Oulunkaaren kuntayhtymä. Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 4 SUUNNITTELUN PERUSTA Suunnittelun taustatietoja... 7 OULUNKAAREN MALLI Organisaatio Oulunkaaren strategia TALOUSARVIO 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarviorakenne Sitovuustaso Laskutuksen perusteet Käyttösuunnitelmat Talousarvion seuranta Talousarvion muutokset Käyttötalous: talousarvio 2018 ja toimintasuunnitelma Tuloslaskelma Investoinnit ICT -hankinnat Rahoitusvastuut Rahoituslaskelma TOIMINTASUUNNITELMA Hallinto Hallinto-organisaatio Yleinen kuntayhtymän hallinto Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinohankkeet Seudullinen kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tuotanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämissopimukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

3 5.5.4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet...34 HENKILÖSTÖ TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA Laskelma hallinnon ja elinkeinojen kuntaosuuksista Laskelma kuntapalvelutoimiston maksuosuuksista Laskelma soten tuotannon raamista kunnittain Kaikki kunnat yhteensä Iin kunta Pudasjärven kaupunki Simon kunta Utajärven kunta Vaalan kunta Laskelma kuntien maksuosuuksista v LIITTEET Iin kuntaa koskevat lisätiedot järjestämissopimuksesta Pudasjärven kaupunkia koskevat lisätiedot järjestämissopimuksesta Simon kuntaa koskevat lisätiedot järjestämissopimuksesta Utajärven kuntaa koskevat lisätiedot järjestämissopimuksesta Vaalan kuntaa koskevat lisätiedot järjestämissopimuksesta

4 Kuntayhtymän johtajan katsaus Maakunta- ja sote-uudistuksen eteneminen tällä hallituskaudella ratkeaa vuoden 2019 maaliskuuhun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on suunnitelmien mukaan siirtymässä 18:lle maakunnalle lähtien. Muita maakunnalle siirtyviä tehtäviä ovat työ- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Kunnat vastaavat jatkossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta- ja kulttuuripalveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta sekä maankäytöstä ja rakentamisesta. Maakuntavalmistelun esivalmisteluvaiheessa on palvelujen järjestämisen osalta keskitytty erityisesti integraatiokysymyksiin, terveyden- ja hyvinvoinnin rakenteiden luomiseen sekä palvelujen kriteeristöjen, palvelukuvausten ja palveluohjauksen sisällölliseen valmistelutyöhön. Alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintojen simuloinnit ovat käynnissä Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelussa neljällä simulointialueella. Kasvupalvelujen valmistelussa on tehty kiinteää yhteistyötä sote-valmistelun kanssa työllisyyden hoidon yhdyspinnalla. Hallituksen kärkihankkeista erityisesti ikäihmisen I & O kärkihanke, sekä lapsiperheiden palvelujen lape-uudistusohjelma ovat antaneet tärkeitä suuntaviivoja sote-palvelujen uudistustyöhön. Lape-uudistusohjelma jatkuu silloitusvaiheessa vielä vuonna Asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa on sote-uudistuksen myötä tarkoitus lisätä porrastetusti muun muassa siten, että sote-keskustoimintoja voidaan valita myös yksityisten ja julkisten tuottamista palveluyksiköistä. Julkista vastuuta edellyttävät tehtävät ja maakunnan oma sote-tuotanto tulevat maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on tärkeää huolehtia kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen saatavuudesta. Väestön ikääntyminen edellyttää kustannusten hallittavuutta. Monia asioita voidaan tehdä jo ennen vuotta 2021 ja kuntayhtymän palvelujen kehittäminen jatkuu kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen yhteistoimintavelvoitteita koskevaa Paras-lakia on jatkettu sote-uudistuksen valmistelun kuluessa. Tämä turvaa osaltaan yhteistoiminta-alueiden katkeamatonta kehittämistyötä. Valtiovarainministeriön talouskatsauksen (syyskuu 2018) mukaan Suomen talouden hyvä suhdannetilanne kohentaa julkista taloutta. Viime vuonna julkisen talouden alijäämä pieneni jälleen edellisvuodesta ja julkinen velka suhteessa BKT:hen alenee alle 60 prosentin rajan jo kuluvana vuonna. Talouskasvu jatkuu kohtuullisena vielä lähivuosina, jolloin julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu. Noususuhdanteesta huolimatta julkinen velkasuhde on kuitenkin alentunut hyvin hitaasti. Hallituksen päättämät sopeutustoimet myötävaikuttavat alijäämän pienenemiseen. Ensi vuosikymmenelle tultaessa talouskasvu kuitenkin hidastuu ja julkisen talouden rahoitusaseman vahvistuminen pysähtyy. Talouden suotuisa suhdannevaihe peittää alleen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Väestö ikääntyy ja se näkyy erityisesti kasvupaineena hoito- ja hoivamenoissa myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden tulisi olla 2020-luvun alussa selkeästi ylijäämäinen, jotta se olisi kestävällä pohjalla kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat paineet. (Valtiovarainministeriön talouskatsaus, syyskuu 2018.) 4

5 Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämisen osallisuushankkeissa. Kuntapalvelutoimiston osalta valmistaudutaan maakuntauudistuksen tuloon ja yhteisessä valmistelussa haetaan jäsenkuntien erityispiirteet huomioivia ratkaisumalleja. Oulunkaarella on hyviä kokemuksia hajautetun toimintamallin toimivuudesta. Yhteinen tietohallinto antaa valmiuksia ICT-toimintaympäristön aktiiviseen kehittämiseen palvelutuotannon tarpeet huomioiden. Digitaalisten palvelujen kehittämistyö on oleellinen osa tietohallinnon kehittämistoimintaa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa palveluissa. Oulunkaaren tuottamat työterveyshuollon palvelut yhtiöitetään vuoden 2018 aikana ja ratkaisulla turvataan alueellisesti tuotetut työterveyshuollon palvelut katkeamattomina myös vuoden 2019 alusta eteenpäin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelualojen yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ovat kuntalaisten osallisuus ja omatoimisuus, kehittäminen kuuluu kaikille -toimintamallin soveltaminen sekä toiminnan kehittäminen kansallisten ja maakunnallisten sotevalmistelun linjausten mukaisesti paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Oulunkaaren jäsenkuntien kanssa käytyjen palvelujen järjestämissopimusneuvottelujen linjausten mukaan tuleva vuosi tuo mukanaan tärkeitä panostuksia teknologian ja sähköisten palvelujen kehittämiseen, hoidon jatkuvuuden turvaamiseen ja systeemisen lastensuojelun toimintamallin juurruttamiseen. Perhekeskustoimintamallin rakenteet vakiinnutetaan vuoden 2019 aikana. Kuntayhtymän vuoden 2019 talousarvion toimintakulujen loppusumma on (+2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna). Sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokustannukset kasvavat 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnittainen vaihteluväli sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokustannusten kasvun osalta on 1,4-5,3 %. Leena Pimperi-Koivisto kuntayhtymän johtaja 5

6 Suunnittelun perusta Vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3 prosenttia. Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin tulevina vuosina 1,5 prosenttiin ja keskipitkällä aikavälillä vuosina noin 1 prosenttiin. Vuoden 2018 osalta yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysaste on noussut 71,8 prosenttiin, joka on korkeampi kuin vuoden 2008 suhdannehuipun tilanne. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin vuonna Kuluttajahinnat nousevat v laajasti eri hyödykeryhmissä ja inflaatio kiihtyy1,1 prosenttiin. Inflaatiota nostavat lähinnä palvelu-, elintarvike- ja energiahintojen nousu. Verojen nousu kiihdyttää inflaatiota yli 0,3 prosenttiyksikköä. Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Investointien, erityisesti rakennusinvestointien, määrä supistuu. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu, kun ansiotason nousu kiihtyy. Inflaation nopeutuessa edelleen reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu. Vuonna 2020 vienti kasvaa vientikysynnän mukaan, mutta kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin v sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena. Vuonna 2020 ansiotason nousua 3 prosenttiin kiihdyttää edelleen hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen. Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen talouden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä. (Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus Syksy 2018.) 6

7 2.1 Suunnittelun taustatietoja Alla olevassa taulukossa on esiteltynä Oulunkaaren jäsenkuntien väestöennusteet vuosille 2025, 2030 ja 2040 (Lähde: Sotkanet). Kuten kuviosta havaitaan, väestön ennustetaan laskevan kaikissa Oulunkaaren kunnissa Iitä lukuun ottamatta Väestö 2017 Väestöennuste 2025 Väestöennuste 2030 Väestöennuste 2040 Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Alla on esiteltyinä Oulunkaaren jäsenkuntien ja Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ikäryhmittäinen väestökehitys (Lähde: Sotkanet). Kuvioista voidaan havaita, että erityisesti Pudasjärvellä, Simossa, Utajärvellä ja Vaalassa 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurempaa kuin maakunnissa keskimäärin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee säilymään korkeana. Iissä ikäryhmittäinen kehitys on lähellä Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoa. Iin kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 19,8 22,5 24,7 25,6 80 % 70 % 60 % 50 % 55,3 52,9 51,5 51,2 40 % 30 % 20 % 10 % 24,9 24,6 23,8 23,3 0 % vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 7

8 Pudasjärven kaupunki, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 29,5 35,0 37,1 35,8 53,2 48,6 46,8 47,8 17,3 16,4 16,1 16, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Simon kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 30,5 36,0 38,7 36,8 53,2 48,5 45,9 47,3 16,3 15,6 15,5 15, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Utajärven kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 28,4 80 % 34,5 38,0 38,3 70 % 60 % 50 % 40 % 53,9 49,3 46,7 46,7 30 % 20 % 10 % 17,7 16,1 15,2 14,9 0 % vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 8

9 Vaalan kunta, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 33,7 70 % 42,2 45,9 46,3 60 % 50 % 40 % 53,0 47,7 30 % 44,7 44,4 20 % 10 % 0 % 13,3 10,1 9,4 9, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä Pohjois-Pohjanmaa, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18,6 21,8 23,3 24,3 60,2 57,7 56,9 56,5 21,2 20,5 19,8 19, vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v. %, väestöstä Lappi, väestökehitys ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 23,9 28,7 30,4 29,9 70 % 60 % 50 % 40 % 59,9 55,1 53,7 54,5 30 % 20 % 10 % 16,2 16,2 15,8 15,6 0 % vuotta täyttäneet ja yli, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 0-15-v., % väestöstä 9

10 Tarvekerroin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuottaa vertailuaineistoa (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot), jossa alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin. Palvelutarpeita kuvataan tarvekertoimella, jonka laskemisessa on hyödynnetty asukas- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Tarvekertoimen avulla voidaan vertailla kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Maan keskiarvoa kuvaa indeksiluku yksi (1,00) ja jos kunnan tarvekertoimen indeksiluku on suurempi, on asukkaiden palvelutarve korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi Iin indeksiluku 1,06 kuvaa sitä, että Iin kunnan asukkaiden palvelutarve on 6 % korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Alla on esiteltynä karttakuvana Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kuntien tarvekertoimet. Tarvekertoimina on käytetty viimeisintä käytössä olevaa tilastovuotta, joka on vuodelta (Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot THL ) Pohjois-Pohjanmaa keskimäärin 1,04 Kuten yllä olevasta kuviosta havaitaan, on tarvekerroin kaikissa Oulunkaaren kunnissa korkeampi kuin maassa keskimäärin ja Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Vaalassa tarvekerroin on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan korkeimpia. Pohjois-Pohjanmaan maakun- 10

11 nassa asukkaiden palvelutarve on keskimäärin 4 % korkeampaa maan keskiarvoon nähden. Lappi keskimäärin 1,08 Lapin maakunnassa asukkaiden palvelutarve oli vuonna 2016 keskimäärin 8 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Simossa palvelutarve oli 11 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Palveluiden jaottelu palvelutasoittain (ns. värikori-malli) Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelut on jaoteltu kolmeen niin sanottuun värikoriin: vihreään, keltaiseen ja punaiseen. Vihreät palvelut ovat kevyitä, ennaltaehkäiseviä palveluita, keltaisissa palveluissa asiakas tarvitsee tilapäistä palvelua ja punaiset puolestaan ovat raskaita, esimerkiksi ympärivuorokautisia palveluita. Värikori-mallin avulla voidaan seurata esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamisen vaikutuksia muihin palvelukokonaisuuksiin. Samoin värikori-malli edistää hyvien käytäntöjen vertailua kuntien välillä. Vihreän korin palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi päivätoiminnan palvelut, neuvolapalvelut, Omahoito-alustan käyttöön liittyvät palvelut, omaishoidon tuki sekä eräät suun terveydenhuollon palvelut. Keltaisia palveluja ovat esimerkiksi kotihoito ja vas- 11

12 taanoton toiminnot. Punaisia palveluja puolestaan ovat muun muassa hoiva- ja osastohoito ja asumispalvelut. Alla olevassa kuvaajassa on koottu yhteen kaikkien kolmen palvelualan (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut) katteen jakaantuminen eri palvelutasoihin. Vuosien aikana kevyiden palveluiden osuus on kasvanut, tilapäisten palveluiden osuus pysynyt liki samana ja raskaiden palvelujen osuus on laskenut. 12

13 Oulunkaaren malli 3.1 Organisaatio Oulunkaaren organisaatiokaavio voidaan kuvata seuraavasti: Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Kukin kuntayhtymän jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon edustajansa väestöpohjan mukaan niin, että Iin kunnalla ja Pudasjärven kaupungilla kummallakin on seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Simon, Utajärven ja Vaalan kunnilla kullakin on viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Yhtymävaltuustolla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano (14 jäsentä) määräytyy jäsenkuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Yhtymähallituksella on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Yhtymähallituksessa pysyvinä asiantuntijajäseninä ovat kunnanjohtajat läsnäolo- ja puheoikeudella. Esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallituksen tehtävä on kaksijakoinen: 13

14 kuntayhtymän yleiset tehtävät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tilaajahallituksen tehtävät. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluu yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen jokaisesta jäsenkunnasta. Tarkastuslautakunnalla on puheenjohtaja ja yksi (1) varapuheenjohtaja. Palvelutuotantolautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen tuotantopuolen toiminnasta vastaa palvelutuotantolautakunta. Lautakunnassa on yhteensä 14 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen seuraavalla kuntakohtaisella jaotuksella: Iin kunta: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Pudasjärven kaupunki: neljä (4) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Simon kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Utajärven kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Vaalan kunta: kaksi (2) jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä Lautakunnalla on puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Palvelutuotantolautakunnan esittelijöinä toimivat palvelujohtajat (perhe- ja sosiaali-, terveys-, vanhuspalvelujohtajat). Tiimit Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa ovat mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit, jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Johtotiimiin kuuluvat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Johtotiimin keskeinen tehtävä on omistajaohjaus yhtymähallituksen tukena. Elinkeinotiimi vastaa elinkeinotoimen palveluista, niiden kehittämisestä ja siihen liittyvistä hankkeista. Elinkeinotiimiin kuuluvat kuntien elinkeinovastaavat, seudullinen yritysasiamies sekä kuntayhtymän johtaja. Soten kehittämistiimin tehtävänä on ohjata ja edistää soten palvelujen kehittämistoimintaa. Hallintotiimin tehtävänä on yleisen kuntayhtymän ja kuntapalvelutoimiston toiminnan sekä niiden alaisten hankkeiden suunnittelu ja kehittäminen. Hallintotiimin jäseniä ovat kuntien ja kuntayhtymän hallintojohtajat. Tiimit toimivat tarvittaessa myös toimialansa hankkeiden ohjausryhmänä. 14

15 3.2 Oulunkaaren strategia Strategian pohjalta laaditaan vuosittaiset, kuntakohtaiset järjestämis- ja palvelusopimukset. 15

16 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Talousarviorakenne Seutuvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarviorakenteen. Osastojako (osastotaso 2) on seuraava: Hallinto Elinkeinojen kehittäminen Seudullinen kuntapalvelutoimisto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Rahoitus Investoinnit 4.2 Sitovuustaso Sitovuustaso tarkoittaa tasoa, jolle yhtymävaltuusto myöntää määrärahat eli tulosaluekohtaisia määrärahoja. Oulunkaaren talousarvion sitovuus on osastotaso 2, mutta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa sitovuustaso on kuntakohtainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimusten mukaan sitovuus on Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon toiminnan muutos kesken vuoden edellyttää lisämäärärahaa, kyseessä olevan päätöksen tekee ensin peruskunta ja sen jälkeen Oulunkaaren yhtymävaltuusto. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi sitovia ovat kuntakohtaiset järjestämissopimukset sekä strategisten tavoitteiden painopisteet vuodelle Laskutuksen perusteet Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määräytyvät seuraavasti: kuntayhtymän hallinto: asukaslukujen suhteessa elinkeinojen kehittäminen: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan seudullinen kuntapalvelutoimisto: käytön mukaisten tuotehintojen perusteella yhteistoiminta-alueen järjestämiskeskus: asukaslukujen suhteessa, palvelujen ostot käytön mukaan sosiaali- ja terveystoimen hankkeet: asukaslukujen suhteessa osallistujakuntien mukaan yhteistoiminta-alueen tuotannon hallinto: asukaslukujen suhteessa yhteistoiminta-alueen palvelutuotanto: jokaisen kunnan omalla alueella tapahtuva palvelutuotanto maksetaan suoraan kunkin kunnan toimesta, kuntien kesken tapahtuva palvelutuotanto laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan suoritemallilla Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun asukaslukua lopullisessa laskutuksessa ja ennakkolaskutuksissa edellisen toimintavuoden alun asukaslukua. 16

17 Sopimuskunnan lopullinen maksuosuus menoihin määräytyy toimintavuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan ulkoiset toimintamenot, suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvat sisäiset menot sekä suunnitelman mukaiset poistot ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Maksuosuutta määrättäessä vähennetään toteutuneista kustannuksista asiakasmaksut ja muut toimintatuotot. Maksuosuus jaksotetaan kuukausittain suoritettavaan ennakkomaksuun ja tasauserään. Ennakkomaksu lasketaan talousarvioon merkitystä maksuosuudesta. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja maksuosuusennakoiden erotuksesta. Maksuosuuden kuukausierää voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Maksuennakoiden eräpäivät Kuntayhtymän maksuosuudet, ns. yleinen maksuosuus Maksuennakot laskutetaan kahdesti vuodessa, eräpäivät ja Kuntapalvelutoimiston tuotanto Maksuosuusennakoiden eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon maksuosuudet Maksuosuusennakot on suoritettava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kuukauden 12. päivään mennessä ja erikoissairaanhoidon ennakko 28. päivään mennessä. Tasauserä on suoritettava laskutusvuotta seuraavan vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Maksuosuuden suorituksen viivästymisestä peritään viivästyskorkolain mukainen korko. Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu edellä mainitun osastojaon perusteella. Kuntalain 110 :n mukaan talousarviossa on käyttö- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Oulunkaaren hallintosäännön (51 ) mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Yhtymävaltuusto päättää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat yhtymähallitusta ja muita kuntayhtymän viranomaisia. 4.4 Käyttösuunnitelmat Yhtymähallitus ja palvelutuotantolautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään yhtymävaltuuston hyväksymien tehtävien toteuttaminen ja jaetaan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa yhtymähallitus tai palvelutuotantolautakunta voi siirtää edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. 17

18 4.5 Talousarvion seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Palvelutuotantolautakunta seuraa osaltaan järjestämissopimusten ja talousarvion toteutumista. Talousarvion pitävyyttä käydään säännöllisesti läpi omistajakuntien kanssa myös järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluissa. Mahdollisista muutoksista talousarviovuoden aikana neuvotellaan järjestämiskeskuksen johdolla kuntien ja palvelutuotannon kanssa. 4.6 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahamuutokset tulee hakea ennen kuin sitova määräraha on ylittynyt. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Jos jokin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelualoista on ylittymässä, mutta kunnan sosiaali- ja terveystoimen omatuotanto ei ylity, tulee määrärahan muutosta hakea syyskuun loppuun mennessä yhtymävaltuustolta. Mikäli kunnan raami on omassa tuotannossa tai erikoissairaanhoidossa ylittymässä, tulee asia viedä jäsenkunnan käsittelyyn. Kunnan raamin ylitykseen myöntää ensin jäsenkunnan valtuusto ylitysoikeuden ja sen jälkeen asia tuodaan Oulunkaaren yhtymävaltuuston käsittelyyn. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 18

19 4.7 Käyttötalous: talousarvio 2018 ja toimintasuunnitelma Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2017 TA 2018 TA /19 % TA /20 % TA /21 % Ulkoinen ja sisäinen Hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Elinkeinojen kehittäminen TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Seudullinen kuntapalvelutoimisto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 19

20 Osastot 2 Ulkoinen ja sisäinen TP 2017 TA 2018 TA 2019 Ulkoinen ja sisäinen SOTE- järjestämiskeskus TULOSLASKELMA 18/19 % TA /20 % TA /21 % TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 SOTE-tuotanto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , , ,0 VUOSIKATE , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS , , ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , ,0 Oulunkaaren kuntayhtymä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT , , ,0 TOIMINTAKULUT , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 20

21 4.8 Tuloslaskelma OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2017 TA 2018 TA /19 % TA /20 % TA /21 % TULOSLASKELMA, ulkoiset ja sisäiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , ,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 21

22 Tuloslaskelma, ulkoinen OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TP 2017 TA 2018 TA /19 % TA /20 % TA /21 % TULOSLASKELMA, ulkoiset TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , ,0 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,0 Henkilösivukulut , , ,0 Henkilöstökulut , , ,0 Palvelujen ostot , , ,0 Aineet, tarvikkeet , , ,0 Avustukset , , ,0 Muut toimintakulut , , ,0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , , ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0,0 0 0,0 VUOSIKATE ,0 0 0,0 0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 0 0,0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0 0,0 0 0,0 22

23 4.9 Investoinnit Sopimuksessa Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueesta (seutuhallitus ) kohdassa 9 on määritelty toimitiloista, kalustosta ja varusteista seuraavasti: Yhteistoiminta-alueen tarvitsemat sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt ja toimitilat säilyvät kuntien omistuksessa ja kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat kunnilta. Palvelualueiden käyttöön myöhemmin tulevat tilat rakentaa ja peruskorjaukset toteuttaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Toimitilojen käydessä tarpeettomiksi noudatetaan 12 kuukauden irtisanomisaikaa, ellei lyhemmästä irtisanomisajasta yhteisesti sovita. Toiminnan tarvitsemien lisätilojen osoittamisen tulee tapahtua samassa ajassa. Vuokrasopimukset laaditaan erikseen ja sopimustaso noudattaa tosiasiallisia ylläpitokustannuksia. Muutoin vuokran määräytymisessä noudatetaan yhdenmukaisia laskentaperusteita erityisesti kiinteistöpalvelujen ja pääomakustannusten osalta. Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvittava tuotantovälineistö luovutetaan kuntayhtymälle sopimuksen mukaiseen käyttöön kirjanpitoarvosta ja Simon kunta kirjanpitoarvosta Sopijakuntien luovuttaman käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo merkitään kuntayhtymän taseen käyttöomaisuuteen ja vastaava erä vieraan pääoman pitkäaikaisiin velkoihin. Korottoman velan takaisin maksu alkaa erikseen sovittavalla maksutavalla ja aikataululla kolmen vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Mikäli kunta irtautuu yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoiminta-alue purkautuu, palautuu kuntayhtymälle siirtynyt tuotantovälineistö takaisin jäsenkuntaan vastikkeellisena sen hetkisestä kirjanpitoarvosta siltä osin, kun sitä ei ole maksettu. Koneiden, laitteiden ja muun varustuksen uusimisesta vastaa yhteistoiminta-alue alle euron hankintojen osalta. Yli euron hankinnoista vastaa sijaintikunta, joka vuokraa laitteen yhteistoimintaalueen käyttöön ICT -hankinnat Oulunkaaren ICT-hankinnat toteutetaan leasingrahoituksella ja kustannukset sisältyvät palvelutuotannon normaaleihin käyttötalousmenoihin Rahoitusvastuut Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole investointimenoja, vaan hankinnoissa käytetään 2 5 vuoden rahoitussopimuksia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyisten sekä tällä hetkellä tiedossa olevien hankintojen rahoitusvastuut kolmelle seuraavalle vuodelle. 23

24 3 Step IT -leasing-vastuut ( ) Oulunkaari Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Yhteensä Oulunkaaren leasing-vastuut yhteensä ( ) Leasing-autot Muut hankinnat Step IT -leasing-vastuut Yhteensä Kaikki leasing-vastuut yhteensä ( ) Leasing-vastuut yhteensä Oulunkaaren budjetissa on vain Oulunkaaren leasing-vastuut, mutta Oulunkaari vastaa myös jäsenkuntien leasing-vastuista 3 Step IT sopimuksen kautta hankittujen ICTlaitteiden osalta. Muut hankinnat sisältävät esimerkiksi tulostimien ja Thereforedokumentinhallinnan leasing-vastuut. 24

25 4.10 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA /19 % TA 2020 TA 2021 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE ,0 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA ,0 0 0 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 0 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET 0 OMAN PÄÄMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS ,0 0 0 KASSAVARAT KASSAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS

26 Toimintasuunnitelma 5.1 Hallinto Hallinto-organisaatio Luku sisältää kuntayhtymän hallinto-organisaation, johon kuuluvat yhtymävaltuusto, tarkastuslautakunta sekä yhtymähallitus ja johtotiimi sekä hallintotiimi. Yhtymähallinnon toimintakulut ovat yhteensä (v ta ) Yleinen kuntayhtymän hallinto Yleinen kuntayhtymän hallinto sisältää kuntayhtymän toimiston sekä henkilöstöhallinnon yleiskustannukset, asiahallinnon, viestinnän, tietohallinnon ja hankintatoimen. Henkilöstöhallintoon sisältyy hallinto- ja henkilöstöjohtajan palkkamenoista 50 %, yhteistyöja työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, päätelasien, henkilökunnan muistamisten ja henkilökuntaetuuksiin liittyvät kustannukset. Henkilöstöhallinnon tuloina on Kelan korvaus työterveyshuollosta ja sisäisenä tulona eri hallintokuntien osuus yllä mainituista kustannuksista. Kuntayhtymän yleishallinnon nettomenot ovat (v ta ). Henkilöstöhallinnon painopistealueet vuonna 2019: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun henkilöstöhallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston tulevaisuuden mallin hahmotus Tietohallinnon tehtävät on palvelusopimuksella eriytetty ICT-palvelutuotannosta. Oulunkaaren kuntayhtymän tietohallinto ja kuntien tietohallinto on keskitetty Oulunkaaren kuntayhtymään. Tietohallinnosta vastaava tietohallintopäällikkö sijoittuu Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiossa järjestämiskeskukseen. Tietohallinnon painopistealueet vuonna 2019 ovat: Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun tietohallinnon näkökulmasta ICT-toimintaympäristön kehittäminen palvelutuotannon tarpeet ja tulevan maakunnan ICT-tuottamisen toimintaperiaatteet huomioiden Kuntayhtymän ja kuntien ICT-sopimussalkun ylläpito ja tarvittaessa sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Tietoturvapolitiikan jalkauttaminen kuntayhtymässä ja kunnissa ICT-palvelutuotannon kehittäminen sekä sähköisten palveluiden kehittäminen 26

27 5.2 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinojen kehittämisellä vahvistetaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Painopistealueita ovat potentiaalisten kasvuyritysten etsiminen ja niiden auttaminen kasvu-uralle sekä valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Yrittäjyyttä lisätään esimerkiksi edistämällä etätyömahdollisuuksia, verkkokauppaa ja yrittäjyyskasvatusta. Elinkeinopalveluiden seudulliset painopistealueet vuonna 2019: Potentiaalisten kasvuyritysten etsiminen ja niiden auttaminen kasvu-uralle PK-yritystoiminnan kehittäminen painopisteenä valokuidun hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. Tavoitteena 180 neuvontatapahtumaa. Perustettavien yritysten neuvontapalvelut, tavoitteena 100 uutta yritystä. Elinkeinojen kehittämisessä kuntayhtymä tuottaa kunnille seudullista elinkeinoneuvontaa. Lisäksi kuntayhtymä hallinnoi ja on mukana elinkeinojen kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. työllistämiseen. Talousarvion luvut sisältävät elinkeinoneuvonnan sekä elinkeinotoimintaan liittyvät jäsenyydet ja osallisuushankkeet, joihin kuntayhtymä on sitoutunut aikaisemmin tehdyin päätöksin ja erillispäätöksin vuoden 2018 aikana. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi on käynnissä Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku yhteistyö, jolla aktiivisesti autetaan yrityksiä kasvu-uralle. Samoin käynnissä on elokuussa 2016 aloittanut mikroyrittäjille suunnattu Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluhanke eli OK#Kasvuverkosto-hanke, jonka osatoteuttajina toimivat Oulun Yliopisto ja Naturpolis Oy. Myös lokakuussa 2016 aloittanut TyöTakomo-hanke toimii elinkeinojen kehittämishankkeena. Osallisuushankkeissa osallistutaan seudun kuntien tarpeita hyödyttäviin hankkeisiin. Kuntayhtymä on mukana mm. Bothnian Arcin ja Brysselin toimiston toiminnassa. Kokonaisuudessaan elinkeinopalveluihin on varattu talousarviossa (v ta ) ja elinkeinohankkeille yhteensä (v ta ) eli yhteensä (v ta ). 27

28 5.2.1 Elinkeinohankkeet OK#Kasvuverkosto -hanke Oulunkaaren ja Koillismaan kasvu- ja vientikokeiluverkosto hanke Hankkeen kesto: Jatkoaika saakka. Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2019: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta EAKR- ja valtion rahoitus (70 %). Kuntien rahoitus on , sisältäen Oulunkaaren ja Kuusamon ja Taivalkosken sekä Muhoksen kunnan osuudet (23,5 %). Muu julkinen rahoitus: Oulun yliopisto (2 %) sekä yksityinen rahoitus (4,4 %), joka kerätään hankkeeseen sitoutuneilta mikroyrityksiltä. Vuoden 2019 kokonaisbudjetti on , josta Oulunkaaren kuntayhtymän rahoitusosuus on Hankkeen tavoitteena on rakentaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Hankkeen tavoitteet: Tavoite 1: Yritysohjautuvan kasvu- ja vientikokeiluverkoston rakentaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi Oulunkaaren ja Koillismaan alueelle kootaan mikroyrityksistä koostuvat kasvuja vientikokeiluryhmät ( ) ohjaamaan alueiden TKK-toimintaa. Ryhmät kokoontuvat mikroyrityksissä kuukausittain kiertävällä periaatteella. Tavoite 2: Mikroyritysten kaupallistamisen ja kasvun edistämisen nopeat kokeilut. Tavoitteen saavuttamiseksi keveitä ja kustannustehokkaita sekä digitaalisuutta hyödyntäviä kaupallistamisen ja kasvun menetelmiä tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Kaupallistamisen ja kasvun uusia menetelmiä kokeillaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä. Lisäksi kokeilujen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan mikroyritysten ja TKK-toimijoiden yhteistyönä. Tavoite 3: Toteuttaa kustannustehokkaita vientikokeiluja. Tavoitteen saavuttamiseksi mikroyrityksille soveltuvia vientikäytäntöjä ja toimintamalleja tunnistetaan. Mikroyrityksille soveltuvia menetelmiä kokeillaan verkoston kasvu- ja vientikokeiluryhmissä yritysten ja TKKtoimijoiden yhteistyönä. Tavoite 4: Kaupallistamis-, kasvu- ja vientiavaukset sekä kokemusten ja onnistumisten levittäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tieto mikroyrityksille soveltuvista kaupallistamista, kasvua ja vientiä arkipäiväistävistä kustannustehokkaista menetelmistä levitetään toimintaalueella. Lisäksi tieto onnistumisista ja parhaista käytännöistä levitetään Pohjois- Pohjanmaan mikroyritysverkostoissa sekä pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta toteutettavaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa Oulunkaaren ja Koillismaan alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. 28

29 TyöTakomo-hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2019: Hankkeen kokonaisbudjetti on , josta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta ESR-rahoitusta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus on Vuoden 2019 budjetti on , josta Oulunkaaren kuntayhtymän osuus on Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2019: Hankkeen tavoitteena on valmentaa ja välittää asiakkaat ensisijaisesti yksityiselle sektorille joko suoraan tai rinnakkaishankkeen VuokraWerstas-toimintamallin kautta. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat kussakin kohdekunnassa tarkemmin määritellyt ryhmät. Hankkeen loppuajan keskeisimpänä tavoitteena, vuonna 2019, on saada hankkeen toiminnan piiriin vielä 48 uutta asiakasta. Hanketyöntekijät toimivat hankeaikana ohjaavana linkkinä elinkeinoelämän, kunnan ja työnhakijan välillä. Hankkeen toiminta on vuoden 2019 aikana täydessä vauhdissa kaikilla osaalueillaan aina toukokuun loppuun saakka, jolloin loppuu myös mahdollisuus palkkatukityöllistämiseen rinnakkaishankkeen rahoituksen avulla. VuokraWerstas-mallin osoitettua jo toimivuutensa, yksittäisenä jatkossakin hyödynnettävänä toimintamallina kuntien työllistämispalveluissa, hankkeen toiminnan keskiössä on työnhakijoiden henkilökohtainen ohjaus sekä kuntien välisen yhteistyön laadun parantaminen. Erityisesti tullaan panostamaan kuntien välisen yhteistyön laadun parantamiseen. Näin hankkeessa kertynyt tieto välitetään tehokkaasti työllistämispalveluiden henkilökunnalle myös hankeajan jälkeen hyödynnettäväksi. Ostopalveluihin varattu rahoitus on likipitäen käytetty vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta yksittäisiä lyhytkoulutuksia esimerkiksi työturvallisuuteen liittyen voidaan edelleen rahoittaa vuoden 2019 aikana. Valtaosa hankkeen toimenpiteistä vuonna 2019 liittyy yksittäisten asiakkaiden työnhaun käytännön ohjaukseen, tavoitteena suora työllistyminen yksityiselle sektorille. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on organisoida työpajoja työllistämispalveluiden henkilöstölle muun muassa kuntarajat ylittävän vertaistuen ja ohjauksellisen yhteistyön synnyttämiseksi. Näin ohjaava linkki työelämään rakentuisi hankkeen päättymisen jälkeen kuntien ohjaushenkilöstön aiempaa monipuolisemman ja tiiviimmän yhteistyön varaan. Yhteistyön avulla kuntien ohjaushenkilöstöllä olisi vastavuoroiseen tiedonjakamiseen perustuva ajantasainen tieto muun muassa niistä työ- ja koulutusmahdollisuuksista, joita Oulunkaaren kuntien alueella on tarjolla. Tarpeen tullen myös ohjauksen erityisosaaminen on vastavuoroisuuteen ja kollegiaaliseen tukeen perustuen käytettävissä asiakasohjaukseen. Tämä näkyisi parhaimmillaan toiminnan laadun kohentumisena nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden silmissä ja kannustaisi heitä olemaan oma-aloitteisesti mukana työllistämispalveluiden toiminnassa jo työttömyyden alkuvaiheessa. 29

30 5.3 Seudullinen kuntapalvelutoimisto Oulunkaaren seudullisen kuntapalvelutoimiston varsinainen palvelutoiminta käynnistyi Toiminta on keskitetysti johdettu, hajautetusti toteutettu, uusinta tekniikkaa ja seudun osaamista hyödyntävä kuntien ja kuntaorganisaatioiden yhteinen tukipalvelujen asiantuntijakeskus. Palveluja ostavat Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on palveluprosessien vakiointi/yhdenmukaistaminen, tehtävien rationalisointi ja nopeuttaminen, kehittyneemmät työtavat, tehtävien hoidon helpottaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja laadunhallinta, tietojen hyväksikäytön parantaminen, henkilöstöresurssien turvaaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen sekä menokehityksen parempi hallinta. Toiminnan palvelut ovat talous-, henkilöstö- ja tietopalvelut Kuntapalvelutoimiston tuotanto Henkilöstöpalveluissa vuonna 2019 painopistealueet ovat: TVA:n (työn vaativuuden arviointi) loppuun saattaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun henkilöstöhallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston kehityssuunnitelman toteuttaminen Henkilöstöpalveluissa muodostuu palkkaerittelyjä vuodessa noin kappaletta. Kustannukset sisältävät 11 palvelusihteerin palkkauskustannukset. Vuodelle 2019 on arvioitu menoja Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus on 50 %. Maksuosuudet laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Talouspalveluissa vuoden 2019 painopistealueet ovat: Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja riittävän resurssoinnin varmistaminen Digitalisaation edistäminen Johdon raportoinnin ja Taloussuunnittelun käytön tehostaminen Valmistautuminen ja osallistuminen tulevan maakuntauudistuksen edellyttämien toimenpiteiden suunnitteluun taloushallinnon näkökulmasta Kuntapalvelutoimiston kehityssuunnitelman toteuttaminen Palkkakustannukset sisältävät 13 palvelusihteerin ja yhden taloussihteeri-controllerin palkkakustannukset. Vuodelle 2019 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan Talousarvioon on arvioitu, että sote-ytan osuus kustannuksista on vajaat 35 %. Maksuosuudet laskutetaan toteutuneiden tuotteistettujen palveluiden mukaisesti. Tietopalveluiden painopistealueet vuodella 2019 ovat: Asiakaspalvelun ja tukipalveluiden käyttäjälähtöisyyden kehittäminen ja laadun parantaminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen Päätelaitteiden käyttöönoton ja hallinnan kehittäminen Tulevaan sote-uudistukseen valmistautuminen Kuntapalvelutoimiston kehityssuunnitelman toteuttaminen 30

31 Tietopalvelujen tehtävänä on noin käyttäjän, noin tietokoneen ja noin 50 palvelimen muodostama ICT-ympäristön ylläpito ja tuki. Tietopalveluiden henkilöstö käsittää 11 it-asiantuntijaa, yhden it-suunnittelija ja yhden tietopalveluesimiehen. Vuodelle 2019 on arvioitu menoja kokonaisuudessaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus Järjestämiskeskus Järjestämiskeskus toimii kuntien yhteistyö- ja asiantuntijakumppanina Yhteistyö kuntiin o Kuntien johtoryhmätyöskentely, kuntaneuvottelut ja -seminaarit, osallistuminen kuntien luottamuselinten työskentelyyn kutsuttaessa, lausuntojen valmistelu yhteistyössä kuntien kanssa Kuntien asiantuntijataho o Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien esiin nostaminen ja arvioiminen Toiminnan arviointi, seuranta ja ohjaus o Toiminnan jatkuva arviointi, seuranta, valvonta ja ohjaus, vaikuttavuuden varmistaminen, raportoinnin avoimuus ja ajantasaisuus Toiminnan suunnitelmallisuus ja ennakointi o Taustatiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Sopimusten hallinta o Järjestämissopimusten laadinta, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden pitävyyden varmistaminen Kansallisiin muutoksiin valmistaminen o Maakunta- ja sote-uudistukseen valmistautuminen yhteistyössä kuntien kanssa. Kuntaneuvotteluprosessi Järjestämiskeskus organisoi yhdessä kunkin kunnan kanssa vuosittaisen kuntaneuvotteluprosessin. Kuntaneuvottelujen keskeinen tavoite on järjestämissopimuksen ja budjetin valmistelu seuraavaa vuotta varten. Kuntaneuvotteluissa jäsenkuntien kanssa yhdessä sovitut tavoitteet toimivat kehittämistyön perustana. Neuvotteluprosessissa keskeistä on avoin ja tavoitteellinen vuoropuhelu kuntien kanssa. Kuntaneuvotteluprosessi toteutetaan kuntien kanssa yhdessä sovitun vuosikellon mukaan. Kuntaneuvottelujen osallistujat määrittelee omalta osaltaan kukin jäsenkunta. Tyypillisesti osallistujina on kunnan johtoryhmän lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoa. Vuotuisen kuntaseminaarin osallistujat kunnat nimeävät erikseen Järjestämissopimukset Oulunkaaren ja kuntien strategioiden pohjalta syntyvät vuosittaiset järjestämissopimukset, joihin on kirjattu Oulunkaaren ja kuntien yhteinen näkemys ja sitoutuminen talousarviovuoden tavoitteisiin ja budjettiin. Järjestämissopimus syntyy vuotuisen kuntaneuvotteluprosessin tuloksena. Järjestämissopimuksen toteutumista seurataan yhteistyössä Oulunkaaren ja 31

32 jäsenkuntien kanssa kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla arvioinnilla Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Nimi Kuvaus Kesto Hankesalkku: Mielekäs elämä kotona LÄHDE! - taiteesta voimaa Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja laajaalaisen hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja arkeen kulttuurin keinoin erityisesti työttömien nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien keskuudessa. Itsenäiset - Hyvä elämä omassa kodissa Arki lähemmäs Kehitysvammaisten monimuotoisen asumisen tuki ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen Hankkeen tarkoituksena on maaseudulla asuvien kuntoutujien ja kuntoutuspalvelujen tuottajien kuntoutuspalveluiden monipuolistuminen etäkuntoutusta hyödyntäen. 2/2017-2/2020 2/ /2019 Sepelvaltimotautipotilaan Sepelvaltimopotilaan hoitopolun optimointi hoitopolku Oulunkaarella LAPE-kärkihankkeiden jatko LAPE-kärkihankkeiden jatko 1/ Lapsirikas- Lapsirikkaiden perheiden toimiva arki Toimintamalli koordinoi perheille arjen tukea yksityisten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja tukityöllistettyjen avulla kehittäen myös yhteisöllistä vapaaehtoistoimintaa. Hankesalkku: Teknologian ja sähköisen maailman imussa Digikummi Sähköisten palveluiden ja teknologian käytön edistäminen (perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut) Erikoistumiskoulutus Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida nykyteknologian ammattikorkeakoulutasoinen erikoistumiskoulutus, hyväksikäytöstä ikäihmisten jonka avulla voidaan tuottaa valtakunnallisesti tietoa kotihoidossa (KOTEK) ja osaamista kotihoidon toimintakenttään. Swiftcare Tavoitteena on kehittää älykkääseen tietoon pohjautuvaa tukea ammattilaisille (kotihoito, ikäihmisten kotona asumisen tuki, sairaalan päivystysyksiköt) kiireelliseen apuun liittyvässä päätöksenteossa. Hankesalkku: Uudenlaiset lähipalvelut ja toimiva palveluverkko Vähähiilinen SOTElähipalvelulogistiikka, 1. Tehokas ja saavutettava sote-palveluverkko Hankkeen työpaketit: SOLOGS 2. Ohuiden materiaalivirtojen integroiminen pitkien etäisyyksien alueella 3. Liikkuvat terveyspalvelut Hankesalkku: Muutoksen johtaminen, kehittämisen vauhdittaminen Sote-sektorin kestävän Hankkeen tavoitteet: johtamisen mallit - Kehittää organisaation kyvykkyys-arviointimalli sotealan toimijoiden käyttöön Organisaation kyvykkyyden arvioinnista työyhteisö- - Kehittää työyhteisön sisäinen toimintamalli /yhteisötason toimenpiteisiin arviointijärjestelmän tulosten tueksi - Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja jaksamisen tukeminen kehittämällä työyhteisön työoloja ja - välineitä Sote-muutososaaminen Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan täydennyskoulutusratkaisu metodologinen opetuskehys ja sote-muutoksessa tarvittavan täydennyskoulutusratkaisu, joka on suunnattu osaamisen kehittämiseksi ensisijaisesti maakunnallisille sote-toimijoille ja jolla vastataan maakunta- ja sote-muutoksen tiedontarpeisiin sekä uusien sote-maakuntien ja muun julkisen hallinnon työvoiman osaamistarpeisiin. VTR-tutkimusrahoitus (2 hanketta) Kokonaisbudjetti Rahoittaja Omarah Lisätietoja ESR Osatoteuttajana Iin KulttuuriKauppila STEA Toteuttajana Kehitysvammaisten palvelutalosäätiö. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta ESR Hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta Yhteistyöhanke Amgen Oy:n kanssa. Oulunkaarella ei omarahoitusosuutta. STM LAPE-kärkihankkeen jatko tarkentuu ? STEA Hanketta koordinoi Auta Lasta ry. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta Oulunkaari ESR Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Horizon 2020 Toteuttajana Oulun yliopisto/vtt. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta EAKR Toteuttajana Oulun yliopisto. 4/ /2020 ESR Oulun yliopiston ja Jyväkylän ammattikorkeakoulun yhteishanke. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Hankehakemus jätetään huhtikuussa ESR Oulun ammattikorkeakoulun, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteishanke. Oulunkaari toimii yhteistyökumppanin roolissa, ei omarahoitusosuutta. Hankehakemus jätetään huhtikuussa Ei nettokustannusvaikutuksia. 32

33 5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto Perhepalvelut Perhepalveluissa järjestetään pääsääntöisesti lakisääteisiä sosiaalihuollon palveluja, joilla tuetaan lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia. Perhepalveluihin kuuluvat sosiaalityö, toimeentuloturva, lastensuojelu, perheneuvola, lapsioikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto ja neuvolapalvelut sekä erityisryhmien asumispalvelut. Toiminnan lähtökohtana ovat hyvinvointia tukevat ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut sekä tarpeenmukaiset kuntouttavat ja intensiivisen tuen palvelut. Palveluiden tarjonta perustuu lakisääteisyyteen, asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin sekä oikeaaikaiseen palveluohjaukseen. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti Terveyspalvelut Oulunkaaren terveyspalvelut tuottaa jokaiseen kuntaan lähipalveluna vastaanotto-, kuntoutus-, mielenterveys-, osastohoito- ja työterveyspalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Kuntalaiset asioivat pääasiassa omilla terveysasemillaan, mutta voivat halutessaan valita vaihtoehtoiseksi asiointipaikaksi jonkun toisen Oulunkaaren kunnan terveysaseman tai minkä tahansa terveyskeskuksen Suomessa. Lyhytaikaista osastohoitoa järjestetään toisessa Oulunkaaren kunnassa silloin, kun oman kunnan osastolla ei ole paikkoja. Terveyspalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia laadukkailla ja oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti. Terveyspalveluissa kehitetään aktiivisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhdessä kuntien hyvinvointiryhmien ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön kanssa Vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden kokonaisuus muodostuu kotihoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan toiminnan painopiste kotona asumisen tukemisessa ja kotiin annettavissa palveluissa. Sähköisiä palveluja kehitetään aktiivisesti. Pitkäaikainen hoiva ja hoito tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä tulee arvioitavaksi silloin, kun asiakkaan toimintakyky on alentunut siinä määrin, että kotihoidon palvelut eivät enää riitä turvaamaan kotona asumista. Asiakkaan palveluntarpeeseen vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja etäisyydet kuntakeskuksiin. Omaisverkoston mahdollisuudet osallistua asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon esimerkiksi omaishoitajana on merkittävä. 33

34 5.5.4 Palvelualojen yhteiset tavoitteet Osallisuus ja omatoimijuus Mahdollistetaan kuntalaisten osallisuus. Kehitetään ehkäiseviä ja ihmisten omaehtoista toimintaa tukevaa työtä sekä turvataan asiakkaiden erityisistä tarpeista lähtevä kokonaisvaltainen ja moniammatillinen palveluprosessi. Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Asiakkailla on mahdollisuus tehdä palvelutarpeeseensa liittyviä valintoja. Verkostoyhteistyössä toteutetaan ennakoivaa työotetta ja yhteistyötä (varhaisen mukaan tulon periaatteella). Tuen polku mallin käyttö Kotoa kotiin prosessin kehittäminen Kehittäminen kuuluu kaikille Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. Digipalvelut mahdollistavat uudenlaiset joustavat lähipalvelut. Digitaaliset palvelut muodostavat luonnollisesti lähestyttävän ja integroitavan käyttöympäristön, joka tukee asiakaspalvelua, omaisviestintää sekä kuntalaisen oman hyvinvoinnin kehittämistä. Seurataan ja osallistutaan aktiivisesti digitaalisiin trendeihin, jotka tukevat ja vahvistavat aiempaa sähköistä palvelutuotantoa. Kehittäminen kuuluu kaikille toimintamallin mukaisesti henkilöstö osallistuu kehittämiseen sekä muutosten valmisteluun ja toteutukseen. Tieto ohjaa kehittämistä ja sen suuntaa Valmiina muutoksiin Kehitetään toimintaa ja palveluja kansallisen ja maakunnallisten sote-valmistelun linjausten mukaisesti. Toimitaan aktiivisesti muutoksen valmistelussa. Rohkea uudistuminen on osa toimivaa työyhteisöä. 34