Oulunkaaren kuntayhtymä. Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA Suunnittelun taustatietoja... 7 OULUNKAAREN MALLI Organisaatio Oulunkaaren strategia TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarviorakenne Sitovuustaso Laskutuksen perusteet Käyttösuunnitelmat Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Käyttötalous: talousarvio 2017 ja toimintasuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit ICT -hankinnat Rahoitusvastuut Rahoituslaskelma TOIMINTASUUNNITELMA Hallinto Hallinto-organisaatio Yleinen kuntayhtymän hallinto Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinohankkeet Seudullinen kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämissopimukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

3 5.5.4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet HENKILÖSTÖ TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain Kaikki kunnat yhteensä Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Laskelma kuntien maksuosuuksista v Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3

4 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu kytkeytyy oleellisesti maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautumiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on suunnitelmien mukaan siirtymässä 18:lle maakunnalle lähtien. Muita maakunnalle siirtyviä tehtäviä ovat työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Kunnat vastaavat jatkossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta- ja kulttuuripalveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta sekä maankäytöstä ja rakentamisesta. Esivalmisteluvaihe uudistusten osalta on käynnissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapin maakunnassa. Simon palvelualueen osalta valmistaudutaan mahdolliseen Länsi-Pohjan sote-ratkaisun syntymiseen ja palvelujen järjestämisvastuun siirtoon Simon osalta jo ennen vuotta Maakuntien väliaikaishallinnot aloittavat suunnitelmien mukaan työskentelynsä kesällä Asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa on sote-uudistuksen myötä tarkoitus lisätä porrastetusti muun muassa siten, että sote-keskustoimintoja voidaan valita myös yksityisten ja julkisten tuottamista palveluyksiköistä. Julkista vastuuta edellyttävät tehtävät ja maakunnan oma sote-tuotanto tulevat maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on tärkeää huolehtia kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen saatavuudesta. Väestön ikääntyminen edellyttää kustannusten hallittavuutta. Monia asioita voidaan tehdä jo ennen vuotta 2020 ja kuntayhtymän palvelujen kehittäminen jatkuu kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen yhteistoimintavelvoitteita koskevaa Paras-lakia ollaan jatkamassa vuoden 2019 loppuun saakka. Tämä turvaa osaltaan yhteistoiminta-alueiden katkeamatonta kehittämistyötä. Myös kuntien ja kuntayhtymien sote-ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevaa rajoituslakia tullaan jatkamaan ja tiukentamaan. Samalla arvioidaan sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia yksittäisten kuntien talouteen. Julkisen talouden alijäämä on Valtiovarainministeriön talouskatsauksen (syyskuu 2017) mukaan pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Julkinen velka on kasvanut merkittävästi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Näyttäisi kuitenkin siltä, että lähivuosina velkaantumisen vauhti hidastuu, ja velka suhteessa BKT:hen alenee. Julkisen talouden ongelmat ovat rakenteellisia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Lisäksi väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa vallitsee pidemmällä aikavälillä merkittävä epätasapaino tulojen ja menojen välillä. Jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla ja eläke-, hoito- ja hoivamenojen kasvu pystyttäisiin rahoittamaan ilman julkista taloutta vahvistavia toimia tai lisävelkaantumista, tulisi rahoitusaseman olla ensivuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. 4

5 Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämisen osallisuushankkeissa. Kuntapalvelutoimiston osalta valmistaudutaan maakuntauudistuksen tuloon ja yhteisessä valmistelussa haetaan jäsenkuntien erityispiirteet huomioivia ratkaisumalleja. Oulunkaarella on hyviä kokemuksia hajautetun toimintamallin toimivuudesta. Yhteinen tietohallinto antaa valmiuksia ICT-toimintaympäristön aktiiviseen kehittämiseen palvelutuotannon tarpeet huomioiden. Digitaalisten palvelujen kehittämistyö on oleellinen osa tietohallinnon kehittämistoimintaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa palveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelualojen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ovat kuntalaisten osallisuus ja omatoimisuus, kehittäminen kuuluu kaikille -toimintamallin soveltaminen sekä toiminnan kehittäminen kansallisten ja maakunnallisten sotevalmistelun linjausten mukaisesti paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Tuleva vuosi tuo mahdollisuuksia digitaalisten palvelujen kehittämiseen, teknologian käytön laajentamiseen, varhaisen tuen ja palveluohjauksen kehittämiseen, kotona asumisen ja mielekkään arjen tukemiseen sekä kansallisiin kärkihankkeisiin osallistumiseen. Kuntayhtymän vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen loppusumma on (+1,5 % edelliseen vuoteen verrattuna). Sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokustannukset kasvavat 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnittainen vaihteluväli sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon osalta on -1,7-6,9 %. Iin palvelualueen osalta talousarvioon vaikuttaa Jakkukylän osakuntaliitos Iin kuntaan. Toivotamme uudet osakuntaliitoksen myötä tulleet kuntalaiset tervetulleiksi Oulunkaaren järjestämien palvelujen piiriin. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 Suunnittelun perusta Kuntien ja kuntayhtymien lähivuosien toiminnan suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti maakunta- ja sote-uudistus. Myös maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät haastavat kuntien tilannetta. On olennaista, että tulevat kansallisen ja maakuntatason linjaukset tukevat kuntien elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2018 edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin vuonna Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viime aikoina. Kehittyneiden talouksien sekä Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. (Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus Syksy 2017.) 6

7 2.1 Suunnittelun taustatietoja Väestö 2016 Väestöennuste 2025 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 19,1 22,5 24,7 25,6 56,0 52,9 51,5 51,2 24,9 24,6 23,8 23, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 28,3 54,4 35,0 37,1 35,8 48,6 46,8 47,8 65 vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 20 % 0 % 17,3 16,4 16,1 16, v., % väestöstä 7

8 Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 28,7 36,0 38,7 36,8 54,2 48,5 45,9 47,3 17,1 15,6 15,5 15, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 27,5 34,5 38,0 38,3 54,6 49,3 46,7 46,7 17,8 16,1 15,2 14, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 32,7 53,3 42,2 45,9 46,3 47,7 44,7 44,4 65 vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 0 % 14,0 10,1 9,4 9,

9 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvevakioidut menot Tarvevakioidut menot on tilastollinen vertailuaineisto, joka tekee kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Vertailu antaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen ja omien vahvuuksien tai heikkouksien tunnistamiseen. Tarvevakioidut menot saadaan suhteuttamalla alueiden ja kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin. Jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Terveydenhuollon menot sisältävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset. Sosiaalihuollon menoihin laskettiin vammaishuollon laitospalvelut, työllistymistä tukeva toiminta, päihdehuolto, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, muut vanhusten ja vammaisten palvelut sekä muut lasten ja perheiden palveluiden kustannukset. Vanhustenhuollon menoihin laskettiin vanhusten laitospalvelut sekä 65 vuotta täyttäneiden osalta kotihoidon, omaishoidon sekä palveluasumisen menot. Nettokustannuksiin ei ole laskettu mukaan hallinnollisia kuluja tai tulonsiirtoja. (Lähde: THL / Tarvevakioidut menot.) Kuten yllä olevasta kuvaajasta huomataan, Oulunkaaren kaikissa jäsenkunnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve (tarvekerroin) on ollut suurempaa kuin maassa keskimäärin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen nähden sote-menot ovat olleet maan keskiarvoa alhaisemmat Iissä ja Utajärvellä, maan keskitasossa Pudasjärvellä ja maan keskiarvoa korkeammat Simossa ja Vaalassa. Edellä olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä THL, Tilastokeskus, Sotkanet ja Kela

10 Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita, esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut) katteen jakaantuminen eri palvelutasoihin. 10

11 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin kunnalla ja Pudasjärven kaupungilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kullakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: 11

12 kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa ovat mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimiin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Soten kehittämistiimin tehtävänä on ohjata ja edistää soten palvelujen kehittämistoimintaa. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 12

13 3.2 Oulunkaaren strategia Strategian pohjalta laaditaan vuosittaiset, kuntakohtaiset järjestämis- ja palvelusopimukset. 13

14 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (osastotaso 2) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osastotaso 2, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. 14

15 Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet, ns. yleinen maksuosuus Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa, eräpäivät ja Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu edellä mainitun osastojaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 15

16 4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla kuntien ja palvelutuotannon kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 16

17 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2018 ja toimintasuunnitelma Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2016 TA2017 TA /18 % TA /19 % TA /20 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

18 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2016 TA2017 TA 2018 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA 17/18 % TA /19 % TA /20 % TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

19 4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2016 TA 2017 TA /18 TA /19 TA /20 TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot % 2, % 2, % 2,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

20 Tuloslaskelma, ulkoinen OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2016 TA 2017 TA /18 (%) TA /19 TA /20 TULOSLASKELMA, ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , (%) 2, (%) 2,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE ,0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

21 4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus ) kohdassa 9 on määritelty toimitiloista, kalustosta ja varusteista seuraavasti: Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa, tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittava tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta ja Simon kunta kirjanpitoarvosta Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoimintaalue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle euron hankintojen osalta. Yli euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön ICT -hankinnat Oulunkaaren ICT-hankinnat toteutetaan leasingrahoituksella ja kustannukset sisältyvät palvelutuotannon normaaleihin käyttötalousmenoihin Rahoitusvastuut Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole investointimenoja, vaan hankinnoissa käytetään 2 5 vuoden rahoitussopimuksia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyisten sekä tällä hetkellä tiedossa olevien hankintojen rahoitusvastuut kolmelle seuraavalle vuodelle. 21

22 3 Step IT -leasing-vastuut ( ) Oulunkaari Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Yhteensä Oulunkaaren leasing-vastuut yhteensä ( ) Leasing-autot Muut hankinnat Step IT -leasing-vastuut Yhteensä Kaikki leasing-vastuut yhteensä ( ) Leasing-vastuut yhteensä Oulunkaaren budjetissa on vain Oulunkaaren leasing-vastuut, mutta Oulunkaari vastaa myös jäsenkuntien leasing-vastuista 3 Step IT -sopimusten osalta. Muut hankinnat sisältävät esimerkiksi tulostimien ja Therefore-dokumentinhallinnan leasing-vastuut. 22

23 4.10 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA /17 TA 2019 TA 2020 (%) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE ,0 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA ,0 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA ,0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LIS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS ,0 0 0 KASSAVARAT KASSAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS Huomioitavaa: Poistot päättyvät vuonna 2017, joten talousarvion 2018 sekä taloussuunnitelmien 2019 ja 2020 vuosikate on 0. 23

24 Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi sekä hallintotiimi. Yhtymähallinnon nettomenot ovat yhteensä (v ta ) Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, asiahallinnon, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen. Henkilöstöhallintoon sisältyy hallinto- ja henkilöstöjohtajan palkkamenoista 50 %, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamiset ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan työterveyshuollon osuus ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus yllä mainituista kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat (v ta ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2018: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun henkilöstöhallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston tulevaisuuden mallin hahmotus Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eriytetty ICT-palvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2018 ovat: Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun tietohallinnon näkökulmasta ICT-toimintaympäristön kehittäminen palvelutuotannon tarpeet ja tulevan maakunnan ICT-tuottamisen toimintaperiaatteet huomioiden Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa ICT-palvelutuotannon kehittäminen. 24

25 5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Painopistealueita ovat valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Yrittäjyyttä lisätään esimerkiksi edistämällä etätyömahdollisuuksia, verkkokauppaa ja yrittäjyyskasvatusta. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2018: PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2017 aikana. Seudullista elinkeinostrategiaa ei päivitetä hankkeiden osalta nykyisen strategian voimassaolon loputtua vuonna Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. työllistämiseen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Kuntapalvelutoimiston osalta valmistaudutaan maakuntauudistuksen tuloon ja yhteisessä valmistelussa haetaan jäsenkuntien erityispiirteet huomioivia ratkaisumalleja. Oulunkaarella on hyviä kokemuksia hajautetun toimintamallin toimivuudesta. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi ovat käynnissä toukokuussa 2016 alkanut Kansainvälinen tapahtumamarkkinointi eli Kantama-hanke sekä elokuussa 2016 aloittanut mikroyrittäjille suunnattu Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluhanke eli OK#Kasvuverkosto-hanke, jonka osatoteuttajina toimivat Oulun Yliopisto ja Naturpolis Oy. Myös lokakuussa 2016 aloittanut TyöTakomo-hanke toimii elinkeinojen kehittämishankkeena. Osallisuushankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin. Kuntayhtymä on mukana Iin Micropolis Oy:n hallinnoimassa uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävässä Energia Plus hankkeessa sekä Geologian tutkimuskeskuksen hallinnoimassa Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen hankkeessa. Kuntayhtymä on lisäksi mukana Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toiminnassa. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa (v ta ) ja elinkeinohankkeille yhteensä (v ta ) eli yhteensä (v ta ). 25

26 5.2.1 Elinkeinohankkeet KANTAMA hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2018: Kokonaisbudjetti on noin , josta tuen osuus Hankkeen tulot eivät ehdi kertyä v. 2017, joten hanketta jatketaan seuraavalle vuodelle. Tästä syystä hankkeen talousarvio v on ylijäämäinen noin Hankkeen tavoitteet: Hankeen tavoitteena on tarjota maaseudulla toimiville pienyrityksille tietoa siitä, miten pienet yritykset voivat jatkossa yhdessä harjoittaa tapahtumamyyntiä koti- ja ulkomailla. Hanke tukee yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tarjoamalla tietoa tapahtumamarkkinoista ja niihin osallistumisesta mahdollisuuden osallistua opintomatkoille alueellisen esittelymateriaalin tuottamista ja kontakteja kohdemarkkinoilla toimiviin tahoihin kuten esimerkiksi paikallisiin yritysorganisaatioihin. Hanke antaa osallistujille valmiuksia markkinoida toimintaansa mm. sosiaalisen median kautta. Hankkeen aikana seurataan tapahtumiin osallistuvien ja yhteistyötoimien määrää. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan vuorovaikutuksessa maaseudun yrittäjien kanssa, jolloin hankkeen aikana saatava palaute ohjaa hankkeen toteutusta. KANTAMA -hankkeen lopussa tehdään osallistuvien yritysten ja muiden toimijoiden kanssa suunnitelma siitä, miten toimintaa jatketaan. Tavoitteena on, että yritykset voisivat myöhemmin testata ja kehittää toimintamallia esimerkiksi yritysryhmähankkeessa. 26

27 OK#Kasvuverkosto -hanke Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluverkosto hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2018: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta EAKR- ja valtion rahoitus (70 %). Kuntien rahoitus on , sisältäen Oulunkaaren ja Kuusamon ja Taivalkosken sekä Muhoksen kunnan osuudet (23,5 %). Muu julkinen rahoitus: Oulun yliopisto (2 %) sekä yksityinen rahoitus (4,4 %), joka kerätään hankkeeseen sitoutuneilta mikroyrityksiltä. Vuoden 2017 kokonaisbudjetti on , josta Oulunkaaren kuntayhtymän rahoitusosuus on Hankkeen tavoitteena on rakentaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Hankkeen tavoitteet: Tavoite 1: Yritysohjautuvan kasvu- ja vientikokeiluverkoston rakentaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvuja vientikokeiluryhmät ( ) ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat mikroyrityksissä kuukausittain kiertävällä periaatteella. Tavoite 2: Mikroyritysten kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut. Tavoitteen saavuttamiseksi keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Lisäksi kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Tavoite 3: Toteuttaa kustannustehokkaita vientikokeiluja. Tavoitteen saavuttamiseksi mikroyrityksille soveltuvia vientikäytäntöjä ja toimintamalleja tunnistetaan. Mikroyrityksille soveltuvia menetelmiä kokeillaan verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä yritysten ja TKKtoimijoiden yhteistyönä. Tavoite 4: Kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tieto mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toimintaalueella. Lisäksi tieto onnistumisista ja parhaista käytännöistä levitetään Pohjois- Pohjanmaan mikroyritysverkostoissa sekä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta toteutettavaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. 27

28 TyöTakomo-hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2018: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta ESR-rahoitusta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus on Vuoden 2018 budjetti on , josta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet 2018: TyöTakomo-hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti työttömien työllistäminen mutta myös uusien työpaikkojen syntyminen hankkeen toimenpiteiden tuloksena. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat kussakin kohdekunnissa tarkemmin määritellyt erityisryhmät. Hankkeen tavoitteena on valmentaa ja välittää asiakkaat ensisijaisesti yksityiselle sektorille joko suoraan tai rinnakkaishankkeen VuokraWerstas-toimintamallin kautta. Vuoden 2018 loppuun mennessä tavoitellaan 200 hankeasiakkaan rajan ylittämistä. Hanketyöntekijät toimivat ohjaavana linkkinä elinkeinoelämän, kunnan ja työnhakijan välillä. Hankkeen toiminta on vuoden 2018 aikana täydessä vauhdissa kaikilla osa-alueillaan koulutus, ohjaus ja työnvälitys. Henkilöresursseja varataan erityisesti kasvaneen asiakasmäärän ohjaamiseen työnhaussa. Kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia heikentävät passiivisuus työnhaussa, työelämävalmiuksien heikentynyt tai olematon taso ja toisaalta yritysten kynnys työllistää henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea näiden valmiuksien kehittämiseen. Henkilökohtaisen, valmentavan ohjauksen lisäksi resursseja varataan erityisesti yritysvierailujen järjestämiseen sekä ulkopuolisilta palveluntarjoajilta hankittaviin työelämävalmiuksia kehittäviin koulutuksiin ja valmennuksiin. TyöTakomo-hankkeen rinnakkaishankkeen sisältämää EU-palkkatukea hyödynnetään VuokraWerstas-mallin mukaisessa palkkatuettujen työntekijöiden välityksessä yrityksiin ja yhdistyksiin. TyöTakomon asiakkaita markkinoidaan alueen yrityksiin ja yhdistyksiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa, osana työnhakuprosessin ohjausta. VuokraWerstas-toimintaan työllistyville tehdään varsinainen työsopimus kohdekuntaan. Työllistetty työskentelee kunnassa hänen ominaisuuksiin soveltuvassa ja niitä kehittävässä työpisteessä. Samaan aikaan hanketyöntekijä valmentaa häntä työnhakuvalmiuksiin liittyen sekä ohjaa työnhaussa. Jos työnhakuprosessin aikana syntyy mahdollisuus edelleensiirtoon, hän siirtyy kunnan vuokraamana työntekijä kohdeyrityksen tai -yhdistyksen käyttöön määräajaksi. Kunta perii käyttäjäyritykseltä erilliseen sopimukseen perustuvan korvauksen työntekijän käytöstä. VuokraWerstas-mallin avulla kunnan työllistämispalveluiden toimintaa kyetään monipuolistamaan sisällöllisesti sekä kasvattamaan volyymia kustannustehokkaasti. Osa työllistämisen kustannuksista tulee katettua edelleensiirtokorvauksilla ja toisaalta yksityisellä sektorilla on tarjolla töitä, joita kunnan palveluksessa ei pääse tekemään. Näin työllistettävän ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen on työllistämispalveluiden toimesta aiempaa realistisempaa. 28

29 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto Oulunkaaren seudullinen kuntapalvelutoimiston varsinainen palvelutoiminta käynnistyi Toiminta on keskitetysti johdettu, hajautetusti toteutettu, uusinta tekniikkaa ja seudun osaamista hyödyntävä kuntien ja kuntaorganisaatioiden yhteinen tukipalvelujen asiantuntijakeskus. Palveluja ostavat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on palveluprosessien vakiointi/yhdenmukaistaminen, tehtävien rationalisointi ja nopeuttaminen, kehittyneemmät työtavat, tehtävien hoidon helpottaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja laadunhallinta, tietojen hyväksikäytön parantaminen, henkilöstöresurssien turvaaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen sekä menokehityksen parempi hallinta. Toiminnan palvelut ovat talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut Kuntapalvelutoimiston tuotanto Henkilöstöpalveluissa vuonna 2018 painopistealueet ovat: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun henkilöstöhallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston tulevaisuuden mallin hahmotus Henkilöstöpalveluissa muodostuu palkkaerittelyjä vuodessa noin kpl. Kustannukset sisältävät 11 palvelusihteerin palkkauskustannukset. Vuodelle 2018 on arvioitu menoja Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus on 50 %. Kuntien osuus laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Talouspalveluissa vuoden 2018 painopistealueet ovat: Henkilöstön osaamisen kehittäminen Tietojärjestelmiin liittyvän digitalisaation edistäminen Johdon raportoinnin ja Taloussuunnittelun käytön tehostaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun taloushallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston tulevaisuuden mallin hahmotus Palkkakustannukset sisältävät 12 palvelusihteerin ja yhden taloussihteeri-controllerin palkkakustannukset. Vuodelle 2018 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus kustannuksista on vajaat 35 %. Maksuosuudet laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Tietopalveluiden painopistealueet vuodella 2018 ovat: Asiakaspalvelun ja tukipalveluiden käyttäjälähtöisyyden kehittäminen ja laadun parantaminen Käyttäjähallinnan ja käyttövaltuushallinnan kehittäminen Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Tietopalvelujen tehtävänä on noin käyttäjän, noin tietokoneen ja noin 50 palvelimen muodostama ICT-ympäristön ylläpito ja tuki. Tietopalveluiden henkilöstö 29

30 käsittää 11 it-asiantuntijaa, yhden it-suunnittelija ja yhden tietopalveluesimiehen. Vuodelle 2018 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämiskeskus toimii kuntien yhteistyö- ja asiantuntijakumppanina Yhteistyö kuntiin o Kuntien johtoryhmätyöskentely, kuntaneuvottelut ja -seminaarit, osallistuminen kuntien luottamuselinten työskentelyyn kutsuttaessa, lausuntojen valmistelu yhteistyössä kuntien kanssa Kuntien asiantuntijataho o Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esiin nostaminen ja arvioiminen Toiminnan arviointi, seuranta ja ohjaus o Toiminnan jatkuva arviointi, seuranta, valvonta ja ohjaus, vaikuttavuuden varmistaminen, raportoinnin avoimuus ja ajantasaisuus Toiminnan suunnitelmallisuus ja ennakointi o Taustatiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Sopimusten hallinta o Järjestämissopimusten laadinta, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden pitävyyden varmistaminen Kuntaneuvotteluprosessi Järjestämiskeskus organisoi yhdessä kunkin kunnan kanssa vuosittaisen kuntaneuvotteluprosessin. Kuntaneuvottelujen keskeinen tavoite on järjestämissopimuksen ja budjetin valmistelu seuraavaa vuotta varten. Kuntaneuvotteluissa jäsenkuntien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet toimivat kehittämistyön perustana. Neuvotteluprosessissa keskeistä on avoin ja tavoitteellinen vuoropuhelu kuntien kanssa. Kuntaneuvotteluprosessi toteutetaan kuntien kanssa yhdessä sovitun vuosikellon mukaan. Kuntaneuvottelujen osallistujat määrittelee omalta osaltaan kukin jäsenkunta. Tyypillisesti osallistujina on kunnan johtoryhmän lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoa. Vuotuisen kuntaseminaarin osallistujat kunnat nimeävät erikseen Järjestämissopimukset Oulunkaaren ja kuntien strategioiden pohjalta syntyvät vuosittaiset järjestämissopimukset, joihin on kirjattu Oulunkaaren ja kuntien yhteinen näkemys ja sitoutuminen talousarviovuoden tavoitteisiin ja budjettiin. Järjestämissopimus syntyy vuotuisen kuntaneuvotteluprosessin tuloksena. Järjestämissopimuksen toteutumista seurataan yhteistyössä Oulunkaaren ja jäsenkuntien kanssa kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla arvioinnilla. 30

31 5.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Hankesalkku: Mielekäs elämä kotona LÄHDE! - taiteesta voimaa Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja laajaalaisen hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin arkeen keinoin erityisesti työttömien nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien keskuudessa. 2/2017-2/2020 Toimiva kotihoito / Lappi I&O-kärkihanke. Kotihoidon toimintamallien kehittäminen 10/2016-9/2018 Toimiva arki lapsille ja perheille LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden 2/2017- Pohjois-Pohjanmaalla kehittäminen. 12/2018 Perhekeskustoiminta-malli LAPE-kärkihanke. Lasten ja perheiden palveluiden 1/2017- Lappiin integroidut kehittäminen. 12/2018 monitoimijaiset palvelut perheille Kemin Perhetalo Isosisko ja Isoveli, aikuiskaveritoiminta Perhetalo toimii yhteistyössä alueen järjestöjen, kuntien ja kuntayhtymien kanssa tarjoten perheille suunnattuja kolmannen sektorin toimintoja ja palveluja. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen lapsiperheiden arjessa mm. varhaisen tukemisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden avulla. Isosisko ja Isoveli -hankkeessa kehitettiin Kemin alueelle tyttöjen ja poikien kasvua tukevaa vapaaehtoistoimintaa Ahjolan Setlementin Isosiskotoiminnan mallin pohjalta. Kysynnästä johtuen toimintaa jatketaan ja laajennetaan lähikuntiin. Kokonaisbudjetti Rahoittaja Omarah Muuta ESR Kumppanina Iin KulttuuriKauppila STM Simo. 2 M STM Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala Kokonaisbudj. 1,5 M STM Simo. Omarahoitusosuus tulee sairaanhoitopiirin kautta STEA Koskee Simoa. Toteuttajana Luotolan nuoret ry. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Odotetaan rahoituspäätöstä STEA Koskee Simoa. Toteuttajana Luotolan nuoret ry. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Odotetaan rahoituspäätöstä. Arki lähemmäs Hankkeen tarkoituksena on maaseudulla asuvien kuntoutujien ja kuntoutuspalvelujen tuottajien kuntoutuspalveluiden monipuolistuminen etäkuntoutusta hyödyntäen. Hankesalkku: Teknologian ja sähköisen maailman imussa Digikummi Sähköisten palveluiden ja teknologian käytön edistäminen (perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut) Erikoistumiskoulutus Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida nykyteknologian hyväksikäytöstä ammattikorkeakoulutasoinen erikoistumiskoulutus, jonka ikäihmisten kotihoidossa avulla voidaan tuottaa valtakunnallisesti tietoa ja (KOTEK) osaamista kotihoidon toimintakenttään. Emercare Connected and flexible decision support system for emergency medical services Tavoitteena on kehittää älykkääseen tietoon pohjautuvaa tukea ammattilaisille (kotihoito, ikäihmisten kotona asumisen tuki, sairaalan päivystysyksiköt) kiireelliseen apuun liittyvässä päätöksenteossa. Hankesalkku: Uudenlaiset lähipalvelut ja toimiva palveluverkko Vähähiilinen SOTElähipalvelulogistiikka 1. Tehokas ja saavutettava sote-palveluverkko Hankkeen työpaketit: 2. Ohuiden materiaalivirtojen integroiminen pitkien etäisyyksien alueella 3. Liikkuvat terveyspalvelut Platforms for Ageing Community Engagement - Enterprise and Exchange (PLACE-EE) Harvaanasuttujen alueiden ikäihmisille uudenlaisia palveluja eri toimijoiden yhteistyössä (mm. julkinen sektori ja yritykset) Hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Hankehakemus jätetään v loppuun mennessä Oulunkaari ESR Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Odotetaan rahoituspäätöstä. H2020- ECSEL-2-RIA Toteuttajana Oulun yliopisto/vtt. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Odotetaan rahoituspäätöstä EAKR Toteuttajana Oulun yliopisto. Odotetaan rahoituspäätöstä odotetaan. Oulunkaari toimii ns. tarkkailijan roolissa, ei omarahoitusosuutta. Toteuttajana Ulster University. Selvitys henkilökuljetusten päällekkäisyyksistä KELA Toteuttajana Oulun yliopisto (Jarmo Rusanen). Kaksi erillistä hanketta, joihin molempiin myönnetty rahoitus. Ei omarahoitusosuutta. Hankesalkku: Muutoksen johtaminen, kehittämisen vauhdittaminen Sote-sektorin kestävän Hankkeen tavoitteet: johtamisen mallit - Kehittää organisaation kyvykkyys-arviointimalli sote-alan Organisaation kyvykkyyden toimijoiden käyttöön arvioinnista työyhteisö- - Kehittää työyhteisön sisäinen toimintamalli /yhteisötason toimenpiteisiin arviointijärjestelmän tulosten tueksi - Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja jaksamisen tukeminen kehittämällä työyhteisön työoloja ja -välineitä ESR Oulun yliopiston ja Jyväkylän ammattikorkeakoulun yhteishanke. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Hankehakemus jätetään v loppuun mennessä. VTR, Juha Auvinen Oulunkaaren lääkäri Juha Auvisen tutkimushanke STM Ei nettokustannusvaikutuksia. 31

32 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Perhepalveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon palveluja, joilla tuetaan lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia. Perhepalveluihin kuuluvat sosiaalityö, toimeentuloturva, lastensuojelu, perheneuvola, lapsioikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja neuvolapalvelut sekä erityisryhmien asumispalvelut. Toiminnan lähtökohtana ovat hyvinvointia tukevat ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut sekä tarpeenmukaiset kuntouttavat ja intensiivisen tuen palvelut. Palveluiden tarjonta perustuu lakisääteisyyteen, asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin sekä oikeaaikaiseen palveluohjaukseen. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti Terveyspalvelut Oulunkaaren terveyspalvelut tuottaa jokaiseen kuntaan lähipalveluna vastaanotto-, kuntoutus-, mielenterveys-, osastohoito- ja työterveyspalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Kuntalaiset asioivat pääasiassa omilla terveysasemillaan, mutta voivat halutessaan valita vaihtoehtoiseksi asiointipaikaksi jonkun toisen Oulunkaaren kunnan terveysaseman tai minkä tahansa terveyskeskuksen Suomessa. Lyhytaikaista osastohoitoa järjestetään toisessa Oulunkaaren kunnassa silloin, kun oman kunnan osastolla ei ole paikkoja. Terveyspalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla ja oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti. Terveyspalveluissa kehitetään aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhdessä kuntien hyvinvointiryhmien ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön kanssa Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden kokonaisuus muodostuu kotihoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan toiminnan painopiste kotona asumisen tukemisessa ja kotiin annettavissa palveluissa. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti. Pitkäaikainen hoiva ja hoito tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä tulee arvioitavaksi silloin, kun asiakkaan toimintakyky on alentunut siinä määrin, että kotihoidon palvelut eivät enää riitä turvaamaan kotona asumista. Asiakkaan palveluntarpeeseen vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja etäisyydet kuntakeskuksiin. Omaisverkoston mahdollisuudet osallistua asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon esimerkiksi omaishoitajana on merkittävä. 32

33 5.5.4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet Osallisuus ja omatoimijuus Mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus. Kehitetään ehkäiseviä ja ihmisten omaehtoista toimintaa tukevaa työtä sekä turvataan asiakkaiden erityisistä tarpeista lähtevä kokonaisvaltainen ja moniammatillinen palveluprosessi. Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä palvelutarpeeseensa liittyviä valintoja. Verkostoyhteistyössä toteutetaan ennakoivaa työotetta ja yhteistyötä (varhaisen mukaan tulon periaatteella). Lapset puheeksi menetelmän käyttö Tuen polku -toimintamalli Kehittäminen kuuluu kaikille Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaiset joustavat lähipalvelut. Kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti henkilöstö osallistuu kehittämiseen sekä muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Rohkea uudistuminen on osa toimivaa työyhteisöä Valmiina muutoksiin Kehitetään toimintaa ja palveluja kansallisen ja maakunnallisten sotevalmistelun linjausten mukaisesti. Toimitaan aktiivisesti muutoksen valmistelussa. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa. 33