Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä

Transkriptio

1 Phjis- ja Itä-Lapin vertaisknsultaatihanke: Muisti seminaarista Kemijärvellä Aika: Keskiviikk Paikka: Htelli Kemijärvi, Vapaudenkatu 4, kkustilat alakerrassa Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi Essi Maaninka, piskelija Rvaniemen amk Ulla Kaisalahti, perhetyöntekijä Kemijärvi Niina Lakkala, Perhe- ja mielenterveysklinikka Lappnia Marjut Aiki, Sdankylä Mikk Keränen, Inari Ritva Sihvla-Orava, Inari Kari Hyötylä, Sdankylä Leila Terv, Sdankylä Marja-Sisk Tallavaara, Pelksenniemi Maritta Raassina, Kemijärvi Kati Aiki-Mustnen, Sdankylä Sinikka Savukski, Savukski Raija Kumpula, Sdankylä Pirj Havukainen, Tampere Sanna Väyrynen, Lapin ylipist Asta Niskala, Pske Kerttu Vesterinen, Pske Kemijärven kaupungin jhtava ssiaalityöntekijä Maritta Raassina tivtti sallistujat tervetulleiksi Kemijärvelle. Tutkija Sanna Väyrynen Lapin ylipiststa alusti aiheesta: Päihde- ja huumeprblematiikka Lapissa - Sanna esitteli työtään Rmpussa ja tämänhetkistä tutkimustyötään ylipistlla, jka käsittelee naisten päihdekulttuuria; tyttöjen päihdengelmat lisääntyneet humattavasti - päihteistä puhuttaessa tulisi aina muistaa puhua alkhlista, se n pääpäihde ja aina mukana myöskin nurten huumeidenkäytössä - alkhlin lisäksi päihdyttävinä aineina käytetään Lapissa: lääkkeistä Diapam, Tenx ym., kannabista (=pilven plttaminen), amfetamiinia, myös sunensisäisesti ja Temgesic, Dlcntin, Subutex (= piaatteja, jita vidaan käyttää myös sunensisäisesti, jllin hepatiittitartunnan vaara). - heriiningelmaa ei Lapissa le - päihde- ja huumengelma n aina vakava ssiaalinen ngelma - käyttäjäryhmiä: rakastumisvaihe; päihdehakuisuus, ssiaalinen asema prukassa, ei vielä sunensisäisesti, kiksejä muutin, nurimmat 12-vutiaita 1

2 18-vutiaista eteenpäin: saluunan vi auki, vähän kaikkea kkeillaan, sunensisäisen käytön riski nusee, psykssiaalisia ngelmia alkaa tulla, situtuminen vaikkapa kannabiskulttuuriin, jsta vaikea irrttautua, ympäristö tulee tutuksi jhn situdutaan, ihmissuhteet välineellistyvät alaikäisiä Rmpun asiakkaista 47 %, jissa paljn tyttöjä, tyttöjen suus n nussut lput täysi-ikäisiä, jista suurin sa keski-ikäisiä miehiä nuret tytöt seurustelevat täysi-ikäisten miesten kanssa, hakevat hyväksyntää ja tulevat helpsti hyväksikäytetyiksi - tytön ruumiillisuus tahraantuu iknit = sunensisäisten aineiden käyttäjät asiakasta Rmpussa vunna 2002, suurin sa heistä hjautuu hitn Rmppuun ssiaalityöntekijöiden kautta (lastensujelu) tai pliisin timesta 50 sunensisäisten huumeiden käyttäjiä, jista c-hepatiitti 16 b-hepatiitti 3 - Hit syytteen sijaan malli; Rmpussa tehty tutkimusta mallin mukaan hidetuista, jtka jakautuvat klmeen ryhmään: läksynsä ppineet ajelehtijat kytkös huumeiden käyttöön jäi teflntyypit jatkivat käyttöä - Kantalahden alueella paljn heriiningelmia, sieltä tulee Sumeen nuria tyttöjä, jilla mnilla saattaa lla HIV infekti - Lapissa alitetaan piaattiriippuvaisten vieritushit Muurlassa sast 1:llä (Reij Kalli, lääk. vastaa) - psykssiaalinen kuntutus sisältää interventit huumeiden käyttäjän ympäristöön - ssiaalityön rli päihdekuntutuksessa n keskeinen: huumetietus nurille tehtävä taiten ja varvasti; puhutaan vanhemmille ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin seksuaalivalistus?? minkälaista, kenelle ja missä iässä? yhteistyö vanhempien ja kulun kanssa tärkeää; esim. ktibileet valvttava lastensujelu n välttämätön väline päihdetyössä alaikäisten parissa hitnhjaaminen ssiaalityöntekijän työtä, ymmärrys ihmisten ympäristöstä ja elämäntilanteista - huumengelmat: ngelmat eivät le aina näkyvillä, piilssa???? - sanna.vayrynen@urva.fi Kuntutusssiaalityöntekijä, työnhjaaja Pirj Havukainen Pirkanmaalta Tampereen ylipistllisesta Keskussairaalasta luenni aiheesta: Laatu ssiaalityössä hyvä asiakasplku - usein paras palaute tulee asiakkaalta / asiakkaan kautta - laatua vi lla vaikkapa hyvät kysymykset asiakkaan kannalta - ssiaalityöntekijällä lisi hyvä lla työhuneessaan fläppitaulu, jhn visi tarvittaessa asiakkaan kanssa piirtää esim. aikajanan tai verkstkartan - laatutyöhön vinkkejä: Ssiaalityön vusikirjat esim. Päivi Ah: Haasteet ja asiantuntijuus ssiaalialan työssä Ssiaalityön vusikirja 1999, WSOY Ssiaalityöntekijäin Liitt ry Tulevaisuusverstas menetelmä TAYS:ssa kirjittamalla vi selkeyttää ajatteluaan ja tehdä työtään näkyväksi ssiaalinen raprtinti / sura raprtinti päättäjille - sitten muistettiin myös asiakas: ERI prjektin väliinputaja -case tulssa julkaistavaksi (EDITA) j julkaistu: Asiakkaan ääntä kuunnellen Kitkakhdista kehittämisehdtuksiin Ssiaaliturvassa artikkeli 2

3 PIELA (PIENET) khti laatujärjestelmää Kuntaliitt / Stakes Lukitus pas 1998 sanastus / sanittaminen Viittiks vähän katta mikä sillä n? kysymys n tavallinen timeksiant esim. sairaalassa reflekti asiakkaan ja työtvereiden kanssa evaluinti pienin askelin työkäytäntöjä paremmiksi asiakaslähtöinen jhtaminen avainasemassa pitkän aikavälin vaikutuksilla, valtaistavalla menetelmällä timien - Stakesin FinSc työpaperit vat tilattavissa Stakesista ilmaiseksi, esim: Laura Yliruka: Ssiaalityön itsearviinti ja hiljainen tiet 2/2000 Tarja Kauppila: Laadukasta ssiaalityötä? Ssiaalityön lähtökhtatilanne lapsiperheasiakkaiden ja ssiaalityöntekijöiden arviimana 5/1999 Ian Shaw: Evalui maa työtäsi. Reflektiivisen ja valtuuttavan evaluaatin pas 4/ Stakesin aiheita, esimerkiksi: Salme Kallinen-Kräkin (tim.) Ssiaalityö näkyväksi. Ssiaalityön lukitusseminaarin julkaisu 3/2001 Salme Kallinen-Kräkin: Ssiaalityön lukituksen lähtökhdat 12/ Terveydenhulln ssiaalityön lukitus. Opas lukituksen käyttöön ja näkökulmia palvelujen kehittämisen. Kuntaliitt PIELA (PIENET) khti laatujärjestelmää. Ssiaali- ja terveydenhulln pienten työyksiköiden ja yksin timivien ammattihenkilöiden laadunhallinnan keint. Kuntaliitt Terveydenhulln ssiaalityöntekijät ry: TERVE SOS 93 : Ssiaalityön dkumentinti - pirj.havukainen@kti.sn.fi Kemijärven lastensujelun ssiaalityöntekijät Maritta Raassina ja Terttu Kivist esittelivät ryhmän knsultituvaksi asiakastapauksen: - Maritta ja Terttu kuvasivat asiakastilanteen, kertivat hulenaiheitaan ja esittivät kysymyksensä - satunnaisesti mudstetuissa 3 pienryhmässä ssiaalityöntekijät phtivat tilannetta ja etsivät ratkaisuja tehden ehdtuksensa / susituksensa tilanteen parantamiseksi - ryhmät esittivät Maritalle ja Tertulle ehdtuksensa / susituksensa - keskusteltiin yhteisesti ehdtettujen ratkaisujen vaikutuksista ja knsultaatita pyytäneet esittivät vertaisryhmälle suunnitelmansa edetä tilanteessa - svittiin, että Ivalssa vertaistapaamisessa ryhmä kkntuu seurantaknsultaatin tämän tilanteen salta ja kuulee Maritan ja Tertun raprtin tilanteen etenemisestä Illalla käytiin hjatussa vesijumpassa Uimahalli Pukaman terapia-altaassa. Illallinen syötiin Htelli Kemijärvessä ja yökerh NightLife:ssa kuunneltiin karakea. Trstai Paikka: Htelli Kemijärvi Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi Essi Maaninka, piskelija Rvaniemen amk Ulla Kaisalahti, perhetyöntekijä Kemijärvi Niina Lakkala, Perhe- ja mielenterveysklinikka Lappnia Marjut Aiki, Sdankylä Mikk Keränen, Inari Ritva Sihvla-Orava, Inari Kari Hyötylä, Sdankylä 3

4 Leila Terv, Sdankylä Sinikka Savukski, Savukski Maritta Raassina, Kemijärvi Kati Aiki-Mustnen, Sdankylä Raija Kumpula, Sdankylä Pirj Havukainen, Tampere Nina Pernius, Kemijärvi Asta Niskala, Pske Kerttu Vesterinen, Pske Pirj Havukainen luenni aiheesta: Tiettekniikan käyttö ssiaalityössä, kkemuksia verkkkeskustelusta - Pirj näytti TAYS:ssa ssiaalityöntekijöiden tekemän viden masta työstään - tekniikan kuten muidenkin ssiaalityön työvälineiden saaminen työkäyttöön ja niiden haltuun ttaminen n ssiaalityöntekijöiden itsensä tehtävä asia! - swhealth@uta.fi -sähköpstilista n avin keskustelufrumi, jka verksti kehittämisestä, pettamisesta ja tutkimisesta kiinnstuneita ssiaalityöntekijöitä; Ssiaalityöntekijä lehdessä 9/2000 n julkaistu artikkeli (Päivi Kukk) sähköpstilistan käytöstä - virtuaalilkapää Nyyti Vala Verkkn YTHS Pirj tutkinut julkaisu: Klme tapaustutkimusta virtuaalilkapää = aina tavitettavissa leva jku, jlle vit kerta hulesi listalle pääsy anna.metteri@uta.fi kautta - supervisin@uta.fi mentr -kulutukseen liittyvä keskusteluareena - keskusteluareenilla n se ngelma, että miten rajaat aikasi, mistä tat ajan verkkkeskustelun käymiseen, miten timeennut niin, että istut alas, avaat kneen, luet ja kmmentit kmmentintikynnyksen ylittäminen n krkea (Tähän Pirjn vinkki: LIEVÄ VELVOITTAMINEN ELI PIKKUINEN VITSA ON HYVÄ KUITTAUSKÄYTÄNTÖ VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA, JUURI KUTEN EHDOTITTEKIN) - Talentian keskustelu: / vain jäsenille / talentia / sisapiiri; käykää keskustelemassa!!!! - Matti Karvnen Hämeenlinna Verkkklleega - Pirj Havukainen: Timintatutkimus tiettekniikan käyttööntsta ja merkityksestä ssiaalityössä. Klme tapaustutkimusta. Terveydenhulln ssiaalityön PD-hjelma 40 v Ammatillisen kehittämisprjektin lpputyö Tampereen ylipistn täydennyskulutuskeskus Maritta Raassina esitteli Kemijärven ssiaalityön rganisaatita - Kemijärvellä n llut j yli kymmenen vutta yhdistetty ssiaali- ja terveyssast ja lautakunta - ssiaalityön yksikkö n ma tulsalue, jta jhtaa jhtava ssiaalityöntekijä - ssiaalityön yksikköön kuuluvat (4 ss.tt) lasten- ja nurten hult, työpari Maritta ja Terttu + lasten perheiden ttt + satunnaisesti muutinkin elatusturva, yksi etuuskäsittelijä talus- ja velkaneuvnta, Tim Strand kuluttajaneuvnta, Eeva-Liisa Sppela ssiaalinen työllistäminen, Nina Pernius kuntuttava työllistäminen, Nina Pernius timeentultuki 2 ss.tt: Raim Kairala + Aarne Karjalainen sekä yksi etuuskäsittelijä vammaispalvelu, yksi ss.tt Aarne Karjalainen - yleinen edunvalvnta n pistunut ssiaalityön yksiköstä 4

5 - prjekteja lisäksi - 9 henkilöä ssiaalityön yksikössä, uusimpana Ulla jka alittanut perhetyön - Nv Perusturva, Nv Primas lastenvalvja käytössä levia hjelmia Prjektipäällikkö Nina Pernius luenni: Ssiaalisesta työllistämisestä Kemijärvellä; Työtä ja timintaa -prjekti - Viina, tupakka ja pulla vievät terveyden nurilta miehiltä Pitäisiköhän meidän lpettaa pullan syöminen? - ssiaalinen työllistäminen Kemijärvellä: piskelijiden kesätyöllistäminen työnhakulmake 6 viikn työhön sittaminen timeentultuen sijasta tai sen hella kaupunkilisä järjestöille (65000 ) yhdistelmätuella tai sen jälkeisellä työmarkkinatuella työllistävät rekisteröityneet, yleishyödylliset yhdistykset 8,50 / työpäivä ssiaaliset perusteet + kiintiö Kemijärvi Lapissa eniten järjestötyöllistävä kunta, lähes 35 työpaikkaa / kk melkein kaikki järjestöihin työllistetyt saavat kaupunkilisän nin 1000 mk / kk kaupunkilisän vaikutus bruttpalkkaan työllistettyjen tehtäväkuva: iltapäiväkerht, tupaemännyys, vanhusten palvelua, kylärenkejä hyvinvinti työllistää nin 70% kaupungin sisäinen ssiaalinen työllistäminen (25000 ) ssiaalisin perustein työhallinnn tuilla tai ilman max 6 kk työllistetään niitä jilla n karenssi tai puuttuu ansisidnnaiselle pääsystä aikaa tai n esim. lastensujelullinen peruste stpalvelupaketit (33600 ) ssiaalisin perustein, esim. lasten yksinäiset iltapäivät iltapäiväkerhjen vetäminen yl. työhallinnn tuilla järjestöt tai Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiö pääsin ssiaalitimen pitkäaikaisia asiakkaita kuntuttava työtiminta (25000 ) aktivintisuunnittelu työvimaneuvja, ssiaalityöntekijä ja asiakas työtimintavaihteht suunnitelmaan: asiakas prjektille lähes jka tinen suunnitelmassa käynyt alittanut työtiminnan aktivintisuunnitelma tehdään vain sillin kun mikään muu knsti ei le pure ja jllin j tiedetään, että kuntuttava työtiminta n relevantti vaihteht ja tdennäköinen, Kemijärvellä tehty vain nin 60 aktivintisuunnitelmaa stpalveluna säätiöltä, ilman eri krvausta järjestöissä, seurakunnalla tai kunnassa taludelliset perusteet (ei saa penniäkään muutin esim. pulisn työn vuksi), hyödyttää ammatillista uraa / tinen puli prukkaa selkä mennyt, 7 eri allergiaa / nuret asia erikseen: vaikea mtivida työhalu, työkunt ja mahdllisuudet katstaan kuntuttavalla työtiminnalla ja sen jälkeen buukataan paikka yhdistelmätukityöpaikkaan tai muutin tukityöhön työtä ja timintaa prjekti - nina.pernius@kemijarvi.fi, Nina lpettaa prjektissa

6 Asta Niskalan jhdlla ideitiin vertaisknsultaatihankkeen jatka ja tehtiin päivien yhteenveta: - Asta esitteli Lapsilähtöinen perhesvittelu ertilanteessa kulutushanketta, jhn tetaan nin 20 sallistujaa, kulutuksen rganisi Lapin ylipistn täydennyskulutuskeskus - svittiin, että huhtikuun (ja mahdllisesti myös tukkuun) ajan harjitellaan jka trstai kaksi tuntia aamusta (kl 8-10) asiantuntija- ja knsultaatipankin käyttöä ja erityisesti verkkkeskustelua - tutkija-ssiaalityöntekijä, kehittäjä-ssiaalityöntekijä idea, seutupilttihankkeesta jää sen verran resurssia, että vidaan palkata 3 henkilöä kuukaudeksi saamiskeskukseen töihin mallintamaan lastensujelun työmenetelmiä - kerättiin palautetta ryhmämme timinnasta: Yleisarvsana li 4 asteiklla 1-5, tätä tapaamiskertaa pidettiin hyvin nnistuneena sisällön suhteen. Myös tereettisemmat luennt lleet hyviä. Kknaisuudessaan nähtiin ryhmäytymisen edenneen hyvin, seminaarit antaneet mahdllisuuden pysähtyä man asiantuntijuuden ja vimavarjen kartittamisen äärelle. Kkemusten vaiht ja tisilta ppiminen tärkeää. Situtuminen nähtiin kkntumisten välillä löysäksi ja aittiin sitä parantaa sallistumalla keskusteluihin trstai aamuisin. - seuraava kkntuminen Ivalssa Inarin ssiaalityöntekijät tuvat tapaamiseen knsultitavaksi tilanteen, jssa asiakas tai asiakasperhe n läsnä. Muistin kirjasi: Ssiaalityön seutukrdinaattri Kerttu Vesterinen Phjis-Sumen ssiaalialan saamiskeskus kerttu.vesterinen@muni.fi puh