Oulunkaaren kuntayhtymä. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA Suunnittelun taustatietoja OULUNKAAREN MALLI Organisaatio Oulunkaaren strategia Oulunkaaren visio TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarviorakenne Sitovuustaso Laskutuksen perusteet Käyttösuunnitelmat Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Käyttötalous: talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit ICT -hankinnat Rahoitusvastuut Rahoituslaskelma TOIMINTASUUNNITELMA Hallinto Hallinto-organisaatio Yleinen kuntayhtymän hallinto Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinohankkeet Seudullinen kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämissopimukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Terveyspalvelut

3 5.5.3 Vanhuspalvelut HENKILÖSTÖ TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain Kaikki kunnat yhteensä Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Laskelma kuntien maksuosuuksista v Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3

4 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän tulevien vuosien toimintaan vaikuttaa keskeisesti tulossa oleva soteuudistus. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille tasa-arvoiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut niukkenevien resurssien ja ikääntyvän väestön olosuhteissa. Kuntien perustehtäviä ovat kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan elinvoiman vahvistaminen. Kuntien asema peruspalvelujen järjestäjänä ja tuottaja on vahva, sillä Suomessa ei ole maakunnallista hallintoa. Ylikunnallinen yhteistyö on kuntien tehtäväkentän laajentumisen ja resurssien niukkenemien myötä ollut erityisesti pienten kuntien keino turvata kuntalaisten lähipalveluja. Oulunkaaren toimintamallissa kuntien omistajaohjaus on vahvaa ja luottamukseen perustuvaa. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja se osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Yhteisten linjausten ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäristön muutoksia, vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin ja kehittää toiminnan vaikuttavuutta. Oulunkaaren organisaatio on ketterä ja yhteistyöorientoitunut. Oulunkaaren asiantuntijat ovat jäseninä kuntien johtoryhmissä ja erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Alueen kunnissa sairastetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Oulunkaari on mukana kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämistyössä tiiviisti yhteiskehittämisen periaatteella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä yhteistyötä tehdään peruskuntien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Oulunkaaren värikori-mallin avulla voidaan varmistaa palvelujärjestelmän ennaltaehkäisevään suuntaan kehittyminen ja edistää hyvien käytäntöjen juurtumista jäsenkuntien välillä. Vuoden 2015 strategiset painopisteet ilmennetään valokuvin. Kuntatalouden tilanne säilyy tiukkana ja alijäämien kattamisvelvoite tulee kuntalain uudistuksen myötä koskemaan myös kuntayhtymiä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on vähentynyt viime vuosina vuosittain ja suunta on edelleen laskeva. Tulevan sote-uudistuksen kustannusvaikuttavuuteen on esitetty lukuisia varauksia. Odotuksia talouden näkökulmasta sisältyy tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämiseen, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin menorajoitteisiin. Vanhuspalveluissa pyritään kansallisesti edistämään laitosvaltaisuuden purkua. Toimeentulotuen normitetun osan maksatus tulee siirtymään Kelan vastuulle vuodesta 2017 lähtien. Lisäkustannuksia on tulossa muun muassa sosiaalihuoltolain uudistuksesta sekä työttömyyden hoidon kustannusten siirtämisestä yhä enemmän kuntien vastuulle. Sosiaalilainsäädännön uudistamistyö on kuitenkin tärkeää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun myötä. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi vuoden 2014 aikana. Mikäli lakiesitys hyväksytään keväällä 2015, niin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu tulee siirtymään viidelle sotejärjestäjäorganisaatiolle. Järjestämisorganisaatioiden valmistelu alkaa vuonna 2015 ja tämä tullaan ottamaan huomioon Oulunkaaren toiminnassa muun muassa kuntaneu- 4

5 votteluprosessin kehittämistyössä ja vahvistamalla palvelujen järjestämisen ja tuottamisen seudullisia tavoitteita. Oulunkaari järjestää ja pääosin tuottaa jokaiseen kuntaan lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähipalvelun periaatteella. Toiminnassa noudatetaan hoito- ja palvelutakuita. Kehittämistyötä linjaavat kansalliset suositukset ja linjaukset sekä uudistuva lainsäädäntö. Asiakkaiden osallisuutta edistetään ja erityisesti ryhmämuotoisia palveluja kehitetään. Sähköiset palvelut omalta osaltaan turvaavat lähipalvelujen saavutettavuutta harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien olosuhteissa. Tiedontuotannon ja resurssien oikean kohdentamisen avulla pyritään lisäämään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeiden kautta tuetaan perustyötä ja omalta osaltaan kehitetään työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Elinkeinojen kehittämistyöllä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Yritysneuvonta on vahvaan osaamiseen perustuvaa ja elinkeinohankkeilla tuetaan alueen vahvuuksia sekä edistetään yritysten kansainvälistymistä. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on muun muassa tietojen hyväksikäytön parantamisen ja palveluprosessien vakionnin sekä yhdenmukaistamisen kautta tapahtuva menokehityksen parempi hallinta. Kuntayhtymän seuraavan vuoden toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on neuvoteltu sopimusohjausmallin vuosikellon mukaisesti. Kuntayhtymän vuoden 2015 talousarvion toimintakulujen loppusumma on euroa ja nettonousu on 2,7 prosenttia. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokasvu erikoissairaanhoito mukaan lukien verrattuna vuoteen 2014 on kaksi prosenttia. Kunnittainen vaihteluväli on prosenttia. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 2 Suunnittelun perusta Kuntien ja kuntayhtymien lähivuosien toiminnan suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti käynnissä olevat sote- ja kuntauudistukset. Myös maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät haastavat kuntien tilannetta erityisesti taloudellisesti. On olennaista, että tulevat linjaukset tukevat kuntien elinvoimaa ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Samoin huomioon on otettava palveluiden laadun ja saatavuuden/saavutettavuuden, kuntalaisdemokratian sekä vaikuttavuuden näkökulmat. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT kasvaa vain 0,5 %. Suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankaupan elpyminen. Yksityinen kulutus puolestaan ei kasva lainkaan johtuen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Työttömyysaste nousee edelleen ja vuoden 2014 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Vuoden 2015 kasvuksi Valtiovarainministeriö arvio 1,4 %. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain vuoden 2014 tasolla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. (Lähde: Valtiovarainministeriö) 2.1 Suunnittelun taustatietoja Väkiluku 2013 Väestöennuste 2020 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala

7 Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 17,2 20,3 24,0 24,7 57,4 53,6 51,3 51,4 25,4 26,1 24,7 23, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25,4 31,4 36,3 34,8 57,0 51,0 45,7 46,8 17,6 17,6 18,0 18, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25,1 31,8 35,9 33,8 56,9 51,0 46,6 48,3 18,0 17,2 17,5 17, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 7

8 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 24,2 29,6 35,4 34,6 57,6 52,6 47,2 48,1 18,2 17,8 17,4 17, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 29,3 34,3 39,8 39,3 55,8 53,1 48,4 49,0 14,9 12,6 11,9 11, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Ii 122,7 118,5 125,1 Pudasjärvi 134, ,7 Simo 112,1 115,2 122,4 Utajärvi 140,6 138,3 140,9 Vaala 129,9 129,5 135,8 8

9 Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi ,2 141,0 118,3 161,1 151,0 137,7 117, Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala PPSHP LPSHP Indeksi sisältää ikävakioituna: 1. Diabetes 2. Psykoosit 3. Sydämen vajaatoiminta 4. Nivelreuma 5. Astma 6. Verenpainetauti 7. Sepelvaltimotauti Edellä olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä Tilastokeskus, Sotkanet ja Kela Lisätietoja muun muassa kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista. Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. 9

10 Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe, terveys, vanhus) kustannusten jakaantuminen eri palvelutasoihin. 60% 50% 49,5 % 47,8 % 46,4 % 43,7 % 44,2 % 40% 40,0 % 41,3 % 41,5 % 43,6 % 42,9 % 30% 20% 10% 10,4 % 11,0 % 12,1 % 12,7 % 12,9 % 0% TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA

11 3 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kummallakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä 11

12 Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallintojohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan sosiaali- ja terveyspalvelujen 12

13 operatiivista toimintaa raamittava valtuustokausittainen palvelujenjärjestämissuunnitelma sekä vuosittaiset järjestämissopimukset palvelualoittain ja -alueittain. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullinen elinkeinojen kehittämisstrategia. Oulunkaaren strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäristön muutoksia, vastata palvelutarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja osana kuntayhtymän talousja toimintasuunnittelua. Oulunkaaren strategiassa on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat peruskuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. 3.3 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät järjestämis- ja palvelusopimuksissa. 13

14 Strategiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 Strateginen tavoite 1) Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. 2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. 3) Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti 4) Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Strategiasta on johdettu vuodelle 2015 viisi painopistettä: 1) Alueellinen vaikuttavuus - Sote-uudistukseen valmistautuminen - Hyvinvointi ja elinvoima - Vakaa talouskehitys 2) Laaja-alainen hyvinvointi - Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut - Palveluketjujen sujuvuus - Henkilöstön hyvinvointi 3) Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4) Tiedolla johtaminen - Vaikuttavuus ja ennakointi 5) Sähköiset palvelut ja etäasiointi Painopisteitä ilmennetään viiden valokuvan muodossa, jotka ovat talousarvion liitteenä. 14

15 4 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (2-osastotaso) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osasto 2 -taso, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa 15

16 ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet ns. yleinen Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa eräpäivät ja Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu edellä mainitun osasto-jaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 16

17 4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla palvelutuotannon ja kuntien kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 17

18 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2015 ja toimintasuunnitelma Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2013 TA 2014 TA /15 % TA /16 % TA /17 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentum , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

19 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA Huomioitavaa: Talousarviossa 2014 on mukana v myönnetyt lisämäärärahat. 14/15 % TA /16 % TA /17 % TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , ,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentum , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM , , ,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentum , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

20 4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KY:N TP 2013 TA 2014 TA /15 TA /16 TA /17 TULOSLASKELMA,ulk+sis TOIMINTATUOTOT Myyntituotot % 3, % 2, % 2,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Huomioitavaa: Talousarviossa 2014 on mukana v myönnetyt lisämäärärahat. 20