Korjaus- ja energia-avustusohje 2016

Transkriptio

1 Krjaus- ja energia-avustushje

2 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuden 2016 krjausavustuksia myönnettäessä nudatetaan lakia asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005), valtineuvstn asetusta asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) ja valtinavustuslakia (688/2001) Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antaa kunnille seuraavat avustusten hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvät hjeet. Nämä hjeet annetaan asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain 14 :n ja edellä mainitun valtineuvstn asetuksen 26 :n njalla. ARA n antanut krjaus- ja energia-avustuksista sekä hissi- ja liikkumisesteen pistamista kskevista avustuksista kustakin erilliset hjeet. Ohjeet ja lmakkeet vat saatavilla kunkin avustusmudn esittelysivulla. ARAn verkksivuilla avustukset vat sivustn Rahitus-sissa ( Edellä mainitut asetukset samin kuin edellä mainitut lait vat 2

3 Sisällys 1 HAKUMENETTELY Kunnan myöntämät avustukset ARAn myöntämät avustukset 5 2 KUNNAN MÄÄRÄRAHAOSUUDEN HAKEMINEN JA OSOITTAMINEN 5 3 AVUSTUSTEN YLEISET MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET 5 4 AVUSTUSMUODOT JA AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN Vanhusväestön ja vammaisten asuntjen krjausavustuksen Avustuksen hakeminen Vammaisuus Avustuksen suuruus Avustushakemus ja sen liitteet Tularvstelu Varallisuusarvstelu Käyttörajitus Suunnitelmallisen krjaustiminnan edistämiseksi myönnettävät avustukset Pientaljen tarveharkintaiset energia-avustukset Avustus hissin rakentamiseen sekä liikkumisesteen pistamiseen 16 5 MYÖNTÖPÄÄTÖKSEN TEKEMINEN 16 6 MUUTOKSENHAKU 17 7 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Vanhusten ja vammaisten avustusten maksatus Muiden krjaus- ja energia-avustusten maksatus Avustusmäärärahjen palautus 19 8 VALVONTA Kuntien surittama valvnta ARAn surittama valvnta 20 9 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 20 3

4 1 HAKUMENETTELY Kunta, jnka alueella krjattava asuinrakennus tai asunt sijaitsee, myöntää avustukset vanhusväestön ja vammaisten asuntjen krjauksiin, kunttutkimuksiin ksteusvauriisiin, terveyshaittja aiheuttaviin asuinrakennuksiin ja pientaljen harkinnavaraiseen energiatehkkuuden parantamiseen. ARA myöntää avustuksen kunttutkimuksen tekn ksteuvauriiseen asuinrakennukseen, js avustus myönnetään kunnan tai kuntayhtymän surassa mistuksessa levalle khteelle. Tällöin nudatetaan samaa hakuaikaa kuin kunnan myöntämissä avustuksissa. Kunta myöntää avustuksen mistamilleen sakeyhtiömutisille yhteisöille. ARA myöntää avustukset hissien rakentamiseksi sekä liikuntaesteiden pistamiseksi (L 9 1 mm.). Hissi- ja liikkumisesteen pistamisen avustuksesta n annettu erillinen hje. Terveyshaitta-avustuksia ei enää myönnetä. Vunna 2016 nudatetaan krjaus- ja energia-avustusten haussa valtakunnallista hakumenettelyä. Kunnan myöntämien krjaus- ja energiaavustusten hakuaika päättyy Hakemukset jätetään kuntaan. Hakuajan jälkeen hakemuksen jättäneille hakijille ei vida myöntää avustusta sillinkaan, js määrärahaa n jäänyt jäljelle. Pikkeuksena n vanhusten ja vammaisten asuntjen krjausavustus sillin, kun hakijana n vanhus, jnka asunnssa n tapahtunut välitöntä krjausta vaativa vahink. Tällöin kunta vi myöntää avustuksen hakijalle, vaikka hakemus jätettäisiinkiin hakuajan jälkeen ja kunnalla n jäljellä krjausavustusmäärärahaa. Liikkumisesteen pistamisen sekä hissien rakentamisen avustuksissa n jatkuva haku. Niissä avustuksia myönnetään niin kauan kuin niille varatut määrärahasuudet riittävät. Kunnan n timitettava ne hakemukset ARAan, jihin ARA myöntää avustuksen. Krjaus- ja energia-avustuksia haetaan lmakkeilla ARA 35, ARA 36a ja ARA 36d. Lmakkeita vi tulstaa ARAn verkksivuilta kukin avustusmudn sivulta. 1.1 Kunnan myöntämät avustukset Valtinapuviranmaisena timivan kunnan n tiedtettava avustusten hakemisesta niin, että krjaus- ja energia-avustuksiin ikeutetut hakijat saavat tiedn krjaus- ja energia-avustusten hakemisesta sekä myöntämistä kskevaa tieta. Hakemukset lähetetään tai jätetään kunnan ilmittamaan sitteeseen tai virkamiehelle. Kunnat eivät vi periä krvausta avustusten hallintmenettelyyn liittyvistä tehtävistä, esim. päätöksentesta ja maksatuksen kannalta välttämättömistä tarkastuksista. Sen sijaan, js kunta tarjaa hakijalle erityispalveluja, esim. 4

5 suunnittelua ja työnvalvntaa, kunta vi hakijan kanssa tehdyn spimuksen perusteella periä khtuullisen krvauksen näistä palveluista. 1.2 ARAn myöntämät avustukset Kunnat hulehtivat myös ARAn päätösvaltaan kuuluvien avustusten haettavaksi julistamisesta. Hissin rakentamista ja liikkumisesteen pistamista kskevat hakemukset timitetaan kunnalle, jka timittaa ne välittömästi ARAan. Kunnan lausunnnanttarve avustusmudittain selviää tarkemmin kutakin avustusta kskevasta khdasta. Kunnat tai kuntayhtymät hakevat avustusta surassa mistuksessaan levien kiinteistöjen kunttutkimukseen hmevauriituneisiin khteisiin ARAn lmakkeilla ARA 36a ja ARA 36c. Niille yhteisöille, jissa kunnilla n määräysvalta, kunnat myöntävät itse em. avustukset (L 9 1 mm.). 2 KUNNAN MÄÄRÄRAHAOSUUDEN HAKEMINEN JA OSOITTAMINEN ARA lähettää kunnille maaliskuussa yleiskirjeen ja sen liitteenä lmakkeen (ARA 34), jka n saatavilla myös ARAn verkksivuilla > Kuntien myöntämät avustukset. Lmakkeella kunnat hakevat määrärahasuuksia kaikkiin kunnan myöntämiin krjaus- ja energia-avustuksiin. Määrärahan haun n perustuttava vireille pantuihin avustushakemuksiin. Jtta määrärahaesitykset lisivat tdellisen määrärahatarpeen mukaiset, n kuntien tarkistettava j hakemusten jättämisen yhteydessä avustusten myöntämisen edellytykset.määrärahaesityksestään kunnan n jätettävä pis hakijat, jtka eivät täytä myöntöedellytyksiä. ARA määrittelee yllä mainitussa yleiskirjeessään määräajan, jhn mennessä määrärahaesitysten n ltava ARAssa. Määrärahasuudet sitetaan kunnille nrmaalisti kesäkuun alussa sen jälkeen, kun ARAn jhtkunta n hyväksynyt jan yleisperiaatteet. 3 AVUSTUSTEN YLEISET MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Krjaus- ja energia-avustukset myönnetään täysinä eurina. Krjaus- ja energia-avustusten yleisistä myöntämisedellytyksistä n säännöksiä sekä laissa että valtineuvstn asetuksissa. Näitä ja avustusten erityisiä myöntämisedellytyksiä selvitetään lähemmin luvuissa 4-5 kunkin avustusmudn khdalla. Yleisiä myöntämisedellytyksiä vat seuraavat: 5

6 Käytettävissä n avustusmäärärahaa k. tarkitukseen. (L 1 ja 3 ) Valtin talusarvissa määritellään vusittain määrärahat krjaus- ja energiaavustuksiin. Avustuspäätöksiä vidaan tehdä vain sellaisista avustusmudista, jihin n hyväksytty määräraha talusarvissa. Khde n ympärivutisessa asuinkäytössä leva asunt tai asuinrakennus. (L 4 1 mm) Khde ei vi lla rakennus, jta vasta saatetaan ympärivutiseen asumiseen sveltuvaksi. Khteen katstaan levan ympärivutisessa käytössä, kun hakija n kirjilla khteen sitteessa ja rakennuksen käyttötarkitukseksi n rakennusluvassa määritelty vakinainen asunt. Hissiavustus ja avustus liikkumisesteiden pistamiseen vidaan myöntää myös ympärivutiseen asuinkäyttöön tettavan rakennuksen kustannuksiin. Rakennuksesta yli pulet n ltava asuinkäytössä. Avustuksensaaja n k. rakennuksen tai asunnn mistaja, sakkeenmistaja, jnka sakkeet tuttavat ikeuden hallita krjattavaa asunta, tai se, jlle krjaus- ja kunnssapitvastuu n lailla tai kirjallisella spimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti. (L 8 1 mm.) Useampiasuntisessa vukratalssa tai asunt-sakeyhtiössä avustus myönnetään mistajalle. Myöntämisen edellytyksenä n, että yli pulet asukkaista n vanhusväestön avustukseen ikeutettuja (VNA 6 ). Kun avustusta haetaan vanhusten palvelutallle, n kunnan selvitettävä taln mahdllisuus saada ARAn erityisryhmien investintiavustusta. Myönnettäessä avustusta palvelutallle, useampiasuntiselle vukratallle tai asunt-sakeyhtiölle n kunnan kiinnitettävä humita kustannusten khtuullisuuteen sekä timenpiteiden tarkituksenmukaisuuteen. Kun vanhusten- ja vammaisten krjausavustus myönnetään muulle kuin lunnlliselle henkilölle, timenpiteiden n ltava yksittäisiä esteettömyyskrjauksia, ei laajamutista peruskrjausta. Kunnat, kuntayhtymät sekä yhteisöt, jissa kunnilla n määräysvalta, vivat saada ARAlta avustuksen hissin rakentamiseen ja liikuntaesteen pistamiseen sekä avustuksen kunttutkimukseen. (L 8 3 mm. ja VNA 5, 6, 7 ja 7b luku). Avustettavien timenpiteiden tulee lla tarkituksenmukaiset sekä kustannuksiltaan khtuulliset ttaen humin rakennuksen asuinkäyttötarve ja asuinkäyttöaika. Asunnn mistajalla n vastuu vusikrjauksista, jten niitä ei pääsääntöisesti avusteta. Niitä vidaan avustaa vain, js krjauksilla edistetään asunnn kunnn säilymistä. Js kyse n peruskrjaamisesta, ei sitä vida kk laajuudessaan avustaa. Krjattaessa asunta / asuinrakennusta vidaan hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää: 6

7 krjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kauklämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviinti-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvnnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta masta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä eli talktyöstä (VNA 24 ). Samaan timenpiteeseen ei vida myöntää useampia krjaus- tai energiaavustuksia, ellei kyseessä le saman krjaustimenpiteen eri vaiheitten avustaminen erikseen (L 4 3 mm.). Tällä tarkitetaan sitä, että kunttutkimuksen surittamiseen myönnetty avustus ei le esteenä myönnettäessä avustusta varsinaisiin krjaustimenpiteisiin. Avustusta myönnetään vain sellaisiin timenpiteisiin, jiden rahittamiseksi hakijalla ei le ikeutta saada muuta julkista tukea. Avustusta ei myönnetä (L 10 ) siltä sin, kuin avustuksen hakijalla n ikeus saada hyväksyttävistä kustannuksista hyvitystä vakuutusspimuksen tai muun spimuksen perusteella, lain njalla tai muulla vastaavalla perusteella tai kustannukset tai sa niistä kuuluvat asuntsakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen njalla asunt-sakeyhtiön maksettaviksi. Muuta julkista tukea n esim. Raha-autmaattiyhdistyksen avustustus tai vammaispalvelulain mukainen krvaus, jtka vat aina ensisijaisia ennen krjaus- ja energia-avustuksen myöntämistä. Avustusta ei vida myöskään myöntää niihin timenpiteisiin, jihin veteraani saa stilasvammalain mukaista avustusta. Kunnan n selvitettävä, nk hakijalla ikeus em. avustuksiin. Tässä tarkitettu hyvitys vi lla em. säännöksen mukaan mikä tahansa krvaus, jlla katetaan tai vidaan kattaa krjauskustannuksia (esim. vakuutus- ja vahingnkrvaus). Js hakija haluaa esim. krjausavustuksen, judutaan ARAn erityisryhmien investintiavustusta myönnettäessä ttamaan humin kyseinen avustus. Js hakijalla n ikeus hakea erityisryhmien investintiavustusta, tulee hakijan hakea sitä ensisijaisesti. Valtin, kunnan tai muun julkisyhteisön varista lunnlliselle henkilölle maksettu avustus estää ktitalusvähennyksen. Tulverlain 92 :n 16 khdan mukaan lunnlliselle henkilölle valtin ja kuntien varista asunnn krjaukseen saama avustus n vervapaata tula. Nämä avustukset estävät ktitalusvähennyksen kunnssapit- ja perusparannustöistä aiheutuneiden kustannusten perusteella vaikutusaikanaan (Tulverlaki 127 a :n 3 mmentti). Vaikutusajalla tarkitetaan tässä yhteydessä avustuksen maksatuskelpisuusaikaa (avustuksen myöntövusi ja 2 sitä seuraavaa vutta). 7

8 K. timenpiteitä ei saa alittaa ennen kuin avustuspäätös n annettu tai timenpiteiden tarkituksenmukaisuus n hyväksytty (khteelle annettu alituslupa), ellei avustuksen myöntäjä erityisestä syystä tisin päätä (L 4 2 mm). Tällainen päätökseen vaikuttava erityinen syy vi lla esim. timenpiteen kiireellisyys ja välttämättömyys. Kunta vi myöntää alitusluvan hakijalle avustuksissa, jissa kunta tekee päätöksen. Kunnalla n ikeus saada tietja tiselta viranmaiselta siten kuin valtinavustuslain 31 :ssä säädetään. Tiedt n ikeus saada maksutta. 4 AVUSTUSMUODOT ja AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN 4.1 Vanhusväestön ja vammaisten asuntjen krjausavustuksen (L 5 1 mm., 6 1 mm. 1 khta ja 2 mm. sekä VNA 2-7 ) Avustuksen myöntämisen edellytys n, että asunnssa pysyvästi asuvasta rukakunnasta vähintään yhden henkilön tulee lla 65-vutias tai tätä vanhempi taikka henkilö, jlla vamman tai sairauden vuksi n pitkäaikaisesti rityisiä vaikeuksia suriutua tavanmaisista elämän timinnista Avustuksen hakeminen Avustusta vidaan myöntää krjaustimenpiteisiin, jtka vat vanhuksen tai vammaisen henkilön ktna asumisen ja hidn kannalta välttämättömiä ja kustannuksiltaan khtuullisia. Avustuksen myöntää kunta, jnka alueella avustuksenhakijan asunt sijaitsee. Vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuinljen menestyksekäs hit edellyttää kunnan eri hallinnnaljen kiinteää yhteistyötä, jssa sallisina vat asunt- ja ssiaaliviranmaiset, rakennusteknisiä asiita hitavat viranmaiset sekä ktipalvelu- ja ktisairaanhitpalveluja tuttavat taht. Päätöksentessa lisi pyrittävä siihen, että eri sa-alueiden asiantuntemusta käytetään hyväksi sekä teknistä että taludellista tarveharkintaa suritettaessa. Avustusta vidaan myöntää esimerkiksi asunnn esteettömyyden parantamiseen asukkaan turvallisen liikkumisen edistämiseksi mm. pistamalla kynnyksiä sekä rakentamalla luiskia ja kaiteita sekä lisäämällä käytävien ja viaukkjen leveyttä pyörätulilla kulkemista varten js tämä n mahdllista kantavia rakenteita muuttamatta. Avustusta vidaan myöntää myös asukkaan WC- ja peseytymistiljen kunnstamiseen mm. tukikahvja ja krtettuja kalusteita hankkimalla niin, että asukas pystyy näiden apuvälineiden avulla itse tai avustettuna käyttämään mainittuja tilja. Myös valaistuksen parantamiseen ja matalampien keittiökalusteiden hankkimiseen vidaan möyntää avustusta. Pesutilja rakennettaessa n vältettävä ratkaisuja, jissa tilat sijitetaan kellaritai rakennuksen muuhun kerrkseen, jhn tuen tarpeessa levan henkilön n kuljettava prtaita pitkin. 8

9 Lisätilan rakentaminen laajennuksena hyväksytään vain sillin, kun vanhuksen tai vammaisen henkilön asumisen kannalta välttämättömän lisätilan rakentaminen ei le mahdllista lemassa levan rakennuksen puitteissa. Laajennuksen kk ja sisältö rajitetaan vain sellaiseen tilaan, jta ilman vanhus tai vammainen ei vi jatkaa ktna asumistaan. Uuden asunnn rakentaminen ei le avustettava krjaustimenpide sillinkaan, kun se tehdään lemassa levan rakennuksen sisäpulelle. Pelkät sisäpuliset pintakäsittelyt eivät yleensä le avustettavia, ellei timenpide le perusteltu. Kdinkneista vidaan avustuksen piiriin sisällyttää asuntihin khtuuhintaiset turvaliedet ja kylmäsäilytyskalusteet. Avustusta ei kuitenkaan le tarkitettu myönnettäväksi sellaisten kdinkneiden hankintaan, jihin asukas vi saada timeentultukea. Vesi- ja jätevesihulln liittymät sekä sähköliittymät vat avustettavia timenpiteitä Avustusta ei le tarkitettu myönnettäväksi esimerkiksi vanhan taln peruskjaamiseen (kuten käyttövesiputkien ja viemäreiden uusimiseen) eikä vusikrjauksiin. Avustettavalla asunnlla tarkitetaan asunta ja asunnn välttämättömiä aputilja. Avustus n siis tarkitettu ensisijaisesti niihin timenpiteisiin, jtka vat tarpeen vanhuksen tai vammaisen ktilissa selviytymisessä.. Timenpiteitä vat esim. peseytymis- ja saniteettitiljen rakentaminen, rakennuksen lämmöneristyksen ja tiiviyden parantaminen, LVIS-järjestelmien ja esteettömyyden parantaminen. Vesi- ja jätehulln sekä sähköistyksen khtuulliset liittymiskustannukset vat avustettavia. Avustettavia vat myös energiatehkkuutta parantavat ja kustannuksiltaan khtuulliset krjaukset. Kunnan n varmistettava, että krjauskustannukset vat khtuulliset (L 4 1 mm.). Khtuullisuus harkitaan kunkin khteen salta erikseen em. lähtökhdat humiiden. Khtuullisuutta arviitaessa n myös humiitava khteen krjauskustannukset suhteutettuna vastaavien krjausten kustannuksiin paikkakunnalla. Khtuullisena ei vida pitää sitä, että kk kiinteistö yhdellä kertaa peruskrjataan vastaamaan nykyajan rakennusnrmeja. Krjauksien suunnittelussa, niiden hjauksessa ja hyväksynnässä n tettava humin energiatehkkuuden parantaminen. Krjausavustuksen piiriin timenpiteitä hyväksyttäessä n tettava humin tisaalta asukkaan asumisen kannalta välttämättömät tarpeet ja tisaalta rakennuksen säilymisen kannalta perustellut timenpiteet. Krjaustimenpiteiden laajuus suhteutetaan sekä nykyisiin tarpeisiin että mahdlliseen rakennuksen jatkkäyttöön. Kunta myöntää krjausavustusta hakijan esittämiin timenpiteisiin vain siltä sin kuin se kats timenpiteet tarkituksenmukaisiksi ja välttämättömiksi 9

10 vanhuksen/vammaisen kannalta. Esimerkiksi saunan uudisrakentamista ei pidetä tarkituksenmukaisena. Js kunta haluaa, vidaan timenpiteitä krvata myöhemmin tisilla, js esim. krjauksen kiireellisyys sitä vaatii (esim. ennalta arvaamattmat putkivudt). Js kunta muuttaa tekemäänsä päätökseen sisältyviä timenpiteitä, n kunnan tehtävä tätä kskeva muutspäätös. Oman ja vastikkeetta tehdyn työn suus ei kuulu avustettaviin kustannuksiin (VNA 24 ). ) Vammaisuus Asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain 10 :n ja lain esitöiden, hallituksen esityksen (HE 134/2005) mukaan mainitun lain perusteella vidaan avustaa vain sellaisia timenpiteitä, jihin ei le ikeutta saada rahitusta muun lain njalla. Js avustuksenhakija n vaikeavammainen, hän saa rahituksen asunnn krjaustöihin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista annetun lain (380/1987) eli ns. vammaispalvelulain perusteella eikä tällaisia krjaustimenpiteitä vi avustaa asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain perusteella. Kunnan n vammaispalvelulain 9 :n mukaan krvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnn muutstöistä sekä asuntn kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet khtuulliset kustannukset. Edellä mainittua vaikeavammaisuutta lukuun ttamatta krjausavustuksia myönnettäessä vammaisuudella tarkitetaan tässä yhteydessä, että hakijalla n vamman tai sairauden vuksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suriutua tavanmaisista elämän timinnista (VNA 2 ). Kunnan n selvitettävä kaikissa em. tapauksissa vammaisen ikeus vammaispalvelulain mukaisiin krvauksiin ennen krjausavustuksen myöntämistä Avustuksen suuruus Avustuksen suuruus n enintään 40 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Lain 6 :n 1 mmentin 1 khdan ja valtineuvstn asetuksen 7 :n mukaan) Avustusta vidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää enintään 70 % hyväksytyistä krjauskustannuksista sillin, kun: rukakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen henkilö jutuisi ilman krjaustimenpiteitä välittömästi ja pysyvästi muuttamaan pis asunnsta liikkumisesteitten vuksi tai sen vuksi, että asunnssa ei vida antaa vanhuksen tai vammaisen henkilön tarvitsemia ssiaali- ja terveydenhulln palveluja tai hakija n veteraani tai veteraanin leski ja rukakunnan ssiaalinen tai taludellinen asema humin ttaen tavanmaista avustusta krkeammman avustuksen myöntäminen n erityisen tarpeellista (tällöin edellytetään veteraanitunnusta tai hakija muutin sittaa täyttävänsä ne perusteet, jtka tunnuksen saamiseksi edellytetään) Krtetun avustuksen (enintään 70 %:n) piiriin kuuluvat vain ne timenpiteet, jilla pistetaan mainittuja liikkumisesteitä tai mahdllistetaan mainittujen ssiaali- ja terveyshulln palvelujen antaminen. Asian selvittämiseksi n 10

11 pyydettävä ssiaali- ja terveystimen lausunt. Krjaustimenpiteitä vivat lla esim. liikkumisesteiden pistaminen, asunnn varustaminen saniteetti- ja/tai peseytymistililla ja em. yhteydessä tarvittavien vesi- ja viemärijhtjen asentaminen. Js samalla tehdään muita krjausavustuksen piiriin kuuluvia timenpiteitä, ne kuuluvat enintään 40 %:n avustuksen piiriin Avustushakemus ja sen liitteet Avustusta haetaan lmakkeella ARA 35. Hakulmakkeen liitteenä tulee lla seuraavat asiakirjat: Selvitys avustuksenhakijan sekä samaan rukakuntaan kuuluvien henkilöiden tulista. Selvitys annetaan brutt- ja netttulista avustuksenhakua edeltävältä kuukaudelta työnantajan, eläkevakuutusyhtiön tai muun tuln tai krvauksen maksajan laatimalla tdistuksella sekä edellisen vuden salta verviranmaiselta saatu esitäytetty verilmitus erittelysineen, mistä näkyvät mm. päämatult. Kansaneläkelaitksen maksamista etuuksista kunta saa tiedt suraan kansaneläkelaitksen paikallisesta timiststa maksutta. Yli 65-vutiailta riittää selvityksenä edellisen vuden salta verviranmaiselta saatu esitäytetty verilmitus erittelysineen. Selvitys avustuksen hakijan sekä samaan rukakuntaan kuuluvien henkilöiden nettvarallisuudesta rukakunnan varallisuuden ja velkjen perusteella. Selvityksenä varallisuudesta annetaan kaikkien rukakuntaa kuuluvien henkilöiden salta seuraavilla asiakirjilla: edellisen vuden esitäytetyn verilmituksen erittelysa pörssi ja muiden sakkeiden sekä rahastjen ja pankkitalletusten salta pankin kirjallinen ilmitus henkilön varallisuuden arvsta metsämaisuuden salta metsänhityhdistyksen kirjallinen lausunt metsän ja metsämaan käyvästä eli myyntiarvsta vapaa-ajan asunnn, muun maktitaln tai asunnn hallintaan ikeuttavien sakkeiden kuin avustustuksella krjattavan asunnn ja pelt. yms. kiinteän maisuuden salta kiinteistövälittäjän kirjallinen lausunt maisuuden myyntiarvsta yritysmaisuuden salta tilintarkastajan lausunt yrityksen arvsta ja siitä, paljnk yrittäjä n ttanut edellisenä ja kuluvana vunna yrityksen varja maan käyttöönsä. Selvityksenä velista annetaan kaikista rukakuntaan kuuluvista pankin kirjallinen selvitys, jsta ilmenee henkilön ttaman lutn päivämäärä, lutn määrä sitä tettaessa, lutn käyttötarkitus, lutn jäljellä leva pääma ja lutn hitkustannukset (lyhennys ja krk kuukaudessa). 11

12 Kiinteistöverlippu Jäljennös asunta kskevasta vukraspimuksesta tai syytinkispimuksesta (=yleensä kauppakirja), js asunt ei le mistajan massa käytössä. Js avustusta hakee jku muu kuin asunnn mistaja, vaaditaan krjaus- ja kunnssapitspimus tai että krjaus- ja kunnssapitvastuu n siirretty lailla tai yhtiöjärjestyksessä Vammaisten khdalla selvitys vammaisetuuksista kansaneläkelaitksen tekemä päätös tai muu lutettava selvitys. Krjauksia tekevän yrityksen krjaussuunnitelma ja kustannuarvi ja krjauksen laajuudesta riippuvat muut asiakirjat kuten työpiirustukset. Kustannusten arviinnissa vidaan apuna sveltuvilta sin käyttää maktitaln perusparannuksen timenpide- ja kustannusluettela (lmake YM 33a). Kk hankkeen kustannuksista rahitussuunnitelma (mm. esitettävä erillinen tdistus mahdllisesti tarvittavasta lainasta). Muut mahdllisesti tarvittavat asiakirjat Tularvstelu Asunnssa asuvan rukakunnan pysyvät yhteenlasketut bruttkuukausituljen enimmäismäärät (VNA 3 ) vat: Henkilöluku Tult (brutt) /kk Yli 4 henkilön rukakunnissa tuljen enimmäismäärää krtetaan 875 /lisähenkilö. Tuliksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ssä mainittuja tulja eikä maishidn tuesta annetun lain (937/2005) 8 :ssä tarkitettua maishita kskevaan spimukseen perustuvaa hitpalkkita. Asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :n mukaan asumistuen saamisen edellytyksenä levaan pysyvien kuukausituljen määrään ei lueta seuraavia tulja: 1) kansaneläkelain (568/2007) mukaista lapsikrtusta ja lapseneläkettä, lapseneläkkeenä maksettavaa kansaneläkelain 6 :ssä tarkitettua työeläkettä, tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja liikennevakuutusta kskevan lainsäädännön mukaista tai muuta lakisääteistä lapseneläkettä tai vastaavaa ulkmailta maksettavaa etuutta; 2) rintamastilaseläkelain (119/1977) mukaista rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää; 3) stilasvammalain (404/1948) mukaisia krvauksia; 12

13 4) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta; 5) lapsen elatusapua, jta suritetaan tumiistuimen päätöksen tai kirjallisen spimuksen perusteella; 6) elatusturvalain (671/1998) mukaista elatustukea; 7) lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää; 8) asumistukilain (408/1975) 3a :n 4 mmentissa tarkitetun kulinpesän suuden tutta; 9) timeentultuesta annetun lain (1412/1997) mukaista timeentultukea; 10) julkisesta työvimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista ylläpitkrvausta tai muuta vastaavaa ylläpitkrvausta; 11) pinttukilain (65/1994) mukaista pinttukea. Rintamaveteraaneille ja rintamaveteraanien leskille myönnettävät avustukset: 12) Js rukakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, 3 :n 1 mmentin tulrajjen asemesta svelletaan seuraavia tulrajja. 13) Krtetut tulrajat vat seuraavat (VNA 4 ): Henkilöluku Tult (brutt) /kk ) Yli 4 henkilön rukakunnissa tuljen enimmäismäärää krtetaan 875 /lisähenkilö. 15) Tuliksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ssä mainittuja tulja (kats sivu 11) eikä maishidn tuesta annetun lain (937/2005) 8 :ssä tarkitettua maishita kskevaan spimukseen perustuvaa hitpalkkita. 16) Avustusprsentti n enintään 70 %, js hakijarukakuntaan kuuluu veteraani tai veteraanin leski, jk kiinteistön mistajana tai muuna rukakunnan jäsenenä, tai k. veteraanihakijalla n kirjallinen krjaus- ja kunnssapitspimus. 17) Avustusta ei vida myöntää niihin timenpiteisiin, jihin hakija saa stilasvammalain mukaista avustusta. Kunnan n tarkistettava Valtiknttrista ennen krjausavustuspäätöksen tekemistä, nk hakija mahdllisesti hakenut/saanut hakemiinsa timenpiteisiin avustusta Valtiknttrilta Varallisuusarvstelu Varallisuutta arviitaessa n humiitava kk hakijarukakunnan yhteinen varallisuus. Varallisuutena ei pidetä maisuutta, jka n välttämätön rukakuntaan kuuluvan elinkeinn tai ammatinharjittajan khtuullisen timeentuln hankkimiseksi. Esimerkiksi rukakunnan massa asuinkäytössä leva krjattava asunt tai vähäinen varallisuus ei vaikuta varallisuusarviintiin. 13

14 Krjaustimenpiteen jälkeen jäävänä vähäisenä varallisuutena pidetään pääsääntöisesti nin /henkilö. Varat vivat lla jnkin verran suuremmat, js n tiedssa, että hakijalla n lähitulevaisuudessa tulssa välttämättömiä menja. Tällaisia vat esimerkiksi sairaanhitkulut tai sakeasunnssa asunt-sakeyhtiötaln muut krjauskustannukset. Perustelut näistä merkitään asiakkaan hakemusasiakirjihin. Varallisuutta arviitaessa n humiitava myös sellainen merkittävä maisuus, jnka hakija n viimeisten vusien aikana luvuttanut vastikkeetta. Js hakija n myynyt maisuutensa alle käyvän hinnan, katstaan luvutus tapahtuneen sittain vastikkeetta, eli käyvän hinnan ja luvutushinnan välinen er n tettava humin hakijan varallisuusarvstelussa. Kunta vi pyytää tarvittavat selvitykset hakijarukakunnalta (VAL 10 ). Kska vanhusväestön ja vammaisten asuntjen krjaustimintaa avustettaessa tetaan humin tuen ssiaalinen tarkituksenmukaisuus ja taludellinen tarpeellisuus, n varmistettava, että hakulmakkeelle n merkitty näkyviin kaikki rukakuntaan kuuluvat henkilöt syntymäaikineen. Näin vidaan varmistaa kaikkien asiansaisten humiiminen päätöstä tehtäessä. Tästä syystä kunnan n hulehdittava, että kaikki hakemuslmakkeen varallisuutta kskevat khdat tai erillinen varallisuusselvitys (ARA 35L) n täytetty. Js kunnalla n tiedssaan, että hakija n lähivusina luvuttanut/lahjittanut maisuuttaan, se n tettava humin hakijan varallisuutta arviitaessa Käyttörajitus Asunta, jnka krjaamiseen n myönnetty vanhukselle tai vammaiselle tarkitettua avustusta, n käytettävä avustuksensaajan tai muun vastaavan rukakunnan asuntna viiden vuden ajan avustuksen myöntämisestä lukien (L 11 ). Asukkaana n siis kyseisen ajan ltava avustuksen myöntöhetkellä kiinteistössä/asunnssa asunut vanhus tai vammainen tai muu sellainen rukakunta, jka luvutushetkellä täyttää tämän avustuksen saamisen ehdt. Asunt vidaan ilman perintäseuraamuksia rajitusaikana luvuttaa sellaiselle rukakunnalle, jka luvutushetkellä täyttää em. ehdt. Kaikissa muissa tapauksissa kunnan n myönnettävä vapautus käyttörajituksesta tai perittävä avustus tai sen sa takaisin. Vapautus n myönnettävä sillin, kun rajituksen vimassa pitäminen lisi lsuhteet humin ttaen khtuutnta. Kulinpesältä ei avustusta peritä takaisin, js avustuksensaaja kulee käyttörajituksen vimassa llessa, vaan kunta myöntää vapautuksen käyttörajituksesta. 4.2 Suunnitelmallisen krjaustiminnan edistämiseksi myönnettävät avustukset (L 6 1 mm. 5 khta ja VNA 14, 15 ja 17 ) Avustus myönnetään kunttutkimukseen ksteusvauriituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin. Avustuksen myöntämisen edellytys n, että kunnan terveydensujeluviranmainen tai muu kunnan viranmainen n tdennut terveyshaitan. 14

15 Kunttutkimuksella tarkitetaan jnkin VNA 15 :ssä tarkitetun sa-alueen tai rakennuksen laitejärjestelmän yksityiskhtaista tutkimista krjaustarpeiden täsmentämiseksi. Tutkimus tehdään käyttäen tarvittavassa laajuudessa rakenteiden näytteiden tta ja mittauksia. Pelkästään pintamittauksiin perustuva tutkimus ei le avustettavaa. Avustusta haetaan lmakkeella ARA 36a. Avustuksen myöntää kunta. ARA myöntää avustuksen, js hakijana n kunta tai kuntayhtymä. Avustusta kunttutkimuksen kustannuksiin vidaan myöntää enintään 50 % kunttutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista. 4.3 Pientaljen tarveharkintaiset energia-avustukset (L 2 1 mm. 6 khta, 5 3 mm., 6 1 mm. 7 khta, 7 sekä VNA 23b ) Pienitulisille rukakunnille vidaan myöntää avustusta asuinrakennuksen energiataluden parantamiseksi sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönttamiseksi. Pientallla tarkitetaan enintään kaksi asuinhuneista käsittävää ympärivutisessa asuinkäytössä levaa asuinrakennusta. Avustusta vidaan myöntää laite- ja tarvikehankintihin esimerkiksi rakennuksen ulkvaipan lisäeristämiseen, ikkuniden parantamiseen ja uusimiseen, maa- sekä ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän tai pelletti- tai muun puulämmitysjärjestelmän tai uusiutuvaa energiaa hyödyntävän yhdistelmälämmitysjärjestelmän rakentamiseen. Työkustannusten suuteen avustusta ei myönnetä. Niille hakija vi hakea verttajalta ktitalusvähennystä. Avustuksen myöntää kunta ja avustuksen määrä n enintään 25 % kunnan hyväksymistä kustannuksista. Avustusta haetaan ARAn lmakkeella ARA 36d. Hakemukseen n liitettävä seuraavat selvitykset: selvitys tulista kuten edellä tämän hjeen khdassa kiinteistöverlippu krjaussuunnitelma ja -kustannusarvi ja muut tarpeelliset kunnan pyytämät asiakirjat kk hankkeen rahitussuunnitelma ja pankin kirjallinen luttlupaus Avustuksen hakijana ja saajana n ehdt täyttävä asunnn/kiinteistön mistajarukakunta. Enintään kaksiasuntisessa asunt-sakeyhtiötalssa tai paritalssa avustus vidaan myöntää asunnn mistajalle sillin, kun k. mistajalla n krjaus- ja kunnssapitvastuu haettujen timenpiteiden salta. Asunt-sakeyhtiössä tämä edellyttää yhtiöjärjestyksessä määriteltyä vastuuta. Pienitulisuusedellytys 15

16 Rukakunta n pienitulinen, js rukakuntaan kuuluvien pysyvät tult kuukaudessa (bruttkuukausitult) eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulrajja (VNA 23b ja 3 ): Henkilöluku Tult (brutt) /kk Yli 4 henkilön rukakunnissa tuljen enimmäismäärää krtetaan 875 /lisähenkilö. Tuliksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 :ssä mainittuja tulja eikä maishidn tuesta annetun lain (937/2005) 8 :ssä tarkitettua maishita kskevaan spimukseen perustuvaa hitpalkkita. Varallisuuden määrälle ei tässä tukimudssa le asetettu rajituksia. Avustettavat timenpiteet Energiatehkkuuden parantamisella n merkittävä painarv myönnettäessä krjausavustuksia. Pientaln energia-avustuksen myöntäminen edellyttää j tarkituksensa vuksi tämän humin ttamista. Avustettavalta krjaukselta edellytetään, että sillä parannetaan energiatalutta tai tetaan lämmityksessä käyttöön uusiutuvaa energiaa. Avustettavia timenpiteitä vat kunnan harkinnan mukaan mm. ulkvaipan krjaukset ja lämmitystapamuutkset. Avustuksen myöntäminen ei edellytä energiakatselmusta tai muuta energiatarkastelua. 4.4 Avustus hissin rakentamiseen sekä liikkumisesteen pistamiseen (L 6 1 mm. 4 khta ja VNA 13 ) ARA n antanut näistä avustuksista erilliset hjeet (Hissi- ja esteettömyysavustushje 2016). Ohjeet vat saatavilla hissiavustussivulla sekä esteettömyysavustussivulla: ja > Esteettömyysavustus. 5 MYÖNTÖPÄÄTÖKSEN TEKEMINEN Valtin talusarvin perusteella myönnetty avustus n maksatuskelpinen myöntövuden ja kaksi seuraavaa vutta. Siirtmäärärahan lunne edellyttää, että ARA n maksanut surituksen kunnalle ennen viimeisen vimassalvuden lppumista. Tämän varmistamiseksi kunnan n lähetettävä vuden 2016 myönnettyjä avustuksia kskeva rahatilaus ARAan viimeistään Avustuspäätöksestä n ilmettävä: saaja (VAL 11 ) käyttötarkitus eli avustettavat timenpiteet (VAL 11 ) 16

17 hankkeen hyväksyttävät kustannukset (VAL 11 ) valtinavustuksen maksuperuste (myöntöprsentti) ja enimmäismäärä eurina (VAL 11 ) tiedt käyttörajituksista ssiaalista tarveharkintaa edellyttävien tukimutjen salta (viiden vuden sääntö, L 11 ) tiet valtinavustuksen vimassalajasta (Valtin talusarvi 2013; siirtmääräraha, maksatuskelpinen myöntövuden ja kaksi seuraavaa vutta). Päätöksen vimassalaika pitäisi rajata päättyväksi syyskuun lpussa 2018, jllin varmistetaan, että maksatus ehditään hitaa ajissa. kuittiperusteinen maksatus (VNA 25 ); päätöksessä n tdettava myös maksuerät sanktit mahdllisten virheellisten tai puutteellisten tietjen tai avustuksen väärinkäytön jhdsta (VAL 21 ) ilmitusvelvllisuus asunnn käyttötarkituksen tai mistajan muutksesta sekä sanktit ilmitusvelvllisuuden laiminlyönnistä (VAL 14 ) tiedt muutksenhakumenettelystä (VAL 34 ) se, että kunnan viranmainen tekee krjauksen khteena levissa tilissa alkutarkastuksen, välitarkastuksia ja krjaustöiden valmistuttua lpputarkastuksen, sekä peruste tarkastusten surittamiselle (esim. asumisen edistäminen, asumisterveys, L 13 ). Malli avustuspäätökseksi henkilökhtaisiin avustuksiin (ARA 36e) löytyy ARAn verkksivulta > Kuntien myöntämät krjaus- ja energiaavustukset >Krjausavustus vanhusten ja vammaisten asuntihin. 6 MUUTOKSENHAKU Kunnan tekemään päätökseen vidaan hakea valtinavustuslain 34 :n perusteella ikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedksi saamisesta. Päätökseen liitetään asianmukainen ikaisuvaatimussitus. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutsta valittamalla hallintlainkäyttölain mukaisesti a. hallint-ikeudelta. Mainittuun päätökseen liitetään asianmukainen valitussitus. 7 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Vuden 2016 avustuspäätösten määrärahat tilataan käyttämällä ARAn sähköistä määrärahankäsittelyjärjestelmää. Kunta tilaa vuden 2014 avustuspäätösten mukaiset määrärahat lmakkeella ARA 38, jhn liitetään mukaan rakennusvaihetdistus tai -tdistukset (lmake ARA 50). Rahatilaukset lähetetään: 17

18 Virastn nimi Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus Osite PL Laskut Rahatilaukseen liitetään kustakin khteesta kunnan viran- tai timenhaltijan antama rakennusvaihetdistus (ARA 50). Vastaavasti kuntien, jtka timittavat maksatusta kskevat tiedt tietknelistilla, n varmistettava, että kaikki vaadittavat tiedt sisältyvät rahatilaukseen. Rahantilauslmake ARA 38 ja rakennusvaihetdistuslmake ARA 50 n saatavilla ARAn verkksivuilla > Kuntien myöntämät krjaus- ja energia-avustukset. Suraan virastn tulevat rahatilaukset palautetaan kuntaan. Avustus maksetaan täysinä eurina. Täyttäessään rakennusvaihetdistusta kunnan n kirjattava tdistukseen tiedt kaikista pääasiallisista krjaustimenpiteistä (esim. ikkunakrjaus, keittiön krjaus, pesutilan rakentaminen), valmiusastetta sittava prsenttitiet, tiet hyväksytystä kustannusarvista, myönnetystä avustuksesta, tteutuneet kustannukset kuittien perusteella sekä tarkistettu avustus. Avustus maksetaan hankkeen tteutuneista kustannuksista avustuspäätöksessä määritellyn myöntöprsentin ja valmiusasteen perusteella. Vunna 2014 myönnetyt avustukset n maksettava viimeistään vunna Tästä sekä siitä, mihin mennessä avustettavat timenpiteet n saatettava lppuun, jtta kunnan rahatilaus lisi hjeiden mukaisesti ajissa ARAssa, kuntia kehtetaan muistuttamaan k. vuden avustuksensaajia (ks. ARAn päätösmallit). 7.1 Vanhusten ja vammaisten avustusten maksatus Kunta tilaa vanhusten ja vammaisten salta krjausavustusrahat töiden edistymisen mukaan sähköisessä määrärahajärjestelmässä (pik. vuden 2014 päätösten määräraha, rahatilauslmake ARA 38) jk yhdessä tai useammassa erässä (enintään 4 erää). Avustuksen maksatuksen perustana n aina ltava tdennetut tdelliset kustannukset. Kunta maksaa edellä esitetyllä tavalla tilaamansa erät välittömästi edelleen avustuksensaajalle. Viimeisen erän kunta maksaa sen jälkeen, kun krjausneuvja, rakennustarkastaja tai muu viran- tai timenhaltija n tdennut krjaustyön suritetuksi hakemuksen mukaisesti lppuun. 7.2 Muiden krjaus- ja energia-avustusten maksatus Kunta tilaa tarvittavan määrärahan yhdessä erässä sähköisessä määrärahajärjestelmässä (pik. vuden 2014 päätösten määräraha, rahatilauslmake ARA 38) sen jälkeen, kun krjaustimenpide n suritettu ja kunta n kuittien perusteella hyväksynyt syntyneet kustannukset. 18

19 Kunta maksaa avustuksen saajalle saatuaan määrärahan käyttöönsä. 7.3 Avustusmäärärahjen palautus Js kunta jutuu palauttamaan avustusmäärärahja jk virheellisen surituksen, takaisinperinnän tai muun syyn jhdsta, palautetaan määrärahasuus Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskuksen tultilille: Nrdea FI Danske Bank FI Phjla pankki FI Kunnan n samanaikaisesti timitettava ARAlle vapaamutinen selvitys siitä, kenelle myönnetystä avustuksesta n kysymys, palautuksen perusteet (esim. perintätapauksissa perinnän syy, alkuperäisen, myönnetyn avustuksen määrä, määrärahavusi, peritty suus yms.) sekä palautettavan määrärahan suuruus. 8 VALVONTA Avustusjärjestelmiin sisältyvästä avustuksensaajiin khdistuvasta valvnnasta säädetään valtinavustuslain 4 luvussa. ARAn kuntiin khdistuvasta valvnnasta säädetään asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaittaavustuksista annetun lain 14 ja 15 :ssä. Kun rahatilauksessa leva, myönnetty avustus perustuu yli eurn krjauskustannuksiin, pyytää ARA siitä erillisen selvityksen. 8.1 Kuntien surittama valvnta Kuntien n valvttava sekä avustusvarjen käyttöä että käyttörajitusten nudattamista. Avustusvarjen käytön valvnta tteutuu paikalla tehtävien tarkastusten sekä maksatuksen yhteydessä. Kunnan n määrättävä avustuksen maksaminen lpetettavaksi sekä maksettu avustus kknaan tai sittain ARAlle palautettavaksi esimerkiksi sillin, kun se havaitsee, että hakija n antanut virheellisiä tai lennaisesti puutteellisia tietja tai käyttänyt rahat muuhun tarkitukseen (VAL 21 ). Käyttörajitusten valvnta edellyttää kunnilta avustuksen khteena levien asuntjen ja asuinrakennusten käytön valvntaa viiden vuden rajitusaikana. Tämä vidaan tteuttaa esim. ajittain suritettavalla väestörekisterin tietjen tarkastuksella. Kunnan n määrättävä avustus tai sen sa palautettavaksi ARAan niissä tapauksissa, jissa kunta ei myönnä vapautusta käyttörajituksesta. Kunnan päätös tarvitaan kaikissa käyttörajituksen pikkeamatapauksissa, myös sillin kun avustuksen saanut vanhus/vammainen kulee tai jutuu pysyvään laitshitn. 19

20 Kunnan harkinnanvaraisesta takaisinperinnästä n säännökset valtinavustuslain 22 :ssä. Perittävälle avustusmäärälle n avustuksen saajan tai hänen edunsaajansa maksettava krka valtinavustuslain :n mukaisesti, js kunta ei vapauta perinnän khdetta sittain tai kknaan maksettavista krista. Takaisinmaksettava summa maksetaan kunnalle, jka tilittää sen välittömästi edelleen ARAlle. 8.2 ARAn surittama valvnta ARA valv kuntien menettelyä avustuksen myöntämisessä ja avustukseen liittyvissä asiissa asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain 14 :n njalla. ARAlla n ikeus saada valvntaa varten tarpeelliset asiakirjat, tiedt ja selvitykset. Valvntaa tehdään mm. rahatilausten yhteydessä sekä erillisillä valvntakäynneillä. Js valvnnan yhteydessä havaitaan kunnan tekemiä, muita kuin vähäisiä virheitä tai laiminlyöntejä, vi ARA jättää kunnan myöntämän avustuksen kknaan tai sittain maksamatta tai periä kunnalta kknaan tai sittain takaisin kunnan myöntämän avustusmäärän (L 15 ). ARA antaa tästä kunnalle valituskelpisen päätöksen. Kunnan n humiitava, että perittävä avustusmäärä tai avustuksen maksamatta jättäminen ei synnytä kunnalle ikeutta periä myönnettyä avustusta takaisin avustuksensaajalta tai jättää myönnettyä avustusta maksamatta avustuksensaajalle, js tämä n timinut vilpittömästi. Perusteettmasti myönnetyn avustuksen kyseessä llessa, kunnan n maksettava perittävälle summalle krka asuntjen krjaus- ja energiaavustuksista annetun lain 15 :n säännösten mukaisesti, ellei ARA vapauta kuntaa kknaan tai sittain krnmaksuvelvllisuudesta. 9 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ Kunnilla n mahdllisuus myöntää vuden 2016 aikana krjausavustuksia vain kunnalle sitetusta vuden 2016 määrärahasta. Avustuksia ei tästä määrärahasta vi myöntää enää vuden 2017 pulella. Vuden 2016 määrärahan käyttöä vi seurata sähkäisestä määrärahajärjestelmästä. Vuden 2014 ja 2015 määrärahista ARA julkaisee verkksivuillaan kuntien määrärahan maksatusseurannan avuksi tilasttietja, jita päivitetään nin kahden viikn välein. Päivitettävät tiedt vat ARAn verkksivuilla saatavilla sitteessa: (Kunnille sitettujen krjaus- ja energia-avustusten määrärahjen käyttöä kskevat tiedt). 20