Oulunkaaren kuntayhtymä. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA Suunnittelun taustatietoja OULUNKAAREN MALLI Organisaatio Oulunkaaren strategia Oulunkaaren visio TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarviorakenne Sitovuustaso Laskutuksen perusteet Käyttösuunnitelmat Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Käyttötalous: talousarvio 2016 ja toimintasuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit ICT -hankinnat Rahoitusvastuut Rahoituslaskelma TOIMINTASUUNNITELMA Hallinto Hallinto-organisaatio Yleinen kuntayhtymän hallinto Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinohankkeet Seudullinen kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämissopimukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Terveyspalvelut

3 5.5.3 Vanhuspalvelut Palvelualojen yhteiset tavoitteet HENKILÖSTÖ TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain Kaikki kunnat yhteensä Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Laskelma kuntien maksuosuuksista v Liitteenä kuntien järjestämissopimukset 3

4 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Viime vuosina on seurattu sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen linjausten muodostumista. Sipilän hallituksen linjausten mukaisesti Suomeen on tulossa 18 maakuntapohjalle rakentuvaa itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse oman alueensa sosiaalija terveyspalvelut. Kolme muuta aluetta tulisivat järjestämään palvelut tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueelle on tulossa myös muita tehtäviä, esimerkiksi nykyisten maakuntaliittojen tehtävät. Valtion aluehallinnon tehtävien yhteensovittaminen itsehallintoalueiden tehtäviin linjataan tammikuussa Samassa yhteydessä päätetään mahdollisista nykyisten alueellisten tehtävien siirtämisestä kunnille. Kunnat ovat jatkossakin tärkeitä paikallishallinnon tehtävien toteuttajia ja niiden tehtävät keskittyvät jatkossa ennaltaehkäisevään terveys- ja hyvinvointityöhön sekä laajaalaiseen elinvoiman kehittämiseen. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy suunnitelmien mukaan kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa tullaan lisäämään ja sen odotetaan nopeuttavan hoitoon pääsyä ja palvelujen saantia. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse, tai yhdessä toisen itsehallintoalueen kanssa. Itsehallintoalue voi käyttää myös järjestöjen tai yksityisten palveluntuottajien tuottamia palveluja. Ympärivuorokautisia laajan päivystyksen keskussairaaloita tulee olemaan 12, muun muassa Oulussa ja Rovaniemellä. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluja. Päivystysapua on siten saatavissa ympäri maata jatkossakin. Erikoistuneiden palvelujen lisäksi lähipalvelujen turvaaminen yhdenvertaisesti niin kaupungeissa kuin maaseudullakin on tärkeää. Sähköiset palvelut toimivat yhtenä lisävaihtoehtona erityisesti pitkien etäisyyksien alueiden lähipalvelujen turvaamisessa. Kansallisten linjausten myötä sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen valmistelu jatkuu alueilla ja tässä työssä voidaan hyödyntää jo aikaisemmin tehtyjä valmisteluja sekä nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden kokemuksia ylikunnallisesta yhteistyöstä. Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Työttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Tämä näkyy myös kasvavina kuntalaisten palvelutarpeina. Kuntatalouden tilanne säilyy tiukkana ja alijäämien kattamisvelvoite koskee uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymiä. Tulevalle soteuudistukselle on asetettu mittavia taloudellisia odotuksia. Hallitus tulee antamaan eduskunnalle esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi vuoden 2016 aikana ja vuonna 2017 tulisivat perustettaviksi itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot. Oulunkaari järjestää ja pääosin tuottaa jokaiseen kuntaan lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähipalvelun periaatteella. Järjestämiskeskus on valmistellut kuntien kanssa vuoden 2016 palvelujen järjestämissopimukset ja talousarvion. Kun- 4

5 tayhtymän toimintamallin mukaisesti jäsenkuntien kanssa yhteisesti sovitut tavoitteet toimivat kehittämisen perustana. Kunnissa laaditut hyvinvointikertomukset ovat osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Toiminnassa noudatetaan hoito- ja palvelutakuita. Kehittämistyötä linjaavat kansalliset suositukset ja linjaukset sekä uudistunut lainsäädäntö. Sähköisten palvelujen kirjoa lisätään, parannetaan niiden saatavuutta ja kasvatetaan käyttäjämääriä. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta, tavoitteena on osallistava asiakkuus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja resurssien oikean kohdentamisen avulla pyritään lisäämään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Kehittämishankkeiden kautta tuetaan perustyötä ja valmistaudutaan tuleviin muutoksiin, muun muassa toimeentulotuen Kela-siirtoon. Elinkeinojen kehittämistyöllä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Yritysneuvonta on vahvaan osaamiseen perustuvaa ja elinkeinohankkeilla tuetaan alueen vahvuuksia. Kuntapalvelutoimiston painopistealueina on mm. tuotteistamisen viimeistely. Kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion toimintakulujen loppusumma on euroa ja nettonousu on 1,8 prosenttia. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokasvu erikoissairaanhoito mukaan lukien verrattuna vuoteen 2015 on 1,2 prosenttia. Kunnittainen vaihteluväli on -1,3 2,7 prosenttia. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 2 Suunnittelun perusta Kuntien ja kuntayhtymien lähivuosien toiminnan suunnitteluun vaikuttavat olennaisesti käynnissä olevat sote- ja kuntauudistukset. Myös maailman ja valtiontalouden kehitysnäkymät haastavat kuntien tilannetta erityisesti taloudellisesti. On olennaista, että tulevat linjaukset tukevat kuntien elinvoimaa ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Samoin huomioon on otettava palveluiden laadun ja saatavuuden/saavutettavuuden, kuntalaisdemokratian sekä vaikuttavuuden näkökulmat. Valtiovarainministeriön tekemän katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa, työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2015 Suomen BKT kasvaa vain 0,2 prosenttia. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palveluiden viennin ennustetaan kasvavan 0,9 prosenttia ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 1,0 prosenttia. Työttömyysaste nousee edelleen ja vuoden 2015 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Oulunkaaren alueella työttömyys on kaikissa kunnissa korkea ja se vaikuttaa palvelujen tarpeen kasvuun. Vuoden 2016 kasvun Valtiovarainministeriö ennustaa olevan 1,3 prosenttia. Työmarkkinoilla tilanteen ennustetaan pysyvän edelleen heikkona, mutta työttömyysasteen arvioidaan laskevan hieman vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun, mutta mittavien sopeutustoimien arvioidaan pienentävän julkisen talouden alijäämää. Julkisen velan ennustetaan lisääntyvän lähivuosina, mutta velkasuhteen kasvun arvioidaan hidastuvan. (Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus Syksy 2015.) 2.1 Suunnittelun taustatietoja Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Väkiluku Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala

7 Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17,9 20,3 24,0 24,7 56,7 53,6 51,3 51,4 25,4 26,1 24,7 23, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 26,4 31,4 36,3 34,8 56,2 51,0 45,7 46,8 17,4 17,6 18,0 18, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 25,9 31,8 35,9 33,8 56,2 51,0 46,6 48,3 17,9 17,2 17,5 17, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 7

8 Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 25,3 29,6 35,4 34,6 56,5 52,6 47,2 48,1 18,2 17,8 17,4 17, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Vaalan kunta, väestökehitys kunnittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 30,9 34,3 39,8 39,3 54,9 53,1 48,4 49,0 14,2 12,6 11,9 11, Yli 65-v., % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 8

9 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi ,1 136,1 133,2 122,2 124,4 114,2 116,2 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala PPSHP LPSHP Kelan ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi ,7 137,7 142,3 149,6 137,2 117,2 117,9 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala PPSHP LPSHP Indeksi sisältää ikävakioituna: 1. Diabetes 2. Psykoosit 3. Sydämen vajaatoiminta 4. Nivelreuma 5. Astma 6. Verenpainetauti 7. Sepelvaltimotauti Edellä olevien taulukoiden ja kuvaajien lähteenä Tilastokeskus, Sotkanet ja Kela Lisätietoja muun muassa kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista. 9

10 Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita, esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vastaanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut) kustannusten jakaantuminen eri palvelutasoihin. 60% 50% 49,5 % 47,8 % 46,4 % 43,8 % 43,5 % 44,7 % 40% 30% 40,0 % 41,3 % 41,5 % 43,6 % 43,5 % 43,1 % 20% 10% 0% 10,4 % 11,0 % 12,1 % 12,7 % 13,0 % 12,2 % TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA

11 3 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin ja Pudasjärven kunnilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kullakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: 11

12 kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa on mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimiin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Soten kehittämistiimin tehtävänä on ohjata ja edistää soten palvelujen kehittämistoimintaa. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 3.2 Oulunkaaren strategia Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Oulunkaaren strategia pohjautuu kuntien strategioihin ja siten osaltaan vahvistaa jäsenkuntien omistajaohjausta. Strategian pohjalta laaditaan vuosittaiset, kuntakohtaiset järjestämissopimukset. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullinen elinkeinojen kehittämisstrategia. Oulunkaaren strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja omistajakunnat voivat ennakoida toimintaympäris- 12

13 tön muutoksia, vastata palvelutarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Strategian painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa sekä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. 3.3 Oulunkaaren visio Strategiassa Oulunkaaren visio vuoteen 2016 on määritelty seuraavasti: Oulunkaari turvaa uudistaen maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Visio kiteytyy: Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä. Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät järjestämis- ja palvelusopimuksissa. Strategiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2016 Strateginen tavoite 1) Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. 2) Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. 3) Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. 4) Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaa ja kilpailukykyä. 13

14 Strategiasta on johdettu vuodelle 2016 viisi painopistettä: 1) Alueellinen vaikuttavuus - Sote-uudistukseen valmistautuminen - Hyvinvointi ja elinvoima - Vakaa talouskehitys 2) Laaja-alainen hyvinvointi - Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut - Palveluketjujen sujuvuus - Henkilöstön hyvinvointi 3) Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4) Tiedolla johtaminen - Vaikuttavuus ja ennakointi 5) Sähköiset palvelut ja etäasiointi Painopisteitä ilmennetään viiden valokuvan muodossa. 14

15 4 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (osastotaso 2) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osastotaso 2, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. 15

16 Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet, ns. yleinen maksuosuus Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa, eräpäivät ja Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu edellä mainitun osastojaon perusteella. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (3 luku ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 16

17 4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla kuntien ja palvelutuotannon kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 17

18 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2016 ja toimintasuunnitelma Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA /16 % TA /17 % TA /18 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,9 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,9 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT ,0 0 0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,6 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

19 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2014 TA 2015 TA 2016 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA 15/16 % TA /17 % TA /18 % TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Huomioitavaa: Luvut eivät sisällä Pudasjärven Vanhuspalveluiden erillistä määrärahavarausta (8.000 ) Hirsikartanon muuttokustannuksiin. 19

20 4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2014 TA 2015 TA /16 TA /17 TA /18 TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot % 1, % 2, % 2,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Huomioitavaa: Luvut eivät sisällä Pudasjärven Vanhuspalveluiden erillistä määrärahavarausta (8.000 ) Hirsikartanon muuttokustannuksiin. 20

21 Tuloslaskelma, ulkoinen OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2014 TA 2015 TA /16 TA /17 TA /18 TULOSLASKELMA, ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot (%) 1, (%) 2, (%) 2,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , ,0 0 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Huomioitavaa: Luvut eivät sisällä Pudasjärven Vanhuspalveluiden erillistä määrärahavarausta (8.000 ) Hirsikartanon muuttokustannuksiin. 21

22 4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus ) kohdassa 9 on määritelty toimitiloista, kalustosta ja varusteista seuraavasti: Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kk:n irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Lisätiloja tarvittaessa, tilat toiminnalle osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittava tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta ja Simon kunta kirjanpitoarvosta Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoimintaalue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle euron hankintojen osalta. Yli euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoiminta-alueen käyttöön ICT -hankinnat Oulunkaaren ICT-investoinnit vuonna 2016 muodostuvat Johdon raportointijärjestelmän hankinnasta, joka tullaan toteuttamaan kaksi vuotta kestävänä hankkeena. Vuonna 2016 tehtävän investoinnin arvo on euroa. Muut ICT-hankinnat toteutetaan leasingrahoituksella ja kustannukset sisältyvät palvelutuotannon normaaleihin käyttötalousmenoihin Rahoitusvastuut Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole investointimenoja, vaan hankinnoissa käytetään 2 5 vuoden rahoitussopimuksia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyisten sekä tällä hetkellä tiedossa olevien hankintojen rahoitusvastuut kolmelle seuraavalle vuodelle. 22

23 / vuosi Leasing-autot Muut hankinnat Yhteensä Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA /16 TA 2017 TA 2018 (%) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , TOIMINNAN RAHAVIRTA , INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RA , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LIS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSE RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS , KASSAVARAT KASSAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS Huomioitavaa: Poistojen päättyminen vuonna 2017 aiheuttaa sen, että taloussuunnitelman 2018 vuosikate on 0. 23

24 5 Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi sekä hallintotiimi. Yhtymähallinnon nettomenot ovat yhteensä (v ta ) Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, asiahallinnon, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen. Henkilöstöhallintoon sisältyy hallinto- ja henkilöstöjohtajan palkkamenoista 50 %, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamiset ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan työterveyshuollon osuus ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus yllä mainituista kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat (v ta ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2016: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Työhyvinvoinnin lisääminen esim. aloitejärjestelmän avulla Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eritytetty tietopalvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2016 ovat: Kuntayhtymän ja kuntien kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen ICT-toimintaympäristön kehittäminen palvelutuotannon tarpeet ja tulevien itsehallintoalueiden ICT-tuottamisen toimintaperiaatteet huomioiden Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa Tietopalvelutuotannon kehittäminen. 24

25 5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä pyritään vahvistamaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Painopistealueita ovat valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Yrittäjyyttä lisätään esimerkiksi edistämällä etätyömahdollisuuksia, verkkokauppaa ja yrittäjyyskasvatusta. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2016: PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2015 aikana. Kuntayhtymä on hoitanut yhteistyössä kuntien kanssa vuodesta 2009 lähtien yritysten seudullista elinkeinoneuvontaa, jota on linjattu vuosittain. Vuoden 2013 aikana päivitettiin Oulunkaaren elinkeinostrategia, jossa painopisteiksi nostettiin luonnonvarojen hyödyntäminen sekä yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi määriteltiin tulevaisuuden kehityssuunnat, joissa halutaan olla mukana (muun muassa tietoverkkojen ja kaivosteollisuuden kehittäminen). Painopisteitä toteutetaan kolmella aluetalouden kannalta merkittävällä osa-alueella: lähienergia (puu, biokaasu, turve, tuuli, maalämpö), lähiruoka ja raaka-aineet sekä matkailu. Keinoina painopisteiden toteutuksessa ovat yrittäjyyskasvatus sekä yrityskehitys ja yritysneuvonta. Elinkeinostrategiaa toteutetaan hankkeiden, kuntien omien toimenpiteiden tai seudullisen yhteistyön kautta. Tässä seudullisen elinkeinotiimin rooli on keskeinen. Elinkeinostrategia päivitetään alkuvuonna 2016 ja painopisteiksi nostetaan valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi on haettu Kansainvälinen tapahtumamarkkinointi eli Kantama-hanke ja alkuvuodesta 2016 jätetään Mikroyritysten kasvualustahankehakemus, jonka osatoteuttajana on Oulun Yliopisto. Matkailun kehittämiseksi haetaan rahoitusta Lähelle on lyhyt matka -hankkeelle. Osallisuushankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin, muun muassa Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toimintaan. Seudullinen elinkeinotiimi vastaa kehittämisen koordinoinnista. Osallisuushankkeena kuntayhtymä on mukana uusiutuvan energian hyödyntämistä edistävässä Energia Plus -hankkeessa, joka käynnistyi Lisäksi osallistutaan Kasvu Open -hankkeeseen, joka on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausprosessi, jossa viedään suomalaisia yrityksiä maksuttomissa tapahtumissa maailmalle. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa (v ta ) ja elinkeinohankkeille yhteensä (v ta ) eli yhteensä (v ta ). 25

26 5.2.1 Elinkeinohankkeet Lisätietoja hankkeista: KANTAMA hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2016: Kokonaisbudjetti , josta tuen osuus Vuodelle 2016 on budjetoitu Manner-Suomen maaseuturahaston osuus 76 %, kuntaraha 4 % ja yksityisrahoitus 20 % Hankkeen tavoitteet Hankeen tavoitteena on tarjota maaseudulla toimiville pienyrityksille tietoa siitä, miten pienet yritykset voivat jatkossa yhdessä harjoittaa tapahtumamyyntiä koti- ja ulkomailla. Hanke tukee yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tarjoamalla tietoa tapahtumamarkkinoista ja niihin osallistumisesta mahdollisuuden osallistua opintomatkoille alueellisen esittelymateriaalin tuottamista ja kontakteja kohdemarkkinoilla toimiviin tahoihin kuten esimerkiksi paikallisiin yritysorganisaatioihin. Hankkeen aikana seurataan tapahtumiin osallistuvien ja yhteistyötoimien määrää. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan vuorovaikutuksessa maaseudun yrittäjien kanssa, jolloin hankkeen aikana saatava palaute ohjaa hankkeen toteutusta. KANTAMA -hankkeen lopussa tehdään osallistuvien yritysten ja muiden toimijoiden kanssa suunnitelma siitä, miten toimintaa jatketaan. Tavoitteena on, että yritykset voisivat myöhemmin testata ja kehittää toimintamallia esimerkiksi yritysryhmähankkeessa. 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto Oulunkaaren seudullinen kuntapalvelutoimiston varsinainen palvelutoiminta käynnistyi Toiminta on keskitetysti johdettu, hajautetusti toteutettu, uusinta tekniikkaa ja seudun osaamista hyödyntävä kuntien ja kuntaorganisaatioiden yhteinen tukipalvelujen asiantuntijakeskus. Palveluja ostavat Ii, Utajärvi, Pudasjärvi, Simo ja Vaala. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on palveluprosessien vakiointi/yhdenmukaistaminen, tehtävien rationalisointi ja nopeuttaminen, kehittyneemmät työtavat, tehtävien hoidon helpottaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja laadunhallinta, tietojen hyväksikäytön parantaminen, henkilöstöresurssien turvaaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen sekä menokehityksen parempi hallinta. Toiminnan palvelut ovat talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut. 26

27 5.3.1 Kuntapalvelutoimiston tuotanto Henkilöstöpalveluissa vuonna 2016 painopistealueet ovat: Tuotteistuksen viimeistely Työn vaativuuden arvioinnin vaikutusten työstäminen Henkilöstöpalvelussa muodostuu palkkaerittelyjä vuodessa noin kpl. Kustannukset sisältävät 11,5 palvelusihteerin palkkauskustannukset. Vuodelle 2016 on arvioitu menoja euroa. Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus on 50 %. Kuntien osuus laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Talouspalveluissa vuonna 2016 painopistealueet ovat: Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja tva-prosessin loppuun vieminen Johdon raportoinnin kehittäminen ja vaiheittainen käyttöönotto Tuotteistamisen viimeistely Esimiesten talousosaamisen vahvistaminen Taloushallinnon käsikirjan päivittäminen ja ylläpitäminen Kirjanpitojärjestelmän päivitys Palkkakustannukset sisältävät 12 palvelusihteerin ja yhden taloussihteeri-controllerin palkkakustannukset. Vuodelle 2016 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan euroa. Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus kustannuksista on 36 %. Kuntien osuus laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Tietopalveluiden painopistealueet vuodella 2016 ovat: Asiakaspalvelun ja tukipalveluiden käyttäjälähtöisyyden kehittäminen O365-palvelun käyttöönotto Oulunkaaren kunnissa ja kuntayhtymässä Elinkaarensa päähän tulleen konesalin uudistaminen Toimintaympäristön tietoturvan kehittäminen Tietopalvelujen tehtävänä on noin käyttäjän, runsaan tietokoneen ja noin 50 palvelimen muodostama ICT-ympäristön ylläpito ja tuki. Tietopalveluiden henkilöstö käsittää kahdeksan it-asiantuntijaa, kaksi it-suunnittelijaa ja yhden tietopalveluesimiehen. Vuodelle 2016 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan euroa. 5.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämiskeskus toimii kuntien yhteistyö- ja asiantuntijakumppanina Yhteistyö kuntiin: a. Kuntien johtoryhmätyöskentely, kuntaneuvottelut ja -seminaarit, osallistuminen kuntien luottamuselinten työskentelyyn kutsuttaessa, lausuntojen valmistelu yhteistyössä Kuntien asiantuntijataho: a. Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esiin nostaminen ja arvioiminen 27

28 Toiminnan arviointi, seuranta ja ohjaus: a. Toiminnan jatkuva arviointi, palvelutuotannon seuranta, valvonta ja ohjaus, vaikuttavuuden varmistaminen, raportoinnin avoimuus ja ajantasaisuus Toiminnan suunnitelmallisuus ja ennakointi: a. Taustatiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Sopimusten hallinta: a. Kuntakohtaisten järjestämissopimusten laadinta, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden pitävyyden varmistaminen Kuntaneuvotteluprosessi Järjestämiskeskus organisoi yhdessä kunkin kunnan kanssa vuosittaisen kuntaneuvotteluprosessin. Kuntaneuvottelujen keskeinen tavoite on järjestämissopimuksen ja budjetin valmistelu seuraavaa vuotta varten. Kuntaneuvotteluissa jäsenkuntien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet toimivat kehittämistyön perustana. Neuvotteluprosessissa keskeistä on avoin ja tavoitteellinen vuoropuhelu kuntien kanssa. Kuntaneuvotteluprosessia on uudistettu siten, että se tukee aiempaa paremmin seudullisen synergian hyödyntämistä. Kuntaneuvotteluprosessi toteutetaan kuntien kanssa yhdessä sovitun vuosikellon mukaan. Kuntaneuvottelujen osallistujat määrittelee omalta osaltaan jäsenkunta. Tyypillisesti osallistujina on kunnan johtoryhmän lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoa. Vuotuisen kuntaseminaarin osallistujat kunnat nimeävät erikseen. Järjestämiskeskuksen henkilöstö Kuntayhtymän johtaja Ylilääkäri Kehitys- ja resurssijohtaja Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Tietohallintopäällikkö Hankintapäällikkö Suunnittelija Leena Pimperi-Koivisto H. Tapio Hanhela Anu Vuorinen Juha Torvinen Matti Matero Jouni Piri Satu Turkka Järjestämissopimukset Oulunkaaren ja kuntien strategioiden pohjalta syntyvät vuosittaiset järjestämissopimukset, joihin on kirjattu Oulunkaaren ja kuntien yhteinen näkemys ja sitoutuminen talousarviovuoden tavoitteisiin ja budjettiin. Järjestämissopimus syntyy vuotuisen kuntaneuvotteluprosessin tuloksena. Järjestämissopimuksen toteutumista seurataan yhteistyössä Oulunkaaren ja jäsenkuntien kanssa kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla arvioinnilla. 28

29 5.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen tila Tavoitteet ja toimenpiteet Kesto Rahoittaja Budjetti ja omarahoitusosuus Lapset, nuoret, perheet LastenKaste Meneillään Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia muun muassa perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta. Virta II Meneillään Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten RYTMI Odotetaan rahoituspäätöstä Työikäiset ja työllisyyden edistäminen Pro SOS Odotetaan rahoituspäätöstä Ikäihmisten hyvinvointi SenioriKaste Meneillään Tukihanke: Mobiilikotihoidon käyttöönotto TuTunKo Meneillään Odotetaan rahoituspäätöstä osallisuuden lisääminen. Nuorten päihteiden käytön ehkäisy uudentyyppisillä ryhmätoiminnoilla. Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen ja toimeentulotuen KELA-siirtoon valmistautuminen. Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy. Perhehoidon käynnistäminen. Omaishoidon tuen yhteisen prosessin ja toimintamallin luominen. Asumispalveluyksiköiden arjen sisältöjen monipuolistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin sekä hoitoja palvelusuunnitelman kehittäminen. Mobiilikotihoidon käyttöönoton tukeminen Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen kääntyneellä muistisairaalla STM/Kaste koordinaatio. Omarahoitusosuus 25 %. STM/Kaste Kokonaisbudjetti (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 % THL , omarahoitus 20 % ESR , omarahoitus 9 % Ajankohtaiset muutokset Kansa-koulu Meneillään Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano STM/Kaste (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Omarahoitus Tekes Osallisuushanke, josta rahoitusosuus Kokonaisbudjetti THL Osallisuushanke, jossa omarahoitus 130. Kokonaisbudjetti 2,2 M. 29

30 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Perhepalveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon palveluja, joilla tuetaan lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia. Perhepalveluihin kuuluvat sosiaalityö, toimeentuloturva, lastensuojelu, perheneuvola, lapsioikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja neuvolapalvelut sekä erityisryhmien asumispalvelut. Toiminnan lähtökohtana ovat hyvinvointia tukevat ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut sekä tarpeenmukaiset kuntouttavat ja intensiivisen tuen palvelut. Palveluiden tarjonta perustuu lakisääteisyyteen, asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin sekä oikeaaikaiseen palveluohjaukseen Terveyspalvelut Oulunkaaren terveyspalvelut tuottaa jokaiseen kuntaan lähipalveluna vastaanotto-, kuntoutus-, mielenterveys-, osastohoito- ja työterveyspalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Kuntalaiset asioivat pääasiassa omilla terveysasemillaan, mutta voivat halutessaan valita vaihtoehtoiseksi asiointipaikaksi jonkun toisen Oulunkaaren kunnan terveysaseman tai minkä tahansa terveyskeskuksen Suomessa. Lyhytaikaista osastohoitoa järjestetään toisessa Oulunkaaren kunnassa silloin, kun oman kunnan osastolla ei ole paikkoja. Terveyspalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla ja oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla. Haasteena alueella on vanhusvoittoinen ikärakenne Pudasjärvellä, Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa sekä kasvava väestömäärä Iissä. Alueen kunnissa sairastetaan huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kansantaudeista etenkin sydäntautia sairastetaan kaikissa kunnissa ja diabetesta Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa koko valtakunnan tasoa enemmän. Psykoosisairastavuus on korkea Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa. Astmaa taas sairastetaan huomattavasti Utajärvellä ja Vaalassa. Terveyspalveluissa kehitetään aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhdessä kuntien hyvinvointiryhmien ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Asiakkaita ohjataan omahoitoon kaikissa yksiköissä osana kokonaishoitoa, ja samalla heitä ohjataan käyttämään sähköisiä omahoitopalveluja Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenne muodostuu kotihoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan toiminnan painopiste on kotiin annettavissa palveluissa. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. Tavoitteena on, että % yli 75-vuotiaista asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palveluntarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. 30