Mittamuuntajien yleiset ominaisuudet

Transkriptio

1 Mittmuuntjien yleiset ominisuudet Eurolite Oy on vuonn 1988 perustettu sähkötekniikn tuotteiden mhntuontiin, mrkkinointiin j myyntiin erikoistunut sintuntijyritys. Keskeisenä tvoitteen on hyvä siksplvelu, täsmälliset toimitukset j korketsoinen tekninen tuki. Vhvuuksimme on mmttititoinen henkilökunt j heidän pitkä kokemus llt. Edustmme lmme johtvi toimittji, joiden tuotteet j plvelut trjovt sikkillemme ldukkit j kil- pilukykykyisiä kokonisrtkisuj. Tuotteemme käsittävät mm. tuotteet sähkösemille, sähkön ldun hllintn, sähköverkon suojukseen j jkeluverkon rkentmiseen. Olemme os ruotslist pörssinoteerttu ddtech konserni j sen Energy Supply yksikköä. Voimme yhdessä sisryritystemme knss trjot kttvn tuote- j plveluverkoston pohjoismiden lueell.

2 Virtmuuntjt Yleiset määritykset Yleiset määritykset ovt knsinvälisen IEC stndrdin mukisi. Mittmuuntj Muuntj, jok syöttää mittuslitteit, suojreleitä j muit vstvi litteit. Soveltuvt stndrdit Muuntjmme täyttävät soveltuvien knsllisten j knsinvälisten stndrdien vtimukset. Virtmuuntjt Mittmuuntj, joss toisiovirt on normleiss käyttöolosuhteiss suhteess ensiövirtn j joss toisio- j ensiövirtojen välinen vihe-ero on lähes noll sopivss kytkentöjen suunnss. Muuntj erott litteen j suojpiirin ensiöpuolest j suoj litteit ylikuormitukselt muuntjn ylivirtominisuuksien mukisesti. Virtmuuntjiss voi oll useit toisistn täysin erotettuj toisiokäämejä, joiden sydämillä on smnliset ti eriliset ominisuudet. Mittusvirtmuuntj Virtmuuntj, jok syöttää näyttöinstrumenttej, integroivi mittreit j muit vstvi litteit. Suojvirtmuuntj Virtmuuntj, jok syöttää suojreleitä. Ensiökäämi Käämi, jonk läpi muunnettv virt kulkee. Toisiokäämi Käämi, jok syöttää mittuslitteiden mittrien, releiden j muiden vstvien litteiden virtpiirejä. Toisiopiiri Muuntjn toisiokäämin syöttämä ulkoinen piiri. Nimellinen ensiövirt Ensiövirrn rvo, jok määrää muuntjn suorituskyvyn. Nimellinen toisiovirt Toisiovirrn rvo, jok määrää muuntjn suorituskyvyn. Nimellinen muuntosuhde Nimellisen ensiövirrn j nimellisen toisiovirrn välinen suhde (I 1N /I 2N, esim. 100/5 ). 2

3 Virtmuuntjt Virtvirhe (muuntosuhdevirhe) Muuntjn virtmittukseen iheuttm virhe. Virhe johtuu siitä, että todellinen muuntosuhde poikke nimellisestä muuntosuhteest. Virtvirheen prosentulinen rvo sdn kvst: Virtvirhe (%) = missä Kn on nimellinen muuntosuhde Ip on todellinen ensiövirt Is on todellinen toisiovirt, kun Ip virt mittusolosuhteiss. Trkkuusluokk Sellisille virtmuuntjn virheille nnettv merkintä, jotk pysyvät määritetyissä rjoiss nnetuiss käyttöolosuhteiss. Kuorm Toisiopiirin impednssi ohmein j tehokertoimen. Kuorm ilmoitetn usein näennäistehon (V), jok kuluu määritetyllä tehokertoimell j nimellisellä toisiovirrll. Nimellinen kuorm Kn Is - Ip Kuormn rvo, johon trkkuusvtimukset perustuvt. Ip x 100%, Nimellisteho Näennäisteho (V määritetyllä tehokertoimell), jonk muuntj syöttää toisiopiiriin nimellisellä toisiovirrll nimellisen kuormn olless kytkettynä. Nimellinen eristystso Jännitervojen yhdistelmä, jok kuv muuntjn eristystä j kykyä kestää jännitystä. Nimellistjuus Tjuus, jolle muuntj on suunniteltu. Nimellistjuus ilmoitetn rvokilvessä hertseinä (Hz). Lyhytikinen terminen nimellisvirt (Ith) Ensiövirrn tehollisrvo, jonk muuntj kestää sekunnin jn hitllisi vikutuksi kärsimättä, kun toisiokäämi on oikosuluss. Dynminen nimellisvirt (Idyn) Ensiövirrn huippurvo, jonk muuntj kestää ilmn sähkömgneettisten voimien iheuttmi sähköisiä ti meknisi vurioit, kun toisiokäämi on oikosuluss. Jtkuv terminen nimellisvirt Virt, jok voi virrt jtkuvsti ensiökäämissä nimelliskuormn olless kytkettynä toisiokäämiin ilmn, että lämpötil nousee määritetyn rvon yläpuolelle. 3

4 Virtmuuntjt Kytkentäkviot Yhden muuntosuhteen virtmuuntjt Yksisydäminen Monisydäminen Virtmuuntjn eriliset kytkennät Jos muuntosuhdett hlutn muutt, muuntj voidn suunnitell niin, että sen ensiöpuolen kytkentää voidn muutt ti siinä käytetään toisiopuolen väliulosottoj. Ensiöpuolen kytkeminen khdelle eri virrlle Vihto tehdään ensiöpuolell käyttämällä liitostnkoj. Voidn käyttää vin, jos ensiövirt on enintään 2 x 600 C1 C2! C1 C2 oikosuluss: mtl nimellisvirt C1 j C2 oikosuluss: korke nimellisvirt Toisiopuolen väliulosotot Vihto tehdään toisiopuolell.! S3 mtl nimellisvirt S3 korke nimellisvirt 4

5 Virtmuuntjt Kytkentäkviot Virtmuuntjn turvlliset käyttöolosuhteet Kun toisioliittimet kytketään mittus- ti suojlitteisiin, yksi liittimistä täytyy turvllisuussyistä mdoitt kvion 1 mukisesti. Kvio 1 Virtmuuntjn toisiopiiriä ei s käyttää tyhjäkäynnillä. Jos virtmuuntjn toisiokäämiä ei käytetä, se täytyy oikosulke j mdoitt kvion 2 mukisesti. Kvio 2 Jos muuntj kytketään khdelle eri virrlle ti sen toisiopuolell on väliulosotot, käyttämättömät liittimet täytyy jättää uki kvion 3 mukisesti. Kvio 3 S3 uki Virtmuuntjt, joiss on kpsitiivinen väliulosotto (Ck), täytyy kytkeä ilmisimeen. Jos väliulosotto ei käytetä, se täytyy mdoitt. KJ-virtmuuntjien kytkentäetäisyydet Eristystso vähintään b vähintään 12 kv 100 mm 110 mm 24 kv 190 mm 210 mm 36 kv 305 mm 325 mm 5

6 Jännitemuuntjt Jännitemuuntjt Mittmuuntj, joss toisiojännite on normleiss käyttöolosuhteiss suhteess ensiöjännitteeseen j joss toisio- j ensiöjännitteiden välinen vihe-ero on lähes noll sopivss kytkentöjen suunnss. Muuntj erott ensiöpuolen nimellisjännitteen kytketyistä litteist j suojuspiireistä j muunt ensiöjännitteen mitttviss olevksi toisiojännitteeksi, joll on oike suuruus j vihe. Ensiökäämi Käämi, johon muunnettv jännite kohdistetn. Toisiokäämi Käämi, jok syöttää mittuslitteiden mittrien, releiden j muiden vstvien litteiden jännitepiirejä. Nimellinen ensiöjännite Ensiöjännitteen rvo, jok määrää muuntjn suorituskyvyn. rvo näkyy muuntjn tyyppimerkinnässä. Nimellinen toisiojännite Toisiojännitteen rvo, jok määrää muuntjn suorituskyvyn. rvo näkyy muuntjn tyyppimerkinnässä. Nimellinen muuntosuhde Nimellisen ensiöjännitteen j nimellisen toisiojännitteen välinen suhde. Trkkuusluokk Sellisille jännitemuuntjn virheille nnettv merkintä, jotk pysyvät määritetyissä rjoiss nnetuiss käyttöolosuhteiss. Kuorm Toisiopiirin dmittnssi siemenseinä j tehokertoimen (induktiivinen ti kpsitiivinen kuorm). Mitoituskuorm Kuormn rvo, johon trkkuusvtimukset perustuvt. Nimellisteho Näennäisteho (V määritetyllä tehokertoimell), jonk muuntj syöttää toisiopiiriin nimellisellä toisiojännitteellä nimellisen kuormn olless kytkettynä. Nimellinen eristystso Jännitervojen yhdistelmä, jok kuv muuntjn eristystä j kykyä kestää jännitystä. Nimellinen jännitekerroin Kerroin, joll nimellinen ensiöjännite kerrotn, jott sdn enimmäisjännite, joll muuntjn on täytettävä määritetyt lämpökestovtimukset j trkkuusvtimukset. Jännitevirhe (muuntosuhdevirhe) Muuntjn jännitemittukseen iheuttm virhe. Virhe johtuu siitä, että todellinen muuntosuhde poikke nimellisestä muuntosuhteest. Jännitevirheen prosentulinen rvo sdn kvst: Jännitevirhe (%) = Kn Us - Up x 100%, Up missä Kn on nimellinen muuntosuhde Up on todellinen ensiöjännite Us on todellinen toisiojännite, kun Up kohdistetn muuntjn mittusolosuhteiss. 6

7 Jännitemuuntjt Kytkentäkviot N N B n n d dn b Yksinpisesti mdoitettu jännitemuuntj (esim / 3: 100/ 3V) Yksinpisesti mdoitettu jännitemuuntj, joss on vokolmioon kytketty käämi (esim / 3: 100/ 3V - 100/3V) Kksinpisesti mdoitettu jännitemuuntj (esim : 100V) Sitä voidn vti, jos käytössä on useit toisiokäämejä j säädettävä muuntosuhde. Khden kksinpisesti mdoitetun jännitemuuntjn V-kytkentä S T B B b b r s t Jännitemuuntjien turvlliset käyttöolosuhteet Kun toisioliittimet kytketään mittus- ti suojlitteisiin, yksi liittimistä täytyy turvllisuussyistä mdoitt kvion 1 mukisesti. B Kvio 1 b 7

8 Jännitemuuntjt lust täytyy mdoitt. Toisiopiirejä ei s oikosulke käytön ikn. Muuten jännitemuuntj voi tuhoutu termisen ylikuormituksen vuoksi. Jos jotkin jännitemuuntjn toisiokäämeistä ei käytetä, se täytyy jättää kvion 2 mukisesti uki niin, että yksi liittimistä on kytketty mhn. Kvio 2 B b Yksivihemuuntjiss ensiöpuolen nollliitin N täytyy mdoitetuiss järjestelmissä mdoitt kvion 3 mukisesti. N Kvio 3 n Muit tärkeitä huomutuksi Yksinpisesti mdoitettuj induktiivisi jännitemuuntji käytettäessä on tärkeää ymmärtää, että piirin sulkemisen ti msulun häviämisjkson ikn stt syntyä rutresonnssivärähtelyä. Rutresonnssivärähtely voi iheutt ylilyöntejä ti jännitemuuntjn tuhoutumisen termisen ylikuormituksen vuoksi. Rutvärähtelyä voidn viment sopivll vimennusvstuksell, jok kytketään kolmest jännitemuuntjn käämistä muodostuvn vokolmioon. vokolmiopiiri täytyy in mdoitt vin yhdestä pisteestä kvion 4 mukisesti. vokolmiokytkentää voidn käyttää myös msulun seurntn yhdessä sopivien litteiden knss. d dn Kvio 4 dn d Vimennusvstus d dn Sähkönsiirtojärjestelmien kpelijärjestelmien määrän ksvess jännitemuuntjien suojuksest on tullut erittäin tärkeää järjestelmän häiriöttömän toiminnn j keskeytysten välttämisen knnlt. Siksi on suositeltv, että yksiviheisiss induktiivisiss jännitemuuntjiss käytettäisiin in vokolmiokäämejä. 8

9 Jännitemuuntjt KJ-jännitemuuntjien kytkentäetäisyydet Yksivihejännitemuuntjt Eristystso vähintään b vähintään 12 kv 100 mm 110 mm 24 kv 190 mm 210 mm 36 kv 305 mm 325 mm Kolmiokytketyt jännitemuuntjt Eristystso vähintään b vähintään 12 kv 185 mm 120 mm 24 kv 240 mm 220 mm 36 kv 340 mm 325 mm 9

10 Yhteystiedot Eurolite Oy Höyläämötie Helsinki, Finlnd Puh.: Fx: S-posti: Eurolite Oy 2017