovat kuitenkin retket niin maakuntaan kuin kauemmaskin. Nyt tuvalla suunnitellaan retkeä Reposaareen, ihan tuohon lähelle. - Lähiön asukkaiden kanssa järjestämme erilaisia retkiä ja käymme messuilla, joista haemme ideoita toimintaamme, lähiötyöntekijä Päivi Visavuori kertoo. - Asukkaille retket ovat yhdessäoloa. Monien ei tulisi lähdettyä reissulle yksin. Ihmiset kaipaavat seuraa, ja retkiltä sitä saa, jatkaa hän. Retket ovat yleensä nopeasti täyteen buukattu. Runsas osanotto on selkeä signaali toiminnan onnistumisesta. Visavuoren mukaan juuri kysyntä kannustaa järjestämään tapahtumia. Asukastupa tarvitsee lisää näkyvyyttä Vaikka asukastuvalla ja sen järjestämissä tempauksissa käy paljon väkeä, paikka ei ole kuitenkaan kaikille tuttu. - Jotkut yhteistyötahotkaan eivät välttämättä tiedä, mitä me olemme. Kun olemme esimerkiksi asiakkaan asialla jossain virastossa, ei siellä välttämättä tiedetä, mitä tahoa me edustamme, Visavuori kertoo. Asukastupa on tärkeä paikka lähiön asukkaille. Silti Asukastupa tarvitsee lisää tunnettavuutta, jotta se voi toimia täyspainoisesti asukkaiden ja viranomaisten välissä. Kaisu Vaalto Kuvat: Kaisu Vaalto Pormestarinluotoprojektin loppuraportti AJANKOHTAISIA TAPAHTUMIA PORMESTARINLUODON ASUKASTUVALLA Vietämme kansainvälistä Köyhyyden ja syrjäytyneisyyden päivää. Asukastuvalla ilmainen kahvitarjoilu KAAKELIMOSAIIKKIASKARTELUA klo Kukkaruukun kaakelointi. Ohjaajalta voit ostaa materiaalit. Ohjaajana Sointu Varjus. ILMOITTAUDU! KAAKELIMOASIIKKIASKARTELUA klo Mosaiikkisen pannunalusen valmistaminen. Ohjaajalta voit ostaa materiaalit. Ohjaajana Sointu Varjus. ILMOITTAUDU!! KIPSITYÖASKARTELUA klo n , kipsitöiden valmistus. Materiaalimaksu 4 / hlö sis. materiaalit ja osallistumisen myös kerhoon, jolloin työt maalataan. Ohjaajina DIAKIN opiskelijat Salla Järvensivu ja Hanna Juusonen. ILMOITTAUDU! KIPSITYÖASKARTELUA klo , kipsitöiden maalaus. ILMOITTAUDU! KÄSITYÖMESSUT Tampereen Pirkkahallissa. Lähtö Asukastuvalta klo ILMOITTAUDU! JOULUMARKKINAT klo Pormestarinluodon liikekeskuksessa.

8 14 15 HENKILÖSTÖUUTISIA HENKILÖSTÖUUTISIA In memoriam Kunnallisneuvos Leo Marmio on kuollut Porin kunnalliselämässä vaikuttanut Leo Marmio (s. 1926) on kuollut. Marmio toimi mm. Porin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana 80-luvulla. Hän oli istuvan kaupunginvaltuuston jäsen. Leo Marmio tuli tunnetuksi ammattitaitoisena virkamiehenä, joka johdonmukaisella toiminnallaan saavutti yleistä luottamusta ja arvostusta. Marmio toimi SKP:n Satakunnan piirin pääsihteerinä ja tämän jälkeen Satakunnan Työn varapäätoimittajana. Vuonna 1981 Meteli ei vetele! Stop meteli ei vetele! on tämän vuoden Euroopan työsuojeluviikon teema. Kampanja pyrkii vähentämään liiallista työperäistä melua. Teemaviikkoa vietetään lokakuuta. Melua työpaikoilla pidetään yhä liian usein välttämättömänä pahana ja koska sen vaikutukset eivät ole välittömät, sitä ei katsota ensiarvoisen tärkeäksi. Todellisuudessa melu voi kuitenkin vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Melu voi aiheuttaa tapaturmia, työstressiä, ja yhdessä muiden työpaikan vaaratekijöiden kanssa terveyden heikentymistä. Ensi helmikuuhun mennessä kaikissa jäsenvaltioissa tulee voimaan EU:n meludirektiivi, ja Porin kaupungin sähköisen viestintäkanavan Rummun ilme on uudistunut. Sisäisen viestinnän kehittämistyöryhmä ryhtyi viime keväänä rakentamaan uutta Rumpua. Kehittämiskohteiksi otettiin erityisesti sisältö ja ulkoasu. Tavoitteena oli tehdä sellainen sisäisen viestinnän työkalu, jota käyttämällä työasiat löytyvät helposti ja järjestelmällisesti oikeassa muodossa. Samalla Rummun esittämistapaa uudistettiin niin, että samansisältöiset asiat niputettiin yhteen, jotta tiedon hakeminen jostakin tietystä asiakokonaisuudesta kävisi aikaisempaa paremmin ja joutuisammin. Esimerkiksi henkilöstöpalvelut -osiossa on koko joukko työntekijöiden tarvitsemia arkipäivän asioita. hän siirtyi asunto- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. Eläkkeelle virastaan Marmio jäi vuonna Virkatyönsä ohella hän hoiti lukuisia luottamustehtäviä. Kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli vuosina sekä kaupunginhallituksen jäsenenä ja sen varapuheenjohtajana Hän toimi myös yhtäjaksoisesti Porin kaupungin eri kunnallisten lauta- ja toimikuntien jäsenenä vuosien ajan. niinpä on korkea aika ryhtyä entistä tehokkaampiin toimiin teemavuoden sanoman Stop meteli ei vetele! toteuttamiseksi. Kampanjaan voi osallistua kirjoittamalla nimi Stop meteli ei vetele kampanjasitoumukseen osoitteessa ew2005.osha.eu.int/. Lisätietoa kampanjasta saa Stop meteli ei vetele -sivuilta osoitteissa ew2005.osha.eu.int/ ja fi.osha.eu.int/. Sivuilta löytyy mm. tietopaketteja, hyvää käytäntöä koskevia tapaustutkimuksia, tutkimuksia työpaikkamelusta sekä linkkejä aiheeseen liittyville sivuille. Tiedon avoimuus on tärkeää Sisäisen viestinnän yhtenä keskeisenä periaatteena on tiedottamisen avoimuus. Jotta tämä toteutuisi entistä paremmin, ovat myös uudistuneen Rummun sivut suurimmaksi osaksi kaikille avoimia. Muutamiin sivuihin on kuitenkin rajoitettu pääsy, joten näille sivuille tulee aikaisempaan tapaan edelleen kirjautua. Käytännössä näiden sivujen sisältö liittyy tiettyjen erityisalojen asiantuntijatehtäviin. Rummun sivuista vastaavat kunkin hallintokunnan omat vastuuhenkilöt. Tahkoluodon tuulet kannustivat tuotannon kasvattamiseen Suomen Hyötytuuli Oy laajentaa Porin tuulipuistoa Porin kaupungin motoristit ystävyysvierailulla Raumalla Porin kaupungin motoristit tekivät retken Rauman kaupungin motoristien vieraaksi. Kokoonnuimme työpäivän jälkeen luontotalo Arkin kahvilaan, jossa esittäydyttiin toisillemme ja kerrottiin ajokuulumisia. Pyöriä oli edelliskertaa vähemmän, 13 ja takapenkkiläisiä neljä. Aurinkoisen sään vallitessa ajoimme valtatietä pitkin Lapijoelle, jossa raumalaiset olivat meitä vastassa. Raumalaisten johdolla lähdimme letkana Olkiluodon kautta kohti Meriraumaa upeita maisemia ihastellen, kunnes saavuimme Vanha Rauman torille. Moottoripyörät pysäköitiin rinta rinnan keskelle toria raatihuoneen eteen. Kromi kiilsi ja moottorit jylisivät, kun matkamme Rumpua Porissa kotipaikkaansa pitävä Suomen Hyötytuuli Oy tuottaa Porissa ja Raahessa sijaitsevissa tuulipuistoissaan sähköä noin 50 miljoonaa kwh vuodessa. Hyötytuulen tuotanto on noin kolmannes koko Suomen tuulivoimatuotannosta. Tällä hetkellä yhtiön sähköntuotannosta noin puolet syntyy Porissa, mutta jo keväällä 2006 Porin tuulipuiston tuotanto kasvaa kolmanneksen, kun uusi tuulivoimalayksikkö valmistuu. Porin Tahkoluoto tarjoaa erinomaiset tuulivoiman tuotanto-olosuhteet Suomessa kuten muuallakin yksi tärkeimmistä tuulivoimalan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä on riittävän tuulisen sijainnin löytäminen. Porin Tahkoluoto on tässä suhteessa eräs Suomen parhaimmista paikoista tuottaa tuulivoimaa. Tahkoluodon Kallioholmassa sijaitseva Hyötytuulen Olaus Magnukseksi nimetty tuulivoimala on koko toimintaaikansa ollut Suomen tuottoisin tuulivoimala. Tältä pohjalta päätös sijoittaa uusi laitos Tahkoluotoon oli helppo. Raumalainen grillimestari valmisti kesäherkkuja porilaisille. uusin ilmein Rummun etusivulla on edelleen tieto siitä, mitä sivuja on viimeksi päivitetty. Näin lukija saa helposti käsityksen siitä, mikä juuri hänen työtehtäviinsä vaikuttava asia on muuttunut, tai mistä hänelle olisi työtehtävissään hyötyä. Ilmoitustaulu ja Pulmakori vastauksia kysymyksiin Ilmoitustaulu on nimensä mukaisesti Rummussa oleva sähköinen ilmoitustaulu. Siinä perinteisen oikean ilmoitustaulun tapaan julkaistaan työntekijöitä koskevia uutisia. Rummun etusivulla on Kotimainen tuulivoimala Suomen Hyötytuuli Oy ja Win- WinD ovat sopineet 3 megawatin tuulivoimalan rakentamisesta Porin Tahkoluotoon. Rakennettavan voimalan napakorkeus on 90 metriä ja roottorin halkaisija samoin 90 metriä. Tuulivoimala tuottaa sähköä runsaat 8000 megawattituntia vuodessa. Winwind Oy on suomalainen tuulivoimalavalmistaja. Yhtiön kehittämässä WWD -tuulivoimalassa tuotetaan sähköä uudenlaisella integroidulla voimayksiköllä. WinWinD on toimittanut tuulivoimaloita Suomen lisäksi Ruotsiin, Portugaliin ja Kiinaan. Lähiaikoina ovat avautumassa myös Ranskan ja Viron markkinat. Hyötytuuli hakee kokemuksia erilaisten tuulivoimaloiden tuotannosta Suomen Hyötytuulen nykyiset nähtävissä muutaman viimeisimmän uutisen otsikko. Näiden uutisten julkaisemisen yhtenä edellytyksenä on, että niiden jättäjä on kirjautunut Rumpuun. Uutena palveluna Rumpuun on avattu Pulmakori. Se on kaupungin palveluksessa olevien käyttöön tarkoitettu palsta, jolle voi jättää kysymyksiä yleisluonteisista, arviolta laajempaa kiinnostusta herättävistä henkilöstöpalveluja tai sisäisiä palveluja koskevista asioista. Pulmakorin periaate on samankaltainen kuin kaupungin www-sivuilla jo pitkään toimineella Kysymystorilla. Mieltä askarruttaviin työpaikka-asioihin on nyt saatavissa vastauksia. Lisäksi uudessa Rummussa on aikaisempaa paremmin esillä palsta, jolla voi ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata ja lahjoittaa henkilökohtaisia tavaroita. Näin tarpeettomat tavarat pääsevät Rummun kautta uudelleen käytettäviksi. Tarkempia tietoja Rummun muusta käytöstä saa luonnollisesti Rummun sivuilta. tuulivoimalat Porissa ja Raahessa ovat saavuttaneet niille asetetut tuotantotavoitteet. Parhaillaan selvitettävänä olevaa merituulipuistoa silmälläpitäen on kuitenkin tarpeen saada kokemuksia eri tuulivoimalatyypeistä. Syyskuussa 2005 solmitun sopimuksen avulla Suomen Hyötytuuli Oy kasvattaa sähköntuotantoaan ja saa samalla käytännön tietoa uuden kotimaisen tuulivoimalaratkaisun tuotannosta Tahkoluodon erinomaisissa tuuliolosuhteissa. Timo Mäki Kuva: Kaisu Vaalto jatkui yhdelle monista Rauman kaupungin omistamista merenrantahuviloista. Vastaanotto huvilalla oli lämmin. Saunan kiuas hehkui kuumuuttaan ja grillissä tirisi maittavat makkarat. Ilta-auringon paisteessa jutusteltiin ja sovittiin, että raumalaiset tulevat Poriin vastavierailulle. Tosin, koska Raumalta on pitempi matka Poriin kuin Porista Raumalle, he haluaisivat jäädä yökylään. Ajokausi alkaa olla lopuillaan ja meillä on talvi aikaa miettiä, mitä me voimme tarjota raumalaisille. Paremmaksi on laitettava, onhan Rauma meidän rakas kiistakumppani. Porin kaupungin motoristit pyrkii kokoontumaan kerran vuodessa. Jos olet kiinnostunut seuraavasta tapahtumasta, laita yhteystietosi sähköpostilla Rintala Liisa, puh tai Puonti Ari, puh tai Liisa Rintala Toimiva sisäinen viestintä on kaikkien etu Uuden Rummun käyttäminen on kaikkien etu. Sisäinen tiedottaminen voi onnistua vain, jos sen merkitys toiminnan tukena oivalletaan. Organisaation johdolla on siksi sisäisessä tiedottamisessa suuri vastuu. Uuden Rummun lähtökohta on ollut luoda helppokäyttöinen ja toimiva sisäisen viestintäkanava, joka tukee työntekijää hänen perustehtävässään. On kuitenkin muistettava, että Rumpu on vain yksi sisäisen viestinnän osa-alue. Tärkeitä sisäisen viestinnän keinoja ovat esimiehen ja työntekijän väliset keskustelut sekä työpaikkakokoukset. Onnistuessaan avoin sisäinen viestintä luo osaltaan Porin kaupungin palveluksessa oleville hyvät työolosuhteet. Ilpo-Juhani Korkeavuori Kaupunginkanslia / Tietohallinto-osasto Elinkeinokeskus siirtyi Porin Seudun Kehittämiskeskukseen Porin kaupungin elinkeinokeskuksen toiminta ja työntekijät siirtyivät Porin Seudun Kehittämiskeskukseen, POSEKiin 1. lokakuuta. POSEKin päätehtävänä on seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen. Yhtiön kolme päätoimintalinjaa ovat aluekehitys ja markkinointiviestintä, yrityspalvelut, sekä kansainvälistyminen ja EU-hankkeet. POSEKin omistajina ovat Porin seudun yksitoista kuntaa sekä Satakunnan kauppakamari ja Porin seudun yrittäjäyhdistykset. POSEKin hallituksessa on kymmenen paikkaa, joista Porin kaupungilla on Teknisen palvelukeskuksen johtaja vaihtuu Diplomi-insinööri Jukka Kotiniemi valittiin teknisen palvelukeskuksen uudeksi johtajaksi. Hän siirtyy virkaan Ulvilan kaupungin teknisen johtajan virasta. Satakunnan sairaanhoitopiiristä savuton Karhun Palvelus Porin kaupungin henkilöstölehti neljä. Hallituksen puheenjohtaja on Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Kaikkiaan POSEKissa työskentelee 22 henkilöä. Elinkeinoelämän kehittämisessä valitut painopistetoimialat ovat metalli-, automaatio- ja logistiikka-ala, hyvinvointi-, elokuva-, ohjelmistoala sekä matkailuala. Kullekin painopistetoimialalle on nimetty oma vastuuhenkilönsä, joka hoitaa toimialan kehittämiseen liittyviä asioita POSEKissa. Edellä mainittujen lisäksi POSEK osallistuu muidenkin toimialojen kehittämiseen. POSEKin päätoimipaikka on Porissa osoitteessa Antinkatu 2. Vuonna 1998 teknisen palvelukeskuksen johtajana aloittanut Erkki Rajala siirtyy eläkkeelle. Hän aloitti Porin kaupungin palveluksessa liikenneinsinöörinä yli 30 vuotta sitten. Satakunnan sairaanhoitopiiri liittyy ensi vuonna savuttomien sairaanhoitopiirien joukkoon. Suomen 20 sairaanhoitopiiristä 12 on jo savuttomia. Savuttomuus saavutetaan erityisellä Satasavu-hankeella, joka aloitti toimintansa noin vuosi sitten. Tavoite on saada ensin henkilökunta savuttomaksi ja sen jälkeen siirrytään potilaisiin. Savuttomuuden myötä esimerkiksi keskussairaalan tupakointipisteet voidaan ottaa parempaan käyttöön. Tupakovia työntekijöitä autetaan savuttelusta eroon ohjauksen ja vieroituslääkkeiden avulla ja suuren riskin omaaville potilaille perustetaan vieroituspoliklinikka. Satakunnan keskussairaalan sydäntautiosasto on ollut savuton jo kymmenen vuotta. Viime keväänä Satasavu-hanke kartoitti Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijöiden tupakointia. Tutkimukseen vastasi 1620 henkilöä, joista 18 prosenttia ilmoitti tupakoivansa. Kyselyssä selvisi, että Satakunnan sairaanhoitopiirissä tupakoidaan keskimääräistä enemmän. 64 prosenttia vastanneista oli savuttoman sairaalan kannalla. Kuva: Marianne Kotiranta Maatalousalan palvelukeskus Poriin Poriin on tulossa Maa- ja metsätalousministeriön palvelukeskus, joka on osa laajempaa valtionhallinnon palvelukeskusta. Palvelukeskus siirretään Poriin vuonna Valtiokonttori tavoittelee yksiköstä noin 100 hengen kokoista, mutta se luo jatkossa mahdollisuuksia valtionhallinnon palvelukeskuksen laajentamiseen ja muiden vastaavien palvelukeskusten syntyyn Poriin. Sijoituspäätöksen perusteluissa on tunnustettu Porin ja Satakunnan tarvitsevan valtion työpaikkoja. Selvitysmies Hannu Pelttarin selvityksessä on todettu, että Porissa vuokrakustannukset ovat edullisimmat ja alueella on palvelukeskuksen tarpeisiin sopivaa koulutusta ja työvoimaa. VAATII VASTAUKSEN Porin veden verkostopäällikkö Jouko Halminen Aiheuttavatko syksyn rankkasateet tulvia? Kesästä ja kärpäsistä tuntuu olevan enää jäljellä vain päivettynyt iho ja sekin tuntuu haalenevan joka pesukerralla. Nyt on vuorossa syksy ja rankkasateet. Vettä on tullut enemmän kuin tarpeeksi, puutkin ovat saaneet osansa tuulen riepottelusta. Miten on Porin veden verkostopäällikkö Jouko Halminen, onko enemmän kuin tarpeeksi liikaa: aiheuttaako syksyn sateet tulvia vai voiko luonnon voimia seurata rauhallisin mielin ikkunan takaa? - Syksyllä ei yleensä niin pitkäkestoisia sateita ole, että viemäritulvat yllättäisivät. Näiden tulvien riski on korkeimmillaan kesäisin ukkossateiden aikaan, joten vaara on periaatteessa jo ohi. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, mutta ei todennäköistä. Paljonko saa tulla vettä, että kadut alkavat tulvimaan? - Jos poikkeuksellisen rankka ukkoskuuro sattuu kohdalle ja lyhyessä ajassa sataa 20 mm vettä, niin sitten alkaa olla ongelmia. Se riippuu aina sateen kestosta: kuinka pitkä sade on ja kuinka paljon tulee vettä. Onko Porin viemäriverkoston mitoitus riittävä? - Mitä voimakkaampi sade on, sitä harvemmin se esiintyy. Viemärit on mitoitettu sellaiselle sateelle, joka ilmestyy 30 vuoden välein. Kaupunki kuitenkin laajenee koko ajan ja vanhoja putkia ei voida uusia sitä mukaa kun Pori laajenee. Aina joskus tulva yllättää, kaikkeen ei voida varautua. Sadevedet pumpataan Kokemäenjokeen. Jos pumput ja putket riittävät siirtämään veden, niin ongelmia ei tule. Alikulut tulvivat ensimmäisinä, miten niiden kanssa toimitaan? - Alikuluissa on pumput, joilla alue kuivataan vedestä. Jos veden tulo ylittää ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle. KarhunPalveluksen toimituksen osoite: Heidi Heino sai tuta syksyn ensimmäisistä myrskyistä. pumppujen kapasiteetin, alikulut tulvivat. Joskus alikulkujen sadevesikaivojen kannet ovat voineet mennä tukkoon ja sen takia vesi tulvii. Esimerkiksi sixpackin pahvikuoret ja syksyn vaahteranlehdet ovat oivallisia tukkijoita. Onko sekaviemäreistä haittaa rankkasateiden aikana? - Sekaviemäreitä ei rakenneta enää. Erillisviemäreitä on rakennettu Porissa jo 70-luvulta saakka. Sekaviemäreissä sadevedet menevät jäteveden kanssa samaa viemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle. Porissa on vielä noin kilometriä sekaviemäriä. Sekaviemäreissä ongelmana on se, että ne täyttyvät rankkasateiden aikana maanpintaan saakka ja tulvivat. Erityisesti ne ovat aiheuttaneet ongelmia Pohjois-Porin alueella, jossa on kellarillisia kiinteistöjä. Tulvat ovat kiusanneet siellä säännöllisesti. Miten kellaritulvien vahingot voi estää? - Tähän tarkoitukseen on useissa kellarillisissa kiinteistöissä asennettuna ns. padotusventtiileitä. Nämä vaativat kellaritulvan uhatessa yleensä käsin sulkemisen. Jos kotikonsteja miettii, niin kannattaa kysyä neuvoa sellaisilta, jotka ovat asuneet jo pidempään kellarillisissa kiinteistöissä, koska heillä on jos jonkun näköisiä kotikonsteja. Yksi hymyilyä herättävä tapa on laittaa lattiakaivon päälle ensin kumilevy, sitten vanerilevy ja sitten kellarin korkuinen puupölkky kiilataan katosta kiristämään tulppaa. - Fakta on, että jokaiseen maan alla olevaan tilaan tulee ennemmin tai myöhemmin vettä. Jos sen haluaa välttää, niin kannattaa rakentaa maanpinnan yläpuolelle. Kiinteistöään kannattaa myös huoltaa, että sadevesijärjestelmät ovat kunnossa ja mikään ränni ei ole tukossa. Kutsumme sinut laulamaan Porin Filharmoniseen kuoroon Porin Filharmoniseen kuoroon haetaan normaalin laulutaidon omaavia uusia laulajia joka stemmaan, tällä hetkellä on pulaa erityisesti mieslaulajista. Ota yhteyttä yhteyshenkilöihimme marraskuun loppuun mennessä. Uusille laulajille pidetään äänen kuuntelu. Kuorolaulusta saat elämääsi uutta sisältöä ja uusia ystäviä. Laulaminen tuo mukanaan iloa ja hyvää mieltä. Ammattitaitoisen kuoronjohtajan johdolla kehityt laulajana ja pääset mukaan korkeatasoisiin konsertteihin. Yhdessä laulamisen tunteessa on jotain erityistä sen täytyy jokaisen itse kokea! Porin Filharmoninen kuoro on noin 80 laulajan sekakuoro, joka on perustettu Kuoron ylläpidosta vastaa Porin kaupungin kulttuuritoimisto. Kuoron johtajana toimii diplomikuoronjohtaja Ognian Vassilev ja ääntenharjoittajana musiikkipedagogi Mira Vassilev. Kuoro harjoittelee perjantai-iltaisin Palmgren-konservatorion salissa. Lisätietoja harjoitusaikataulusta, teoksista ym. Marianne Kotiranta Kuva: Kaisu Vaalto löytyy osoitteesta Sinulla on myös mahdollisuus tulla ensin kuuntelemaan ja seuraamaan harjoituksia. Ilmoittautumiset mennessä. Tervetuloa laulamaan! Yhteyshenkilöt: Sirpa Kotomäki puh , (02) , Heleena Laine puh , (02) Päätoimittaja Tapio Furuholm Kaupunginkanslia, puh , toimitussihteeri Kaisu Vaalto Kaupunginkanslia, tiedotusharjoittelija Marianne Kotiranta. Toimitusneuvosto: Ulla Eklund Terveysvirasto, puh , Seija Saarinen Sosiaalikeskus, puh , Ritva Hellman Matkailutoimisto, puh , Inna Helminen Satakunnan ammattikorkeakoulu, puh , Sirpa Mannila Porin Vesi, puh , Maili Tamminen Pori Energia, puh , Ulla-Maija Tommila Tekninen palvelukeskus, puh , Birgitta Tuunainen Koulutusvirasto, puh Ulkoasu: Tuulikki Poutanen. Painopaikka: KEHITYS OY/ALLATUM OY Pori 2005

9 16 Lappuliisa oman auton kimpussa on kuin punainen vaate härnätylle härälle. Harva kaupungin työntekijä seisauttaa veret yhtä tehokkaasti kuin pysäköinnintarkastaja. Mutta usko tai älä, Lappuliisat partioivat kaduilla huumorinkukka viininpunaisen takin taskussa. Annoin sulle Sisko Mäkinen (vas.) ja Liisa Piilo kertovat, että päivän höyryt puretaan tauoilla. sakot ja siitä on kuva kans Ah, mikä on onkaan kuvan kaunis merenneito tuo, joka säihkysilmänsä kohti pirssiäni luo. On sillä päällä punaiset housut ja takki, ja naama yhtä kaunis kuin työkalupakki. Oli tainnut Klamydia-yhtyeen sälleille käydä kalpaten, kun tämän sikermän sanoituksia tapailivat viitisentoista vuotta sitten. Pikavoiton osuessa kohdalle saattaa Lappuliisa, tai oikeammin pysäköinnintarkastaja näyttää hyvinkin karviaispuskan näköiseltä ja kokoiselta, kuten vaasalaispojat ralliaan jatkavat. Ovela kansalainen kun väistelee sekä parkkimaksuja että pysäköintivirhemaksuja viimeiseen asti. Lottokupongin näet voi hakea juosten viereisestä korttelista ilman, että syöttää parkkimittariin markkaakaan. Kärsivällinen kuski taas kyttää parkkiruutua, jossa on vielä pysäköintiaikaa edellisen autoilijan jäljiltä. Lauantai-aamuisin isäntä voi jättää paremman puoliskonsa Sokokseen ostoksille ja jäädä itse kiertämään korttelia kiiruummaksi aikaa. Ikävä kyllä, parkkipirkon ilmaantuessa näköpiiriin sumpit on jätettävä siltä seisomalta. Kun tällaisista suorituksista kärähtää, niin voi *****ämpärin sanka kun sapettaa. Kaikista karvaista kokemuksista huolimatta tämä urhea yksilö uskaltautuu paikkaan, joka kuhisee lappuliisoja. Kurkistus Lappuliisojen maailmaan Parkkipirkkojen pentagon näyttää olevan avara toimisto isolla kahvihuoneella, jonne porottaa päivänvaloa Antinkadulle antavista ikkunoista. Taitaa vastedes kärry jäädä pysäköimättä Antin ja Hallituskadun kulmaan, vihollisen maaperälle. Ainoat asiat, jotka muistuttavat siitä, missä ollaan, ovat visusti lukitut ovet ja orpo parkkimittari ovensuussa. Siihen ei tulijan enää tarvitse senttejä sujauttaa. Kaksi naisihmistä, toisella viininpunainen takki ja toisella ei, toivottavat lämpimästi tervetulleeksi ja ohjaavat istumaan. Yllättävän iloisen näköisiä naisia nämä Lappuliisat: Mäkisen Sisko ja Piilon Liisa. -Joku on joskus naljaillut, että Lappuliisat partioivat näkösällä ja Piiloliisa lymyilee täällä toimistossa, vitsailee pysäköinninvalvonnan toimistonhoitajaksi esittäytyvä Liisa Piilo. Naurunremakasta rohkaistuneena päätän lausua heille säkeen Klamydian Lappuliisa-renkutuksesta. -Niin, ihmisillä on sellainen mielikuva, että tämä ammatti ei vaadi muuta kuin v-mäisen luonteen. Ymmärrämme kuitenkin kielteisen asenteen, kos- Liisa Piilon pysäköimä auto tallentuu pysäköinnintarkistaja Sisko Mäkisen kännykkään. ka ihmiset joutuvat vastineetta maksamaan, kertoo Liisa Piilo. Närkästys johtunee osaksi siitäkin, että mitkään maanittelut, itkut tai hammasten kiristelyt eivät tehoa liisaan, joka on aloittanut virhemaksun kirjoittamisen. Lappua ei voi repiä, vaan se on kirjoitettava kylmän viileästi loppuun, vaikka auton omistaja seisoisi vieressä. -Tavoitteemme on silloin saavutettu, kun yhtään pysäköintivirhemaksua ei kirjoiteta, kertoo pysäköinnintarkastaja Sisko Mäkinen. Liisa Piilo muistuttaa, että pysäköinnintarkastajien työ on todellisuudessa kuitenkin paljon myönteisempää kuin yleensä luullaan. Kahvihuoneessa suodatetaan päivän sattumukset Naisten kanssa jonnin aikaa rupateltua alkaa tajuta, että ilmapiirissä on jotain perin merkillistä: Nauru raikaa ja vitsejä väännetään joka välissä. Vakavaan, ehkä hieman syyttäväänkin kysymykseen saa asiallisen vastauksen, jota seuraa aina ripaus huumoria. Liisa Piilo kuitenkin vakavoituu hetkeksi. -Meidän yhdeksän hengen toimistossa on hyvä yhteishenki. Työyhteisö on varsin tiivis, koska henkilöstön vaihtuvuus on ollut pientä. Kaikki vakituiset ovat olleet todella pitkään täällä töissä. Kun eläkkeelle joudun, niin itku tulee, miettii Piilo. -Luulen, että sitten kun me jäämme eläkkeelle, niin tämä homma todennäköisesti loppuu, naljailee Mäkisen Sisko. -Vakavasti ottaen, eikö olekin silmiinpistävää tänä päivänä, että työyhteisössä on hyvä henki. Ja meidän yhteishenki ei ole vain pelkkää puhetta, Piilo jatkaa. Pysäköinninvalvontatoimiston suuren kahvipöydän ympärillä on puhuttu halki tuhannet ja taas tuhannet riemut ja murheet. Naiset ovat sopineet, että kahvipöydässä sanotaan, jos jollakulla on jotain sanomista, ei selän takana. -Me elämme mukana toistemme ilossa ja surussa. Toisilta saa aina tukea kun tarvitsee. Tämä meidän henki on kohellusta ja asiaa sopivassa suhteessa, kiteyttää Piilo. Solvaajat ovat vähentyneet Liisa Piilo ja Sisko Mäkinen ovat ehtineet kirjoittaa jokusen lapun 34 ja 26 työvuoden aikana, vaikka Piilo on ollut toimistohommissakin jo 20 vuotta. Autot ovat lisääntyneet sitten 70-luvun, totta kai parkkipaikat niinikään. Nyt ollaan menty jo siihen, että Lappuliisoilla on kamerakännykät, jotka karsivat turhat yrittäjät pois. Suurin muutos on kuitenkin tainnut tapahtua autoilijoiden asenteissa. -Meihin on jo totuttu täällä, onhan pysäköinninvalvonta tullut Poriin jo vuonna Harvoin Viime vuonna noin porilaista sai pysäköintivirhemaksun sitä enää räyhääjiä näkee, reaktiot ovat päinvastoin hyvin maltillisia, kertoo pysäköinnintarkastaja Sisko Mäkinen. Liisa Piilon mukaan ihmiset ovat pääasiassa ihan asiallisia. Jotkut heittävät huulta ja laskevat leikkiä. Mutta satunnaisia suunsoittajia osuu edelleen kohdalle. Pysäköinninvalvonnassa muistetaan kuitenkin, ettei haukkuja pidä ottaa henkilökohtaisesti. Haukut näet saa juuri se, joka sattuu istumaan toimiston tiskillä. Huudot menevät automaattisesti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. -Jazzeilla toimistolle tuli mies, joka uhkasi usuttaa 30 moottoripyöräjengiläistä niskaamme. Loppujen lopuksi me erosimme ystävinä, mies lupasi jopa poiketa uudelleenkin, kertoo Piilo. Naiset kertovat, että päreitä ei saa polttaa pysäköinninvalvontahommissa, muuten peli on menetetty. Liisa Piilon mukaan heidän on muistettava, että asiakas on herra. Ja anteeksi on osattava virhetilanteissa pyytää. - Me olemme kuin ankkoja: ennen kotiin lähtöä pitää purauttaa hyvin, etteivät työasiat tule mukana, kuvailee Sisko Mäkinen. Naisten juttuja kuuntelisi mielellään pitempäänkin, mutta väärin pysäköidyt autot kutsuvat. Vielä pari kuvaa toimistosta sekä Mäkisen Siskosta työn touhussa kamerakännykkä kädessä. -Otahan vielä kuva minusta sakottamassa tuota Liisan autoa, velmuilee Mäkinen kaivaen samalla kamerakännykkäänsä esiin. -Piiloska, minä annoin sulle sakot, ja siitä on kuva kans!, huhuilee Mäkinen hetken kuluttua. -Ei käy, minä valitan hallinto-oikeuteen. -Ehei, me ei hyväksytä sun valitusta. Se on jo päätetty! Kaisu Vaalto Kuvat: Kaisu Vaalto

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot