ffi ffi[ffi:trii:flil,h rns,i,u,e LAUSUNTO Drno (5)

Transkriptio

1 I ffi ffi[ffi:trii:flil,h rns,i,u,e LAUSUNTO Drn (5) KORKEIN OIKEUS Esitterye Markku Vurela Phjisesplanadi IHelsinki Lausuntpyynt SUBUTEXIN VffiSUUS PANMEKAYTOS SA Jhdant ja neurkemia,",'i' Subutexin@ vaikuttava aine n buprrinbrfiini. Bup.ienrfiini n mrfiiniryhmtiiin kuuluva vahva synteettinen piidl, jnka alkupertiinen kayffiita*itus 1970-luvulla li iikillisen kvan kivun hit. Sumessa ensimmiiinen mylmtilupa kielen alle tettavalle buprenrfiinille n mydnnetty (T emgesic@ A.Zmg resribletti). Buprenrfi inia kiiytetiiiin my<is piidiriippuvaisten vieritus-, krvaus- ja yltlipithitliiiikkeenl (Subutex@ 0.4 mg, 2^9,8 mg resribletti ja yhdistelmivatniste Subxne@ jka sis?iltii?i buprenrfi inia j a nallsnia). Mrfiini kuuluu huumausaineyleisspimuksen luetteln I niin kuin heriinikin. Buprenrfiini n psyktrppisia aineita kskevan yleisspimuksen luetteln III kuuluva liiilkevalmiste kuten ambarbitaali. Buprenrfiini muistuttaa rakenteeltaan mrfiinia ja se saa aikaa mrfiinin kaltaiset subjektiiviset vaikutulset. Kivunhidssa buprenrfiinin kipua lievittiivii vaikutus saadaan n. 30 kertaa mrfiinia pienemmillii ann*silla. Kivunhidssa resriblettin[ tettu 0.4 mg:n anns vastaa vaikutuksiltaan n. 10 mg:n lihaksen sisdistl mrfiiniannsta. Buprenrfiinin vurkausiannsta ei kipua hidettaessa yleensii nsteta yli 4 mg:n kellmaisesta annsvaikutuskuvaajasta jhtuen eli tiitii suurempien annsten teh n kivunlievityksen salta heikmpi. piidiriippuvuuden krvaushidssa suurin susiteltu vurkausianns n 16 mg, mutta kiiytiinn6ss?i krvaushita tteutetaan myiis annksilla L6-24 mglwk. Buprenrfiini stimuli muiden piidien tavin keskushermstssa p- reseptreita (agnismi), jiden kautta v?ilittyv[t paitsi sen kipua pistavat vaikutkset my6s haitallinen hengitystii lamaava vaikutus. Tisin kuin metadni tai mrfiini, se n my<is n?liden reseptrien sittainen vastavaikuttaja eli an-tagnisti. Tiim?itarkittaa sitii, ettiikun mrfiinin vaikutukset lisaiintyviit aina annsta nstamalla, niin buprenrfiiniannsten nstaminen vimistaa vaikutuksia vain rajallisesti. Haittden suhteen agnisti-antagnistivaikutus merkitsee sitii, ettii haittavaikutukset vat samankattaisia mrfiinin kanssa (mm. huimaus, pahinvinti, ksentelu, hengityslama ja tlkuraisuus), mufta Marinerheimintie 166 OO3OO HEISINKI Puhelin (Oil 474 4t Telefa:r (OD Mannerheimvlgen 166 OO3OO HEISINGFORS Telefn ( t Telefax (0% rr2 Mannerheimintie 166 FIN-OO3OO HEISINKI, FINLAND Telephne L Telefax

2 LAUSUNTO Drn (5) KAyti,n yleisyys 24, kattvaikutuksen vuksi erityisesti krkeilla annksilla niit[ esiintyy viihemmiin tai ne ilmenev6t lievempiasteisina. Vailfta pelkkiiii buprenrfiinia pidetiiiin yliannstustilanteessa lennaisesti ttrvallisempana kuin puhtaita agnisteja (mrfiini, heriini, metadni), n buprenrfiini yhdessti alkhlin tai bentsdiatsepiinien kanssa kitytettynii yht[ vaarallinen kuin em. puhtaat agnistit. Buprenrfiini situtuu piidireseptriin tiukasti ja sen vaikutusaika n pitkii, mik[ selittiiii sen ett5 vieritusireet viimeisen buprenrfiiniannksen j?ilkeen alkavat hitaammin ja lievempine kuin esimerkiksi lyhytvaikutteisella heriinilla. Tisaalta buprenrfiinivieritusireyhtymii mytis kestilii pitempiiiin kuin heriinivieritusireyhtymii. Buprenrfiinia n saatavilla piidiriippuvaisten vieritus-, krvaus ja ylltpithitn siihen ikeutetuissa yksiktiisse. Ssiaali- ja terveysministeritin asetuksessa edellytetiiiin piidikrvaushidn alittamiseksi piidiriippuvuusdiagnsin lisilksi, ettii ptilas ei le piiiissyt irti piideista tieteellisesti perusteltuja ja yleisesti hyviiksytyj I hitkaytiinfiije j a menettelytapja nudattamalla. Asetus miiarddmyds, ettei buprenrfiinia saa miiiirtitii apteekista timitettavaksi krvaushitna; liiiikehit buprenrfiinilla saadaan tteuttaa ja liiiike luvuttaa ptilaalle vain timintayksikdn valvnnassa. Asetuksen mukaan ptilaalle n liiiikehidn lis?iksi hitsuunnitelmassa miiiiritelttiv?i myris muu l?iiiketieteellinen ja psykssiaalinen hit ja sen seuranta. Tieteellinen n?iyttd siite, etta buprenrfiinista lisi helpmpi vierittautua kuin tisesta yleisesti piidiriippuvaisten hitn k[ytetystii llliikkeestii, metadnista, n puutteellinen. Ssiaali- ja terveysministeridn selvityksen perusteella piaattiriippuvaisille suunnatussa krvaushidssa n Sumessa nin 600 henke[, mutta hitn piiiisy aiheuttaa edelleen erityisesti piiiikaupunkiseudulla jnja. Krvaushit ja ylliipithit vat huumehaittjen viihentiimistimenpiteina tiirkeitii menetelmi6. NiilH tavitetaan ehk6 kaikkein hankalimmin hidettavat ptilaat. Muita hitmutja ne eivlt kuitenkaan syrjefii, vaan edelleen vat tarjlla av- ja laitshidn piiihdehitpalvelut ja kuntuttavat hityhteistit. Yhteiskunnan tuttamien hitpalvelujen lisiiksi tukea antavat vertaisryhm[t, kuten Nimett6miit narkmaanit (NN) ja Nimett6mtit alkhlistit (AA), siiilyttiivit asenumsa merkittiivinti huumeptilaiden hitmahdllisuuksina. Tureimpien selvitysten perusteella huumausainekkeilut eivdt niiyt[ en6[ lis[lintyneen, mutta arviitu ngelmaktiyttiijien miiiirii n kuitenkin kasvanut. Sumessa arviitiin wnna 2002 levan piaattien ngelmak?iyttiljie Ongelmak[ytt[jii tarkittaa tiissii kayftda, jka n aiheuttanut kaftajiille sellaisia ssiaalisia tai terveydellisi[ haittj a, j iden perusteella viranmaiset vat puuttuneet asiaan tavalla tai tisella, mik6 k[y ilmi viranmaisrekistereist?i. Stakesin krdiniman huumehidn tiebjeirjestelmiin perusteella li heriini buprenrfiinia yleisempi ensisijainen hitn hakeutumiseen jhtanut piidi vunna 2000, mutta wnna 2002ttlame li kiiiintynyt p[invastaiseksi ja

3 IAUSUNTO Drn (5) buprenrfiinin vu}si hakeuduttiin piiihdehitn selviisti useammin kuin heriinin wksi. Riski-tutkimus antaa viitteitti siitti, ettt vanhemmissa ikiiryhmissii buprenrfiini ndytti tulleen heriinin tilalle, mutta nuremmissa ikiiryhmiss6 buprenrfiinista saattaa mudstua ensisijainen piiihteenti klytetttivii piaatti. Saman tutkimuksen mukaan buprenrfiinin pistliminen n mytis yleistynyt huumeiden sekakiiyttiss[ Buprenrfiinin key$06n liittyviii kulemantapauksia analysineiden tutkimusten mukaan piiiiasialliset kulemanriskit aiheutuvat krkeasta buprenrfiiniannksesta, sunensisiiisestii kaytdstii sek?i yhteiskeytdsh muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa. Krvaushit buprenrfiinilla alitetaan muutaman milligramman annksella ja anns nstetaan vtihitellen riitt6viille taslle, suurin susiteltu vurkausianns n 16 mg. Subutex@ n resribletti eli tablettia ei niellii, vaan sen annetaan liueta kielen alla. Kielen alle tetusta buprenrfiinista imeytyy elimistcion n.40 V,lppu lfliikeaineesta jaa imeytymflttii elimist6tin ja inaktivituu ruuansulatuskanavassa eli resriblettimutisen buprenrfiinin bilginen hy6tysuus n n Buprenrfiinia nuuskaamalla tai suneen ruiskuttamalla saadaan npeampi ja vimal&aampi vaikutus. Nuuskatun buprenrfiinin hytitysuus n jnkin veran krkeampi kuin kielen alle tetun buprenrfiinin kun taas sunensisiiisesti tetun buprenrfiinin p[6sy elimisttidn n tiiydellistii eli sen hy6tysuus n Saadakseen elimistod,nsii kielen alle tettua 16 mg buprenrfiiniannsta vastaavan m2i2iriin liiiikeainetta,td,ytyy suneen ruiskuttaa varn6-7 mg buprenrfiinia. On ep?iilty, ettii jtkut buprenrfiiniylliipithidssa levat ptilaat klyttiiviit san liiiikkeestii sunensisiiisesti ja myyv[t lppusan katukaupassa. Rirurastuminen muihin huumaus aineis iin Lainsiifldiinntiss[ eritttin vaarallisella huumausaineella tarkitetaan huumausainetta, jnka keyftdttn liittyy virheellisestfl annstelusta jhtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin kaytosh jhnrva vakavan terveydellisen vaurin vaara tai vimakkaat vieritusireet. Huumausaineiden kiiytttirikksen rangaistayuutta varten yleisimm[thuumausaineet n jateltu klmeen lukkaan liihinna vaarallisuutensa penrsteella. ErittZiin vaarallisiin ja ankarimmin rangaistavaan ryhmiiiin kuuluvat heriini ja kkaiini; keskimm?iiseen kuuluvat amfetamiini, metyleenidiksidimetamfetamiini (MDMA, ekstaasi) ja ISD; lievimmin rangaistavaan ryhmiiiin kuuluu kannabis. Lii?iketieteellisesti huumausaineen vaarallisuutta arviitaessa n tettava humin aineen akuutti vaarallisuus (akuutin kiiyton turvamarginaali), pitk[aikaiskflyt6n haitat, infektiriskikbyftaytfniseen ja yhteisvaikutuksiin liiftyve vaarallisuus, fyysisistii vieritusireista jhtuva vaarallisuus ja psyykkisen riippuvuuden aiheuttama vaarallisuus. Huumausaineena pidettiivflt ldiikevalmisteet n liiiiketieteellisten ntikdkulmien perusteella aiemmin jateltu Kansanterveyslaitksen tereettisessa

4 LAUSUNTO Drn (5) lausunnssaklmeen lukkaan vunna 2002(lilte 1). Jattelun perusteena n kiiytetty sekii vaarallisuutta rikslain kriteerein arviituna ettii rinnastettawutta varsinaisten huumausaineiden lukitteluun. Buprenrfiini yleisesti l[iikeaineena tarkasteltaessa kuuluu vaarallisuuden penrsteella keskimmitiseen ryhmiiiin (mrfiini taas vaarallisimpaan ryhmiiiin), kska buprenrfiinilla n lemassa khtalainen yliannstuksen riski ja riski krstuu sunensisliisen kiiyttin yhteydessit sek?i samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa kziytettynii. Listiksi mahdllisuus riippuwuden kehittymiselle n ilmeinen ja tistuvan kiiytin iikillinen lpeftaminen saattaa aiheuttaa selkeiit vieritusireet. InfektiriskikAyttdytymisen suhteen vaara n suuri sillin, kun ainetta kiiytetlitn sunensis?iisesti. Eri kaffi[apjen salta tarkasteltaessa kielen alle annsteltu buprenrfiini kuuluu vaarallisuutensa perusteella liihinn?i lieviiiin ryhmiiiin, kska vaikka yliannstuksen riski n lemassa vat kulemantapaukset harvinaisia pelkiistiiiin buprenrfiinia kiiyttiimiillti. Riski krstuu kuitenkin selvilsti ktiytettiiessii sitii samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa. Listiksi riippuvuuden kehittyminen kielen alle annsteltunakin n mahdllista ja tistuvan k6yt0n iikillinen lpettaminen saattaa aiheuttaa vieritusireita. Neniin limakalvlle annsteltuna buprenrfiinin bilginen hy6tysuus n jnkin verran suurempi kuin kielen alle annsteltuna, mikii 1is66 tiimiin klytttitavan vaarallisuutta, mutta nuuskattavakin buprenrfiini kuuluu parhaiten lieviiiin ryhm6iin. Sunensisiiisessii kafossa buprenrfiinin haitat ja vaa.rat lisiiiintyv[t, yliannstuksen riski kasvaa selviisti ja hunsti liukenevat sidsaineet aiheuttavat lisiiksi riskin saada milrinfarkteja. Sunensistiinen kdyftit aiheuttaa mytis infektiriskin. Lukituksessa sunensisliinen buprenrfiini sijittuu keskimmiiisen ja ankaran lukan villimaastn. Kategrisesti sunensisiiisesti kiiytetty buprenrfiini n spivimmin lukiteltavissa kuitenkin keskimmeiseen lutkaan. Suhteessa muihin huumausaineisiin n buprenrfiini yleisesti lukiteltavissa keskimmiiiseen lullcaan kuuluvaksi aineeksi. Erittelemiillii eri anttavat kuuluvat kielen alle ja nuuskaarnalla klytetty buprenrfiini liev?iiin lukkaan ja sunensisdisesti klytetty buprenrfiini viihintaiin keskimmliseen lukkaan. On humattava, ett?i myos muiden liiiikeaineiden ja huumeiden khdalla niiden vaarallisuus vaihtelee kiyttiitavan mukaan siten, ettti sunensisitisesti keyteftyna ne vat tehl*aampia ja vaarallisempia kuin pltettuna tai nuuskattuna. Pltettuna tai nuuskaamalla kiiytettynii l[iike- ja huumausaineet taas yleens?i vat tehk&aampia ja vaarallisempia kuin suun kautta esimerkiksi tabletteina tettuna (pikkeuksena aineet, jtka eivtit imeydy keuhkepiteelin tai limakalvjen l[pi).

5 LAUSUNTO Drn (5) h T<irke?in huumausainerikksen tunnusmerkist0n tteuttavana piaattimiiiiriina n vakiintuneen ikeuskflytiinn0n mukaan pidetty nin 15 grammaa heriinia. Suun kautta ftielen alle) tetun buprenrfiinin ja sunensis6isesti k?iytetp heriinin vertaaminen n vaikeaa. Ekvivalenttisen vasteen kivunhidssa antaa suun kautta tettu buprenrfiinianns 0.4 mg ja 10 mg:n anns parenteraalista (suneen tai lihakseen) mrfiinia ja piidiriippuvuuden krvaushidssa suurin susiteltu wrkausianns n 16 mg/vrk. Tavanmaisen kliyttannksen m[iiritteleminen heriinille n hyvin tulkinnanvaraista tleranssin kehittymisen ja huumausaine-erien puhtausasteen vaihtelun takia, mutta heriiniin ja arrfetamiiniin verrattuna n. 10 grammaa buprenrfiinia (1250 kpl 8 mg:n resriblettiii vastaten kaytiinntiss[ n kerta-annsta) vastaa kknaishaitallisuudeltaan 10 grafirmaa puhdasta heriinia (n kerta-annsta) tai 100 grammaa puhdasta amfetamiinia (n kerta-annsta). Pflfljhtaja,#L Pekka Puska rk Labratrinjhtaja Seppiilfl Liite 1 KTL:n tereettinen lausunt

6 A;itc /. a I(ANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO I (4) Huumelabratri Mannerheimintie Helsinki 30 Puh.: I ; Fax: I 1.3.2A02 Valtinsyyftai 6 Petri J[Iskeldinen Va ltakunnansyyttflj 6n v irast Albertinkatu 25 A' PL 333, Helsinki Pulr.: ;Fax: 09' Asia: Huumausaineina pidettlvien laekkeiden lukittetu huumausaineen keytt0riklsen salil<taulukka varten. Viite: Valtinsyyttljfl Petri JItrskellisen allekirjittama lausuntp$mto a Iausuntpyynnn mukaan huumausaineen k6yttoriklsen rankaistawutta varten ereet yleisimm[t huumausaineet n jateltu alustavaan klmesaiseen salktaululftn llhinn{ vaarallisuutensa perusteella. Rikslain 50 luvun 5 $:n 2 mmentin mukaan erittlin vaarallisella huumausaineella iarkitetaan huumausainetta, jnka kdytt06n liittlry virheellisestt annstelusa jhtuva hengenvaara" lyhytaikaisestakin kiytosujhtuvan vakavan terveydellisen vaurin vaara tai vimakkaat vieiitusireet. Lievimmin rangaistavaan ryhmann kuuluisi kannabis, keskimmfliseen amfetamiini, metyleenidiksimetamfetamiini (ekstaasi) ja LSD sekd anlcarimmin rangaistavaan rytuneen heriini ja kkaiini. Nyt kpeessa levassa lausunnssa esite66n allekirjittajien nakemyksiin perustuva vastaava lukittelu niilte ieatcteiden vaikuttaville ainessille, jita sisllt[v{t valmisteet mainitaan Ltdkelaitksen luettelssa Dn34l45tD002 (Luettel huumausaineena pidetttrvistl ltrtrkevalmisteista, jilla n L[trkelaitksen my0ntf,m6 vimassa leva myyntilupa, pflivtrtty ). Jattelun perusteena n kaytetty sekd vaaraltisuutta em. rikslain kiteerein arvituna etl6 rinnastettavuutta vastaavaan varsinaisten huumausaineiden lukitteluun. L6likkeen vail$ttava ainessa Lukka Lyhyt perustelu Opiidiltilkeaineet: Alfentaniili Dekstrprpksifeeni Fentanlyli Hydrmrfni Metadni Mrfiini Olcsikdni (ksikni) Petidiini Remifentaniili Sufentaniili Buprenrfiini Etlylimrfiini Kdeiini Ankara ryhme KeskimmIinen ryhma Merkitt6vti yliannstuksen riski, jka krstuu sunensistisen kayton yhteydessf, tai samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa kflytettyn8. Lisdlcsi dekstrprpksifeenillli n myrkyl I is i6 vaikutuksia sydameen. Mahdl I isuus riippurruuden kehittymiselle ilmeinen. Tistuvan klyton Ekillinen lpettaminen saattaa aiheuttaa vimakkaita vieritusireita. Varsinaisten huumausaineiden lukinelussa ankaraan ryhmeen sijitetun heriinin vaikutus perustuu lfihinna sen muuntumisessa elimist6ssf, mrfi iniksi. Yliannstuksen riski, jka krstuu sunensisflisen kayt6n yhteydessa tai samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa kayettyn6. Mahdllisuus riippurnruden kehittymiselle ilmeinen. Tistuvan k6yt6n likillinen lpettaminen saattaa aiheuttaa selketit vieritusireet. jatkuu...

7 atkuu. 2(4) Lli2ikkeen vaikuttava ainessa Lukka Lyhyt perustelu Op i id i I tilikea ineet: Flkdiini Jtitetty lukine lematta, s i I lfl f lkd iinin keskushermsta lamaava vaikutus lieve ja yliannstukset pikkeuksellisia. Sen vltirinkayttd n harvinaista, eikd tistuvan k6yt6n {kil I inen lpettam i nen ptilislilint6 isesti aiheuta vieritusireita. a Bentsdiatsepiinit: Alpratslaami Diatsepaami Klbatsaami Klnatsepaami Klridiatsepksidi Lratsepaami Midatslaami Nitratsepaami Oksatsepaami Tematsepaami Triatslaami Lievfl ryhma Yliannstuksen riski lemassa, jskin yksisttifin? kaytettynd ku lemantapaukset hfryin p ikkeukse I I is ia. Riski krstuu ldhinnd samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa k6ytettyn6. Ri ippurruuden keh ittym i ne n matrd I I ista. T istuvan kay0n Akillinen lpettaminen saatraa aiheuttaa vieritusireita, jtka eivtit kuitenkaan yleens6 aiheuta hengen Yaaraa. Muut liitikeaineet: Meprbamaatti Lievii ryhma Yliannstuksen riski lemassa, jskin yksistdfln kaytettynli ku Ie m antapauks et harvina isemp i a. R i sk i krstuu samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa keyettyne. Riippuvuuden kehittyminen mahdllista. Tistuvan kiiyton Bkillinen lpettaminen saafiaa aiheuttaa vieritusireita, jtka eivtit kuitenkaan yleens[ aiheuta hengenvaaraa. Pentbarbitaali Keskimmtiinen ryhma Merkitttivti yl iannstuksen riski, j ka krstuu sunensis6isen kay6n yhteydess[ tai samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa keytettynli. Ri ippu rnrud en keh i ttym inen mahd I I ista. Tistuvan kliyon tkillinen lpettaminen saattaa aiheuttaa selkedt vier itusireet. Tslpideemi Lievii ryhme Yliannstuksen riski lemassa, jskin yksist66n kayettynli ku lemantapaukset hryin pikkeukse I I isia. Riski krstuu liihinnfi samanaikaisesti muiden keskushermsta lamaavien aineiden kanssa kfiyettyn6. N ippuvu uden keh ittym inen mahd I I ista. T istuvan kayon tikillinen lpettaminen saattaa aiheuttaa vieritrsireita, jtka eiv6t kuitenkaan yleensfl aiheuta hengenvaaraa.

8 Edelld kuvattu lukittelu perustuu l6{kkeen vaikuttavaan ainessaan. Seuraavissa n listatnr nlitfi ainessia sis{tt6vien lelkevatmisteiden kauppanimet, jtka n mainittu em. Lldkelaitksen luettelssa. Kauppanimen mukainen lista: Kaupanimi Vaikuttava ainessa Kauppanimi Vaikuttava ainessa 3(4) ) Abalgin Abalgin Retard Actiq Alpam Alprazlam Bichemie Alprazlam Generics Alprx. Anervan Ardinex Ccillana Cdesan cmp Crampitn Deplan Diapam Diazepam Desitin Dlcntin Dlcntin Untard Dlmed Drmicum Durgesic Eanx Fentanyl Fentanyl Alpharma Fentanyl B.Braun Fentanyl-Hameln Frisium Gastrdyn cmp Halcin Indalgin Insmin Kltriptyl Kltriptyl mite Librax Limbitrl Mebunat vet* Medipam Midaselect Midazlam Alpharma Midazlarn Faulding Midaztam Fresenius Kabi Midazlam Hameln dekstrprpksifeeni dekstrprpksifeeni ksatsepaami alpratslaami alpratslaami alpratslaami meprbamaatti kdeiini etyylimrfiini kdeiini meprbamaatti mrfiini mrfiini mrfiini metadni midatslaami tslpideemi fentanlyli klbatsaami triatslaami e[ylimrfiini nitratsepaami klridiatsepksidi klridiatsepksidi klridiatsepksidi klridiatsepksidi pentbarbitaali midatslaami midatslaami midatslaami midatslaami midatslaami Mrphin Nrmisn Opamx Opidl Oramrph Oxamin 0xanest Oxepam OxyCntin OxyNrm Panacd Panacd fne Paraflex cmp Petidin l-plamivet vet* Ptentl Rapifen Relapamil Rislid Rivatril Subutex Sufenta Sufenta frte Sufentanil Fresenius Kabi Sufentanil-Hameln Sufentanil Narcmed Stella Steslid Steslid Nrnrm Steslid prefill Stilnct Temesta Temgesic Tenx Tuxi Ultiva Vertipam Xanr Xanr Dept Zlpidem Bichemie Zlpidem - Ratipharm mrfiini tematsepaami ksatsepaarni. hydrmrfni mrfiini ksatsepaami ksikdni ksatsepaami ksikdni ksikdni kdeiini kdeiini dekstrprpksifeeni petidiini metadni meprbamaatti alfentaniili klridiatsepksidi klnatsepaami buprenrfiini tslpideemi tslpideemi lratsepaami buprenrfiini tematsepaami flkdiini remifentaniili alpratslaami alpratslaami tslpideemi tslpideemi

9 I,. 4(4) Vaikunavan ainessan mukainen lista: Vaikuttava?inessa Kauppanimi Vaikuttava ainessa Kauppanimi O alfentaniili Rapifen meprbamaatti alpratslaami Alprazlam Bichemie buprenrfiini Alprazlam Generics Alprx Xanr Xanr Dept Subutex Temgesic Diapam Diazepam Desitin Gastrdyn cmp Medipam Relapamil Steslid Steslid Nvum Steslid prefill Vertipam dekstrprpksifeeni Abalgin Abalgin Retard Paraflex cmp metadni midatslaami mrfiini nitratsepaami ksatsepaami etyylimrfiini Ccillana fentanlryli Indalgin Actiq ksik0dni Durgesic Fentanyl Fentanyl Alpharma Fentanyl B.Braun pentbarbitaali petidiini Fentanyl-Hameln remifentaniili flkdiini Tuxi hydrmrfni Opidl kdeiini Ardinex Cdesan cmp Panacd Panacd frte klbatsaami Frisium tematsepaami ktnatsepaami Rivatril klridiatsepksidi Kltriptyl Kltriptyl mite Librax Limbitrl Rislid lratsepaami Temesta * 'vet' viiuaa vain eltiinltidkkeeksi tarkitetnra valmistetta tslpideemi triatslaami Anervan Crampitn Ptentl Dlmed l-plamivet vet* Drmicum Midaselect Midazlam Alpharma Midazlam Faulding Midazlam Fresenius Kabi Midazlam Hameln Deplan Dlcntin Dlcntin Untard Mrphin Oramrph Insmin Alpam Opamx Oxamin Oxepam Oxanest OxyCntin OxyNrm Mebunat vet* Petidin Ultiva Sufenta Sufenta frte Sufentanil Fresenius Kabi Sufentanil-Hameln Sufentanil Narcmed Nrmisn Tenx Eanx Stella Stilnct Zlpidem Bichemie Zlpid rr - Ratipharm Halcin Esa Meririnne, LL Knsu lt iva farmak lgi Tim Seppiile, LKT Dsentti, labratrin jhtaja Lausunnn vertn hinta: 200