HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

Transkriptio

1 Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku

2 Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Käsitteitä SUUNNITTELUALUE Nykyinen maankäyttö Topografia Alueen valuma-aluejako Valumakerroin MALLINNUS KÄYTETYT MALLINNUSPERIAATTEET Mallinnuksen tuloksia nykytilanteessa SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 9 Liitteet: Liite Nykytilakartta S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, 33 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 200 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4

5 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Hulevesien hallinnan lähtötason selvittämiseksi laaditaan nykytilamalli, johon kerätään olemassa olevat tiedot alueen nykyisestä maankäytöstä, muodostuvista virtaamista ja johtamisreiteistä. Tavoitteena on määrittää hulevesien hallinnalle tavoitetaso tulevaa kaavoitustilannetta varten. Hulevesimallissa on otettu huomioon selvitysalueelta muodostuvat sekä sinne alueen ulkopuolelta purkautuvat hulevedet. Työ on tehty Kouvolan kaupungilta saadun kantakartan perusteella sekä maanmittauslaitoksen sivuilta ladatun korkeusmallin ja ilmakuvan perusteella. Kantakartta ei sisältänyt rumpu- eikä ojatietoja. Ojatiedot on poimittu maastotietokannasta Käsitteitä Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta tai rakennetuilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Läpäisemätön pinta on tiiviiksi rakennettu pinta, joka estää huleveden imeytymistä maaperään lisäten pintavaluntaa. Toistuvuudella tarkoitetaan aikaväliä, jonka aikana tietty ilmiö (esimerkiksi sadetapahtuma) keskimäärin tapahtuu. 2 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kouvolassa, Kymentien eteläpuolella (Kuva 1). Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Kontjärvi. Etelässä junarata rajaa aluetta. 1 (10)

6 Kuva 1. Suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. 2.1 Nykyinen maankäyttö Selvitysalue on lähes kokonaan rakentamatonta metsäaluetta. Vettä läpäisemättömiä pintoja alueella ei ole käytännössä ollenkaan. Aivan suunnittelualueen vieressä on peltoja, mutta itse suunnittelualueelta niitä ei löydy. Nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 2. 2 (10)

7 Kuva 2. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö. 2.2 Topografia Suunnittelualueen korkeimmat kohdat ovat pohjoisosan tien luona, idässä sijaitsevan Kontjärven alueella sekä eteläosassa sijaitsevat yksittäiset huiput. Alueen matalimmat kohdat sijoittuvat itä- ja länsiosiin (kuvassa 3 vaalean sekä tumman vihreällä). Kuva 3. Suunnittelualueen topografia. Tumman punaisella on alueen korkeimmat kohdat ja tumman vihreällä matalimmat kohdat. 3 (10)

8 2.3 Alueen valuma-aluejako Suunnittelualue on jaettu neljään valuma-alueeseen sen mukaan, miltä alueelta hulevedet purkautuvat saman purkupisteen kautta (Kuva 4). Lisäksi jokainen näistä valuma-alueista on jaettu vielä pienempiin osavaluma-alueisiin. Valuma-alueiden jako perustuu teihin, ojiin sekä karttatarkasteluun (korkeuskäyrät). Kuva 4. Suunnittelualueen valuma-aluejako. Saman värisillä alueilla on sama purkupiste (vihreä nuoli). Mustat nuolet perustuvat pohjakarttaan ja kuvaavat ojien virtaussuuntaa. Punaiset nuolet ovat oletuksia ojien virtaussuunnista korkeuskäyriin perustuen. Keltainen valuma-alue on suunnittelualueen suurin pinta-alaltaan. Kontjärvestä sekä suunnittelualueen keskiosista ojat tuovat hulevettä kohti purkupistettä (Kuva 5). 4 (10)

9 Kuva 5. Lähikuva keltaisesta valuma-alueesta. Vihreän valuma-alueen läntisen osan ojat saattavat mennä rummuilla junaradan alta ja liittyä siellä oleviin ojiin. Kun rumputietoja ei ole tiedossa, oletetaan kaikkien osavalumaalueiden purkavan vihreän nuolen kohdalta (Kuva 6). Kuva 6. Lähikuva vihreästä valuma-alueesta. 5 (10)

10 Kuva 7. Lähikuva mustasta sekä punaisesta valuma-alueesta. 2.4 Valumakerroin Valumakertoimet kertovat kuinka suuri osa sateesta muuttuu hulevedeksi. Valumakertoimen arvo määräytyy pintamateriaalin vedenläpäisykyvyn mukaan. Mitä pienempi vedenläpäisykyky materiaalilla on, sitä suurempi on valumakerroin. Jokaiselle valuma-alueelle on määritetty oma keskimääräinen valumakerroin sen mukaan, mitä maankäyttöä alueella on. Taulukossa 1 on esitetty käytetyt valumakertoimet. 6 (10)

11 Taulukko 1. Käytetyt valumakertoimet. Pintamateriaali Valumakerroin Katto 0,9 Tiheäkasvuinen metsä 0,05 Kallioinen metsä 0,15 Sorakenttä 0,3 3 MALLINNUS 3.1 KÄYTETYT MALLINNUSPERIAATTEET Mallinnus on tehty MikeUrban -ohjelmalla. Laskentana on käytetty Time-Area (A) -menetelmää, joka vastaa Kuntaliiton hulevesioppaan ja Liikenneviraston teiden ja rakenteiden kuivatus mukaista valumakertoimeen perustuvaa laskentaa. Mallinnus tehtiin joka toinen ja joka viides vuosi toistuvalla 10 min sekä 60 min kestävällä rankkasateella. Lisäksi mallinnettiin kerran viidessä vuodessa toistuva 10min rankkasade ilmastonmuutos huomioon ottaen. Kuva 8. Sateen keskimääräinen intensiteetti säätutkamittauksiin perustuen. (Hulevesiopas) 7 (10)

12 Kuva 9. keskimääräinen sateen intensiteetti ottaen huomioon ilmastonmuutoksen oletettu vaikutus. (Hulevesiopas) 3.2 Mallinnuksen tuloksia nykytilanteessa Mallinnuksella tutkittiin jokaisen valuma-alueen maksimipurkuvirtaama viidellä eri sateen intensiteetillä. Suurimmat purkuvirtaamat tulivat keltaiselta valuma-alueelta ja punaiselta pienimmät. Mustan ja vihreän valuma-alueen purkuvirtaamat olivat samaa suuruusluokkaa. Taulukko 2. Valuma-alueiden maksimipurkuvirtaamat joka toinen vuosi toistuvilla sateilla. Sateen kesto ja toistuvuus Valuma-alue 10 min / 1/2 a 60 min / 1/2 a Punainen valuma-alue 0,07 m³/s 0,03 m³/s Musta valuma-alue 0, m³/s 0,12 m³/s Vihreä valuma-alue 0, m³/s 0,28 m³/s Keltainen valuma-alue 1,64 m³/s 0, m³/s Taulukko 3. Valuma-alueiden maksimipurkuvirtaamat joka viides vuosi toistuvilla sateilla. Mukana myös maksimipurkuvirtaama 10 min kestävällä rankkasateella ilmastonmuutos huomioon ottaen. Sateen kesto ja toistuvuus Valuma-alue 10 min / 1/5 a 60 min / 1/5 a 10 min / 5 a (ilmastonmuutos) Punainen valuma-alue 0,1 m³/s 0,04 m³/s 0,12 m³/s Musta valuma-alue 0, m³/s 0,55 m³/s 1,1 m³/s Vihreä valuma-alue 0, m³/s 0,41 m³/s 1,1 m³/s Keltainen valuma-alue 2,1 m³/s 0, m³/s 2,6 m³/s 8 (10)

13 Kuva 10. Keltaisen valuma-alueen purkuvirtaama kerran viidessä vuodessa toistuvalla 60 min rankkasateella. 4 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Jos kaavan mukaiseen hulevesien hallinnan mallinnukseen halutaan lisää tarkkuutta, alueelta olisi hyvä selvittää tärkeimpien ojien pituus- ja poikkileikkauksia. Lisäksi alueelta löytyviä rumpuja olisi hyvä selvittää, koska ne vaikuttavat oleellisesti valuma-alueisiin. Ympäröivältä osavaluma-alueelta päätyy hulevettä Kontjärveen, mutta muilta suunnittelualueen valuma-alueilta hulevettä ei kulkeudu järveen. Kuvassa 11 Kontjärven osavalumaalue ja lähtevä oja. 9 (10)

14 Kuva 11. Kontjärven osavaluma-alue ja lähtevä oja. 10 (10)

15 TIE RAJAA VALUMA-ALUETTA PURKU SUUNNITTELUALUEELTA MERKKIEN SELITYKSET SUNNITTELUALUEEN RAJA JUNARATA 6 RUMPU? OJAT PISTEEN ARVIOITU TOIMIVAN OJAN VEDENJAKAJANA TIE RAJAA VALUMA-ALUETTA (ILMAKUVA) TIE RAJAA VALUMA-ALUETTA MUUTOS 3 PIIR N:O FIANRY 64 TYÖ N:O HYV _Kouvola_Miehonkangas_Nykytilakartta.dwg SUUNN.ALA TIEDOSTO FIANRY TARK. FIJSUH SUUNN. 5 1: NYKYTILAKARTTA LUONNOS MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN 7 MITTAKAAVA 15 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ KOHTEEN NIMI JA OSOITE 126 PURKU SUUNNITTELUALUEELTA JUNARATA RAJAA VALUMA-ALUETTA 114 RUMPU? PURKU SUUNNITTELUALUEELTA 49 1 ARVIO OJAN VIRTAUSSUUNNASTA KORKEUSKÄYRIIN PERUSTUEN OJAN VIRTAUSSUUNTA POHJAKARTASTA TIET KONTJÄRVI OSAVALUMA-ALUEET KONTJÄRVI 20 METRIÄ KORKEAMMALLA KUIN YHTYMÄKOHTA RAJAUS TIEN MUKAAN (ILMAKUVA) OLETETTU OLEVAN RUMPU, KOSKA YHTENÄINEN OJAVIIVA PURKU SUUNNITTELUALUEELTA OJILLA EI SELVÄÄ YHTYMÄKOHTAA ALUEELTA EI HAVAITTAVAA PURKUA Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A, 200 Turku * VH