LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Viite LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS

2 LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä , päivitetty Laatija Anni Salila Hyväksyjä Ilkka Taipale Hulevesiselvitys Kuvaus Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen yleiskuvaus Hydrogeologiset olosuhteet Valuma-aluejako Hulevesiviemäriverkko Vantaanjoen tulvariskialue 6 3. HULEVESIEN HALLINTA Maankäyttö Mitoitussade Valumakertoimet Hulevesien hallinnan pääperiaate Hulevesien johtaminen Hulevesimäärien viivytys Tulvareitit Asemakaavamerkinnät Vantaanjoen vesistötulvariski Hulevesitulvariski ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA Hulevesien laatu rakentamisen aikana Hulevesien laatu alueen käytön aikana 14 LIITTEET Liite 1. Nykytilannekartta Liite 2. Suunnitelmakartta

4 1 1. JOHDANTO Tämä Hulevesiselvitys liittyy käynnissä olevaan asemakaavan muutostyöhön Riihimäellä, Peltokylän kaupunginosassa, keskustan eteläpuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun risteyksen kaakkoiskulmaan. Alue on nykyisin teollisuusaluetta. Selvityksen tarkoitus on löytää keinoja hulevesien hallintaan. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan lähtevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja vedenläpäisevyydestä sekä vuodenajasta. Esimerkiksi kasvukautena, jolloin rankkasateita esiintyy, kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen metsän lähellä nollaa. Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään

5 2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Riihimäen kaupungin Peltokylän kaupunginosaan, Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun risteyksen kaakkoiskulmaan. Suunnittelualue sijoittuu määräalalle ja tontille Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu tarvittavat yleiset alueet. Kaavoitettava alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Suunnittelualue sijaitsee Vantaanjoen tulvariskialueen rajan reuna-alueella. Hulevesi- ja tulvariskiasiat tulee kaavaa laadittaessa ottaa huomioon. [OAS] Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla. [Riihimäen kaupunki 9/2016] Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Kaavassa alue on osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Suunnittelualueen itäosa on vanhaa teollisuus- ja varastoaluetta, jonka kadun puoleisia reunoja reunustaa meluvalli sekä mäntypuuston muodostama rivistö. Vanhan teollisuusalueen maaperässä on havaittu kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita. Kaava-alueen halki kulkee Etelän Viertotie ja pohjoisosassa Kulmalan puistokatu. Kaavoitettavan alueen länsipuoli on puistoaluetta. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtaoja, joka laskee lähellä virtaavaan Vantaanjokeen. Suunnittelualueen määräalan omistaa Lidl ja pohjoisosan pienen kulman Versowood Oy. Asemakaavoitetut katu- ja puistoalueet ovat Riihimäen kaupungin omistuksessa. Koko kaavoitettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 4 hehtaaria. Asemakaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Nesteen liikenneasema. Alueen länsipuolella on puistoaluetta ja alueen itäpuolella on Versowood Oy:n teollisuus- ja varastoaluetta.

6 3 Kuva 3. Voimassa oleva asemakaava suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. [Riihimäen kaupunki 2/2017] Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueesta. [MML 1/2018]

7 4 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet Suunnittelualueen maaperä on maaperäkartan mukaan silttiä. Kuva 5. Suunnittelualueen maaperä. Silttinen maaperä on esitetty kartassa violetilla värillä. [MML 12/2016] Alueen korkeusvaihtelut ovat pienet. Kaava-alueen maanpinta laskee loivasti etelään. Suunnitellun vähittäiskaupan alueen korkein kohta on määräalan keskivaiheilla, metriä merenpinnan yläpuolella, josta alue viettää loivasti kohti pohjoista ja etelää. Alueen läpi kulkeva Etelän Viertotie viettää kohti etelää. Suunnittelualueen matalimmat kohdat ovat alueen eteläosissa Etelän Viertotiellä noin metriä merenpinnan yläpuolella. Vantaanjokeen laskevan valtaojan pohjan korkeus suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on maaperäkartan mukaan noin Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Lähin pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Herajoki ( ), sijoittuu noin 800 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta lounaaseen. Pohjaveden tarkasta korkeusasemasta suunnittelualueella ei ole tietoa. Korkeusasema tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueelle on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2016 ja Suunnittelualueen eteläosassa on todettu kohonneita pitoisuuksia dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Tämä on huomioitava hulevesien käsittelyssä. 2.3 Valuma-aluejako Suunnittelualue kuuluu Vantaan Herajoen valuma-alueeseen, joka laskee suunnittelualueen läheisyydessä virtaavaan Vantaanjokeen. Lähimmällään Vantaanjoki on kaavoitettava alueen länsipuolella, kaava-alueen rajasta 600 metrin päässä. Valuma-alueen määrittämiseen on käytetty pohjakarttaa sekä Suomen ympäristökeskuksen aineistoja. Suuremmassa mittakaavassa osavaluma-alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Vantaanjoki laskee Suomenlahteen Helsingissä. Suunnittelualue sijoittuu Vantaanjoen tulvariskialueen rajan reuna-alueelle.

8 5 2.4 Hulevesiviemäriverkko Pääasiassa kaavoitettavan alueen kuivatus perustuu rakennettuun hulevesiviemäriverkostoon, avo-ojiin sekä katujen sivuojiin ja painanteisiin. Suunnittelualueen läheisyydessä on rakennettua hulevesiviemäriverkkoa Etelän Viertotiellä, Kulmalan puistokadulla, Kaarlonkadulla ja Karoliinankadulla. Nykyisen asfalttipäällysteisen teollisuus- ja varastoalueen hulevedet valuvat pintavaluntana ja kiinteistön sisäisillä hulevesiviemäreillä alueen pohjois- ja eteläosien avo-ojiin ja painanteisiin. Katualueiden hulevesiä johdetaan rakennettua hulevesiverkostoa ja avo-ojia pitkin ja ne puretaan alueen eteläosan ojaan. Alueen hulevesijärjestelmän nykytilanne on esitetty liitteenä olevalla nykytilannekartalla. Kuva 6. Suunnittelualueen eteläosan oja, vasen kuva Etelän Viertotieltä länteen päin, oikea itään päin katsottuna [Ramboll 4/2018] Kuva 7. Etelän Viertotien alittavan valtaojan rummun suulle on kerääntynyt roskia [Ramboll 4/2018]

9 6 2.5 Vantaanjoen tulvariskialue Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Vantaanjoki, jonka tulvavaaravyöhyke ulottuu suunnittelualueen rajalle. Toistuvuudeltaan kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan vaikutukset osuvat suunnittelualueen rajalle, alueen eteläosaan. Kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan tulvakorkeus suunnittelualueen kohdalla on noin N ELY-keskus on laatinut Vantaanjoen vesistöalueelle Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille Tulvakorkeus on arvioitu tulvareitin, ennustettujen tulvakorkojen (pohjoispuolella tulvakorkeus ja eteläpuolella ) sekä maanpinnan korkojen mukaan. Suunnittelualue Kuva 8. Ote Riihimäen tulvariskikartasta 1/250a tulvatilanteesta suunnittelualueella. Kartoitettu tulvavaara-alue on esitetty kuvassa vihreällä ja merkittävä tulvariskialue punaisella. [ELY, SYKE]

10 7 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Maankäyttö Suunnittelualueen asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Lidl:n omistuksessa olevan tontin käyttötarkoitukseksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Lidl:n tontin pinta-ala on noin 1 hehtaari. Katualueiden osalta tavoitteena on päivittää vanhentunut asemakaava ja mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminen Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun liittymään. Alla on esitetty päivätty asemakaavaluonnos. Koko kaavoitettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 4 hehtaaria. Kuva 9. Ote päivätystä asemakaavaluonnoksesta

11 8 Kuva 10. Ote päivätystä tontinkäyttösuunnitelmasta 3.2 Mitoitussade Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen pinta-alan ja sateen toistumisaikataulukon perusteella Kuntaliiton Hulevesioppaan ohjeiden mukaisesti. Sateen laskennalliseksi toistumisajaksi valittiin 20 vuotta Riihimäen kaupungin ohjeistuksen mukaisesti ja mitoitussateen kestoajaksi 5 min.

12 9 Taulukko 1. Laskennoissa käytetty mitoitussade Mitoitussateen toistumisaika Mitoitussateen kestoaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 20 vuotta 5 min 320 l/s/ha 115 mm/h 10 mm 3.3 Valumakertoimet Alueelle laskettiin laskennalliset virtaamat nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeisessä tilanteessa käyttäen eri maanpeitekasveille ja maankäytölle arvioituja valumakertoimia. Erilaisille pinnoille on käytetty taulukon 2 mukaisia valumakertoimia. Todellisuudessa valumakertoimet eivät ole vakioita, vaan riippuvat muun muassa pinnan kaltevuudesta, lammikoitumistilavuuksista ja sateen voimakkuudesta. Taulukko 2. Laskennoissa käytetyt valumakertoimet Katto 0,95 Asfalttipäällyste 0,90 Nurmettu luiska 0,40 Laskenta tehtiin vain Lidl:n omistamalle määräalalle ja siihen liittyville reuna-alueille. Muu kaavaalue rajattiin laskennan ulkopuolelle, koska kaavamuutoksella ei ole suurta vaikutusta muiden alueiden syntyvien hulevesien määrään. Katualueella syntyviä hulevesiä voidaan tarvittaessa viivyttää läheisillä puistoalueilla. Lidl:n tontin tehokkaan rakentamisen takia vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy. Virtaaman kasvun vaikutuksia voidaan minimoida vähentämällä hulevesiä alueellisilla hulevesirakenteilla. Laskenta-alueelle suunniteltua kattopinta-alaa sekä päällystettyä pihapinta-alaa on yhteensä noin 0,93 ha. Yleisesti käytössä olevan viivytysvelvoitteen mukaan syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että jokaista sataa päällystettyä pihapinta-alaneliötä ja kattopinta-alaneliötä kohti on vähintään 1,0 kuutiometriä viivytystilavuutta. Laskennallisen menetelmän perusteella viivytystilavuutta tarvitaan 93 m3. Tarkempien arvioiden tekeminen edellyttäisi alueen mallintamista hulevesimallinnukseen tarkoitetuilla ohjelmilla ja mallin kalibroimista sadanta- ja virtaamamittausten avulla. 3.4 Hulevesien hallinnan pääperiaate Suunnittelualueella syntyviä hulevesiä pyritään viivyttämään tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä, siten että rakentamattoman alueen laskennallinen hulevesivirtaama mitoitussateella ei ylity, kun alue on rakennettu. Hulevesien laatua pyritään parantamaan laskeuttamalla hulevesistä kiintoainesta ja suodattamalla hulevesiä. Hulevesien hallinnan perusperiaatteet ovat hulevesien johtaminen painanteissa ja avo-ojissa sekä viivyttäminen aluekohtaisissa hulevesikaseteissa. Yksi merkittävin hulevesien hallintaperiaate on hulevesien määrän vähentäminen ja ehkäisy niiden syntypaikalla, mihin voidaan vaikuttaa välttämällä turhaa asfaltointia ja päällystämistä sekä säilyttämällä tai lisäämällä kasvillisuutta. Suunnittelualueen hulevesien hallinnassa tulee huomioida Vantaanjoen läheisyys. Liike-, teollisuus-, ja julkisrakennuksien alueilta ja pysäköintialueilta syntyy paljon hulevesiä vähäisen imeytyspinta-alan takia. Piha-alueelta syntyvät hulevedet tulee johtaa viivytysrakenteisiin hiekanerottimien kautta. 3.5 Hulevesien johtaminen Korttelialueella syntyvät hulevedet johdetaan rakennettaviin hulevesikasetteihin suunniteltavin hulevesiviemärein. Hulevesien johtamisen periaate on esitetty liitteenä olevalla suunnitelmakartalla.

13 10 Kuva 11. Etelän Viertotie etelään päin [Ramboll 10/2017] 3.6 Hulevesimäärien viivytys Hulevesiä viivytetään korttelialueella. Syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että jokaista sataa päällystettyä pihapinta-alaneliötä ja kattopinta-alaneliötä kohti on vähintään 1,0 kuutiometriä viivytystilavuutta. Ne tontin osat, joita ei ole tarpeen päällystää, on hyvä jättää vettäläpäisevälle pinnalle tai nurmipinnalle. Kuva 12. Esimerkki vettäläpäisevästä kiveyksestä pysäköintialueella [Rudus Oy 2019]

14 11 Korttelista saa virrata hulevesiä pois enintään 15 l/s hehtaaria kohti, mikä vastaa alueelta ennen rakentamista tapahtunutta laskennallista luonnollista virtaamaa. Silloin viivytystilavuus on mitoitussateella tehokkaassa käytössä. Hulevesiä viivytetään hulevesikaseteissa tai muussa maanalaisessa viivytysrakenteessa. Hulevesikasetit ovat suunniteltu hulevesien syntypaikalla tapahtuvaan maahan imeyttämiseen, viivytykseen ja varastointiin. Kasetit ovat suorakaiteen muotoisia moduuleita, jotka soveltuvat käytettäväksi esimerkiksi piha- ja varastoalueilla sekä pysäköinti- ja liikennealueilla. Sijoitettaessa kasetteja liikennöinti alueen alle, on huomioita riittävästä peite- ja asennussyvyydestä. Hulevesikasetit kestävät oikein toteutettuina raskasta liikennettä. Hulevesikasetit on sijoitettu alueen eteläosaan, joka on korttelin matalin kohta ja lähellä purkupistettä. Hulevesikasettien purkuputki on mitoitettava riittävän pieneksi, jotta vesi viipyy kaseteissa. Kasetit on varustettava ylivuodolla, jotta rankkasateen sattuessa vesi ei padotu hulevesiviemäreihin. Suositellaan käytettäväksi sellaista viivytysrakenne mallia, joka on tarkastettavissa ja puhdistettavissa säännöllisin väliajoin. Kuva 13. Esimerkki Uponor hulevesikasetista [Uponor-hulevesikasetit ja -tunnelit suunnittelu- ja asennusohje 2012] Kuva 14. Esimerkki pysäköintialueen välikaistan toteuttamisesta hulevesien biosuodatusrakenteena [Vantaan kaupunki, Hulevesien hallinnan toimintamalli, 2014]

15 12 Hulevesiselvitystä laadittaessa ei pohjaveden korkeustietoa ollut saatavilla. Suunnitellun kasettien sijoitusalueen ja purkupisteenä toimivan ojan välillä on hyvin korkeuseroa. Pohjaveden korkeusasema pitää selvittää korttelin tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hulevesien imeytymistä kaseteissa ei pyritä estämään tiiviillä rakenteella, joten pohjaveden mahdollisesti aiheuttama noste ei ole ongelma. Jos pohjavettä kuitenkin on ja hulevesien ja pohjaveden sekoittuminen halutaan estää, voidaan käyttää esimerkiksi tiiviitä hulevesisäiliöitä, jotka ankkuroidaan nostetta vastaan. Tämä asia ratkeaa tontin tarkemman geo- ja lvi-suunnittelun yhteydessä. Viivyttämällä hulevesiä tonttikohtaisesti voidaan estää alueelta tulevan hulevesien maksimivirtaaman kasvua. Arvioitu tarvittava viivytystilavuus korttelissa on yhteensä noin 93 m3. Hulevesien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa, koska maaperään imeytyvien ja kasvillisuuteen pidättyvien hulevesien määrä pienenee. Viivytettävien hulevesien laatua voidaan parantaa erottamalla kiintoainesta hiekanerottimessa ennen viivytysrakenteeseen johtamista. Hulevesien suodattamisen mahdollisuutta voidaan arvioida tontin ja rakennuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kuva 15. Hulevesien viivytyksen toimintaperiaate [Ramboll 3/2018] 3.7 Tulvareitit Hulevesitulvatilanteessa tontin viivytysjärjestelmän kapasiteetin ylittävät hulevedet johdetaan alueen tulvareittinä toimivaan eteläpuoliseen avo-ojaan. 3.8 Asemakaavamerkinnät

16 13 Korttelissa syntyviä hulevesiä on viivytettävä korttelin alueella siten, että jokaista sataa päällystettyä pihapinta-alaneliötä ja kattopinta-alaneliötä kohti on vähintään 1,0 kuutiometriä viivytystilavuutta eikä virtaama korttelista pois saa mitoitussateella (5 min, 320 l/s/ha, kerran 20 vuodessa) ylittää 15 l/s/ha. Viivytysrakenteet pitää varustaa ylivuodella ja niiden pitää tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään. Rakenteellista hulevesien viivytystilavuuden tarvetta voi korvata käyttämällä rakennuksissa ja katoksissa viherkattoja ja pysäköintialueilla vettä läpäiseviä hulevesikiviä. Ne tontin osat, joita ei ole tarpeen päällystää, pitää jättää vettä läpäisevälle pinnalle tai on istutettava. Alueelle suunnitellut hulevesien viivytysalueet merkitään kaavaan hule-merkinnällä ohjeellisella rajauksella. Ohjeelliset sijainnit on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Ohjeellinen rajaus mahdollistaa optimaalisen toteutuspaikan ja laajuuden määrittämisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hulevesien hallintaan tarvittavat rakenteet pitää suunnitella ja toteuttaa korttelialueen maanrakennustöiden alkuvaiheessa ja viimeistellä sekä puhdistaa rakennustöiden valmistuttua. 3.9 Vantaanjoen vesistötulvariski Vantaanjoen tulvariskitarkastelujen perusteella Vantaanjoen vedenpinnan kerran 250 vuodessa toistuva tulvakorkeus suunnittelualueen kohdalla on noin N Tulvan aiheuttamia riskejä korttelin rakennuksille ja toiminnoille voidaan estää tehokkaasti rakentamalla tontti riittävän korkealle tulvakorkeuden yläpuolelle. Tontin korkeustason pitää olla vähintään N Hulevesitulvariski Suomen ympäristökeskuksen hulevesitulvakartan mukaan suurin hulevesitulvariski suunnittelualueella on eteläosan oja. Oja on kuitenkin syvä ja leveä, joten siinä mahtuu padottumaan vettä. Ei ole kuitenkaan aivan varmaa onko kartassa näkyvä padotus todellista vai onko mallista puuttunut joitakin ojassa olevista lukuisista rummuista. Kuva 16. Ote Suomen ympäristökeskuksen laatimasta hulevesitulvakartasta. Suunnittelualueen eteläpuolella olevassa ojassa veden syvyys tulvatilanteessa 1-2 metriä. [Syke 4/2017]

17 14 Kuva 17. Kaava-alueen ulkopuolella, kaakkoispuolella, valtaojan 1600 mm rumpu [Ramboll 4/2018] 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää virtaamaan vesistöihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että rakennusmateriaalien kemikaaleja tai koneiden tai laitteiden öljyjä sekä muita haitta-aineita ei huuhtoudu sadevesien mukana maaperään ja vesistöön. Hulevesirakenteet pitäisi toteuttaa heti rakennushankkeen alussa ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista tai etukäteen ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä. Rakentamisen aikaiset hulevesien kiintoaine- ja ravinnekuormat ovat yleensä moninkertaiset verrattuna rakentamisen jälkeisiin kuormiin. Rakennusmateriaalien osalta voidaan käyttää myös suodatusta, jotta sadevesi ei huuhdo kemikaaleja mukaansa. Kaava-alueella esiintyneet kohonneet haitta-ainepitoisuudet tulee huomioida hulevesien käsittelyssä. 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Rakennusten katoilta virtaavat hulevedet ovat varsin puhtaita. Tärkeimmät liikennealueilta käytön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haitta-aineet ovat kiintoaines, öljyt, rasvat ja metallit. Lahdessa 28. päivänä toukokuuta 2018 RAMBOLL FINLAND OY Ilkka Taipale projektipäällikkö Anni Salila suunnittelija

18 W:\1366\Riihimäki\ _Lidl_hulevedet\04_TULOSTUS\Liite1-2_hulevesiselvitys.dwg Kumerankatu Sivukatu Syrjäkatu Kaarlonkatu Ajurinkatu PALOMIEHENPUISTO Kaava-alueen raja Paloheimo Karoliinankatu Etelän Viertotie Karoliinankatu Nykyinen Vantaanjokeen laskeva valtaoja Kulmalan puistokatu Kopparinkuja Etelän Viertotie Kulmalan puistokatu Piikinmäki LUONNOS Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä Tunn. Lukum. Muutos R a k en n u s k o h tee n n im i ja o soi te LIDL Lidl:n asemakaavan muutos Hulevesiselvitys Ramboll Niemenkatu LAHTI puh h y v. I. Taipale ETRS-GK25 N2000 Nimim. Päiväys P ii r u s tu k s en si s ält ö Mi tt a ka a v a Nykytilannekartta 1:1000 S u u n n.a la Piirustusnro piir. suunn. Työn r o TKA Liite 1 HEIR A. Salila Tiedosto Muutos pvm

19 Paloheimo Etelän Viertotie Piikinmäki Kopparinkuja Kaava-alueen raja Kulmalan puistokatu PALOMIEHENPUISTO Kulmalan puistokatu Ajurinkatu Etelän Viertotie Laskenta-alueen raja Kaarlonkatu Rummut 2kpl DN600 mm Tontin sisäisten hulevesiviemäreiden reitit ja koot tarkentuvat tarkemman suunnittelun yhteydessä Syrjäkatu Rummut 2kpl DN800 mm Hulevesien viivytyskasetit Karoliinankatu Nykyinen Vantaanjokeen laskeva valtaoja Sivukatu Rumpu DN1600 mm W:\1366\Riihimäki\ _Lidl_hulevedet\04_TULOSTUS\Liite1-2_hulevesiselvitys.dwg Kumerankatu Karoliinankatu Tunn. LUONNOS Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä Lukum. Raken nusko hteen nimi ja osoit e h yv. Muutos LIDL Lidl:n asemakaavan muutos Hulevesiselvitys I. Taipale Ramboll Niemenkatu LAHTI puh ETRS-GK25 N2000 Piirus tuksen sisält ö Suun n.ala Piirustusnro piir. suunn. Työn ro Nimim. Tiedosto Muutos pvm Päiväys Mitta kaav a Suunnitelmakartta 1:1000 TKA Liite 2 HEIR A. Salila